![]() |
03.01.2007 19:31 | Juha Toivonen | ||
Pieni täsmennys edelliseen; Ainakin radanrakennuksissa ja perusparannuksissa ulkomaiset urakoitsijat ovat saaneet vallattua jonkin verran markkinoita. Ylläpidosta minulla ei ole sen tarkempaa tietoa. | ||||
![]() |
03.01.2007 18:32 | Juha Toivonen | ||
V...uilu v...uiluna. OK, - Myönnetään, että kuvasarajan laatu on surkea. Päätin parantaa tulevaisuudessa, eli vanha pokkarini poistettiin käytöstä, ja tilalle hieman parempi digijärkkäri+kunnollinen optiikka. Sori, mikäli aiheutin henkisiä kärsimyksiä jollekin. | ||||
![]() |
03.01.2007 18:25 | Juha Toivonen | ||
Niinpä: Olen kahden viimeisen vuoden aikana (siis juuri ennen Romanian EU-jäsenyyttä) kierrellyt kolmeen eri otteeseen Romaniaa, ja henk. koht. olen 100% vakuuttunut, ettei ko. valtio olisi ollut EU-kelpoinen 1.1.2007. Mutta näin kävi, ja sen kanssa on elettävä. ps. Jos yhtään lohduttaa, niin Romanian eteläinen naapuri, eli Bulgaria on todellisuudessa vieläkin huonommassa kunnossa. On ilo elää "Nettomaksajavaltiossa". |
||||
![]() |
13.10.2006 21:09 | Juha Toivonen | ||
...valitettavasti kuvaajalla ei ole juuri tästä asiasta minkäänlaista tietoa... | ||||
![]() |
13.10.2006 21:07 | Juha Toivonen | ||
..jopas tulikin sössittyä tuo ed. kommenttini...oikein tuplasti, mutta toivottavasti asia selvisi... | ||||
![]() |
13.10.2006 21:06 | Juha Toivonen | ||
Itse tilanne oli huomattavasti milenkiintoisempi, kuin mitä pystyn vebaalisesti, tai visuaalisesti tässä kertomaan. | ||||
![]() |
13.10.2006 21:05 | Juha Toivonen | ||
Veturin korin ulkoista olemusta lukuunottamatta 060:ssa on enemmän yhtymäkohtia ainayhtäupeaan Dr12:n, kuin Hr11:n. | ||||
![]() |
05.09.2006 23:35 | Juha Toivonen | ||
Pahoittelen edellisen kommenttini kirjoitusvirheitä. | ||||
![]() |
05.09.2006 23:32 | Juha Toivonen | ||
Kyllä on kuvattu Auscwitzissa. Siis vain kohtaus, jossa naisvankeja Plazowista kuljettanut juna saapuu BR52:n vetämänä portista sisään. Se missä muuta rautatiekuvaukset on kuvattu, ei ole tiedossani, mutta Spielberg kuvasi ko. elokuvaa varsin mittavasti autenttisessa ympäristössä, joten uskoakseni myös muut rautatieotokset saattavat olla puolan alueilta. | ||||
![]() |
02.08.2006 12:58 | Juha Toivonen | ||
En tunne romanialaisten matkustajavaunujen alkuperää, mutta yhden asian olen niistä oppinut: kaikki mikä maalataan siniseksi, on kertakaikkisen hirveässä kunnossa. Edellisellä takoitan niin vaunujen ulkoista-, kuin sisäistäkin olemusta. Sinisiä vaunuja käytetään enimmäkseen ns. paikallis-, ja lähijunissa, joilla on väljähkö aikataulu, sekä taaja pysähtymistiheys. Karkeasti yleistäen voi myös todeta, että sinisissä vaunuissa matkustaa yleensä kaikkein "värikkäin" ja tietyllä tapaa "omapäisin ja omituisin" romanialaisväestö. Punaiseksi maalatut ovat nk. pikajunavaunustoa, jotka saattavat yksilökohtaisesti olla joko kohtuullisia, tai sitten ensinmainittujen vaunujen kaltaisia. Punaiset vaunut ovat enimmäkseen 1-luokan vaunuja, mutta huomattakoon todellakin, että on olemassa aika monta erilaista käsitystä ensimmäisestä luokasta. Viimeisenä tyyppinä mainittakoon puna-harmaat IC-vaunut, jotka ovat mukavuudeltaan ja siisteydeltään varsin hyviä. Nämä vaunut on yleensä myös koneellisesti ilmastoituja, joten raskaskaan hellepäivä ei niissä paljoa matkustajaa rasita. Ja ainahan voi pistäytyä samaan sarjaan kuuluvassa Bistro-vaunuissa, joissa palvelunlaatu on erittäin korkea (vrt. suomi) ja hintataso kiitettävän alhainen. Esimerkki: 2xStella Artois 0,5 ltr. IVA olut + 2 kahvikupillista + 1 redbull energiajuoma = alle 6 euroa! Kaikki edellämainitut pöytään tarjoiltuna, oikeaoppisista lasiastioista, tuhkakupin kera. Itsestään selvyys on myös se, että tilaukset noudetaan pöydästä asiakkaan luota. ps. myös lasku "tarjoillaan" pöytään ja vasta kun asiakas sitä pyytää, eli oikeata perinteistä Eurooppalaista kahvilakulttuuria. |
||||
![]() |
02.08.2006 12:36 | Juha Toivonen | ||
Todellisuudessa kuvan yksilö on fyysisesti huomattavasti pienempi, kuin suomalainen Dv12. Myös suoritskyvyltään, sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan, ko. veturi on vaatimattomampi. Linjakoneeksi siitä tuskin on, sillä sen max. nopeus jää n. 50 km/h. Tällaisia, ja muita vastaavaan tarkoitukseen valmistettuja veturityyppejä esiintyy yleisesti romanialaisilla viljavarastoilla. |
||||
![]() |
02.08.2006 12:32 | Juha Toivonen | ||
SLM Sveitsissä valmisti veturit 060 001 - 006, vuonna 1959. Jo alun alkaenkin oli kyse mittavasta lisenssivalmistuksesta Romaniassa. Ensimmäisten kuuden sveitsiläisen yksilön valmistus ajoittui keskelle samanaikaisesti SBB:lle valmistettavaa Ae 6/6 sarjaa. Teknisesti (esim. sähköinen voimansiirto) 060 DA:t ovat yksinkertaistettuja versioita mm. Hr12:ta, sekä Ae 6/6:ta. Romanialainen Electroputere valmisti lisenssillä vielä n. 2400 yksilöä lisää. 060 - sarjasta kehitettiin lisäksi useita vielä voimakkaampia ja nopeampia veturityyppejä, mutta nämä eivät ilmeisesti osoittautuneet aina suoranaisiksi menestyksiksi. Joka tapauksessa 060 DA on suurin Dieselveurisarja, joka on valmistettu Euroopassa. Huom: Linjaveturisarja. | ||||
![]() |
11.05.2006 23:15 | Juha Toivonen | ||
Yllä olevan ryhmän koko oli muistaakseni n.50 henkilöä. Seuraavan kerran vastaava pysähdys tapahtuu ensi kuun alkupuolella: aamulla Turkuun ja illalla takaisin Matkuun. | ||||
![]() |
05.07.2005 23:21 | Juha Toivonen | ||
Pieni korjaus edellisen kommenttini Electroputeren 060 - sarjan valmistusmäärään: Pitäisi olla yli 2 400 veturia (huomioiden; Puola PKP, Bulgaria BZD, Kiinan rautatiet, sekä muut pienemmät toimituserät). | ||||
![]() |
05.07.2005 20:27 | Juha Toivonen | ||
BR 38 on alunperin P8, eli 4-6-0, onko tämä juuri P8,- siitä en ole aivan varma, sillä kuvaajan ja kuvattavan välimatka oli kohtuullisen pitkä. | ||||
![]() |
05.07.2005 20:22 | Juha Toivonen | ||
Hurumainen toisiojousitus johtunee siitä, että molempien veturityyppien (Hr 12 ja CFR 060 DA)telit ovat lähtöisin samasta veturitehtaasta Sveitsistä. Muistaakseni muutamaan ensimmäiseen Huruun telit tulivat valmiina, jonka jälkeen alkoi lisenssivalmistus suomessa. CFR 060 - sarjan kuusi ensimmäistä veturia valmistettiin kokonaisuudessaan SLM:n Winterthurin tehtailla, jonka jälkeen Electroputere (Craiovassa) valmisti ainakin 1401 veturia lisää. Vetureita on valmistettu ja edelleen käytössä myös 1 524mm raideleveydellä. |