126-20894 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.12.2005 12:20 Tapio Muurinen  
  Rovaniemellä oli koneapulaisena aktiivi pyöräilijä. Hänen harjoituskilpurinsa matkusti tuossa samalla tavoin. Työvuoron päätteeksi hän vaihtoi asua ja lähti 2-3 tunnin lenkille.
kuva 05.12.2005 11:11 Tapio Muurinen  
  Juu, nyt ollaan Peten kanssa samoilla linjoilla. Sinulla on paremmat dokumentit. Silloin aikoinaan puhuttiin ns. "superraskaista", kun kokeilu Kotkaan ja Haminaan aloitettiin. Entisenä haminalaisena muistelin vain niitä "ennätyksiä". Vek Timppa kertoi vetäneensä 4670 t.
kuva 04.12.2005 22:16 Tapio Muurinen  
  Aloitin tämän kommenttiketjun sikäli väärällä tiedolla, että nuo yli 5500 tonnin kuljetukset Haminaan, Kotkaan ja Sköldvikiin ovat olleet koeluontoisia. 4500 t on edelleen se virallinen junapaino 2xSr1:llä. Hyvin kuulemma nuo 1000 t painavammatkin ovat liikkuneet. Toivottavasti en ole käännyttänyt ketään väärään uskoon. Eli nuo Kostamus - Raahe junat ovat vakiliikenteessä edelleen suurempia.
kuva 04.12.2005 21:11 Tapio Muurinen  
  Onneksi vaan pellettiä. Ennen nämä valuttivat noita nesteitään!
kuva 04.12.2005 21:07 Tapio Muurinen  
  Onkos Ruuhveltti saanut uutta maalia pintaansa, vai kuinka se noin lemestää? Taitaa paistatella muuten vaan ilta-auringossa.
kuva 04.12.2005 21:04 Tapio Muurinen  
  Kun äkäinen lipunmyyjätäti ottaa sopivan ilmeen, niin eihän hän näytä yhtään peloittavalta :)
kuva 04.12.2005 18:26 Tapio Muurinen  
  Tässä kohdassa sopinee kertoa eräs tapaus, kun Rautuvaaran kaivoksen malmijunat olivat aikoinaan noita Suomen suurimpia. – Kaivokselle oli tullut uusi lastaaja. Kukaan ei kertonut hänelle, kuinka paljon vaunuun on luvallista lastata. Hän lastasi reiluja kuormia, koska maksu tuli lastatuista tonneista. Juna lähti Raaheen, mutta ei pysynyt aikataulussaan vaikka kolme Deeveriä veti täysillä. Kun vaunut punnittiin, oli keveimmässäkin vaunussa ollut 17 t liikaa. VR Oulusta lähti lastausfirmalle vihainen puhelu. Paitsi veturit, niin kiskotkin olivat jo olleet lujilla – Tämän kertoi tuo lastaaja itse.
kuva 04.12.2005 17:33 Tapio Muurinen  
  Noiden pyttyjynien paino vaihtelee riippuen nesteen ominaispainosta ja vaunun tilavuudesta. Kuulemma metanolijunat ovat sieltä raskaimmasta päästä. Vaunun bruttopaino n. 90 t x 60 kpl. Mikähän sen Kostamuksen pellittijunan paino on? - Mutta eihän tämän tarvitse olla mikään kilpailu. Pääasia, että tavaraa kulkee :)
kuva 04.12.2005 01:35 Tapio Muurinen  
  Jotenkin paljon mukavamman näköistä tuo 1970-luku, kuin tämä nykyaika.
kuva 04.12.2005 01:23 Tapio Muurinen  
  Kiitos Jouni tarkennuksesta. Olikohan henkilöliikennettä jo heti silloin, vai vain tavaraliikennettä?
kuva 04.12.2005 01:20 Tapio Muurinen  
  Jospa ovat olleet vääränä päivänä, tai vika kellonaikaan ;)
kuva 04.12.2005 01:13 Tapio Muurinen  
  Samansuuntaisia ajatuksia <6nen> kanssa. Eräät pohjoisen rekkafirmat ovat nähneet tällaisen parhaaksi ratkaisuksi. Ajatekaapa vaikka tilannetta, jos Konginkankaan rekka Kemistä Helsingin satamaan olisikin istunut junan kyydissä. Kirjoitin tästä Hesarin ylisönosastoon. Esimerkiksi Keski-Euroopassa muu ei ole useilla reiteillä edes mahdollista, kuin junakuljetus.
kuva 03.12.2005 22:20 Tapio Muurinen  
  Tuo isojen junien kokeilu Kotkaan ja Haminaan 2xSr1:llä alkoi muistaakseni pian heti kun Juurikorven - Haminan väli oli avattu sähköliikenteelle (lokakuu 1984). 10 kpl Sr1:ä varustettiin automaattikytkimin ja pariveto-ominaisuuksin. Kesällä 1985 se pyöri siellä jo täysillä, kun kävin sitä ihmettelemässä. V.1988 oli kaikki veturit varustettu samanlaisiksi.
kuva 03.12.2005 22:00 Tapio Muurinen  
  Olisipa ollut Joutsijärvi (eli Jouttijärvi), niin olisin saattanut tietää.
kuva 03.12.2005 19:04 Tapio Muurinen  
  Tuosta Petrin kommentista ei oikein selviä, ollaanko samaa vai eri mieltä, että suurimmat pyttyjunat ovat nykyisin reilusti yli 5000 t.
kuva 03.12.2005 18:47 Tapio Muurinen  
  Resiinassa 4/2001 oli hyvä kertomus "Kannonkoski vaikeni", tosin vähän myöhässä (sehän vaikeni jo 31.5.1985).
kuva 03.12.2005 18:37 Tapio Muurinen  
  Aivan oikein. Se väli lopetettiin viimeisenä. Edellinen karsinta oli -78, jolloin Saarijärven henkilöliikenne lakkasi. Tuo 1968 tarkoitti siis läpikulkua, eli Saarijärven - Haapajärven väliä.
kuva 03.12.2005 16:44 Tapio Muurinen  
  Kaikki eivät ehkä tiedä, missä on Aittojärvi. Sehän on Iisalmen - Haapajärven osuudella, noin 12 km Kiuruvedeltä Pyhäsalmen suuntaan.
kuva 03.12.2005 16:35 Tapio Muurinen  
  Radan profiili on hyvin vaihteleva. Kun pohjoiseta tullaan etelään, niin rata nousee lähes 100 m. Korkeimmat paikat ovat Saarijärven pohjoispuolella, missä korkeus on yli 200 m mpy. Pisimmät 10 promillen nousut ovat 5 km pituisia. Läpiajettavaa liikennettä ei ole, mutta kumpaankin suuntaan se on tärkeä puunkuljetusreitti.
kuva 03.12.2005 16:31 Tapio Muurinen  
  Tämä Suomen "vararata" Pohjanmaanradan ja Savonradan välissä rakennettiin vähitellen osuus kerrallaan. Läpiajettavaksi se valmistui vasta 1962. 1960-luvulla radalla oli 3 edestakaista Lättävuoroa Jy-Hpj, ja molemmissa päissä lyhyempiä vuoroja. Henkilöliikenne loppui jo 1968.
kuva 03.12.2005 16:21 Tapio Muurinen  
  Kun laitoin nämä kuvat näytille, ihastuin oikeastaan itsekin hieman aikaansaannoksestani ja tietynlaisen tunteen vallassa kirjoitin tuon ensimmäisen milipiteeni. Toivottavasti sitä ei kukaan halunnut ymmärtää politikoinniksi. Sikäli kyllä, että pidän rautateiden monimuotoisuudesta, sekä yritän katsella ja kuuntelen maailmaa avoimesti. Latasin tähän niitä muistoja, joita tuolla reissullani, erään toisen matkan kylkiäisenä, korpiradan varressa myöhäisenä elokuun iltana kuulin ja näin.
kuva 03.12.2005 14:26 Tapio Muurinen  
  Sanoisinko, sekä että. Asteikko on laaja, jos itseään voi arvostella.
kuva 03.12.2005 14:20 Tapio Muurinen  
  Kannanotto vähäliikenteisten ratojen puolesta, mutta näistähän ei oteta :((
kuva 03.12.2005 00:42 Tapio Muurinen  
  Nuo yleisnimellä Porkkanat tulivat heti alusta alkaen tutuiksi. Jo numero kertoi, oliko Dm8 vai Dm9. Olisin ollut jopa valmis pieneen väittelyyn, kummat oli suunniteltu lähi-, kummat kaukoliikenteeseen erilaisine istuimineen ja ulko-ovineen - ja olisin hävinnyt!
kuva 02.12.2005 20:55 Tapio Muurinen  
  Korjaan: Teemu = Antti.
kuva 02.12.2005 20:54 Tapio Muurinen  
  Jounille ja Teemulle: Tämä raskas liikenne Vainikkalan kautta nimenomaan Kotkaan ja Haminaan alkoi jotain 1984-1985, kun 10 Sr1 veturia varustettiin parivetomahdollisuudella. Noihin aikoihin ja siitä eteenpäin elettiin transitoliikenteen "hulluja vuosia". Menee osittain mutun puolelle, mutta silloin käytettiin vielä "hakasia" l. Hka välivaunuja. Niihin oli valettu betonista lisäpainot, etteivät nousisi vaihteissa ilmaan. Olisikohan tuo 4500 t niiltä ajoilta?
kuva 02.12.2005 19:10 Tapio Muurinen  
  Tämä on informatiivinen kuvasarja Suomen raskaimpiin kuuluvasta raideliikenteestä. Minulla on samanlaisia kuvia Juurikorpi - Hamina/Kotka suunnalta n. 20 vuoden ajalta. Tämä kuva on aika laajakulmainen, mutta pitkällä objektiivillä kuvassa näkyisi selvästi "kiikkulautaprofiili". Tällaisella junalla ajettaessa sen tuntee hyvin ohjaamossa. Kun etupää alkaa hidastua, mutta peräpään massa puskee vielä alamäkeen, niin penkistä saa pitää kiinni:). Yleensä JKV antaa seuraavaan mäkeen pienen "satsauksen" mahdollisuuden.
kuva 02.12.2005 18:57 Tapio Muurinen  
  Tilanteesta riippuen. Se heijaaminen ei kai nykyään ole oikein luvallista. Ne "naureskelevat" apuvoimat tulevat joko työntämään, tai niinkin kuulemma on tehty, että kvyemmällä junalla, tai pelkillä vetureilla tullaan vastaan, jos edessä on sellaisia. Savon radalla oli tällainen tapaus kerran Kinnissä. Kaksi junaa vastakkain, veturit keskellä.
kuva 02.12.2005 15:29 Tapio Muurinen  
  Jounille vielä, juu ei niitä rajalla enää pilkota, kuten ennen. Tämä tuttu vek on kertonut omia kokemuksiaan. Noiden isojen junien vetäminen on aina oma seikkailunsa. Ei siinä mitään, jos on hyvä keli. Onneksi Taavetissa ei tarvitse enää pysähdellä ja ottaa 0:sta sitä Salpausselän nousua. Toinen paikka on Sitikkalan mäki, kun taas noustaan Salpausselälle. Jos samaan aikaan joku toinen haukkaa virtaa samasta piiristä, niin sitten pitää huutaa linjaradioon jotain tehokasta. Ja tuo Ollin mäki, josta edellisessä kuvassa oli puhe. - Niin minäkin olen oppinut täältä sinulta ja monelta muulta ;)
kuva 02.12.2005 14:42 Tapio Muurinen  
  Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, mistä Jounin ja Antin tieto on peräisin?
kuva 02.12.2005 14:38 Tapio Muurinen  
  Monivedossa junapainoa ei enää rajoita muu kuin vetokyky, silloin kun käytetään automaattikytkimiä. Noissa idän junissa 5000 t ylittyy usein. Maksimipainot ovat tuota luokkaa, mitä heitin. Esimerkiksi 60 vaunua x 90 t + veturit (=junan kokonaispaino). Täälläkin aiemmin poseerannut Timppa sanoo vetäneensä tuollasia. Viimeistä tietoa ei minulla ole, jos Sr1:lle en tullut vetokykyrajoituksia.
kuva 02.12.2005 13:21 Tapio Muurinen  
  Hyvän näköinen pyttyroikka. Junapaino 5600 t.
kuva 02.12.2005 11:45 Tapio Muurinen  
  Lari, muistatko/tiedätkö, joko niiden pikajunakäyttö Turku - Tampere välillä oli silloin jo päättynyt?
kuva 02.12.2005 09:12 Tapio Muurinen  
  Kerro Emppu "paikallisoppaana", mikä tämä Kalaranta on? Ugin aikataulussa se on ollut niin kauan kuin muistan. Kaupungin asemalta taitaa tänne olla 2-3 km. Oliko tuolla Kalarannassa esim. matkustajasatama? Ennen Turusta ajoi Lättähatut Uuteenkaupunkiin. Sitten kun Porkkanoita vapautui pikajunavuoroista, niitä "alennettiin" lähiliikenteeseen, tosin ei kai muualle kuin Paimio - Uusikaupunki välille. Lähiliinnekalustoksihan Porkkanoita alunperin suunniteltiinkin.
kuva 02.12.2005 09:01 Tapio Muurinen  
  Vek:t puhuvat Ollin mäestä. Siinä on joskus ollut vaikeuksia. Onko se jossain tässä lähellä? Vek Timppa kertoi, että jos 2. veturi alkaa lyömään ympäri, niin se pudottaa automaattisesti tehot nollille. Sitten ollaan mäessä kiinni. Hänelle ei ole känyt niin, mutta joillekin on.
kuva 01.12.2005 23:56 Tapio Muurinen  
  Kiitos Emppu, uskon, että ainakin osa porukasta on kiinnostunut. Kun on matkustanut junalla ainakin kertaalleen maapallon ympäri, niin kaikenlaista tapahtuu ja mieleen.
kuva 01.12.2005 21:38 Tapio Muurinen  
  Kultaiselta 70-luvulta muistan, että lyhyet turkulaiset, 5-7 vaunua, vedettiin yhdellä Dv:llä , tai 1-2 Porkkanalla. Vasta viikonlopun ruuhkavuorot, 10-12 vaunua, vedettiin 2xDv:llä. – Eräs mieleen jäänyt matka: Oli talvi kuten tässäkin. Illan viimeinen vuoro Turkuun lähti 20.00 (P131). Juna oli harvinaisen lyhyt, vain 3 vaunua. Pian lähdön jälkeen vaunu alkoi selvästi jäähtyä. Konduktöörikin sen totesi, mutta ei saanut lämmitystä toimimaan. Toisessa vaunussa oli sama tilanne. Talvivaatteita puettiin päälle. Konduktööri suositteli, että siirtyisimme kaikki ainoaan lämpimään vaunuun, johon sopisimme alle 100 matkustajaa. Suurin osa tekikin niin. Karjaan paikkeilla tästä ainoasta lämpimästä vaunusta sammuivat kaikki valot! Konduktööri, vanhempi hauska herrasmies totesi vain, että ”tämä on nyt sellainen päivä, jolloin kana söi haukan”. Vaikka oli pimeää, niin vaunussa vallitsi uskomattoman lämmin ja hyvä tunnelma Turkuun saakka.
kuva 01.12.2005 14:28 Tapio Muurinen  
  Kommentti samaan sarjaan: Varmaan useimmat matkustajat erottaa, jos heitä asia kiinnostaa, mutta noin vuosi sitten Rovaniemellä oli paikallisessa ykköslehdessä vanha kuva, jonka kuvatekstissä kerrottiin sähköveturin vetämän junan saapumisesta asemalle. Veturina oli Dv12! Jutussa käsiteltiin jotain Itä-Lapin junaliikenteen tulevaisuutta sähköistyksen jälkeen.
kuva 01.12.2005 10:56 Tapio Muurinen  
  Siinä klassikkovalokuvassa, missä Kalliolla on tuskainen ilme ja käsi rinnalla, Mannerheim tukee häntä.
kuva 01.12.2005 10:49 Tapio Muurinen  
  Koulupoikana jaoin monen vuoden ajan sunnuntaiaamuisin lehdet kylälle, mm. noihin VR:n taloihin taustalla. Samalla reissulla tuli aina bongattua joku Risto tai Huru. - Taidan olla jo muisteluiässä :-))
kuva 01.12.2005 09:51 Tapio Muurinen  
  Kallio sai sen sydänkohtauksen Helsingin asemalla ollessaan lähdössä kotimatkalle Nivalaan. Mannerheim oli vierellä ja sai otettua Kalliosta kiinni, ettei tämä kaatunut asemalaiturille. Nyt en heti muista, missä Kallio kuoli, mutta tuskin sydänkohtauksen saanut mies olisi lähtenyt pitkälle junamatkalle.
kuva 01.12.2005 09:33 Tapio Muurinen  
  Taustalla näkyvän, saapuneen junan viimeisen Gks-vaunun yläpuolella näkyy Hillon 22 m:n kääntölavan yläosaa. Se oli louhittu kallion kainaloon 1950-luvun alussa. Sitä ennen veturit saapuivat tai lähtivät tenderi edellä. Kerran satuin näkemään samanlaisen tapauksen, kun oli laaja sähkökatkos, eikä Ristoa ruvettu kääntämään kammella ympäri.
kuva 30.11.2005 21:49 Tapio Muurinen  
  Samaa mieltä Kimmon kanssa. Olavilla ja monella muullakin on tuo digi hanskassa. Itse tuskin koskaan pääsee tuolle tasolle.
kuva 30.11.2005 21:45 Tapio Muurinen  
  Tämä kuvauspaikka on muutamille jo tuttu. Tämähän on nykyisen asemarakennuksen vastapäätä.
kuva 30.11.2005 21:43 Tapio Muurinen  
  Tommille lisäkommenttina, että nuo Gks:t olivat ensin, mutta Gbk:t syrjäyttivät ne.
kuva 30.11.2005 21:39 Tapio Muurinen  
  En nähnyt koskaan numeroita, jotka olisivat paljastaneet vaunun Hd-sarjalaiseksi (5x xxx). Eikös niiden kohdalla käynyt niin, että vanhat Hd:t muutettiin Hdk:ksi, kun puuosat uusittiin ja numerot olivat jotain 96 xxx - 101 xx.
kuva 30.11.2005 21:25 Tapio Muurinen  
  Juuri tässä kohdassa oli mukava tehdä vertailuja Riston ja Hurun vetovoimien välillä. Kun Risto nousi ähisten, mutta sitä näyttävämmin tuota loivaa nousua, niin Huru kiihdytti koko ajan lisää nopeutta. Lämmin ilmavirta leyhähti jäähdyttimen säleiköistä ja pian keikkui viimeinenkin vaunu kohdalle. Tuntui kuin sillä olisi ollut kiire pysyä matkassa.
kuva 30.11.2005 21:12 Tapio Muurinen  
  Gks-vaunuja näyttää olevan jopa yli puolet. Joskus lähti pelkkiä Gks-roikkia. Silloin oli vähän enemmän kolinaa. Vaunujen malli haettiin Saksasta. Avattavakattoisia Gk-vaunuja oli 5 kpl ja avattavaseinäisiä ja -kattoisia Gks:ä 600 kpl. Näistä alkupää oli terässeinäisiä, mutta suurin osa alumiiniseinäisiä. Ikäkaari jäi lyhyeksi, koska satamissa siirryttiin nosturein tapahtuvasta, suoraan vaunusta lastauksesta paperirullien trukkikäsittelyyn.
kuva 30.11.2005 17:36 Tapio Muurinen  
  Hups, lähti väärä kuva, mutta aihe on sama (näkyy ala- ja oikeassa reunassa).
kuva 30.11.2005 12:54 Tapio Muurinen  
  Tulipa moka, saankohan tätä koskaan anteeksi? Se olikin tuo 1073, joka muutettiin puolalaiseksi veturiksi, Reichsbahn´ín tunnuksin. Ja ohjaajan määräyksestä numeroksi piti vaihtaa 1070. Tosin 1077 näkyy myös filmissä. Vielä Erkki kertoi, että vaikka hänet naamioitiin huolella puolalaiseksi kuljettajaksi ja kuvauksia tehtiin koko päivä, niin lopullisessa leikkauksessa hänestä näkyy vain käsivarsi hytin ikkunalla.
kuva 30.11.2005 11:47 Tapio Muurinen  
  Häpeän tunnustaa, että en ole nähnyt tätä elokuvaa. Asia pitää korjata pikimmiten, kun tuli esille. Tämähän on kulttielokuva. Erkin puheitten mukaan, juuri samasta kohtauksesta on kyse. Otokset otettiin teollisuusalueen rinnakkaisilla raiteilla. Deeverin nokalle oli rakennettu lava, jossa filmiryhmä kuvasi ajon aikana.
<<   >>