Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.12.2020 08:02 | Tapio Keränen | ||
| Eis-vaunun kuormausovet olivat leveämmät ja ikkunoiden yläosat olivat avattavat, ns. terveysikkunat. | ||||
|
06.12.2020 00:10 | Tapio Keränen | ||
| Melko järjellinen linja: Kauklahti - Vihti - Karkkila - Forssa - Huittinen - Kokemäki. Pitäisikö toteuttaa lähivuosina? | ||||
|
06.12.2020 00:04 | Tapio Keränen | ||
| Hyvä, pojat! Historian siipien havinaa. Onneksi meillä on nyt metrijärjestelmä. | ||||
|
05.12.2020 23:59 | Tapio Keränen | ||
| Tässäkin kuvassa näkyy kaksi Ek-vaunua, joissa oli sekä avattavia että kokolasi-ikkunoita. Noita kiinteitä ikkunoita oli aika monessa Ek-vaunussa. Olen yrittänyt selvittää, missä vaunuissa käytäntöä on sovellettu ja ovatko kiinteät ikkunat aina olleet samoilla sijoilla. | ||||
|
05.12.2020 23:48 | Tapio Keränen | ||
| Upeita kuvia, Jyrki! | ||||
|
05.12.2020 23:34 | Tapio Keränen | ||
| Takimmainen vaunu näyttää olevan Sfc 15'565 lipeänkuljetusvaunu. Säiliö näyttää paikallisen nikkarin tekemältä, mutta Pasilan konepaja on ilmoittanut vaunun valmistuneen 1947. Aluskehyksen pituus oli 8,000 metriä, puskintenpäitse 9,180 metriä. Kokonaisakseliväli oli 5,290 metriä ja säiliön tilavuus 16 m³. Vaunussa oli vipu- ja ilmararru sekä läpi menevä höyrylämmitysjohto. Lähempi vaunu Sfc 15'575 valmistui liikenteeseen vuonna 1955 Pasilan konepajalta. Säiliön oli valmistanut Lappeenrannan konepaja. Aluskehyksen pituus oli 9,000 metriä, pituus puskintenpäitse 10,180 metriä, kokonaispyörästönpituus 5,290 metriä. Säiliön tilavuus oli 16 m³. Vaunun aikaisempi numero oli 15'619. |
||||
|
04.12.2020 21:44 | Tapio Keränen | ||
| Suunnittelun lähtökohtana on ollut höyryveturi: kattilan tilalle muuntaja ja sylinterien tilalle sähkömoottori. Kankivälitys oli jo tuttua höyryveturitekniikkaa. Kuljettajan hytti kattilan, ei vaan muuntajan taakse. Kokonaisuuden muotoilu oli ainakin mielenkiintoinen. | ||||
|
03.12.2020 21:50 | Tapio Keränen | ||
| Aluskehys vanhasta lanterniinivaunusta. | ||||
|
01.12.2020 22:24 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti Tavastilasta ei tähän mennessä ole tullut vastaan yhtään näppäilemääni kuvaa. Olen käynyt siellä 4.9.1983, mutta skannaukseni ei vielä ole edennyt sinne asti. | ||||
|
30.11.2020 11:13 | Tapio Keränen | ||
| Not-vaunujen aluskehys muistuttaa enemmänkin Po-sarjan postivaunujen aluskehykseltä. Jäykisteansas ei sovi R-sarjan ravintolavaunujen aluskehyksissä käytettyyn malliin. | ||||
|
29.11.2020 16:48 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/58095?t=Breda yhteydessä on enemmän moottoritietoa. | ||||
|
|
29.11.2020 16:11 | Tapio Keränen | ||
| Porkkanoissa oli italialaisvalmisteiset Bredan dieselmoottorit, jotka suojaamattomina eivät pitäneet Suomen talvesta. Koteloimalla ne alkoivat toimia vähän paremmin. | ||||
|
28.11.2020 19:49 | Tapio Keränen | ||
| Matkustajavaununa kuvassa https://vaunut.org/kuva/143717?a=1. | ||||
|
28.11.2020 19:48 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Esa, tiedoista! Virkatarvevaununa kuvassa https://vaunut.org/kuva/143725?a=1. | ||||
|
Kuvasarja: Talma 1968 |
26.11.2020 14:28 | Tapio Keränen | ||
| Kannattaa lukea Kurtin mainitsema Talman historia. Vanhoista kartoista näkyy laiturin sijainti. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ | ||||
|
25.11.2020 15:04 | Tapio Keränen | ||
| Alex, olet varmaan oikeassa. | ||||
|
24.11.2020 15:10 | Tapio Keränen | ||
| Kurt ei mainitse postivaunuja. Raiteella 1 kolmas vaunu kattokalusteiden perusteella voisi olla lyhyt postivaunu. Raiteella 3 ainakin seitsemäs vaunu on lanterniinikattoinen postivaunu. Kuudes vaunu voisi olla Fo. Raiteella 5 kolmas vaunu on avosillallinen postivaunu, katolla ruotsalais-amerikkalaiset tuulettimet. Neljäs vaunu on Fo. |
||||
|
24.11.2020 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Tänään 24.11.2020 kansallisarkistossa vieraillessani selvisi, miten peltivuoratut CIWL:n ravintolavaunut Suomessa oli maalattu: ulkoseinät tummansinisiksi, tekstit ja merkinnät keltaisiksi, katto valkoiseksi. Toisella puolella fascialistan teksti oli ruotsiksi: INTERNATIONELLA SOFVAGN~ OCH EUROPEISKA SNÄLLTÅGSBOLAGET. Teksti modernisoitiin 31.3.1922 alkaen SOVVAGN~... Toisella puolella alatekstit keltaisella: WAGON~RESTAURANT ja RESTAURATIONSVAGN. Vuoden 1927 lopulla vanhat ravintolavaunut olivat loppuunkuluneita ja ryhdyttiin vaihtamaan vähän uudempiin. Vuonna 1928 liikenteesiin otettiin Pariisissa vuonna 1904 valmistuneet teak-koriset ravintolavaunut, joille Suomessa annettiin numerot 2011 - 2015. Heti alkuvuodesta 1928 yhtiö totesi, ettei viisi vaunua riitä ja hankitiin Pariisista vielä yksi vaunu, jonka numeroksi vaihdettiin 2016. Se oli rakennettu Pariisissa vuonna 1913. |
||||
|
23.11.2020 14:36 | Tapio Keränen | ||
| Tarkoittanet, Teppo, Po-vaunun A11-teliä. | ||||
|
|
23.11.2020 14:16 | Tapio Keränen | ||
| Veikkaan, että Go-vaunun keskiosaa ei ole tarvinnut maalata mustaksi. Siitä ovat pitäneet huolen täytössä roiskahdellut öljy ja sen likaantuminen. Kuvassa väriraja vaikuttaa lähes harkitulta. | ||||
|
21.11.2020 23:09 | Tapio Keränen | ||
| Jos en aivan väärin muista, vaunut työnnettiin Tottolasta Saloon ja edelleen radanoikaisutyömaalle. | ||||
|
20.11.2020 23:50 | Tapio Keränen | ||
| Valmistusvuosi lienee ollut aikaisemmin. Todennäköisesti vaunu on siirretty Suomen liikenteeseen 1938 ja muutettu leveäraiteiseksi. | ||||
|
20.11.2020 20:18 | Tapio Keränen | ||
| Pinnapyörät ovat edellenkin yleisiä polkupyörissä. Rautatievaunuiisa käytettiin puolapyöriä sekä vanhempia tähtipuolapyörä https://vaunut.org/kuva/14341?t=t%25C3%25A4htipuola sekaisin eri vaunutyypeissä, varsinkin vanhemmissa tavaravaunusarjoissa. Puukorisissa matkustajavaunuissakin näki silloin tällöin puolapyöriä jossakin pyöräkerrassa. Puolapyörien esiintyminen väheni uusien vaunujen myötä. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä ne taisivat kadota kaupallisesta liikenteestä. Viimeiset puolapyörävaunut taisivat olla 12-akseliset suurkuormavaunut, joissa kaikki pyöräkerrat olivat sellaisia. | ||||
|
19.11.2020 15:34 | Tapio Keränen | ||
| Kas-sarjan vaunuhan se on. | ||||
|
17.11.2020 10:20 | Tapio Keränen | ||
| Vaunujen välissä vai vaunujen takana? | ||||
|
14.11.2020 16:39 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole enää teräsristikkosiltoja tuollakaan, vain ikuista betonia. | ||||
|
14.11.2020 16:34 | Tapio Keränen | ||
| Ulkopuolinen käsijarru oli kakkosluokan puolella. Sielläkin olivat päätyikkunat. | ||||
|
06.11.2020 13:35 | Tapio Keränen | ||
| Jimi on oikeassa. Kaiutin eli ämyri siellä on. Niitä oli monin paikoin ratapihalla, varsinkin valonheitimastojen tyvipuolella. | ||||
|
23.10.2020 18:23 | Tapio Keränen | ||
| Veikkaan, että ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. | ||||
|
21.10.2020 20:28 | Tapio Keränen | ||
| Helsingissä matkustajavaunujen ja -roikkien heitot olivat jokapäiväistä toimintaa. Vaunuissa ei ollut matkustajia ja jarrumies oli yleensä heitetyn vaunun tai letkan eteläpäässä tähtäämässä oikeaa pysähdyspaikkaa. Lähtevien junien vaunustotkin heitettiin usein lähtöraiteelleen. Kiihkeimpään aikaan saattaen vaihtoon, siis veturin työntämänä määräraiteelleen, ei olisi ollut aikaa. Vaihtoveturi kävi usein noutamassa asetteluraiteilta kahdenkin lähtevän matkustajajunan vaunustot nippuun ja sitten vedettiin tarpeeksi pitkälle, usein Linnunlaulun sillan alle ja joskus pitemmällekin. Siitä sitten vaunuroikat työnnettiin vauhtiin kohti lähtöraidetta. Tottuneesti homma sujui. | ||||
|
18.10.2020 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Kamiinan korjausmerkintä aluspalkissa. Oliko matkustusluokkamerkintä maalattu seinäpintaan vai käytettiinkö erillisiä emalikirjaimia ja -numeroita? |
||||
|
10.10.2020 21:03 | Tapio Keränen | ||
| On se nätti! | ||||
|
23.09.2020 13:51 | Tapio Keränen | ||
| Tepon kommentti liittynee tavaramakasiinin kuvaan https://vaunut.org/kuva/141918?a=1 | ||||
|
23.09.2020 13:47 | Tapio Keränen | ||
| Käsittääkseni konepajalta tuli letka uusia vaunuja, jotka lähetettiin maakuntiin kuormattaviksi. Tässä järjestelyvaiheessa vaunut olivat tyhjiä. | ||||
|
23.09.2020 13:37 | Tapio Keränen | ||
| Joni on oikeassa. Vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa oli vaihtanut paikkojaan. Kuva on siis marraskuulta 1978. | ||||
|
22.09.2020 10:35 | Tapio Keränen | ||
| Toukokuu on kevättä. | ||||
|
22.09.2020 08:15 | Tapio Keränen | ||
| Punainen B ja 0. Myöhemmin nekin maalatiin valkoisella. | ||||
|
18.09.2020 13:20 | Tapio Keränen | ||
| Silmäni eivät tavoita kuvasta yhtään Ggk-sarjan vaunua. Valkoiset ovat Gg- Ggl- tai Ggy-sarjaa. | ||||
|
02.09.2020 15:57 | Tapio Keränen | ||
| Keväällä öisin voi olla vielä kovakin pakkanen. Mitenkähän vaunut aamulla saataisiin liikkeelle, jos vesi on tukevasti jäätynyt? | ||||
|
30.08.2020 13:43 | Tapio Keränen | ||
| Voi, toki! Pasilassa näkyi monenlaisia tavaravaunuja Neuvostoliitosta, myös säiliövaunuja. | ||||
|
29.08.2020 14:52 | Tapio Keränen | ||
| Oikean siiven päädyssä on ikkuna. Asunnolta näyttää. | ||||
|
26.08.2020 18:48 | Tapio Keränen | ||
| Eikö olekaan VW 1600 TL (tekninen lipsahdus) Variant? | ||||
|
22.08.2020 07:01 | Tapio Keränen | ||
| Se on vedentäyttösuppilo. | ||||
|
21.08.2020 22:24 | Tapio Keränen | ||
| Vyörytyslaite on III kohdalla raiteiden 36 ja 71 välissä. | ||||
|
27.07.2020 20:49 | Tapio Keränen | ||
| Aikoinaan kerrottiin tarinaa, että silloinen liikenneministeri Veikko Saarto olisi matkustanut Moskovaan neuvottelemaan rautatiekaluston kaupoista. Tarkoituksena oli myydä Neuvostoliittoon Suomessa valmistettua kalustoa. Palattuaan kotimaahan ministeri kertoi, että kaupat syntyivät. Pian saisimme Suomeen idässä valmistettuja tavaravaunuja. | ||||
|
20.07.2020 20:47 | Tapio Keränen | ||
| Saakohan pikapesun tuosta vesiviskurista? | ||||
|
12.07.2020 18:48 | Tapio Keränen | ||
| Erinomaista dokumentointia! | ||||
|
11.07.2020 14:36 | Tapio Keränen | ||
| Kaasusäiliö oli edelleen vaunun alla, mutta toisella puolen vaunua. | ||||
|
07.07.2020 11:39 | Tapio Keränen | ||
| Korjasin vuodenaikavirheeni. | ||||
|
05.07.2020 23:25 | Tapio Keränen | ||
| Tässä on yritystä: II ja II luokan matkustajaosastot sekä matkatavaratila. A7-tyyppiset telit moottoriteleinä. Olisiko ollut dieselsähköinen moottorivaunu? | ||||
|
05.07.2020 23:20 | Tapio Keränen | ||
| Mielenkiintoinen aluskehysajatus. | ||||