619-78452 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.12.2013 21:19 Tapio Muurinen  
  Tai voi olla, ettei kotkalainen oli vielä saapunutkaan lähtöraiteelleen tuohon viereen. - Kuvassa on jotenkin odottava tunnelma.
kuva 15.12.2013 21:09 Tapio Muurinen  
  Tulkitsen tämän niin, että Imatran juna (H701) on jo mennyt, koska se lähti ennen Mikkelin Mottijunaa (M777). Raiteella 5 on Kotkaan lähtevä H739, joka lähti 10 min. imatralaista myöhemmin, eli 9:30 Tämä 739 oli vielä alkuvuodesta -60 Hv-vetoinen, mutta loppuvuodesta Dm4-vetoinen. - II ja III laitureiden rippeet tyylikkäine valaisimineen on näkyvissä kuvassa https://vaunut.org/kuva/66668?u=832&paik=Kouvola+asema
kuva 15.12.2013 12:42 Tapio Muurinen  
  Näköjään ollaan tosiaan seisottu Jarmon kanssa samoilla sijoilla, siinä kevyenliikenteen kaistan päässä - En vain muistanut tuota kuvaasi. Ensimmäisiä kertoja ajelin tästä Tippa-Rellulla Kemijoen yli kesällä 1976 ollessani Keski-Lapissa kesätöissä. Ajattelin silloin, että olisipa kiva jos juna sattuisi kulkemaan samaan aikaan, koska ei ollut aikaa jäädä odottelemaan. Toiseen suuntaan näkymä olisi jokseenkin tällainen https://vaunut.org/kuva/77509?u=832&paik=Rovaniemi+%28uusi%29

Kuvassa valaistus on alatapissa ja kamera käy äärirajoillaan. - Se oli siinä kinttaalla. Vähän on alivalottunut ja tärähtänyt käsivaralta. Skannauksessa tummat kohdat kohisevat reilusti.

Kun Ounasvaaran talvikisat olivat 1950-60 -luvuilla huipussaan, yleisöä tuli tuhansittain kaukaakin. Ylimääräisiä kisajunia Lättahatuilla ajettiin Oulua myöten. Rovaniemellä kisajunat kasatiin yhteen letkaan ja ajettiin jopa 10-vaunuisina yksikköinä tuohon siltojen väliin (vai tuonne Koskenkyläntien sillan taakse). Laiturit poljetettiin lumesta.

Ensi yönä (15.12.) kytketään jännite ajolankaan Rovaniemen-Kemijärven välillä. Tämäkin näkymä on ajat sitten siirtynyt muistojen joukkoon. - Nykyisin tyttäreni asuun junan kulkusuunnassa 0,5 km:n päässä. Hyvin kuuluu, kun diisselit vielä möyryävät, mutta helmikuussa jo sähköt suhisevat.
kuva 14.12.2013 00:30 Tapio Muurinen  
  Nuo neljä viimeistä vaunua ovat vanhimpia teräsvaunua , eli esslingeniläisiä, joita tilattiin Saksasta 15 kpl. Ne olivat koko pituudeltaan "suorahelmoja".
kuva 12.12.2013 12:57 Tapio Muurinen  
  Vanha tuttu, lähes jokapäiväinen näky entisillä kotikunnailla 1960-luvun puolivälistä alkaen. Yhdessä Vv15 1970 kanssa tämä annettiin Haminaan/Kouvolaan v.1965 lopulla, kun Vr11:t 1810 ja 1811 siirrettiin Joensuuhun. Ensimmäinen noteeraus 1968:sta Haminassa on 28.12.1965.
kuva 09.12.2013 23:41 Tapio Muurinen  
  Samat miehet näyttäisivät olevan hytässä, eli on se samaa jatkumoa. - Vaan voisihan nuo olla kevään eri päiviltäkin, koska samalla kalustolla ajettiin.
kuva 08.12.2013 22:07 Tapio Muurinen  
  Tulkinnanvaraa ja epätarkkuutta oli minullakin, mutta tästähän saatiin kasaan "hyvä paketti" niin Kotkan Hr12-liikenteestä, kuin kiitotavarajunista (TK) Kw-Pm-Ilm/Jns.
kuva 08.12.2013 21:39 Tapio Muurinen  
  Tässä kuvassa on vielä jotain 1970-luvun henkeä, jollaisena Turku tuli tutuksi. Samaa kalustoa tuli omankin kameran kuvakenttään Turussa monet kerrat, paitsi sinisavua tupruttava Dr13 talliraiteella - eikä tuota välilaituria ollut.
kuva 07.12.2013 19:54 Tapio Muurinen  
  Tuossa kesäaikataulussa (1.7.1961) TK1075:n vetäjänä oli vielä Tr1, sitten vuoden loppuvuodesta Hr12 - Muisteloita "koneen päältä": Kun Hr12 oli saapunut Pm, sen eteen vaihdettiin Mörssi. Sitten kun raskaat kiskot ylettyivät Ilm (n.1967), oli vetäjänä useimmiten Hr1.
kuva 06.12.2013 13:57 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisia lisätietoja. Minä tulkkasin aikataulua alkaen 1.7.1961. Eli tuo osoittaa, kuinka uusia voimakkaita vetureita ohjattiin kohteisiin, joissa niiden hyödyntäminen on tehokkainta. Vertailuksi esim. Tr1- ja Hr12-vedolla välillä Pm-Kw: Ristoilla meni aikaa 7-7,5 t, Huruilla n.5,5 t. (TK-junia ei lasketa mukaan). Kouvolasta Kotkaan ajettiin Ristoilla 1,5-2 t, Huruilla 1 h. Myös raskaimmat junat pysyivät paremmin aikataulussa Hr12-vedolla; ja mikä inhimillinen muutos työympäristössä.
kuva 05.12.2013 20:32 Tapio Muurinen  
  Hr12 oli 1960-luvun alussa (ja myöhemminkin) tosiaan harvinainen vieras Haminan radalla. Näin sen vain neljä kertaa kotikylälläni (se ei tietenkään todista mitään). Ensimmäinen kerta oli illan hiilijunassa (T7518) Kouvolaan ehkä 1961. Seuraavat olivat peräkkäisinä päivinä 12.-14.9.1963; T7511/7514:ssa (2219,2204,2236). Ne päätyivät myös filmille. Ajattelinkin, että joko tämä junapari on muutettu Hr12:lle. Mutta siihen se loppui. Jo 1960 ajettiin joitakin suoria junia sisämaasta satamiin. 1961 aikataulussa oli kierrossa yksi tällainen Hr12-vetoinen juna Pm-Kw-Kta (T7930-7317). Kierrossa sama Hr12 käväisi Kotkassa Kouvolasta käsin kaksi kertaa peräkkäin. Seuraavana vuonna Savon radan ruuhkaisuutta helpottamaan saatiin kuusi Hr12-tavarajunaa (vai junaparia?). Ehkä niistäkin jotkut olivat suoria. - Sama määrä ajettiin myös Tampereen ja Seinäjoen välillä. - Vasta Hr13 tulo Kouvolan konejaksoon helpotti tilannetta ratkaisevasti, ja Hr12:t voitiin siirtää takaisin Länsi-Suomeen. Mielestäni Kotkan ja Haminan T-junilla oli niin poikkeavat aikataulut, ettei niitä voitu ajaa "rinnakkain".
kuva 05.12.2013 13:02 Tapio Muurinen  
  Ensimmäiset kerrat näin Hr13 2302:n käväisemässä Hillossa 29.11.1963 ja 8.12.1963. Ne olivat aivan satunnaisia vierailuja ja ehkä "korttiajoja". Ristot olivat tuolloin pääkoneita. Joukkoon kuuluivat vielä nrot 1059-1080. Ensimmäinen kuvani Hr13:sta on keväältä 1964 https://vaunut.org/kuva/42411. Valmistuvat voimakkaat veturit suunnattiin aluksi ruuhkaisille Savon ja Pohjois-Karjalan linjoille. Vasta toukokuussa 1965 Hr13:t syrjäyttivät Tr1:t Hillon ja Haminan kierrossa. Olisiko Kotka ollut samaan aikaan vai jo aikaisemmin (mietiskelee)? - Eräässä haastattelussa syksyllä 1965 Erkki Aalto mainitsi, että "Hyvin Ahstomit ovat vetäneet Haminan satamiin."
kuva 02.12.2013 21:51 Tapio Muurinen  
  Näitä vanhoja umpivaunuja ei kierrätetty niiden tullessa käyttöikänsä päähän 1960-70 -luvuilla. Ne olivat heikkoja, ja jääneet joka suhteessa ajastaan jälkeen. Lisäksi niiden muuttaminen olisi ollut turhan työlästä. Uusi aika oli koittanut 1960 -luvulle tultaessa, ja vaunukanta nykyaikaistui vauhdilla. Sen sijaan samaa ikäluokkaa olevia avokkaita (Hdk) muutettiin satamäärin esim. romu- ja hakevaunuiksi, tai likaavan bulk-tavaran vaunuiksi ja raakapuun pankkovaunuiksi. Niinikään uusimpia Hdk-vaunuja muutettiin yhdysliikennekäyttöön Hdka:ksi ja jotkut saivat jatkoaikaa virkavaunuina. "Vanhaan aikaan" tehtiin käytetyille alustoille esim. sora- ja sepeli-, hiili-, valokaasu- ja eräitä öljyvaunuja ym.
kuva 30.11.2013 19:19 Tapio Muurinen  
  Vaunuvanhuksen tarinaa voisi tarkemmin selvitellä, jos tietäisi vaunun numeron. Näitä puurunkoisia Gb-vaunuja alettiin rakentaa v.1926. Viimeiset ovat 1940-luvun puolivälistä. Yhteensä Gb-vaunuja oli lähes 10000 kpl (50001-59999). Vaunujen pituus oli 8 m ja tilavuus 46 m3. Näitä alettiin poistaa huonommasta päästä jo 1960-luvulla. Koreja myytiin esim. maatiloille varastotiloiksi (rehuja, lannoitteita, ym.) tai karjasuojiksikin. - Myös Hk-vaunujen alustat saivat paikoitellen jatkokäyttöä tilusteiden siltoina (sellaisiakin on tullut vastaan).
kuva 30.11.2013 18:58 Tapio Muurinen  
  Todennäköisesti tässä on juuri edellisten kaltainen tilanne - auringosta päätellen on aamupäivä (n. klo 9 jälkeen). P12 on ajamassa "väärää puolta". Tätä junaa käytin paljon. Kausalassa ajettiin sivuun. Matkustajia ei otettu eikä jätetty. Mankalan - Kausalan paikkeilla tuli normaalisti P3 vastaan (useimmiten Hr/Dr12 vedolla). "Kolmosen" mentyä päästiin jatkamaan matkaa. Ehkä pohjoinen raide oli varattu sähköistyksen viimeistelytöille.
kuva 29.11.2013 18:11 Tapio Muurinen  
  Kiitokset kaikille aktiivisuudesta. Jostain on ”hirttänyt päälle” mielikuva Savon radasta keväällä 1980. Siitä voitaneen luopua ja siirtyä tosiaan välille Kw-Ri, ja todennäköisesti Kausalaan. Tämä tilanne on kokonaan pyyhkiytynyt muistista. 1970 –luvun Kausalaan sopisi raidejärjestely, VR101 –pölkytys (ehkä), ja kuvassa näkyvä tie, joka päätyy etuajo-oikeutettuun risteykseen sekä varoituksiin lähestyvästä tasoristeyksestä. Kausalassa pysähtyi tuolloin Kouvolan suuntaan P25 ja P75 (kulussa perjantaisin) klo 17 jälkeen. Riihimäen suuntaan P76 (klo 19 jälkeen). Ehkä tässä on joku normaalista liikenteestä poikkeava tilanne. – Kannatinpylväissäkään ei näy kilometrimerkintöjä. Olisiko kaikki vielä niin uutta?
kuva 29.11.2013 11:41 Tapio Muurinen  
  Varjosta päätellen aurinko on melko korkealla. Ei tosiaan ole pois suljettu suunta etelään, esim. päiväjunalla P78. Yleensä matkustin pohjoiseen illalla P77:llä (klo 19 jälkeen).
kuva 26.11.2013 12:18 Tapio Muurinen  
  Pave: Tässä saattaa olla jo Minoltan SRT 101 -runko ja halpa Soligor 35 mm - hyvä huomio!
kuva 26.11.2013 12:10 Tapio Muurinen  
  Ukko-Pekkaa näki Haminan junissakin silloin tällöin. Useimmiten RUK:n kurssijunissa tai kevyissä tavarajunissa Haminaan ja Hilloon. Ensimmäinen "kirjaus" tästä 1019:stä on 28.1.1965 Haminan asemalla. Todennäköisesti näin sen ensin koulun ikkunasta, joka sitten piti p-pyörällä käydä välitunnilla varmistamassa, vaikka poistuminen välitunnilla koulun pihalta oli silloin ankarasti kielletty. 1018 toi RUK-kussin 120 11.12.1965. Senkin varmaan kävin tarkistamassa. Harvinaisempi mieleen jäänyt tapaus oli pariveto Hillosta Hr1+Tr2. Olin silloin Poitsilassa aamulla koulumatkalla. Se oli jotain 1960-luvun alkua, koska silloin en vielä kirjannut havaintoja talteen
kuva 23.11.2013 19:42 Tapio Muurinen  
  Hr1 1019 hienossa vertailukuvassa viitisen vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/63110?tag0=0%7CHr1%7C1019
kuva 22.11.2013 19:54 Tapio Muurinen  
  1920-luku on oikein. Ensimmäiset mäntäpuskimet ostettiin Saksasta v. 1928. Sen jälkeen ne tehtiin itse.
kuva 21.11.2013 18:46 Tapio Muurinen  
  Hyvä tietää, että ainakin muutamia vuosia on vielä jotain diafilmiä saatavana. Tosin aika hitaita ovat, mutta pärjättiinhän sitä ennenkin - jopa vielä hitaammilla. Eikun jalustaa vain tunnollisemmin matkaan. - Poimin jutun Lapin Kansasta 18.11.2013 "Negatiivinen uutinen järkytti Hannu Hautalaa" (haastettelu Camera Borealis -näyttelyssä Inarissa). Edellisen päivän HeSarissa oli tosiaan Hannun maininta, joka koski vain tuota Fujin nelisatasta, jota hän yksinomaan käyttää. - nimim: "vuodesta 1967 diafilmille kuvannut"
kuva 20.11.2013 22:47 Tapio Muurinen  
  Paikallinen fotoliike varmaan voi auttaa. Vuosi sitten toimitin pienen pompsin diarullia (Fuji) kehitykseen. Ne menivät kuulemma Lahteen Eiri-Kuvalle (tai Eirin alihankkijalle). Kehitusaika oli luokka kaksi viikkoa tai ylikin, koska siellä kasattiin ensin riittävän suuri määrä filmirullia, sitten tehtiin liemet. Enää se ei ole jatkuva prosessi, kuten takavuosina.
kuva 20.11.2013 20:26 Tapio Muurinen  
  En tiedä onko H.Hautala ottanut yhtään rautatieaiheista kuvaa, mutta totinen ja karmea paikka on edessä muuten. Hänen mukaansa Fuji on viimeisenä lopettanut diafilmin valmistuksen: "Onnistuin haalimaan Euroopasta 200 rullaa pakastimeen, mutta kevääseen mennessä ne on loppu. Mahdollisesti se paras kuva on jo otettu. Canon on luvannut edullisesti digikameran, mutta mitä teen jos en opi käyttämään sitä. (H.H.)" - Minulla on vain kaksi Fujin rullaa, toinen kamerassa ja toinen jääkaapissa.
kuva 18.11.2013 12:43 Tapio Muurinen  
  Korsun omalle tilalleen rakentanut omistaja suunniteli varmaan pientä sivubisnestä, jos tämä elämysmatkailu olisi voinut jatkua. Kävin korsulla kerran moikkaamassa paria tuttua, jotka olivat samaan aikaan liikkeellä. Korsu oli siisti ja lämmin; oikein sopiva tällaiseen retkeilyyn.
kuva 18.11.2013 00:00 Tapio Muurinen  
  Tässä onkin hyvä lasku tuonne pohjoiseen, eli Kumisevan suuntaan. Hyväkulkuinen resiina rallatteli vapaalla yli 20 km/h (GPS:n mukaan). "Varsinaiset maastot" alkoivat vasta Pihtiputaan eteläpuolella. - Sattuihan noita; kerran lensin "leppäkeihäänä" kahvan yli resiinan suistuttua kiskoilta ja pysähtyen äkisti ratapölkkyyn. Haljennutta polvinahkaa parantelin pari viikkoa. - Resiinoiden omistaja kertoi, että ihastuneita "retkeilijöitä" oli Saksasta saakka; oli myös eräs sokea, joka pumppaili omalla resiinallaan saattajansa kanssa, kuin myös eräs eläköitynyt rautatieläinen, joka "veivasi" ruokataukoja lukuun ottamatta yhteen menoon Saarijärvelle ja takaisin 260 km. Kalapuron paikkeilla (Kämärin voimalaitosputken eteläpuolella) oli myös hyvä korsu, jossa saattoi vaikka yöpyä, ellei tyytynyt omaan telttamajoitukseen.
kuva 17.11.2013 20:15 Tapio Muurinen  
  Pasin kysymykseen ympäripyöreä vastaus: Oli tuolloin mahdollista sopivilla henkilösuhteilla, mutta ei luvallista. Tällä Haapajärven hiljaisella korpiradalla ei yleensä viikonloppuisin ollut liikennettä. Eräissä radan varren taloissa, kuten yksityisille myydyillä asemilla, oli joitakin resiinoita, taitaa olla vieläkin. Nykyisin tällainen toiminta ei ole mahdollista kauko-ohjauksen takia, eikä ole muutenkaan suotavaa. - Kari: Resiinoita voitiin kytkeä yhdystangolla (näkyy etummaisen vaakatuen päällä) useampia peräkkäin. Silloin niitä voitiin hinata letkassa, tai avustaa heikompaa kaveria. Me emme sitä Kaisun kanssa käyttäneet.
kuva 16.11.2013 18:54 Tapio Muurinen  
  Tänä syksynä on pitkästä aikaa tuotu Haminan sataman kautta suuri koe-erä Venäjän hiiltä. Minneköhän sisämaan energialaitoksille, ja junakyydillä kai?
kuva 14.11.2013 13:49 Tapio Muurinen  
  Kiitotavaran purku- ja lastausraide. - Tässä tapauksessa palveli kait lähinnä tuota osuusliikkeen varastoa (?), joka lienee lähellä nykyistä poliisitaloa. Muistaakseni Oulusta etelään ei tuohon aikaan lähtenyt erikseen TK-junaa, vaan lämminvaunu liitettiin kiitovaununa jonkun yöpikajunan perään (tai eteen).
kuva 12.11.2013 23:33 Tapio Muurinen  
  Hyvin on vanha kalusto hallussa, tosin loppupää oikealla on hieman epäselvää. Eli näkymässä vasemmalta alkaen: Hdk, Ob (uusi), pari Hk, pari Hdk, Vgk, Vg, neljä Gdt (tod.näk.), Gb tai Gd, Gdt, loppupää Gb. Hd:tä en muista nähneeni enää tuolloin , samoin Gbt oli jokseenkin harvinainen vierailija.
kuva 12.11.2013 12:23 Tapio Muurinen  
  Pitempiä pätkiä yhteenhitsattuina alettiin kokeilla 1964. Samalla kokeiltiin erilaisia pölkkyjä ja kiinnityksiä. Turun - Toijalan välillä oli 1 km:n testipätkä Loimaan eteläpuolella koivupölkyin (Loimaa - Piltola). Samaan aikaan testattiin VR 101 pölkkyjä Kausalan - Mankalan välillä (pohjoinen raide). Ensin 6 x 50 m hitsattiin yhteen 300 m:ksi, jotka seuraavana kesänä liikenteen alla asetuttuaan vedettiin kaikki kiinni. Se oli pisin siihen mennessä.
kuva 09.11.2013 23:59 Tapio Muurinen  
  Mielestäni kuva on Öljysataman raiteelta, jostain veturitallin takaa, tai siitä hieman etelään päin. Tämä suora raide Hovinsaarelta Puistolan Öljysataman raiteeseen rakennettiin hitaalla aikataululla n. 1958-62. Työ oli hidasta isojen vesistöpengerrysten ja siltatöiden takia. - Entisiä lenkkeilymaisemia.
kuva 09.11.2013 20:19 Tapio Muurinen  
  Muistoja herättävä kuva: Asuin tästä kuvauspaikasta n. 170 m eteläkaakkoon juuri noihin aikoihin (v.1976-81). Usein "rattailin" 1-2 vuotiaan miehenalun kanssa myös Norssaareen. Joku muistijälki on Norssaaren penkereen radasta. Kiskot vahvassa ruosteessa, ei liikennettä enää vuosiin. Ymmärrykseni mukaan rata rakennettiin Keisarinsataman puunpurkua ja -varastointia varten. Keisarinsatamahan oli tärkeä raakapuun lastauspaikka. Se sijaitsi penkereen pohjoispuolella (oikealla). Puut lastattiin rediltä lautoista. - Keisarinsatama lienee saanut nimensä Aleksanteri III:n useista vierailuista Langinkoskella 1880-90-luvuilla "Tsarevna"-aluksellaan, joka tähän Langinkosken haaran suulle ankkuroi.
kuva 05.11.2013 23:11 Tapio Muurinen  
  Muistista valikoiden: Olimme tulossa su-iltana naapurin Matin kanssa Helsingin kansainvälisiltä messuilta. Messulippua vastaan sai VR:ltä ilmaisen paluumatkan. Aamulla menimme P 14:llä. Silloin oli veturina Sr12 2704 (todennäköinen). - Kuvaustilanteesta: Kamera Minolta A5, 2,8/45 mm, filmi Ilford FP3 (125 ASA), kuvaus "riskillä" joko käsivaralta tai penkin selkänojaan tukien. Suljin varmaan tuota luokkaa, tuskin 1/8 s., kaksi kuvaa (vähän ovat heilahtaneet). - Tämä IV-laituri, raiteet 10 ja 11, joita Kotkan junat yleensä käyttivät, sai lyhyen katoksen viimeisenä, eli juuri kesällä 1966. Työmaa näyttää vielä keskeneräiseltä. - 60-luvulla matkustin P 14:llä Inkeroisista Helsinkiin muutamia kertoja. Vetureina oli mainitut Dm4, Sr12 ja Hr13. Rautatieuutisten mukaan P 13/14 kokeiltiin MK:na Kv-Hki-Kv 1.1.1965 alkaen, mutta sen aika jäi lyhyeksi, kuten yllä todettiin.
kuva 14.10.2013 11:52 Tapio Muurinen  
  Dm3-4 -junien tulo 1950-luvun taitteessa oli myös tavallaan luksusta. Olihan se näkyvä tason nosto olympialaisten alla. Vanhat Motit alkoivat olla myös ajastaan jäljessä, ja veturijunat monessa tapauksessa epäkäytännöllisiä. Rautatiehallitus esitti 1949 talousarvioon ensimmäistä menoerää modernien vaunujen hankkimiseksi. Yksimoottoriset Dm3:t tulivat paikallisliikenteeseen ja vahvemmat, kaksimoottoriset Dm4:t kauko- ja kiitojunien vetäjiksi. Sotien jälkeinen kausi tarjosi ilmeisen sopivaa ja edullista moottorivaihtoehtoa 265 hv:n GM:n panssarivaunujen ja maihinnousualusten moottoria. Vaunuille luvattiin jopa 117 km/t huippunopeus. Sn110 sallittiin K43-radoilla jo v.1956, esim. Turku-Paimio. Vaikka Dm4:t olivat huomattava parannus matkustusmukavuuteen 1950-luvulla, oli 1960-luku vielä nopeampaa kehitystä tässä mielessä ja muutenkin yhteiskunnassa. Aika ajoi vauhdilla Dm4:n ohi, kuten edellä on jo todettu.
kuva 14.10.2013 10:54 Tapio Muurinen  
  Vakiomitta, mitä usein omalle kohdalle sattui noihin aikoihin, oli yhdellä Sr12:lla 8 vaunua https://vaunut.org/kuva/38119 Jos oli lisävaunuja, mittaa 9 - 11 vaunua, niin oli joko Hr12 tai 2xSr/Sv12.
kuva 06.10.2013 23:39 Tapio Muurinen  
  Helppoa kuin mikä. Yksi vastaus riittää. Poimitaan valikosta Haminan satama, koska ollaan syksyssä 1970. - Myös Vv15 on osuvasti saman numeroinen. - Vielä keväällä, 30.5. saakka, asema oli Hillo. Tämä uusi asemarakennus ja asemapäällikön talo valmistuivat 10 vuotta aikaisemmin, toukokuussa 1960. Sitä ennen ei täällä kunnollista asemarakennusta ollutkaan, sosiaalitiloista puhumattakaan.
kuva 05.10.2013 20:18 Tapio Muurinen  
  Antsalla oli harvinaisempi tapa pyydystää ankeriaita, mutta mikä ettei. Yhtiöillä oli tapana jättää talvivarastoon tuhansia nippuja odottamaan seuraavaa kevättä, että jäiden lähdettyä rautakanava voitiin heti käynnistää. Kesti pitkälle kesään, ennen kuin uudet niput ennättivät perille. Luultavasti ankeriaat ovat keksineet näistä ylivuotisista nipuista oivallisia lymy- ja saalistuspaikkoja. - Kuvassa uusi linjaus on ollut käytössä vasta puolisen vuotta.
kuva 05.10.2013 20:06 Tapio Muurinen  
  Mukavaa kaima (Tapsa L), että osallistut keskusteluun. Meitä on nyt kolme Tapsaa puimassa samaa termiä. Vanhoissa aikataulukirjoissa käytettiin (virallisesti) "kääntölavaa", kuten Kimmokin arveli. Puhekielessä yleisimpiä ovat olleet juuri esim. kääntöpöytä ja venki. - Miellyttäväna ja antoisana muistelen tapaamista Pauli-isäsi kanssa; muutaman kerran myös soittelimme ja kirjoittelimme - tai siis minä lähes yksipuolisesti. Sinullakin varmaan muistoja riittäisi.
kuva 24.09.2013 23:33 Tapio Muurinen  
  Vaijerin toisessa päässä on todennäköisesti 2xVv14. Sellainen käytäntö yleensä oli; tai aikaisemmin 2xTk2. 1960-luvun puolella isommat veturit Vr11 ja Vv15 jaksoivat hoidella nostot ja laskut yksinkin. Ranteenpaksuinen, kymmeniä metrejä pitkä vaijeri oli tuossa kiskojen välissä tavallisesti valmiina suoraksi vedettynä odottelemassa seuraavia siirtoja. Lasku mereen oli melkoisen jyrkkä kuten kuvakin kertoo. Yli 100 tonnin kuormalla ja lähes 50 tonnin Osa:n taarapainolla vedot vaativat voimaa ja pitoa. Joulukuussa 1964 vietiin asuntolautta "Parkki" Raumalta Saimaalle. Ylösvedettäessä vaijeri katkesi, ja koko kuljetus jouduttiin siirtämään viikolla, koska kuljetusaikataulu meni uusiksi. - Radan takana oli aikoinaan hyvä ja suosittu hiekkapohjainen uimaranta. Lapsuudenkotini oli tästä n. 2 km päässä. Harvoin näitä kuljetuksia onnistui näkemään; yleensä luettiin vasta seuraavan päivän lehdestä, ja/tai arkisin oltiin koulussa.
kuva 24.09.2013 23:05 Tapio Muurinen  
  Moskovan vaunua alkoi kulkea tässä laivapikajunassa kesäkuun alusta 1970, joten melkoisen uusi kokoonpano.
kuva 24.09.2013 23:01 Tapio Muurinen  
  Kumipyörä-/kiskokulkine; ymmärtääkseni ovat täysin automaattisia, vai onko tuolla "virkailijatädillä" joku rooli esim. matkan turvallisesta sujumisesta. Terminaalien I + II + III kokonaispituus on lähes 3 km, joten kätevä ja tarpeellinen "lentokenttäjuna" tosiaan.
kuva 31.08.2013 12:27 Tapio Muurinen  
  Silloissa käytettiin/käytetään yleisesti sisäkiskoja "ohjarikiskoina", jotka estävät vaunujen heittelehtimisen mahdollisessa kiskoiltasuistumistilanteessa. Palakisko, taitaa olla K43, ruuvikiilakiinnityksellä.
kuva 31.08.2013 12:07 Tapio Muurinen  
  Ruostunut raide vasemmalla vie Vasikkasaaren bulk-satamaan (hiiltä ym.). Rata ratapihoineen valmistui 1962. Vasikkasaari hiipui vähitellen Mussalon valmistuttua.
kuva 31.08.2013 11:52 Tapio Muurinen  
  Vasemmalla näkyvä yksityinen konepaja lienee aikoinaan ollut Turun vaunutehdas, jossa rakennettiin n. 1400 Gd-vaunua Valtion Rautateille.
kuva 23.08.2013 23:19 Tapio Muurinen  
  Tuolta hyppyrimäen tornista avautui esim. tällainen näkymä https://vaunut.org/kuva/15797?paik=Muurola
kuva 23.08.2013 16:46 Tapio Muurinen  
  Kiitikset Juhalle huomiosta. Tässä kello on n. 18:30. Onkohan P-juna 52 vai 62 (v.1993)?
kuva 19.08.2013 22:04 Tapio Muurinen  
  Yleensä 1960-luvun alussa mainostaminen vielä vaatimatonta. Liike- ja tuotemainokset vaihtelivat jonkin verran tuossa ikkunarivin yläpuolella, riippuen millaisin sopimuksin tilaa oli VR:ltä ostettu. 1960-luvun alkupuolella oli kuvassa näkyvä K-liikkeen mainos (viljantähkälogoineen), sekä päätyholvin kohdalla Atlas ja Visko (?) (=rasvasekoitteita). Myös "piilossa" oikealla saattoi olla jotain. Noin 1960-luvun puolivälistä tuli K-mainoksen tilalle ELITE, KONELA - HELSINGIN SANOMAT - BOSTON (päätyholvin kohdalla), VALITSE Y-VAKUUTUS - SOKOS, SOK - KANSALLIS-OSAKE-PANKKI. 1970-luvulle tultaessa ELITEN lisäksi tuli LADA. BOSTON oli poistunut, ja "parhaan" paikan oli ottanut HELSINGIN SANOMAT.
kuva 18.08.2013 11:37 Tapio Muurinen  
  Kyllä maisema muuttuu lopullisesti. Vielä ei ole ajojohtopylväiden pystyttäjiä sillalla näkynyt, mutta vuoden lopulla sähkörata pitäisi olla valmis. Saas nähdä kuinka harvinaisiksi dieselit sen jälkeen käyvät; muita kuin ampumaleirikuljetuksia? - Hiljattain oli juttua näistä Kjä-Kem-puujunista: Koejuna (2xDv12) ajettiin v.2000 junapainolla 2400 t. Se tuli miten kuten summerit soiden ja punavalot vilkkuen, mutta hyväksytysti. Myöhemmin alettiin puuhata uutta terminaalia Hanhikoskelle, Kemijärven länsipuolelle. Veturimiehet arvostelivat paikan huonoutta, sillä lähtö kuorman kanssa olisi ollut radan raskaimpaan nousuun. Nyt tuo hanke on unohdettu, vaikka siihen sidottiin jo pääomia.
kuva 15.08.2013 00:13 Tapio Muurinen  
  Mukavaa retkeilyä; ja vielä tuollaisessa maisemassa.
kuva 15.08.2013 00:06 Tapio Muurinen  
  Jaa, että vielä noinkin myöhään (v.1974) käytettiin Gb-vaunuja joukkojen siirrossa. "Tunnelmat" olivat varmasti huipussaan. - nimim: "Gb:ssä ja Gd:ssä kyytiä ottanut".
<<   >>