03.04.2006 17:46 | Aki Grönblom | |||
Nynny: toisaalta tiedät kyllä hyvin kalliitten hintojen syyn: Osakeyhtiön on tarkoitus tuottaa maksimaalisesti voittoa ja muusta viis. Ihan en allekirjoita kuitenkaan tuota auto-juna vertailuasi. Tampere-helsinki pendolla noin 1h30min, autolla vähintään 2h ja ruuhka-aikoihin enemmänkin. Bonuksena ajan hyötykäyttö junassa. Ihan kilpailukykyinen se juna on, mutta melko kallista silti. | ||||
02.04.2006 12:29 | Aki Grönblom | |||
Tuossa olet Kimmo asian ytimessä. Kansan omistaman VR osakeyhtiön painopiste on tällä hetkellä voimakkaasti liikematkailussa ja "tavallinen tallaaja" alkaa olla sivuseikka. Aika vääryys veronmaksajia kohtaan, että tämmöinen strategia on otettu käyttöön. Tämä pitäisi jonkun ottaa hallintoneuvoston puolella esiin. | ||||
23.03.2006 10:06 | Aki Grönblom | |||
Dr16:n käyttöohje lupaa vetovoimaksi 400kw tasoisen 1500V syötön aikana 180kN 0..20km/h ja 50km/h nopeuteen asti >70kN. Näillä arvoilla 500t junalla 60 nopeuteen pitäisi päästä muutamassa minuutissa. Jotta jotta, kyllä se Dr16:n suorituskyky kemijärven radan liikennetiheydessa riittää varmaan ihan hyvin vaikka 1500 on kytkettynä. Vaikka lussun tuntuistahan se meno varmasti on. Etenkin kun yöjunamatkustajilla harvemmin on tulenpalava kiire. Yleensä on viikon loma edessä .. ;) Paljonkohan se agregaattivaunu pystyy työntämään tehoa? | ||||
22.03.2006 16:23 | Aki Grönblom | |||
Näin kyllä. Ajattelin lähinnä että jos on vain vähän matkaa ottaa vauhtia niin ehtiikö 3*Dr16 kiihdyttää vauhtia yhtä paljon kun vetovoimaa on korkeammassa nopeudessa aina vain rajoitetummin. Vallitseva keli on erittäin oleellinen seikka. | ||||
22.03.2006 14:50 | Aki Grönblom | |||
Joo, laskeskelin vaan tuossa että 2*sr2:han pystyy teoriassa(ja tosiaankin teoriassa) nousemaan 4500t junan kanssa 8 promillen nousua 80 km/h nopeudella. 20 promillen nousua pystyisi periaatteessa nousemaan reilun kilometrin ennen kuin vauhti pysähtyisi. Mutta että jos tuosta härmänmäestä saisi jonkunnäköisen profiilitiedon niin voisi ehkä arvioida tarkemmin. Mutta tosiaan koska blondilla siihen mäen alkupäähän saattaisi päästä aika vauhdilla niin voisi se onnistua Sr2*2-vedollakin. Toisekseen onko nuo kontion radan sähköt mitoitettu samalla tavoin kuin muu rataverkko? | ||||
22.03.2006 10:56 | Aki Grönblom | |||
Onko kellään tietoa paljon se härmän mäki on pitkä ja monenko promillen nousua siinä on? | ||||
06.03.2006 14:54 | Aki Grönblom | |||
Tässä on vanhaa kunnon valtionrautatietä | ||||
02.03.2006 22:25 | Aki Grönblom | |||
Olen varmaan Mikon kanssa aika samaa mieltä. Asioilla on tietysti monta puolta. Investoiminen kalustoon on kyllä VR:n tehtävänkuvan mukaista. Ajanmukaisella kalustolla rautatiejärjestelmä kohottaa kilpailukykyään. Väärin on taas se, että kalustoinvestoinnit supistavat liikennettä tai nostavat hintoja. Sillä täsmälleen tätä varten VR:llä on tuo korostamani vahva tase. Sen avulla raskaatkin kalustoinvestoinnit pitäisi kyetä järjestämään ilman heijannaisvaikutuksia muuhun toimintaan, tai niin se ainakin on tarkoitettu. Kilpailun en usko ratkaisevan ongelmia. Kilpailutus todennäköisesti supistaa rautatieliikenteen tarjontaa, sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Tämä johtuu siitä että kilpailua todennäköisesti syntyy ns. vahvoihin tavaravirtoihin, eli kaikkein tuottoisimmille väleille. Tällöin kilpailutilanne kiristyy ja yhtiöden on keskittävä liiketoimintansa parhaiten tuottavimpiin väleihin. Tätä johtopäätöstä tukee mm. oheinen lähde [LVM:n 44/2005 "Rautatiekuljetusten kilpailukyky Suomessa"]. Eli siis, jos jotain reittiä on hoidettava liikelaitosmaisesti -siis "palvelua palvelun vuoksi"- niin hoidetaan se sitten niin, eikä yritetä kilpailuttaa sitä mistä kukaan ei edes halua kilpailla. | ||||
25.02.2006 15:51 | Aki Grönblom | |||
Nynnyn pyynnöstä keskustelu jatku. Niin, noista VR:n tilinpäätöksen ominaisuuksista. ROI on tosiaan lähes hälyttävän pieni. Viimeisen 5 vuoden aikana jotain 3..5 prosenttia. Esim erään oppikirjan [Uusi-Rauva et al: Teollisuustalous] mukaan 0..9 on välttävä 9...15 tyydyttävä ja yli 15 hyvä. Kuitenkin täytyy katsoa myös tuota omavaraisuusastetta. Saman lähteen mukaan siinä jo 40% on erinoimainen (ja tämä on jo 2000-luvun alun näkemystä). VR:n omavaraisuusaste on kuitenkin vahvan taseen vuoksi jopa 80% luokkaa. Nyt kun ROI koostuu liikevoiton ja pääoman kieronopeuden kertolaskusta ja taas pääoman kiertonopeuden jakajana on on tuo suorastaan hillittömän suuri sidottu PO, jää ROI väksin varsin alhaiseksi. Sidotusta pääomasta vieläpä valtaosa on varmaankin pysyvää vastaavaa. Eli siis, VR:n rikos on vahva, omavarainen tase, joka kuitenkin on erittäin tärkeää toiminnan pysyvyyden ja tasaisuuden kannalta. Siis että voidaan huoletta esim. investoida kalustoon. Sasin ja kumppaneiden tarkoitushan oli myös napsaista taseesta pelimerkkejä valtion budjettiin, juurikin virtaviivaistakseen tilinpäätöstä. Ei sinänsä mahdoton ajatus jos rahat käytettäisiin esim. ratainvestointeihin. Summa vaan on kuitenkin aika mitätön rataverkkokokonaisuuteen nähden ja siinä saatettaisiin menettää koko rautatiejärjestelmän vakaus. Lisäksi VR:ää yhtiöitettäessä tarkoitus oli nimenomaan luoda hyvin vahvataseinen ja stabiili yritys. Mutta löytyykö sellaiselle enää arvostusta nykyajan lyhytjänteisessä talousajattelussa? Mielestäni tulisi löytyä. Nyt kun kilpailua ei ole, tarvitaan erittäin vahva toimija joka voi tehdä kehitystyötä parantaakseen rautateiden kilpailukykyä. Kilpailun alkaessa taas on oltava yksi vahva toimija joka pitää huolta siitä ettei systeemi hajaudu, vaan että kuljetusketju toimii ja on tehokas. ROI=return on investment, PO=Pääoma. Ja sitten sitä liikevaihto / työntekijä vertailua vielä niin SJ on siinä esim. ihan samassa luokassa tuon VR:n 90 000 kanssa. Ja näihin finskiin ja SJ:hin mielestäni kuuluu verrata eikä mihin tahansa. Ei parturi-kampaajaa ja K-kauppiastakaan kannata vertailla. | ||||
25.02.2006 13:52 | Aki Grönblom | |||
Tämä oli kyllä hieno tilanne kesällä. Mieli teki kysyä että järjestikö joku tämän tarkoituksella mutta ilmeisesti ei? Hienoja vehkeitä molemmat, ja maalikin kiiltää. | ||||
24.02.2006 23:43 | Aki Grönblom | |||
Ministeri oli varmaan ihan oikeassa sähköistyksen suhteen. | ||||
24.02.2006 18:28 | Aki Grönblom | |||
No on kai se sasin kaveruus ny jonkinlainen rikos;) Mutta siis yksipuolisesti nimetty hallitus. Ja vaikka Puttonen professori onkin (ja oli siellä muitakin..), ei se mikään optimistrategia-automaatti ole, akateeminen tieteily ja käytännön päätöksenteko eivät todellakaan ole yksi yhteen. Aika harva superyritysjohtaja esim. on tohtorismiehiä. Lisäksi ei suurikaan viisaus auta jos on väärää mieltä. A.Einstein ei koskaan suostunut uskomaan kvanttifysiikkaan vaan piti sitä silkkana ajanhukkana. | ||||
24.02.2006 16:35 | Aki Grönblom | |||
No onhan tuolla nyky(ja ex^2) hallituksessa ainakin talouden tuntemusta. 3 Toimitusjohtajaa, finanssineuvos, vakuutus ja rahoitusalan hallituskonkari, 1 DI&Ekonomi&MBA kolmoistutkinnon omaava jne. Sasi nimitti hallitukseen omia opiskelu yms. kavereitaan ja hyvin rajatusti oikeistolaisia sellaisia. Eihän niin voi toimia. Se veto olisi voinut olla tuhoisaa palveluiden kannalta. | ||||
24.02.2006 15:43 | Aki Grönblom | |||
No joo, sanotaan että jos noitten firmojen hallinto nyt keskitetään valtioneuvostoon ja muutenkin kehitetään, niin ehkä semmonen vahvistettu vähän laajapohjaisempi hallitus voisi riittäkin. Pääasia, että poliittinen ohjaus säilyy vahvana, ei se ehkä neuvostoa vaadi. | ||||
24.02.2006 15:39 | Aki Grönblom | |||
ja sittenkin vielä sen verran että toi sun linkki vei osavuosikatsaukseen. Et kai tehnyt laskelmias sen perusteella? | ||||
24.02.2006 15:37 | Aki Grönblom | |||
Sen verran vielä että ei toi lkv/hlö oo kovin kaukan esim. finnairin vastaavasta | ||||
24.02.2006 15:24 | Aki Grönblom | |||
Mutta siis joo, keskustelua vaan, ei tässä mitään. Mutta alkaa varmaan mennä vähän ohi v.org:n ydinosaamisesta, joten laita vastinees ja eiköhän jatketa tätä sitten taas tuopin ääressä joskus. | ||||
24.02.2006 15:21 | Aki Grönblom | |||
No juu. Ensinnäkin voisit jotenkin perustella nuo päällekkäisyydet, suojatyöpaikat ja "muun turhan" jotka otat jostain syystä ihan itsestäänselvyyksinä. Tuo lkv/hlö ei kyllä riitä. Rautatiet ovat "raskasta" liiketoimintaa. Hallintoneuvostoa tarvitaan koska VR ei ole syntynyt itsestään vaan sen pääoma käsittää sijoitettua pääomaa 130 vuoden osalta, se on siis kansallisomaisuutta(veronmaksajien ja heidän isiensä) jolloin kansalaisilla on oikeus yhtiön toimintaa myös valvoa. Tarve valvoa syntyy myös siitä että yhteiskunnan toiminnalle rautatiet tuovat merkittävää etua, ovat suorastaan välttämättömiä tämänlaisessa maassa. Näiden etujen toteutuminen on varmistettava. Jos rautateitä tutkitaan vain liikeyrityksen kannalta, ne ovat harvoin kannattavia. Sen sijaan yhteiskunnan tasolla tilanne muuttuu. Siis vaikkapa kemijärven liikennettä varten ei kukaan perustaisi rautatieyhtiötä jos matkustajia on n. 300 viikossa. Toisaalta yhteiskunnan kannalta se saattaakin olla fiksua jos sillä saadaan sinne isorahainen turisti. Eli kyllä kansallisen rautatieyhtiön toiminta voi olla ihan fiksua nollatuloksella. Silloinhan tariffit ovat kansalaisille ja yrityksille halvimmat mahdolliset. VR:n tulosta muuten hieman hämärtää se, että se vastaa edelleen monesta rautatieyhtiölle kuulumattomasta asiasta. Esim. liikentenohjaus ja rautatiealan koulutus. Se miksi VR sitten yhtiöitettiin on minunkin mielestäni nykyasetelmassa kummallista, mutta se onkin porvarihallituksen ideoita 90-luvun alusta. No, kilpailun tullessa tilanne kyllä voi muuttua nykyistä parempaan suuntaan. Ja vielä mitä siihen K.Sasin toimintaan tulee niin terveisiä vaan sinne oppositioon, sitä niittää mitä kylvää. | ||||
24.02.2006 13:24 | Aki Grönblom | |||
Koitapas nyt nynny ymmärtää että VR on välttämättömyyspalveluiden tuottaja, ei mikään pörssiyhtiö eikä itseisarvoinen rahasampo muutenkaan. Sitä on hyödytöntä tarkkailla kvartaalikapitalistin mittareilla, osakkeita kun ei ole myytävänäkään. Tälläisen firman kokonaistilanteestahan ei pelkkä ROI tai omavaraisuusaste kerro mitään informatiivistä. VR:n viime vuosienkin tuloksesta on jo herännyt kritiikkiä siitä että onko kyse piiloverotuksesta. VR:n tulos mitataan rautatiepalveluiden hinnasa,laadussa ja määrässä. Eurooppalaisessa vertailussa suomalainen järjestelmä VR+RHK pärjää melko hyvin. Esimerkiksi Suomen kuljetusmuotojakaumassa kuljetussuoritteen mukaan rautateillä on 26% osuus jolla esim ranska saksa ja belgia jää mukavasti taakse. [Lähde;European union energy&transport in figures 2001] | ||||
24.02.2006 11:09 | Aki Grönblom | |||
Nynny: Tosin telia soneran työntekijöistä suuri osa hakee koko ajan muuta työtä koska työnteko firmassa on niin kypsää. | ||||
23.02.2006 09:55 | Aki Grönblom | |||
Kuopio - Joensuu pariin ainakin kiteytyy savolaiset v/s karjalalaiset kaksinkamppailu. | ||||
20.02.2006 18:57 | Aki Grönblom | |||
Tähänhän on hyvä linkittää valmis tuote http://vaunut.org/kuvasivu/17126 | ||||
18.02.2006 11:59 | Aki Grönblom | |||
Tuota, täsmennyksenä; junankin voi kyllä lenkittää. Maadoitusjohdin vaunusta toiseen ja silleen. Näin on ajettu ainakin valkeakoskelle. | ||||
13.02.2006 18:27 | Aki Grönblom | |||
Sn on siis 60 tai 30, aluevaihteen asennon mukaan. | ||||
06.01.2006 12:16 | Aki Grönblom | |||
Onpas asiallinen, vanhan ajan tunnelmaa täynnä.. | ||||
05.01.2006 00:25 | Aki Grönblom | |||
Porkkanassahan on jo se vaahtomuovimaskotti.. | ||||
04.01.2006 10:54 | Aki Grönblom | |||
Tasan tarkkaan juuri noin päin. Käytännössähän noihin aikoihin ei muita ratkaisuja (staattisia(elektronisia) muuttajakoneita) tunnettu. Erityisen modernia on mielestäni se, että Huruun ei laitettu apumoottoria, vaikka sellainen olisi aika hieno ollutkin. | ||||
03.01.2006 16:47 | Aki Grönblom | |||
Muuttajakone tekee akuston n220V tasavirrasta 110 ja 24 Voltin vaihtovirtaa. | ||||
02.01.2006 11:55 | Aki Grönblom | |||
Joo, siis niihän se olikin, että kemijärvi on lakkautumassa, sori. | ||||
31.12.2005 12:25 | Aki Grönblom | |||
Aika vaihtaa virkamiehiä. Nykyinen ministerihän hommasi alkutöikseen lisäaikaa yöjunille. | ||||
30.12.2005 17:47 | Aki Grönblom | |||
Siinäpä kysymys. En löytänyt ensi hätään matskua. | ||||
30.12.2005 17:32 | Aki Grönblom | |||
Tämän pointtina siis se, että kustannukset ovat todella nousseet. | ||||
30.12.2005 17:29 | Aki Grönblom | |||
Ainakin tilastokeskuksen liikenteen kustannusindeksien perusteella kehitys on molemmissa samansuuntaista: Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat Tilastokeskuksen mukaan 4,7 prosenttia vuoden 2004 marraskuusta vuoden 2005 marraskuuhun ja Raideliikenteen kustannukset nousivat 2,5 prosenttia vuoden 2004 syyskuusta vuoden 2005 syyskuuhun. | ||||
30.12.2005 14:39 | Aki Grönblom | |||
Jarkko: Niinpä, kannattavuuttahan ei osakeyhtiönä toimivalle liikeyritykselle ole se, että jokin tuotanto on plussan puolella, vaan se, että se tuottaa riittävän paljon | ||||
30.12.2005 14:22 | Aki Grönblom | |||
Junamatkailu prosenttiosuus on käsittääkseni lähiaikoina laskenut autoveroalen ja autojen yleishinnan laskun myötä. Maksuhalukkuutta taas junan kustannuksiin löytynee siitä syystä, että elintaso on Suomessa hyvässä nousussa. Siten myös siis maksukyky- ja halu (mukavuudenhalu tuottaa maksuhalua). Näihin ja edellämainittuun perustuen minä kyllä uskon että yleiskustannukset; kuten polttoaine, sähkö ja henkilöstön palkankorotukset ovat nousussa ja perustelu hinnankorotukselle on kestävä. Mielestäni tämä on ihan normaalia hinnankorotusta kasvavassa taloudessa. | ||||
30.12.2005 12:35 | Aki Grönblom | |||
...tai vaunutyyppejä, sellaisia jotka eivät ole noin kriittisiä sähkön puutteen kanssa. | ||||
30.12.2005 10:50 | Aki Grönblom | |||
Yks tähän tämän vuoden korotukseen liittyvä ymmärettävä tekijä on tietysti se että sähkön ja raakaöljyn hinnat ovat tämän vuoden aikan nousseet tuntuvasti. | ||||
30.12.2005 10:19 | Aki Grönblom | |||
Tässä on hyvä pointti, mistä olikin harrastustovereitten kanssa juttua. Suomessa ajetaan aivan julmetun vanhoilla dieseleillä. Vanhimmat MGO:t ovat varmaan kohta 45 vuotta vanhoja ja niillä hyriseviä Dv12:a vieläpä saneerataan, siis ilman mitään parannuksia moottoreihin. Hiukkas- ja oksidipäästöt vanhoilla moottoreilla ovat melkein kertaluokkaa suurempia kuin nykyajan koneilla. Kaiken huipuksi ainoa hieman tehokkaammalla ja ympäristöystävällisemmällä moottorilla varustettu sarja, Dr16 ollaan siirtämässä pois linjakäytöstä. Mielestäni melkoista taantumuksellisuutta. | ||||
30.12.2005 09:49 | Aki Grönblom | |||
Niinpä joo, mutta olisko tossa joku muukin tekijä kuin inflaatio ja onko tuo mainitsemasi reaalimarkka+inflaatio aivan oikea tutkimusmenetelmä. Niinkuin jossain muussa keskustelussa täällä oli puhe myös esim. kahvikupin hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi vastaavassa ajassa ja sämpylästä ei kukaan olisi aikanaan maksanut yli kahtakymppiä(mk). Toisaalta myös aikanaan Valtionrautatiet oli rautateitä "hyvää hyvyyttään" pyörittävä laitos, tavoitteena rautatiepalvelujen tuottaminen. Osakeyhtiön kuuluu laittaa hintoihin optimaalisen suuri kate ja sen tavoite on voiton maksimointi.. | ||||
21.12.2005 12:44 | Aki Grönblom | |||
Mutta löytyyhän vastaavia isommissakin satseissa ;) http://vaunut.org/kuvasivu.php/16726.html | ||||
14.12.2005 15:06 | Aki Grönblom | |||
Niin ja lätät 4181 + Efiab11648 | ||||
14.12.2005 15:05 | Aki Grönblom | |||
Kyllä tuo veturi on ollut 2305. | ||||
13.12.2005 15:46 | Aki Grönblom | |||
Hitto nuo on hauskoja. Vieläkö siellä on jonkun satakuntalaispitäjän tekstissä se joku maininta: "paikalliset asukkaat ovat osin varautuneita, jopa sisäänpäinlämpiäviä" tms..? Jonkun tuontapaisen, ehkä vähän lievemmin sanotun, sieltä muistan. Aikansa kuva kyllä tuo opus. Hecktisch! | ||||
11.12.2005 11:32 | Aki Grönblom | |||
Näin, on. Ja esim kommentteja selaamattakin tietäisi, mikä tänään tai eilen on puhuttanut. Eli siis; "arvostelu" ei hyvä, mutta "katsotuimmat" ihan ok. | ||||
11.12.2005 11:05 | Aki Grönblom | |||
Sitä olen minäkin miettinyt. Jotenkin silloin on ajateltu vähän eri tavalla. Ehkä on haluttu toteuttaa lämmitys samoilla komponenteilla kuin muussakin kalustossa tai on ollut sellainen filosofia, että seisonnassa sähkönsyöttö tehdään kaapelin eikä virroittimen kautta? nuo olivat veikkauksia siis.. | ||||
06.12.2005 15:50 | Aki Grönblom | |||
Pasilan baguette on kyllä hyvä näköalan suhteen. | ||||
06.12.2005 15:26 | Aki Grönblom | |||
Hauska tuo "tuplasilmä" junan vierellä | ||||
06.12.2005 15:10 | Aki Grönblom | |||
Nynny: näinhän siinä monesti käy, mutta optimistina oletan että joskus kohtuus voittaisi. Nuo Ri-Lh kohteethan on kyllä paljon vaativampia (Vilkasliiik,sähköistetty rata, raidemuutoksia, kuulutus/ilmoitusjärjestelmä ja mitoitus nxSm:lle) ja niitä sentään on aika monta kappaletta. | ||||
06.12.2005 14:51 | Aki Grönblom | |||
Harmillsen vähän asemalla on hyvällä rautatienäköalalla varustettuja kuppiloita, etta vois sumpin ohella tutkailla liikennettä. Oluen osalta suosin yläkerran pullman baria. Jos rautatiekahviloitten/-baarien kärki pitäis määritellä; päätyisin ehkä järjestykseen [3.] Kontiomäen asemaravintola[2.] Siuron sillanpielen kyläkuppila ja [1.] Tampereen semafori | ||||
06.12.2005 14:41 | Aki Grönblom | |||
Näin on, siellähän euroopasssahan on yöaikaan rekkaliikenne hyvin rajoitettua, olikos viikonloppuisinkin? Lisäksi, luulisi sen kustannusmielessä nyt olevan järkevää, että auto kulkee koko ajan ja vain päivällä tarvitaan kuskia. Ainakin yhteiskunnan tasolla ajateltuna erittäin fiksua. | ||||
06.12.2005 14:37 | Aki Grönblom | |||
Eikös tänne olis kätevästi sopinut fiktiiviset...jos ois tuolloin ollu keksitty |