Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	15.08.2013 00:06	Tapio Muurinen
		Jaa, että vielä noinkin myöhään (v.1974) käytettiin Gb-vaunuja joukkojen siirrossa. "Tunnelmat" olivat varmasti huipussaan. - nimim: "Gb:ssä ja Gd:ssä kyytiä ottanut".
	11.08.2013 11:45	Tapio Muurinen
		Makuasia, mutta kyllä alkuperäinen värivalinta olisi ollut paljon parempi https://vaunut.org/kuva/68308?tag0=0%7CTr1%7C1095
	10.08.2013 11:45	Tapio Muurinen
		Veturin suunnittelussa oli huomioitu myös mahdolliuus muuttaa ne sähkövetureiksi. Miten realistinen sellainen muutos todellisuudessa todellisuudessa olisi ollut...?
	10.08.2013 11:37	Tapio Muurinen
		Hups! Onkos tästäkin jo seitsemän vuotta (tasan). Kuva samalta suoralta https://vaunut.org/kuva/81202?u=832&paik=Leino
	08.08.2013 22:19	Tapio Muurinen
		Liikkala.
	08.08.2013 22:17	Tapio Muurinen
		Hr13 alkuperäisessä asussaan: viheltimet ovat katon alla piilossa ja pakoputket ilman jatkeita.
	08.08.2013 22:11	Tapio Muurinen
		Kyllä ovat. Tässä vielä Haminan ja Hillon linjat ovat samoissa tolpissa. Sillan jälkeen radat erkanevat, ja myös viestilinjat haarautuvat omilleen.
	31.07.2013 00:04	Tapio Muurinen
		En tiedä, miten ovat suunnitelleet optimaalisen veturikierron sähköistyksen valmistuttua, mutta tuntuisi suurelta kaluston "tuhlaukselta", jos yöpikajunan veturi jäisi odottelemaan iltaa Kemijärven asemalle. Päivän aikana se ehtisi hyvinkin heittää Kemin puujunan alas ja tuoda tyhjät vaunut tullessaan. Vaihtotyöt hoituisivat puuterminaalissa muutaman välivaunun kanssa. - Kunhan pääsisivät ensin sopimukseen terminaalin lopullisesta sijainnista: Hanhikosken terminaali kaatui muka liian kalliina. Oli siinä muitakin tekijöitä, kuten lähtö kuorman kanssa radan jyrkimpään nousuun. Kaupunki havittelee itselleen nykyistä aseman lastauspaikkaa arvokkaana kaavoitusalueena. Jäljelle jää entisen sellutehtaan alue, mutta sopiiko se kaikille osapuolille. - Yölläkin kulkee nykyisin yksi puujuna, ja voihan määrä lisääntyä, jos Rovaniemen osuutta vähennetään. Sekin tuntuisi Deevereiden tuhlaukselta, jos terminaalin vaihtotöihin pitää varata oma veturi. - Saapas näkee.
	30.07.2013 23:26	Tapio Muurinen
		Vielä tuosta "Puumotti"-kuvasta; jossakin olen nähnyt samanlaisen kuvan aikaisemmin. En vain muista oliko se lehtikuva, joku näyttely, ja oliko edes tämä kuvakaan. Kuvan tekstinä oli "Puumotti Haminan asemalla", tjsp. Mutta joka tapauksessa kiva, että tällaisia kuvaharvinaisuuksia jossain on olemassa, ja Jarmolta löytyy. Olisiko Paunamaan Lasse tehnyt kuvasta postikortteja (kyselee itsekseen)?
	29.07.2013 23:29	Tapio Muurinen
		Jarmo, kyllä rakennus on olemassa: Satamakatu 7, torin puoleinen pääty (liiketila), joka näkyy olevan vuokrattavana https://www.google.fi/maps?q=&layer=c&z=17&iwloc=A&sll=60.567111,27.192210&cbp=13,125.8,0,0,0&cbll=60.567162,27.192065&sa=X&ei=9cz2Uf_FEuOQ4AT_6YD4Dw&ved=0CC8QxB0wAA Pyöräytä näkymää kadun vastakkaiselle puolelle, niin entinen kouluni näkyy. Nyt YIT on sen purkanut suurimmaksi osaksi, ja tekee tilalle jotain kylpylää.
	29.07.2013 19:57	Tapio Muurinen
		Tuo 9 vaunua on vakiomitta tälle junalla. Joskus sesonkiaikoina on 10-vaunuisiakin näkynyt. Aikataulu on jokseenkin väljä, 1 h 15 min / 83 km, mutta kyllä Dv12 ärisee tosissaan Hanhikosken ja Kunnarusvaaran nousuissa.
	28.07.2013 23:48	Tapio Muurinen
		Yläkulman pikkukuvaa katselen mielenkiinnolla. Kuva on jostain 1950-luvun alkupuoliskolta. Puumotti tuli Haminan liikenteeseen 1949. Noin 1955-56 alkoi olla jo Dm3/4. Sellaisilla muistan noihin aikoihin matkustaneeni. - Paunamaan Lasse oli oikealla asialla. Muistan Lassen hyvin (Ham-Kuvan omistaja). Hänelle melkein kaikki rahani menivät, koska liike oli aivan kouluani vastapäätä. Tultiin tutuiksi puolin ja toisin.
	25.07.2013 23:35	Tapio Muurinen
		Entinen kotiasemani; jos Hilloa ei oteta, joka oli vielä lähempänä. Pieni korjaus Timolle: Rautatienkatu tässä jalkojen alla on paikallaan, mutta ratapiha oli aseman toisella puolella. Entinen l-autoasema oli ennen kuvaajan selän takana, nythän se on siis vanhalla ratapihalla.
	25.07.2013 23:24	Tapio Muurinen
		Siirtymäkausi lenkkikytkimistä keskuspuskimiin oli pitkä, luokkaa 10 vuotta. Tuskin vanhempaan kalustoon SA3-kytkimiä olisi voitu asentaakaan kohtuudella. Noin 1958 mennessä lenkkikytkimistä oli kokonaan luovuttu NL:ssa.
	20.07.2013 19:13	Tapio Muurinen
		Timo, ei mitään kysymysmerkkiä! Selevä Gks. Tuolta päätytasanteelta kuva alas https://vaunut.org/kuva/21656?tag0=11%7CGks%7C Vaunun numero on 43384, eli vuoden 1965 valmistussarjaa.
	18.07.2013 23:19	Tapio Muurinen
		Sillan rakentajien haasteena oli suuri vedensyvyys. Minä mainitsin tuon 20 m "toisenkäden tietona" täällä https://vaunut.org/kuva/48326 Suurempiakin lukemia on kerrottu http://kuvakotka.blogspot.fi/2010/08/norssalmi-bridge-norssalmen-silta.html Riippuu keneltä kysyy ja mitä uskoo.
	13.07.2013 14:12	Tapio Muurinen
		Näinhän se oli, kun tarkemmin katsoo ja muistelee. Rovaniemellä nousimme Kaisun (11 v.) kanssa matkaan. Dm7:t olivat tuupaten täysiä. Paikat löytyivät tästä liitevaunusta. Laiton kuvan, josko herrat sattuisi selaamaan vorgia. Juttelimme, tutustuimmekin miten kuten, mutta aikaakin on kulunut. Vieressäni istui ruotsalainen harrastaja, jolla oli eväinään mm. näkkileipää ja Abban mätitahnaa. - Tuhansia, ellei kymmeniä- kilometrejä Lättien leppoisasta kyydistä 1960-70 -luvuilla nautiskellut.
	03.07.2013 23:42	Tapio Muurinen
		Vuosi sitten juhannuksena (Rovaniemellä) juttelimme Gunnarin kanssa eläköitymisestä. Totesimme molemmat, että noin vuosi vielä. Ehdit ensin, mutta perässä tullaan jahka keritään. - Leppoisia päiviä vaan eläkeläiselle.
	03.07.2013 11:54	Tapio Muurinen
		Veikkaan helluntain menoliikennettä -67 (13.5.). 1966 ei P91:ssä normaalisti ollut teräsvaunuja vielä keväällä -66 (aikataulu 1.3. - 21.5.)
	02.07.2013 11:26	Tapio Muurinen
		Junapainolla 5500 t tekisi noin 64-65 "V-tattia".
	01.07.2013 22:26	Tapio Muurinen
		Vaunun perään taitettu koivun vesa, jonka latvus liehuu katon tasalla, pysyi matkassa Kouvolaan saakka. Sen sijaan Dm4:n keulaan taiteltu voikukkakimppu varisi radalle kohta lähdön jälkeen.
	29.06.2013 11:26	Tapio Muurinen
		Tunnelman luojat: varhainen aamuhetki vesisateen jälkeen.
	28.06.2013 23:05	Tapio Muurinen
		Ja jälleen tapahtuu peruuttamattomia muutoksia aivan näinä viikkoina, kun ajolankojen kannatinpylväät alkavat nousta sillan pielestä.
	24.06.2013 12:21	Tapio Muurinen
		Todennäköisyys Tampere on suuri, ja kevättalvi 1960.
	21.06.2013 10:58	Tapio Muurinen
		Sama kaarre Rungon suunnasta https://vaunut.org/kuva/46757?u=832&paik=Piikki%C3%B6
	16.06.2013 21:34	Tapio Muurinen
		"Kukko irti, yli, raiteelle 851" (HS 16.6.2013)
	16.06.2013 21:23	Tapio Muurinen
		Aikaperspektiiviä samaan kaarteeseen https://vaunut.org/kuva/22748?u=832&paik=Turku
	16.06.2013 21:19	Tapio Muurinen
		Takavuosina juuri tuo 57 venäläistä vaunua oli maksimi mitä Sisä-Suomeen otettiin Vainikkalasta, Imatrankoskelta ja Värtsilästä. Vieläköhän on samat ohjeet?
	14.06.2013 23:12	Tapio Muurinen
		Maitojunassa kulki parhaaseen aikaan oma maitovaunu, Gma (tms). Maito oli tärkeä tuote, ja milläpä se saatiin joutuisasti meijeriin kuin junalla. Esimerkiksi Pukkilan kartanon ja Kosken tilan maidot lastattiin Rungosta (av. 15.5.1931). Villisin seisake (Paimioon 6 km, Piikkiöön 5 km) avattiin 1.7.1937 mv. V.Ellän ja eräiden muiden henkilöiden anomuksesta maidon kuljettamiseksi Turkuun. RH hyväksyi anomuksen edellyttäen että: ”Seisakkeelle rakennetaan anojien toimesta ja kustannuksella ratajakson päällikön määräysten mukainen puinen kuormauskoroke. Maidot lähetetään junalla 343 ja tyhjät tonkat palautetaan junalla 346. Seisakkeella pysähtyvät tarvittaessa junat 335, 344, 343, 345, 338, 337, 336 ja 348. – Bussilan kartanon maidot käsiteltiin ilmeisesti Piikkiön omassa meijerissä, joka oli tuossa aseman takana.
	13.06.2013 11:21	Tapio Muurinen
		Kaksi samanlaista https://vaunut.org/kuva/59814?u=832&paik=Taavetti Noitakin oli sekä punaisena, että vihreänä.
	10.06.2013 22:38	Tapio Muurinen
		1950-luku oli Piikkiön parasta aikaa. Autoliikenne teki vasta tuloaan. Vakituista henkilökuntaa oli 8-9 henkilöä, asemapäällikkönä Kanerva (joko tuolloin?). Omat Piikkiön-Turun henkilöjunat olivat jo jääneet pois, mutta jopa 10 Paimion ja Salon henkilöjunaa poimi matkustajat mennen tullen, ja heitä riitti. Työläiset matkasivat Littoisiin ja Turkuun, maalaiset veivät tuotteitaan Turun torille, aseman ympäristö oli täynnä polkupyöriä, maitojunassa meni 60 maitotonkkaa Valiolle. Eläköön loistava menneisyys!
	10.06.2013 22:00	Tapio Muurinen
		Tietoja Romeosta http://www.pohjois-savonwanhatlaiwat.fi/paatit/romeo.html - En muista yksityiskohtia enkä tarkoin vuottakaan, mutta n. 1965-66 se oli; laivaa oltiin viemässä toiseen suuntaan, eli Saimaalle. Käytettiin vanhaa reittiä Raipon kautta, vaikka Luumäen kaksoisraide oli ollut muutamia vuosia käytössä, ettei häiritä muuta liikennettä. - Pariraiteella ei saanut olla vastaan tulevaa liikennettä eikä ratapihoilla vaunuja viereisillä raiteilla leveän kuljetuksen takia.- Lähestyttäessä Lappeenrannan tulovaihdetta huomaa lämmittäjä puoleltaan, että takaa Luumäen suunnasta tulee tavarajuna kohtalaisella vauhdilla viereistä raidetta. Hän huutaa kuljettajalle "Punainen!". Junat lähestyvät sivuttain uhkaavasti toisiaan, mutta kuulemma 10 cm jäi väliin kun laivakuljetus pysähtyi. Lämmittäjä sai onnettomuuden estämisestä kiitosta ja muistaakseni pienen tunnustuspalkinnon.
	08.06.2013 20:27	Tapio Muurinen
		Luulen, että se on lempinimi tuollaiselle laajarunkoiselle, matalassa uivalle rahtiptoomulle, joka panee hyvin pohjamudat liikkeelle. Tämä v.1914 valmistunut entinen tervahöyry oli Enso-Gutzeitin omistuksessa 1936-70 ja rahtasi puutavaraa saarista tehtaille.
	05.06.2013 21:42	Tapio Muurinen
		Muistelin aikaa 40-60 vuotta sitten Impregnolla Haminan Hillonniemessä. Kävin kerran pyrkimässä sinne kesätöihin, koska oli sopivan lähellä kotiamme; taisin olla vielä liian nuori.
	03.06.2013 21:46	Tapio Muurinen
		Kymin ratapiha ja asema on melkoisessa montussa. Vielä 1950-luvulla lähtö pohjoiseen oli kovin nousu Kotkan - Kouvolan välillä. Puhuttiin, että ratapihaa pitäisi nostaa 4 m. Ojanteen sillan rakentamisen yhteydessä 1957-58 aseman pohjoispuolella maita ja kallioita leikattiin 2-3 m, eli tuon verran rataa saatiin pudotettua ja jyrkintä kohtaa loivennettua. Ratapihaakin myöhemmin hieman nostettiin ja uusi parakkiasema tuli sen tasoon. Yhä edelleen ratapiha on lähellä virtaavan Kymijoen Korkeakoskenhaaran padotuksen alapuolella. - Aseman alle saa polkupyörät näppärästi sääsuojaan.
	01.06.2013 19:13	Tapio Muurinen
		Olen Ari-Pekan kanssa samaa mieltä, että jähmeä "mönjä" on kreosootista vuosikymmenten kuluessa muuttunutta, kun haihtuvia osia on lähtenyt uudelleen luonnon kiertoon. Muistuttaa lähinnä bitumia. Tuollaisia saappaanpohjan tai kämmenen kokoisia kiiltäviä paksuja läiskiä tunki ratapölkyistä varsinkin helteellä. Paljalla jalalla ei tehnyt mieli astua, ellei vahingossa. - Yleensä uudet pölkyt kyllästettiin kreosootilla: Ensin puristus kuumasylinterissä 2-3 bar:ssa ilman kyllästettä, että solukot menevät vähän kasaan, sitten "avaus". Lopullinen kyllästys kreosootilla 12 bar:ssa, 2-3 tuntia. Tuollainen mäntypolkky kesti yli 30 vuotta. Kyllästämättömänä vain 10-12 vuotta. Joskus kyllästys oli laadultaan heikkoa, niitä jopa kyllästettiin uudelleen. Puun kosteudella oli suuri merkitys. Jos Taivalkosken radalla on käytetty kyllästämättömiä pölkkyjä, on ne ainakin kertaalleen vaihdettu.
	01.06.2013 00:05	Tapio Muurinen
		Aikaisemmin samasta tilanteesta https://vaunut.org/kuva/52948?u=832&kv=1955
	28.05.2013 20:15	Tapio Muurinen
		Kokeilut erilaisilla betonipölkyillä aloitettiin Lappilan-Järvelän välillä v.1962. Aluksi siellä oli vain n. 500 m:n pätkä VR 101-pöllejä. Sitten niitä kokeiltiin 5-6 eri mallia. Näitä Jorma muisteli. Aiheesta oli jotain täällä https://vaunut.org/kuva/42913
	27.05.2013 23:46	Tapio Muurinen
		Samoja rautoja P104:n viimeisen vaunun (Ei) portaalta nähtynä https://vaunut.org/kuva/20508?u=832&paik=Haapam%C3%A4ki
	27.05.2013 23:37	Tapio Muurinen
		Joitain kuvan herättämiä hajakommentteja: Uusi pikajuna P59/60 laitettiin kulkemaan v.1968 Hki-Roi-Hki kesäkaudeksi. 1969 alusta se lienee ollut lisäjuna P63/64 rinnalla. Esimerkiksi P59 vedettiin samalla Hr12-veturilla Tpe-Roi. Kesän 1971 alusta Parkanon uudelle oikoradalle laitettiin kaksi yöjunaa, joista tämä P59/60 oli toinen, ja ajoi Kjä:lle. P63/64 kiersi vanhaa reittiä (via Hpk) Rovaniemelle. Seuraavana vuonna (1972 kesän alusta) P63/64 määränpää oli Oulu, mutta P61/62 jatkoi vastaavasti Rovaniemelle. P59/60 oli edelleen Kemijärven juna. Vuoden päästä (1973 kesän alusta) P63/64 jyskytteli jälleen Kjä:lle ja tunnus P59/60 oli jätetty pois.
	25.05.2013 00:08	Tapio Muurinen
		Selän takana, ehkä muutaman kymmenen metrin päässä, on lyhyt levypalkkisilta. Hillonlahden pohjukkaa ei voinut kokonaan sulkea. Silta näkyy hyvin kuvassa https://vaunut.org/kuva/76905?paik=Hamina+%28uusi%29 , tosin muutettuna betonisillaksi. Nyt 50 vuotta myöhemmin puu ei enää kulje, kiskot eivät kiillä, rata pusikoituu; surullista.
	21.05.2013 23:16	Tapio Muurinen
		Noita lankkusiltoja l. "laakonkeja" mietin, koskaan en tuollaisia enää nähnyt. Oliko tosiaan niin, että kun tapuli tuli maasta käsin liian korkeaksi, niin viimeiset kerrokset piti viedä olkapäillä kantamalla? 1950-60-luvuilla oli sähkökäyttöiset siirrettävät kiramot, jotka nostivat tuoreet laudat ja lankut taaplaajille. Kuivien tapulien purkaminen, "ristiltä pinkalle", oli tuttua työtä monelta kesältä. Tuollaiset pukkisysteemit ja niissä puukourut, joita pitkin puut liukuivat alas nipuntekijälle. Se oli urakkatyötä.
	21.05.2013 22:50	Tapio Muurinen
		Se toinen vaihtoehto: Suutarinkorvan silta. Juna on matkalla Kemijärvelle. Keskiyön aurinko paistaa korkealta. Tiet haarautuvat sillan päässä Y-muodossa, tässä Posion-Kemijärven suuntaan, mutta missä on 4-tie Saarenkylän läpi pohjoiseen. - Ei toimi.
	20.05.2013 09:34	Tapio Muurinen
		On tämä Ounaskoskensillan kauppalan puoleinen pää. Reunimmainen siltapilari on matalampi kuin nuo neljä muuta, ja jää maatuen taakse sopivasti piiloon. Se ulottuu vain alapuolisten ristikkojänteiden alareunaan.
	20.05.2013 00:12	Tapio Muurinen
		Jos tämä olisi Pullinrannasta, niin siltapilareiden pitäisi olla toisinpäin, koska Kemijoki virtaisi kuvassa oikealta vasemmalle. Näihin eroihin perustin tunnistukseni. - Eli pyöräilijäpoika odottaa pääsyä kauppalasta Ounasvaaran puolelle.
	19.05.2013 23:09	Tapio Muurinen
		...ja raukeutta lisää vielä sunnuntai-ehtoopäivä, mutta kaikki on suhteellista. Tässä ei tarvinnut kauaa odotella, kun sopivasti tälläsi itsensä paikalle. Seitsemän henkilöjunaparia ja kymmenen tavarajunaparia ajoivat suuntaansa päivää yötä, pyhää arkea.
	19.05.2013 22:46	Tapio Muurinen
		Mielestäni kuva on Ounaskosken sillalta. Siltapilarien jäänmurskaajat ovat ylävirran puolella, eli vasemmalla. Taustalle kaipaisin asuinrakennuksiakin, mutta muuten passaa. http://www.rovaniemi24.com/fi/matkaopas/3/historia Jossain olen nähnyt samanlaisen kuvan, ellei juuri tämän saman.
	19.05.2013 12:14	Tapio Muurinen
		Kolme vuotta myöhemmin loppui säännöllinen henkilöjunaliikenne Haminaan https://vaunut.org/kuva/25812?paik=Salmenkyl%C3%A4 ja siitä n.15 vuotta myöhemmin loppui myös tavaraliikenne vanhalla radalla https://vaunut.org/kuva/23866?paik=Salmenkyl%C3%A4
	18.05.2013 19:25	Tapio Muurinen
		Resiinalla olisi pääsemätön paikka päätepuskurille. Seitsemän vuotta sitten oli toisin.
	18.05.2013 19:21	Tapio Muurinen
		Kyllä, mielenkiintoinen kuva jälleen ajasta, josta on jäljellä vain muistot ja rauniot. Mietin kenen laiturissa laiva purkaa: päädyin Oy Shell Ab (lyhyt laituri, raiteet kaarteessa). Laivan keulan puolella, eli pohjoispuolella oli Teollisuuden Polttoöljy, eteläpuolella Suomen Petrooli, Esso ja Gulf - näin 1950-luvun alussa.
	15.05.2013 21:44	Tapio Muurinen
		Mielenkiintoinen kuva jälleen "Wanhasta Kotkasta" (tai Kymiinhän tämä kuului vielä pitkään). Kun ensi kertaa marssin käsikynkkyä tuosta Puujalansalmen sillasta Tiutisen puolelle valoisana kesäyönä 1970, olivat kapsuraiteet ja lautatapulit kadonneet. Jotenkin saattoi aistia vuosikymmenten valtaisan työn määrän ja hien hajun.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset