7-67841 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.03.2013 18:33 Tapio Muurinen  
  Näpsäkkä kevättalvinen kuva Palosaajosta.
kuva 26.03.2013 22:34 Tapio Muurinen  
  Tuosta ajotuntuman välittymisestä pyllyn kautta aivoihin; alan miehet kertoivat, että jos 2*Sr1-vedossa kakkosveturi alkoi lyödä ympäri, niin automatiikka pudotti sen tehot alas ja sitten jäätiin mäkeen. Näin tapahtui aikoinaan Sitikkalan mäessä useita kertoja. - Myös Huru12 saattoi yllättää yön pimeydessä jurnaavan raskaan tavarajunan miehistön. Molempien silmäluomet lupsahtelevat. Kuskille maasto on outo. Näkyy vain valonheittimen valaisemaa rataa. Kuski ei huomaa, että ollaan 12,5 promillen mäessä ja vauhti hiipuu. Lopulta juna pysähtyy. Veturi vain junnaa samaa menoaan ja mittarit näyttävät tasaista lukemaa. Vihdoin kuski huomaa, ettei juna liiku, mutta liian myöhään. Veturin pyörät olivat kaivautuneet kiskoihin niin syvälle, ettei se nouse niistä omin avuin (VML 110v.)
kuva 24.03.2013 20:14 Tapio Muurinen  
  Lienee iskurivirhe ja 94? Helsingistä Ouluun ajoivat 1987 vakiona P71/72.
kuva 24.03.2013 10:43 Tapio Muurinen  
  Wikipedian mukaan näitä "Nohappeja" eli Tanskassa MY sarjaa toimitettiin DSB:lle vuosina 1954-65 59 kpl. Alku- ja loppupäästä 20 kpl olivat 1700 hv ja keskeltä 39 kpl 1950 heppaisia. Numerosta ei saa selvää, mihin tämä kuuluu. - Nyt kun ohjausvaunut ovat meilläkin ajankohtaisia, malli vastaavasta tanskalaisesta https://vaunut.org/kuva/60880?u=832&kk=9&kv=1973 , jossa MY 1155 "työntää" junaa lauttasatamasta.
kuva 22.03.2013 18:09 Tapio Muurinen  
  Tästä kuvasta ei kunnolla näy, mutta pitää uskoa vanhoja ja viisaita, että Hurun alla on K30-kiskot. Ainoastaan raiteet 6. ja 7. olivat K43-raudoilla Misin rikastejunien läpiajoa varten. Raskaampia vaihteita saatiin lisää vasta 1983-84. Muistan Hr12-vetoisten pikajunien verkkaiset lähdöt ja saapumiset. Ensimmäisen kerran Hr12 (2240) saapui Rovaniemelle 1.12.1966.
kuva 17.03.2013 17:03 Tapio Muurinen  
  Jorma tuossa kertoilikin oleelliset seikat - onkohan se sama voimamies, joka väänsi kytkimen sangan potkaissut myös alaportaan vinoon :). Joskus jouduin vaunujen välejä katkomaan; saattoivat kytkinruuvit olla lujassakin, mutta ei muistaakseni koskaan jääneet antamatta periksi. Välillä piti hyppiä sangan päällä, tai etsiä putkenpätkää jatkoksi. Mutta vähva tätyyy olla miehen, joka tuon terästangon vääntää mutkalle. - Apukytkin (kettingit + koukut) puskinlevyssä oli tarpeen silloin, jos vaunun oma vetolaite oli hajonnut. Sai vaunut/-t pois linjalta. Höyryveturin tenderi oli perässä pilkistävää Ardet-höyrynosturia varten.
kuva 16.03.2013 18:16 Tapio Muurinen  
  Kyllä, oli myös Kotkassa 1970-luvun alkupuolella https://vaunut.org/kuva/57387?paik=Kotka&tag0=1%7CVv15%7C 1968 kuului Kouvolaan sijoitettuihin vetureihin, josta niitä jaettiin alavarikoille. Vuosikausia ne olivat samoilla reviireillä. Kotkan kuvassa 1968 näyttää saaneen uuden maalipinnan. Olisiko käynyt hiljattain konepajareissun.
kuva 16.03.2013 14:54 Tapio Muurinen  
  Kyllä on sama perusalus. Muikku on vain rakenteiltaan muutettu, muistaakseni runkoakin joiltain osin. Tässä Särkkä on tulossa uutena Raumalta ja menossa Saimaalle. Samasta operaatiosta on aikaisempia kuvia mm: https://vaunut.org/kuvat/?u=832&kd=17.7.1966
kuva 13.03.2013 20:37 Tapio Muurinen  
  Niilan heittämään kysymykseen täältä https://vaunut.org/kuva/32911 jotain. - Kumpa taas muistaisin vetikö sama veturi perille saakka. Ainakin Ouluun saakka mentiin näin. Vertailuksi Viitamäen Pekan kuva https://vaunut.org/kuva/58385?u=1445&kv=1975 joka on otettu muutamaa viikkoa aikaisemmin. (Luotan Pekan hyviin muistiinpanoihin). - Samana kesänä (1975) kävin kerran Rovaniemeltä käsin Oulussa. Tulin "alas" P62:lla, majoitun Asemakadun hotelliin (kai nykyinen Apollo). Seuraavan päivän tein töitä Imatran Voiman Betoni- ja Maalaboratoriossa Lekatiellä? Olin lähettänyt sinne rautatierahtina ison erän erilaisia moreeni- ja soranäytteitä, joita kaivinkoneen kanssa Kitisen varresta olin ottanut. Illalla palasin pohjoiseen. Tästä on selvä muisti, että P67 oli Hr12-vetoinen. Se oli lyhyt juna, n. 4 vaunua. Ylimääräiset vaunut jätettiin Ouluun. Huru laukotti hyvää vauhtia kohti pohjoista, paikoitellen se nieli kiskoja 120 km/t; tätä viimeisen vaunun päädystä ihastelin. Eli pohdinttavaksi jää, oliko Hr12 tullut vetäjäksi Seinäjoelta (vrt. Pekan kuva), vai oliko yllä olevan kuvan kaltainen tilanne? Hassulta tuntuisi, että välillä olisi vaihdettu vetureita toiseen samanlaiseen.
kuva 12.03.2013 23:52 Tapio Muurinen  
  Joskus "pienenä" ihmeteltiin, miksi näissä rulla-Gb:ssä on päädyissä kaksi otetankoa päällekkäin, toinen vielä tuollainen kulmaraudasta väännetty. Nyt vähän isompana päättelee kulmaraudan kuuluvan korin jäykistäjiin.
kuva 12.03.2013 23:27 Tapio Muurinen  
  Istuimme taannoin Rovaniemellä noin 10 hengen voimin poristen ja kuvia katsellen. Suurin osa oli eläkeläisiä, muutama vielä työn syrjässä kiinni. Porukassa oli eräs vek. evp, joka aloitti uransa 1970-luvun alkupuolella. Nuorelle lämmittäjä/koneapulaiselle Hr12 tuli tutuksi pohjoisen radoilla. Hänen kertomanaan P63/64 ajettiin jonkun aikaa samalla veturilla Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin. Kun P63 saapui aamulla, vietiin veturi tallille päivähuoltoon, samalla siihen tankattiin 3500 l polttoöljyä. Illalla oli sitten valmiina viemään P64 etelään. Tällainen kierto on ollut mahdollista 1973-74. Vielä 1972 P63/64 ajoi Hpk kautta ja ko. vuonna väliä Hki-Ou-Hki. 1975 sähkörata ulottui jo Seinäjoelle. Mahdollisesti P63/64 vaihtoi siinä veturia, myöhemmin Kokkolassa. Minunkin tuo pitäisi tietää, koska kesät 1975-77 melko ahkeraan Ri-Roi-Ri väliä matkustin – vaan kun en muista.
kuva 10.03.2013 10:51 Tapio Muurinen  
  Aika haalistaa muistoja. - Kyllä katu on Ratapihankatu Turuus. Eli Eskolle tuttu paikka, ja monille muullekin vanhalta Aninkaisten (Raunistulan) sillalta nähtynä 350 mm:n lasin läpi. Eli Pohjolan ratapihan lähtöpuoli. Aivan oikeassa alanurkassa matkustajajunien käyttämä raide. Kuva on vuodelta n.1975. Vertailuksi tuore kuva melkein samasta paikasta, koska vanhaa siltaa ei kai enää ole https://vaunut.org/kuva/58245?u=2053&paik=Turku
kuva 10.03.2013 00:13 Tapio Muurinen  
  Etelämmäksi pitää laskeutua. - Kurkkiiko tuolta vasemmasta yläkulmasta joku katu.
kuva 09.03.2013 12:04 Tapio Muurinen  
  Viime kesänä (2012) missään Turku-Tampere junista: 909, 923, 931 ja 933 ei ollut ravintolavaunua. Nyt näyttää olevan 923:ssa.
kuva 08.03.2013 23:42 Tapio Muurinen  
  Ei kai näissä Turku-Tampere väliä seilaavissa missään ole ravintolaa. Vasta pitemmälle meneville, Jyväskylä, Pieksämäki, Kuopio, sellanen löytyy/löytyi (2012). Kuvanotosta kuusi päivää myöhemmin matkustin tällä samaisella osoitteena Rovaniemi. Fiiuni nukkui tuossa ensimmäisessä, minä jossain kolmesta seuraavasta. Veturina oli Sr1 3049. Se teki päivystäjän työt Tampereen sateessa. Kun Rovaniemellä purkauduttiin häikäisevään auringonpaisteeseen, niin mikäs se olikaan P273:n keulilla, Sr1 3049. Eipä ennen minun kohdalleni ole sattunut tällainen kierto.
kuva 07.03.2013 21:02 Tapio Muurinen  
  Luvanantopaikka "Pohjoinen". 1950-luvulla tämä oli aina miehitetty. Henkilöjunia ajoi 7-9 junaa päivittäin, lähes saman verran tavarajunia ja lisäksi vaihtoliikennennettä. Hevoshaan ratapiha tuli kuvasta vasemmalle 50-luvun lopulla. 60-luvun alussa henkilöjunat viuhtoivat vielä taajaan, mutta tavaraliikenteessä paino oli siirtynyt Hillon puolelle. Vaihdekoppi miehitettiin vain tarvittaessa. - Tuota Mannerheimintien puomien tekniikkaa mietiskelen. Ylikäytävä oli 3-raiteinen ja siis aika leveä. Kahdella vaijerilla käytettiin molempia puomeja; jotain hienoa pylpyrätekniikkaa? Silloin 40 vuotta sitten ei tällaisia mietiskelty. - Kerran eräs vaihdemies jätti S.Niemen linja-auton siihen puomien väliin. Valot vilkuttivat jo punaista ja puomit alkoivat laskeutua. Vaihdemies huusi linjurikuskille "Älä aja siihen", mutta kuski ei totellut. Mahtui se auto siinä juuri odottelemaan, kun juna pyyhkäisi takaa ohi (ko. vaihdemies minulle kertoi).
kuva 07.03.2013 09:45 Tapio Muurinen  
  Hei, tämähän on kiva! Monta kertaa tästä edestä tuli matkustettua, enimmäkseen Lättähatulla. Silloin tämä ei ollut "mitään", vaan nyt on toisin. Viimeisen kerran ajettiin ohi Riston, Tr1 1033, vetämällä pitkällä H-junalla 21.3.69.
kuva 06.03.2013 15:55 Tapio Muurinen  
  Työpaikalla muistelen minäkin, aikoja Asekoulun ja kolmen viikon tväl.ups-kurssia, kun illat olivat vapaat ja kuvausreissut suuntautuivat luonnikkaasti aseman suuntaan. Ja jälleen pitää todeta se vanha fraasi, että "enemmän olisi pitänyt kuvata". Päivät eivät kuvissa ole samoja, mutta näistä punoin johtolankoja yhteen https://vaunut.org/kuva/34376?u=832&kv=1969&paik=Kuopio - Jos vilkaisee vielä mitä Katajiston Jussi kertoo kuvan 21367 alla.
kuva 05.03.2013 23:38 Tapio Muurinen  
  Jos jaksan muistaa, niin Gks:t rahtasivat 1960-luvulla aikansa arvokkaimpia tuotteita eli juurikin sanomalehtipaperia. Ja sitähän tehtiin aika lähellä; Inkeroinen (Tampella), Myllykoski, Kuusankoski-Voikkaa (Kymin Oy); joskus ehkä Varkaus (Ahlström) tai valkoista sellua Lappeenrannasta (Kaukas-Hackman). Kierto oli nopeaa, vain pari vuorokautta, niin samat vaunut olivat taas täällä. – Tehtaat eivät vielä tuohon aikaan tehneet laivaussopimuksia satamien kanssa. Se tuli vasta joskus paljon myöhemmin, kuten UPM Haminaan, Stora-Enso Kotkaan. Sen sijaan linjavarustamoilla oli, sitten kun ne alkoivat kulkea tiukalla aikataululla, omat laituripaikkansa ja vuokratut varastotilansa. Mutta suurista suomalaisista ”Höyrylaiva” ja Finnlines käyttivät niin Kotkaa kuin Haminaa. Suuret laivat saattoivat ottaa osan lastista toisesta satamasta, jatkoivat toiseen tai kolmanteenkin.
kuva 04.03.2013 22:41 Tapio Muurinen  
  Toinen kotkalainen veteraani ajoi viimeksi unissaan laiturilla päätepuskurista läpi, kun vauhtia oli vähän liikaa, eikä saanut ajoissa pysähtymään. "Hakanen" painui mereen pystyyn - vähän jäi näkyviin. Konduktööriä vain nauratti.
kuva 03.03.2013 12:24 Tapio Muurinen  
  Rautatieuutisissa 3/1964 kerrotaan Imatrankosken raja-aseman liikenteestä, joka alkoi pyöriä jälleen 1 vuoden tauon jälkeen. Rajaliikenne oli yksinomaan raskasta p-öljyä Kaukopäähän; 15-vaunuisilla Vgobo-junilla, n. 900 m3 joka arkipäivä. Tätä ennen öljy tuotiin Vainikkalan kautta. Koko lasti ei varmaan palanut vuorokaudessa, koska ajoittain tuli ruuhkautumista ja kesällä -64 rakennettiin uusi öljyvarasto. Jokohan Kaukopää II oli tuolloin pyörimässä? Summan öljysataman (Enso-Gutzeitin oma) valmistuttua -63 lopulla, myös sieltä alettiin rahdata Kaukopäähän. Kotkalainen Eteenpäin-lehti uutisoi samasta aiheesta 25.1.1964: ”Ensimmäinen 15-vaunuinen säiliöjuna Svetogorskista, yli 1 v tauon jälkeen, öljy Kaukopäähän, jatkossa jopa päivittäin” – Myös muilla Kymenlaakson tehtailla siirryttiin öljylle samoihin aikoihin. Esimerkiksi Kuusankoskella paloi rekkalastillinen, etten kovin valehtele (niin laveasti) 1-4 tunnissa. Paperitehtaiden siirtyminen hiilestä öljyyn lopetti käytännössä myös hiilijunat Haminan satamasta, ja noin 80 Mak-vaunua jäi seisomaan ratapihalle vuosiksi.
kuva 02.03.2013 14:05 Tapio Muurinen  
  Tästäkin tilanteesta otettiin "virallisia valokuvia". Niitä teetettiin varmaan tuhansia jaettavaksi joukoille. Minullakin on yksi isäni jäämistöstä. Kuva on postikorttipaperille vedostettu. Siinä Mannerheim, Ryti ja Hitler keskustelevat. - Monivaiheiseen ja polveilevaan jutusteluun lisäyksenä (ylempänä), jossa pohdittiin Kaukopään varastokenttiä ja siirtokuljetinta puukentällä + se raiteenpätkä. Nykyinen hieno sulfaattiselluloosatekniikka soodakattila- ja talteenottolaitoksineen on minulle tavallisen kaduntallaajan tasolla, vaikka paperitehtaalla olenkin ollut töissä yli 40 v. sitten. Nykyisinhän sellutehtaat ovat lähes energiaomavaraisia (mustalipeä+kuoret)ja vähäpäästöisiä. Lisänä käytetaan jonkin verran maakaasua. Aikoinaan 1930-, 40- ja 50-luvuilla höyry ja osa sähköstä tuotettiin hiilellä, jota hiilijunat toivat lähimmistä satamista. 1960-luvulla hiili vaihtui öljyksi. Haminan öljysataman valmistuttua marraskuussa 1960 ensimmäinen rekkalastillinen odessalaista polttoöljyä meni Kaukopäähän. Sitten rekkoja ajoikin jonossa muutaman tunnin välein. Myöhemmin p-öljy tuotiin Kaukopäähän junilla Neuvostoliitosta; 15 vaunullista/vrk (n.1965). Myös Summan öljysatamasta vietiin Kaukopäähän p-öljyä ja tuotiin "ulos"-vietäväksi mäntyöljyä ja metanolia junilla.
kuva 02.03.2013 12:53 Tapio Muurinen  
  Johnson Linen linjalaivat ajovat perinteisesti Etelä-Amerikkaan. Tuonti oli sikäläisiä tuotteita kuten kahvia, hedelmiä, säilykkeitä... Vientituotteet taas meikäläisiä. Jos säkkitavara purettiin vaunuihin, niin tavarasta riippuen useimmiten lastattiin umpivaunuihin säältä suojaan. Nosturi nosti kuormalavat jykevälle lastauslavalle, joka oli vaunun oviaukon edessä. Siitä säkit pinottiin käsipelillä vaunuun. - Tästäkin laiturista Jonsson alotti linjaliikenteen melkein laiturin valmistuttua v.1938-39. Ne kuljettivat myös matkustajia. Lakulahden altaan valmistuttua v.1957 linjalaivat siirtyivät sinne. Joitain J:n aluksia muistan: Chile, Peru, Rosario, Santos, Argentina, ym.
kuva 02.03.2013 12:21 Tapio Muurinen  
  Josko junamiesten raidepolkuja hiekoitettu? Nehän olivat keväisin, joskus myös syksyisin, yöpakkasten jälkeen melkoisia kiitoratoja; liukastumisia oli runsaasti, vaaratilanteitakin, kun liikkuvien vaunujen päälle piti hyppiä. Vaunussa näkyy olevan tekniikkaa sirottimelle, nestemoottorikäyttöinenkö?
kuva 28.02.2013 00:30 Tapio Muurinen  
  Ettei tule väärää todistusta, niin Kas:ja pinnoitettiin myöhemmin 1970-luvulla epoksipinnoitteella. Se oli joku pietarsaarelainen firma. Vaunut tuotiin sinne täyskorjauksesta. Sisäpuoli puhallettiin ennen pinnoitusta kirkkaaksi metallijauheella (hiekkapuhallus). Samoihin aikoihin vaunuja alettiin kattaa kunnon peltikatteella (Kasp). Niissä kuljetettiin myös viljaa.
kuva 28.02.2013 00:13 Tapio Muurinen  
  "Veljet" Jorma ja Jouni; täsmälleen näin. Aikoinaan kuvattiin vaatimattomilla välineillä itseä kiinnostavia aiheita. Harkiten - kamerat, filmit ja paperit olivat kallita -, itse kehittäen, virheistä oppien. Mutta se oli antoisaa ja hauskaa. Minun vanhimmat kuvani ovat jo yli 50 v. Vaikka ne eivät aina täytä nykyajan laatuvaatimuksia, niin toivottavasti ne välittävät katselijoille jotain siitä aikakaudesta ja niistä tunnelmista, joita itse koki kameran laukaisinta painaessaan. Suotta näitä itsellä panttaamaan.
kuva 27.02.2013 23:36 Tapio Muurinen  
  Nyt, kun saatiin näin paljon lisäinfoa, niin kysytty raiteenpätkä kuuluu selvästi puuvarastokentän kuljettimen liikutteluun. Hiilikenttä voisi olla pienempi varastokenttä puuvaraston itäpuolella, lähempänä HVK:ta (höyryvoimakeskusta).
kuva 27.02.2013 20:34 Tapio Muurinen  
  Heh, olikos noita kuvia aiheesta kertynyt jo tuon verran; no ei näissä ole vielä kaikki. Tämä tilanne toistui vuosien ajan yleensä perjantaisin. - Niila oli tarkkana. Sopivaa kuukautta painin itsekin. Ensin minulla oli maaliskuu, mutta vaihdoin helmikuu - ei yhtään kevään merkkejä laiturilla. Maaliskuu on kuitenkin todennäköinen (vaihdan mielelläni). En yhtään muista, milloin EP57/58 vaihtui sähkövedolle Hki-Sk. Seinäjoelle oli ajettu sähköllä jo vuoden verran muutamalla pikajunalla, mutta tämä juna ei kuulunut niihin, eikä EP vaihtanut veturia Tampereella. - Todennäköisesti tämä on talven jälkeen ensimmäisiä valoisia iltoja, että voisi yrittää kuviakin saada. Kamerassa Kodakin elokuvafilmi, valotus prässättynä 27 DIN - ja rakeisuus ainakin näkyy.
kuva 26.02.2013 20:59 Tapio Muurinen  
  Pinnoitus Oy vuorasi 100 Kas-vaunua jollain "muovipinnoitteella" v. 1973. Tarkoitus oli suojata vaunuja syövyttäviltä suoloilta, esim. glaubersuola. Tämä suojakäsittely tehtiin Talman sorakuopalla lähellä Keravaa. Vartavasten pystytettiin halli, jossa vaunut ensin hiekkapuhallettiin ja sitten pinnoitettiin.
kuva 25.02.2013 09:56 Tapio Muurinen  
  Hikiventtiilit raolleen tai auki heti liikkeelle lähdettäessä, kuten tässä tapauksessa, on aivan aiheellista. Laitureilla sitä ei saanut tehdä jos oli ihmisiä lähellä, eli päälle ei saanut puhaltaa. Kuljettajatutkinnossa se oli hylkäyksen peruste, tai ainakin keskustelutti. - Viittaan esim. kuviin https://vaunut.org/kuva/60268?u=701&kv=1967&paik=Helsinki ja https://vaunut.org/kuva/35252?u=832&kv=1965&kv2=1969&paik=Hamina+%28uusi%29 - olihan niitä muitakin kuvaustilanteita.
kuva 24.02.2013 22:20 Tapio Muurinen  
  Joskus tuli mieleen samoja ajatuksia noista sopivasti ajoitetuista ulospuhalluksista, ettei niitä aina vesi-iskun pelossa tehty, vaan leikkimielinen kuljettaja oli tilanteen tasalla ja halusi tarjota kuvauksellisia tilanteita.
kuva 24.02.2013 11:18 Tapio Muurinen  
  Oikeassa laidassa kurkkivasta vaunusta paha sanoa, kun ei enempiä näy, mutta joku työjunan vaunua se on. Tuollaisia (auravaunuja?) näkyi tavallisesti sorastusjunien jommassa kummassa päässä, riippuen siitä tyhjennettiinkö vaunuja vetämällä tai painamalla. Jos näkyisi vähän enemmän, mitä vaunun alle on kiinnitetty.
kuva 23.02.2013 19:33 Tapio Muurinen  
  Nosturit olivat kaupungin omistamia, ja sellainen muistikuva on minullakin, että käyttäjät olivat virkamiehiä. Jonkun heistä muistan nimeltäkin. He olivat virassa 15 - 25 - 35 vuotta... eli tunsivat hyvin kalliit koneensa. Hiljaisempana aikana huollettiin nostureita, vaihdettiin vaijereita ym. Nosturit olivat mitoitettu 5000 kg, mutta täysi hiilikauhallinen saattoi painaa 6100 kg. Vuonna 1948 kaupunki osti niinikään USA:n ylijäämävarastosta Englannista 10 tonnin ruosteisen nosturin, joka oli kallis kunnostettava ja huono hankinta. Kerran se oli vähällä kaatua. Se myytiinkin v.1957 Rauma-Repolalle. Uudet Koneen nosturit hankittiin v.1962. Eivät nosturit tuon ajan "pienessä maailmassa" mitään matalia olleet. Käyttäjän työpiste oli 12 m:ssä. Nosturin huippu oli n. 30 m:ssä, eli valomastojen tasalla. Kerran johonkin noista kiipesin ja kävin ottamassa muutamia kuvia. Oli laivasaattue juuri lähdössä jäänmurtajan avustamana. - Vähän pelotti.
kuva 23.02.2013 18:38 Tapio Muurinen  
  Numero sopisi paremmin M:ään. Eikös Ma (a = automaatti) ollut itsepurkava; laidat ylhäältä saranoidut ja satulalattialla. Tämä vaunu on poistettu vakituisesta liikenteestä; alennettu johonkin romunkeräykseen, polttopuiden siirtelyyn tms.
kuva 23.02.2013 12:23 Tapio Muurinen  
  Jukan kysymykseen raiteenpätkästä - arvelen paikalla sijainneen Kaukopään hiilikentän. Talvikauden hiilet tuotiin junalla lähivarastoon. Hiilet levitettiin sektorinmuotoiselle kentälle sähkökäyttöisellä laahakuljettimella, jonka vaijereiden taittopyörä oli raskaalla alustalla ja liikkui sektorin kaarella kiskoja pitkin. Samanlainen periaate oli mm. Haminan satamassa Kymin Oy:n hiilikentällä.
kuva 22.02.2013 21:28 Tapio Muurinen  
  Jotenkin noin. - Eivät nuo "Karhukoirat" 1970-luvulla (1970-1976) kovin usein minunkaan kameran linssiin juosseet; tosin en aina kameraa mukanani kantanutkaan, mutta pikahaulla pari kuvaa löytyy. Toinen on ennen vuotta 1975, jossa Vv16 pari 2024+2032 on siirtymässä lähtevän junan eteen Raunistulassa. Pohjolan vaihdepiirin pää oli vielä uusimatta, eikä laskumäkeä ollut. Toinen on tässä https://vaunut.org/kuva/45294?u=832&kv=1974&paik=Turku
kuva 19.02.2013 22:47 Tapio Muurinen  
  Mitä minä näin Vv/Dv16 Turussa 1970-luvulla, niin ne olivat Tampereen suunnan T-junissa, ja tavallisesti nippuna. En pannut merkille oliko niillä oma kierto, vai tuurasivatko Hr12:ta. - Kun T3501 lähti klo 1:30, Raunistulan yö rikkoutui "Karhukoirien" raivokkaaseen ärjyntään, jota Hankkijan betonisiilot vielä vahvistivat.
kuva 17.02.2013 22:24 Tapio Muurinen  
  Se oli kaksiosainen levypalkkisilta, keskellä jokea oli kivinen tukipilari. Silta meni viistosti joen yli. Pituutta oli n. 25 m (arvio). Sillan eteläpää lepäsi kalliojyrkänteeseen, pohjoispää kivitukeen. Sillan jäänteet ovat edelleen hyvin näkyvissä; en muista onko keskellä jokea ollut pilari purettu.
kuva 17.02.2013 00:24 Tapio Muurinen  
  Varmaan tuokin kauppa on elänyt parasta aikaansa reilu 10 vuotta aikaisemmin, kun Keitelepohjan ja Kannonkosken väliä rakennettiin. Työmiehiä oli satamäärin, Keitelepohjassa oli radanrakentajien parakkikylä. Pihapiirissä näkyy olevan kioski pyhämyyntiä varten: limunaatia, tupakkia ja karkkia. Radan valmistuttua kauppa oli lähinnä harrastus ja hyväntahtoista muutamien lähitalojen palvelemista, kun itse haki tavarat Transitilla tukusta. Hyvä, että oli sinnitteli vielä 70-luvulla. Olihan tuo veturimiehillekin hyvä ETP (elintarvikkeiden täydennyspaikka).
kuva 16.02.2013 18:54 Tapio Muurinen  
  Tämä on oikeasti "minun vaununi". Jo pikkupoikana nämä tutkittiin yltä ja alta. Ennen kameraa (v.1962) istuin Poitsilan ratapihan syrjällä ja hahmottelin lyijykynällä vihkoon vaunun yksityiskohtia. Koulumatkoilla kiersin "ylös" lähteviä tyhjavaunuroikkia ja kirjasin vaunujen numerot. Niitä tuli joskus 100 numeroa mennen tullen. Sitten varasin sinikantiseen jokaiselle numerolle oman tilansa. En vain tiennyt, mistä numerosta aloittaisin ja mikä tulisi olemaan viimeinen - urakka, joka lässähti mahdottomuuteensa. Missään ei mainittu kuinka monta tuhatta Gb-vaunua kaikkiaan oli - tehokasta itseopiskelua. Kyytäkin tuli otettua monta kertaa luvalla jos omalla. Kerran talvella kaverini kanssa otettiin Summan tehtaan alatiellä Riston vetämä Gb-roikka juosten kiinni, koska vauhti oli sopivan hiljainen. Summan puhelinkopilla lyhyen pysähdyksen ja luvansaannin jälkeen Risto nosti vauhdin niin kovaksi, ettei uskallettukaan hypätä suunnitellussa kohdassa lähellä kotia pois. Lumen pöllytessä vaunujen katoilta jouduttiin melkein asemalle saakka, jossa vasta hypättiin hankeen. - Myöhemmin satamassa on monta Gb:tä purettu, useimmiten sellua, paperikolleja; tai lastattu jotain säkkitavaraa...
kuva 15.02.2013 22:01 Tapio Muurinen  
  Myntätty tyhjä paperisäkki pantu pyörän eteen toimittamaan seisontajarrun virkaa.
kuva 15.02.2013 11:11 Tapio Muurinen  
  Kiitokset kaimalle mukavasta tarinasta!
kuva 14.02.2013 22:52 Tapio Muurinen  
  Neljä päivää myöhemmin, kun Oulu sai sähköt ja aikataulut muuttuivat, niin muuttui myös vetäjä. Tämä juna sai kait numeron 7055 ja vetojuhdaksi tuli 3xDv12. Junakin kasvoi 2300 tonniin; Vokkeja perässä 38 kpl.
kuva 14.02.2013 22:44 Tapio Muurinen  
  Juu, Saarenkylään ei ajettu tälläisillä; pitää olla Salmenkylä.
kuva 09.02.2013 14:08 Tapio Muurinen  
  Mahdolliseen muutokseen Mak -> Ma en ota kantaa, mutta Mak:keja oli myös ilman tuota "räystästä".
kuva 09.02.2013 13:50 Tapio Muurinen  
  Niiralasta on ajettu myös kahta koksijunaa vuorokaudessa. Varmaankin toinen on ollut kevyempi, tai jaettuna molemmat. Vokkien tilavuudet ovat hieman vaihdelleet. Puukorillinen, joita alkuaikoina käytettiin, oli 70,5 m3, teräskorillinen 76 m3 (jätetään käsijarrulliset pois; ne olivat molemmissa pienimmät, mutta niitä ei näissä junissa käytetty/näkynyt). Suurta merkitystä näillä eroilla ei ollut. Oleellista on sen sijaan masuunikoksin tilavuuspaino. Montako tonnia sopi yhteen vaunuun? Kantavuusraja (69 t, 1960-luvulla vielä 62 t) ei tullut vastaan. Varmaan ”toveri-lastaajaa” oli valistettu alkuaikoina myös Suomen ratojen kunnosta. Tunnetusti naapuri ei ujostellut kuormia tehdessään. Vähän ynnäilemällä vaunukuorma oli vain n. 40 t. Rautaruukin vuorokausikulutus 1000 t olisi mahtunut hyvin 20:een vaunuun, jos koksikuutio olisi vaikkapa 0,75 t. Enemmän vaunuja joka tapauksessa oli, mutta tarkempi muisti tässä suhteessa viiraa. Aika monesti näin T2051 myös Kouvolassa. – Noista Vainikkalan – Kouvolan 1800 tonnin maksi-junista, ja toisinpäin 180 aks. VGobo- Vok-tyhjävaunujunista oli lyhyt artikkeli Rautatieuutiset 22/1969:ssä. Vetureita ei mainittu, mutta eiköhän ne Kymen Voimapohatalla (Hr13) tehty.
kuva 08.02.2013 10:09 Tapio Muurinen  
  Silmääni miellyttää tämä Jukan kuva v. 1967 https://vaunut.org/kuva/62442?kv=1967 (samalla toppuuttelen ensimmäistä kommenttiani 1700 tonnista) Kuvasta voisi yrittää laskea vaunuja; saan n. 23 Vokkia. Jos lisätään neljä vaunua, niin saadaan hyvinkin se 1700 t. Omat laskelmani ovat lähinnä teoteettisia ja muistot haalistuneita esim. vaunujen lukumääristä. - Vainikkalan - Kouvolan välillä ajettiin v.1969 runsaasti 1800 tonnin koejunia. Ne sujuivat ongelmitta. Niillä pedattiin tulevia, koskien varmasti myös näitä kujetuksia.
kuva 07.02.2013 22:45 Tapio Muurinen  
  Kun nämä säännölliset pendelikuljetukset alkoivat vuoden 1967 alussa; koksia Raaheen ja rautaa NL:oon, oli junapaino 1500 t ja sn 75 km/t. Normaalisti painot olivat muualla maassa vielä 1300 t. Tosin eräät pohjoisen Ome-junat olivat jo yli kaksi vuotta olleet 1500 t. Koksikuorma oli 1000 t, eli Rautaruukin silloinen vuorokauden tarve. Vuonna 1969 mainitaan Raahen koksijunien painoksi 1600 t. Perusparannuksia oli vielä runsaasti reitin varrella tekemättä, joten on helppo ymmärtää mahdolliset hankaluudet aikataulussa pysymiseksi raskaammilla kuormilla. Aikaisemmin olen ollut siinä luulossa, että painot olisivat alusta alkaen olleet 1700 t, mikä on väärä. Heinäkuussa 1972 ajettiin kokeiluna 1700 t:n koksijuna Pm-Jy-Hpj kautta. Se onnistui heikommallakin radalla, mutta ei saanut jatkoa. Kiuruvedellä kesällä 1973 heräsin lähes joka yö kolmen kuukauden ajan tämän ”mahtijunan” pauhuun ja tärytykseen, kun petini oli 19 m radasta. Silloin radatkin olivat jo vahvassa kunnossa. Vokkeja oli perässä 22-23 + ”Hakaset” päissä. Mitäs se koksi-Vokki painaa, 75-77 t? Näistä kaikista on muodostunut varauksellinen malli, jota voi tarvittaessa säätää, kun parempia dokumentteja ei ole. – Entinen hevosmies sanoi hevoselleen tukkikuormaa tehdessään: ”Jos sinä tämän ja tämän jaksat vetää, niin jaksat sinä vielä tämän ja tuonkin.”
kuva 06.02.2013 09:44 Tapio Muurinen  
  Petri Hyvä, ei se ollut v-ä-i-t-e, vaan varovainen takaisinotto, kun sattui silmiin se samainen Rautatieuutisten artikkeli Niiralan kautta vetämisestä (1977 alkupuoli). Eli hajatietoja sieltä ja täältä. Olen itsekin puhunut aikisemmin 1700 tonnista esim. https://vaunut.org/kuva/62427
kuva 05.02.2013 22:51 Tapio Muurinen  
  Tserepovetsista koksi tuli edelleen kuten aikaisemmin Vainikkalan kautta. Niiralan kautta alettiin vetää 1977 alusta (maaliskuu). Smj jäi taakse n. 2:30. - Vasta Niiralan kautta ajettaessa tämän junan paino nostettiin 1700 tonniin. Aikaisemmin luulin, että jo Vainikkalasta olisi säännöllisesti vedetty noilla painoilla.
kuva 04.02.2013 22:20 Tapio Muurinen  
  No johan on! Eipä näitä kuvia liiemmälti ole näkynyt. Tavallinen "rahvas" ajatteli, että mitä noihin rotiskoihin filmiä tuhlata; tosi kuvaajat taas säilövät aarteitaan kassakaapeissa (ehkä). Vain kerran näin Trumpan linjalla yhdessä Ukko-Pekan kanssa parivedossa 1960-luvun alussa, kun satuin Poitsilassa koulumatkallani samaan aikaan ylikäytävälle. 1950-luvulla kuulemma Trumppa oli yleinenkin näky Hillon tavarajunissa jo ennen kääntöpöytää. Kesälomamatkoilla 1960-luvun alkupuoliskolla Trumannia näki säännöllisesti Riihimäen ja Karjaan ratapihoilla tai talleilla, kunnes sitten n. 1967 kylmien Trumannien letka alkoi venyä Riihimäellä.
<<   >>