701-162046 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.12.2012 23:05 Tapio Muurinen  
  Sujuvasti tuosta "liikennöitiin" kolmea polkua Toijalan radan yli; neljäs virallinen oli ja on Konsankujan taso G-vaunun ja semaforin tällä puolen. Hankkijan/Barkerin raide toimi myös laskumäen vetopätkänä. Usein oli vaunuroikka tiellä, mutta sehän ei ollut mikään este mennä "yli". Karjaan rata ylitettiin Lonttistentien päästä kätevästi https://vaunut.org/kuva/4369?u=224&paik=Turku
kuva 22.12.2012 00:24 Tapio Muurinen  
  Noihin kaiman loppuvirkkeisiin on helppo yhtyä.
kuva 22.12.2012 00:11 Tapio Muurinen  
  Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli yhdysliikennettä koskeva rajasopimus, jossa tarkoin määriteltiin kuljetusehdot. Vasta seuraava suuronnettomuus, Poitsilan transitojunan palo elokuussa 1989, herätti todellisuuteen näiden kuljetusten riskit.

Lyhyesti; kaluston kunnosta vastaa omistaja. VR puolestaan vastaa siitä, että vaunut otetaan Suomen puolelle liikenneturvallisessa (myös ympäristöturvallisessa) kunnossa. Ellei näin ole, niin vaunut voidaan käännyttää. Suomen puolella VR vastaa kuormasta ja kalustosta.

Tulotarkastuksessa todettiin tekninen kunto; pyöräkerrat, telit, jarrut, laakerit ym. Säiliövaunut tarkastettiin molemmin puolin; onko tuoreita vuotojälkiä, täyttöluukku ja tyhjennysventtiili. Ongelmana oli vaunujen valtava määrä, Vainikkalassa enimmillään tuhat vaunua/vrk. Ylitäyttöä mittaava laserlaite saatiin Vainikkalaan syksyllä 1990. Ennen Haminan öljyjunapaloa palautettiin vaunuja vuosittain 4000 – 6000 kpl, josta n. 80 % oli säiliövaunuja. Palon jälkeen määrä nousi yli 5-kertaiseksi aikaisempaan tasoon verrattuna, mutta väheni sitten nopeasti seuraavina kuukausina, kun viesti oli mennyt lähettäjäpäähän.

Liukulaakerivaunuja oli vielä 1990-luvulla, mutta ne vähenivät pikku hiljaa. Vainikkalassa tarkastettiin laakeripesien öljynpinta, ja lisättiin tarvittaessa. Myös määrätyillä asemilla tarkkailtiin laakereiden kuumanakäyntejä ja voitiin lisätä öljyä. Liukulaakerivaunut pudottivat myös nopeuden sn 50.
kuva 19.12.2012 10:10 Tapio Muurinen  
  Tällä öljyjunaonnettomuudella oli laajemmat vaikutukset. Raskaan ja vilkkaan liikenteen alla vanha rata oli äärirajoillaan, vaikka sitä pidettiin vielä tavaraliikenteelle turvallisena. Jotain tällaista osattiin kuitenkin odottaa ja pelätä. Inkeroinen - Hamina väli oli tarkoitus peruskorjata ja sähköistää v. 1979-1982. Silloinen liikenneministeri Veikko Saarto (skdl.) kävi onnettomuuspaikalla ja lupasi vauhtia hankkeelle. - Rakennettiin kokonaan uusi rata Juurikorvesta Salmenkylään.
kuva 18.12.2012 10:06 Tapio Muurinen  
  En muista sitä Olli V:n ensikommenttia, mutta tutkinta totesi syyksi sisäkaarteen jatkoksesta alkaneen kiskonpään murtumisen raskaan kuorman alla. Junan maks. akselipaino oli 20,75 t, mutta kaarteen kallistuksesta johtuen painon laskettiin olleen n. 25 t. Murtuneen kiskon palaset etsittiin ja vietiin tarkkoihin tutkimuksiin. Se oli ns. haurasmurtuma; muistaakseni ranskalainen (vai belgialainen?) kisko. - Onnettomuuden jälkeen tutkijat vaativat nähdäkseen veturin nopeuspiirturin, mutta eihän Dv15:ssä (pari) sellaista ollut. Kuljettajan kertoman mukaan juna rullasi edellisen 12 ‰ laskun jälkeen ja vauhtia oli notkossa n. 45 km/h, seuraavaksi edessä alkava 10 ‰ nousu. - Kävin Reitkallin suunnasta jalkaisin täällä samaisena kuvauspäivänä. Dr13-veturin ohi aivan tapahtumapaikalle en mennyt.
kuva 15.12.2012 18:30 Tapio Muurinen  
  Tämä oli viimeistä valmistuserää v.1941, jolloin oli jo generaattori alunperin.
kuva 15.12.2012 18:24 Tapio Muurinen  
  TGOJ:n ja SJ:n radat menivät pitkiä matkoja rinnakkain, mutta niillä oli omat järjestelmät ja liikenteenhoito. Kuvassa näyttäisi siirryttävän SJ:n verkkoon. Tästä eteenpäin Ludvikan suuntaan rata jatkoi yksiraiteisena. Ilmeisesti SJ huolehti jatkosta jos tarvetta oli. Koskaan en nähnyt TGOJ:n vetureita sillä välillä. Raskaiden kuormien kuljetukseen tehtyjä 6-akselisia vaunuja oli veturin perässä. - Kuva suunnilleen samoilta sijoilta vastakkaiseen suuntaan, mistä ollaan tulossa https://vaunut.org/kuva/45900?u=832&paik=Gr%C3%A4ngesberg
kuva 14.12.2012 22:16 Tapio Muurinen  
  Bt 305 jo "eläkeläisenä" tutussa ympäristössään, mutta toimii edelleen https://vaunut.org/kuva/58372?u=880&paik=Gr%C3%A4ngesberg
kuva 13.12.2012 20:59 Tapio Muurinen  
  Alan miehen kertomana - Vetohommassa ja varsinkin irtiotossa Dr13 pärjäsi aikoinaan lähes mille vain, jopa Sr1:lle. Jos vertailee Dr13:a ja Dv12–nippua, niin Dv:llä on vedossa sellainen "kuollut" kohta, kun II-vaihteella alkaa olla vauhtia niin paljon, että nestekytkimen turbiini ja pumppupyörä pyörivät liki samalla nopeudella, eikä kykin enää välitä voimaa. Jos isossa pikajunassa vauhtia alkaa olla 75-80 km/t, eikä vauhti enää nouse eikä III-vaihde mene päälle, tai menee, mutta vaihtamisen aikana nopeus vähän laskee, niin vaihteisto heittää takaisin II:lle. Noilla nopeuksilla ei enää pysytä aikataulussa. Dr13 sen sijaan veti raakasti ja jatkuvasti. M-alueella 75 km/t meni kentänheikennys päälle ja laukka vain parani. Esimerkiksi Savonradalla vedettiin Sr1-pikajunia jo 140 km/t. Joskus vetäjä korvattiin Dr13:lla, eikä sillä ollut mitään vaikeutta pysyä aikataulussa. - Joskus matkustin viikonlopun P76:lla (Dr13 + yli 40 aks.). Se laukotti pitkiä huikosia n. 130 km/t. Myös 1970-luvun alussa vedettiin P1 ja P9 samana runkona Hki – Kv. Vaunuja parhaimmillaan 15 ja yli. Hyvin Hr13 taisteli aikataulua vastaan. Toisaalta Dv12–pari pärjäsi aivan hyvin pohjoisen hitaissa yöjunissa, vaikkapa 20 vaunua perässään.
kuva 11.12.2012 09:52 Tapio Muurinen  
  Vasemmalla näkyvät öljysäiliöt olivat VR:n omia. Niitä oli 5-6 kpl eri-ikäisiä ja erikokoisia. Oljysäiliöille oli oma laiturikin, mutta sille oli matala väylä, ja laivojen kasvaessa lastit purettiin Puistolan öljysatamassa, josta oli maanpäällinen putkilinja raganvarressa. Kuvassa näkymä kohteeseen Kotkantien sillalta https://vaunut.org/kuva/67964?kv=1945&kv2=1980&paik=Kotka
kuva 08.12.2012 18:32 Tapio Muurinen  
  Joulukuussa 1965 tuli Haminassa koulumatkoilla ja iltalenkeillä satamaan - ratapihalle kuitattua 19 kpl Hr13, 2 Tr1 (1082, 1086) ja 1 Hr1 (1018).
kuva 06.12.2012 23:44 Tapio Muurinen  
  Onkohan tuossa taaemmassa jatkoksessa käytetty K54:n sidekiskoa? Malli viittaisi siihen, eikä vanha reijityskään passaa.
kuva 06.12.2012 23:38 Tapio Muurinen  
  Kertaukseksi ja vertaukseksi kuva toisesta suunnasta https://vaunut.org/kuva/20056?u=832&paik=Turku+satama
kuva 04.12.2012 23:25 Tapio Muurinen  
  Rata jatkui tästä vielä noin 2 km Sahanperälle. Toinen haara, vetopätkä, päättyi korkealle penkalle lähelle Arktikumia. Muistaakseni saksalaisilla oli "Arktikumin" rannassa sähkövoima-asema, jonne meni rata sik-sakkia Sahanperältä.
kuva 04.12.2012 23:11 Tapio Muurinen  
  Roimun rotkoa (piiri-ins. Roimu) alettiin kaivaa entisen ratapihan kohdalle ennen 1960 -luvun puoltaväliä. 4-tien siirto sen kautta viivästyi Ounasjoen ensimmäisen sillan romahdettua syksyllä 1966. Mutta 1967 liikenne jyrrasi jo uudella reitillä. Ennen tätä 4-tie kulki Kemijoen yli rautatiesiltojen kautta. Talvella voitiin mennä Saarenkylän puolelle jäätietä pitkin.
kuva 20.11.2012 23:20 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisia tarinoita "Banaaneista ym. etelän hetelmistä". 1970-luvun alussa TK1051 ajoi Tp - Ol P65:n kanssa samalla aikataululla (P65 oli viikonloppujuna). Koska 1051 ei turhia pysähdellyt, se meni paikoitellen jopa edellä.

Hr13 -ajopiireistä ja pätevyyksistä jotain hajakommentteja. Se Hämeenlinnan onnettomuusjuna (TK1066) vuonna 1966 oli Pasilan miehistön kuljettama (helsinkiläinen kuljettaja kuoli ja muistaakseni keravalainen lämmittäjä loukkaantui). Kw:n lisäksi varmasti myös Pm:n miehistöllä oli yleisesti Hr13 -kortti 1960-luvun puolivälissä. Joensuu tuli dieseleille 1964, ja junapainot nousivat 1300 t:iin. Jns - Pm välille tuli kuusi tavarajunaparia Hr13:lle. Joensuusta ajettiin myös Outokumpu/Lieksa/Vuoksenlaakso junia Hr13:lla. Niinikään samoihin aikoihin ajettiin Pieksämäeltä länteen joitakin vuoroja Haapamäelle saakka.

Vuotta en muista, mutta myös Haminan ja Kotkan kuljettajille tarjottiin mahdollisuutta ajaa Hr13 -kortti.
kuva 18.11.2012 13:25 Tapio Muurinen  
  Joopase, korjaan asentoni korjattuna. Se Hki - Ol - Hki nopea TK oli tietenkin 1960-luvun puolivälissä 1065/1066. 1.12.1966 aamuyöllä TK1066 joutui Hämeenlinnassa pahaan onnettomuuteen. Veturina oli lähes tuliterä Hr13 2352. Tuota veturityyppiä mietiskelen tämän TK-parin vetäjänä; vähintään Tampereelta, vaiko mahdollisesti "ylempää"? Oliko Hr13 "Päijänteen ympäri" -kierrossa miten noihin aikoihin?
kuva 17.11.2012 14:09 Tapio Muurinen  
  Ilmeisesti sama P31 hetkeä aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/45392?u=832&paik=Piikki%C3%B6
kuva 17.11.2012 14:01 Tapio Muurinen  
  Heikki tuossa ylempänä jo asiaa sivusikin, mutta koska hieman pengoin vajavaista/sekalaista arkistoani, niin jatketaan TK-junista ja niiden tulemisesta parilla esimerkillä: Vuonna 1953 postijunaa (pj.) nro 57 Hki – Sk ei ollut, mutta pj. Sk – Roi lähti numerolla 567. Rovaniemeltä tultiin alas Seinäjoelle pj. 568:lla, josta jatkoi pj. 58 Helsinkiin. Pysähdykset olivat kaikilla asemilla ja useimmilla laiturivaihteilla. Matka-aika suuntaansa noin 25 h. Seuraavana vuonna (1954) oli jo tarvittaessa kulussa LTK57A, ilmeisesti myös vastapari LTK58A, (Hki – Ol – Hki). Silloin ei enää turhia pysähdelty. Vuotta myöhemmin TK57/58 oli vakiona Hki – Sk – Hki.

Postijuna 77/78 (Hki – Kw – Ol) oli kulussa vielä v.1953. Vuotta myöhemmin se kulki H-tunnuksella (Kw – Ol), ja postitorven merkki oli kadonnut, mutta ilmeisesti tehtävät olivat kutakuinkin samat pysähdyksistä päätellen. Vuonna 1955 numeropari 77/78 oli annettu TK:lle (Hki – Kw – Ol). Etelän raskailla kiskoilla Risto päästeli menemään jo lähes pikajunan vauhtia, Pn 60/Sn75.
kuva 17.11.2012 00:01 Tapio Muurinen  
  Aivan, kelloaika täsmää. Oulun TK:n numeroa ei artikkelissa mainita. Vertasin myöhempään aikatauluun (v.1973), jolloin lähtö oli 19:00.
kuva 16.11.2012 23:04 Tapio Muurinen  
  Kun kalenteria selaa taakse päin, niin 1950-luvun puolessa välissä oli vielä vähän TK-junia esim. 57/58 Hki-Sk-Hki ja 77 Hki-Kw -(Ol). Suurempi osa oli TP (tavara_pika). Ne olivat pitkämatkalaisia, mutta nopeampia kuin tavalliset T-junat; lähdöt yleensä Pasilasta: TP1071/1072 Kontiomäki, TP1061/1064 Kemi, TP1063 Rovaniemi. Oli myös Ri -/ ja Tpe - Ol.

Vuonna 1959 1071 Kontiomäkeen oli TP ja 1075 TK. Kouvolan - Pieksämäen välillä Tr1-vetoisella TK:lla oli huima aikataulu; matka-aika vain 3,5 h, Sn 85 ja Pn 70. Lyhyet pysähdykset Hietasessa ja Kalvitsassa. Lisämainintana: "Vaunut saavat olla kuormattuna enintään puoleen kantavuudestaan. Jarrusuhde 3/4". Vastaavasti TP1071 käytti aikaa 6 h, Pn 48.

Rautatieuutiset uutisoi v.1964, että Helsingin - Oulun välillä alkaa kulkea erikoiskiitotavarajuna pikajunan nopeudella, eli Sn 100, perässään vaunuja, jotka sietävät moista nopeutta, enintään 60 aks. Lienee ollu TK1051/1052, eli tämä https://vaunut.org/kuva/32912?u=832&paik=Helsinki
kuva 15.11.2012 21:51 Tapio Muurinen  
  En ole tullut ajatelleeksi; kun tuollainen iso diesel jyräytetään tallissa käyntiin, niin käytettiinkö jotain huippuimureita pakokaasujen poistamiseksi, vai riittikö ovet vain levälleen? Savutus oli eräilläkin vehkeillä aika mahtavaa.
kuva 15.11.2012 21:39 Tapio Muurinen  
  Näitä Pasilan - Kemin/Oulun rekkajunia voitaneen pitää TK-junien perillisinä. 1980-luvulla lähti Pasilasta yökiitäjiä Ylivieskaan (TK1041), Ouluun (TK1051), Iisalmeen (TK1061) ja Joensuuhun (TK1071). 1990-luvulla ajettiin Pasilasta Rovaniemelle (1051/5014), Ouluun (1053/5016) ja Tampereelle (1031/4014 - paluu Seinäjoelta - eivät kaikki ehkä koko matkaa TK-tunnuksella, mutta aamuksi tavarat perille.
kuva 14.11.2012 23:51 Tapio Muurinen  
  Aikataulut parilta vuodelta kertovat, että Kuopiossa oli 5 - 7 min. pyssäys. Ehkä sinne vaunuja TK:n jätettiin, ja kevyt jarrujen koettelu.
kuva 14.11.2012 22:00 Tapio Muurinen  
  Varmaankin "Äkkihoppu" on tilattu paikalle jonkun matkustajan takia. Ambulanssin ensihoito tarkistaa, tarvitseeko lähteä viemään parempaan hoitoon. - Viime vuodenvaihteessa juttelin Rovaniemellä Moskovan junan "konduktöörin" kanssa. Hän oli Kouvolan miehiä. Kertoi olleensa vuorossa myös silloin, kun Suomeen saapuneessa Uuden Vuoden junassa oli uusi Venäjän kansalainen oli ilmoitellut maailmaan tulostaan. Hän oli tilannut ambulanssin Kouvolan asemalle.
kuva 14.11.2012 21:38 Tapio Muurinen  
  Juuri ajattelin korjata, että Iisalmeen TK1061 meni, mutta Antsa ehti ensin. Kun "käyristä" katsoo, niin TK ajoi pikajunan vauhtia, eikä sen tarvinnut turhaan pysähdellä. Esim. 1987 järjestystä oli muutettu toisinpäin. Kiitotavara ajoi koko välin Helsingistä alkaen P71:n edellä ja jätti. Tavaroilla oli kiire aamuksi perille. - Kuvassa oikealla r.4:lla on joku häntä, mahdollisesti juuri TK1061, johon Kouvolan vaunut lisätään.
kuva 11.11.2012 11:05 Tapio Muurinen  
  Mutka oikaistiin ja silta laitettiin tähän https://vaunut.org/kuva/59184?u=832&paik=Kolari 1960-luvun lopulla, kun rata ratkettiin Paraisten sementtitehtaalle Äkäsjokisuuhun. Tehdas valmistui 1967.
kuva 11.11.2012 00:55 Tapio Muurinen  
  Resiinassa 2/1989 on Nummelinin värikuva hiontajunasta Lavapuron mäessä, kuvattu kesällä 1980. Dr13:t ovat lujilla, 2321 vetää ja 2349 työntää. Kuulemma viikon parin hiontakeikalla vetureita ei vaihdettu. Sen jälkeen ajettiin pyöräsorviin.
kuva 11.11.2012 00:32 Tapio Muurinen  
  No niin, hyvä poijjaat, jämptisti niin. Eli tässä on vaihtoliike menossa Kolarin aseman pohjoispuolella. Joskus sattui Dr16 vuoroon. Silloin huomasi selvästi sen reippaat irtiotot, vaikka sekä tyhjä että täysi letka oli kytketty peräkkäin, vaunuja 55-60 Sp:tä. Hiekka vain narisi pyörien alla, kun takaisin asemalle lähdettiin painamaan vastamäkeen.
kuva 10.11.2012 20:57 Tapio Muurinen  
  Juhan vastaus on kunnan osalta oikein, mutta väli ei täsmää. Vieläkö jaksetaan yrittää? - (on tässä jotain, mikä voi väärälle raiteelle).
kuva 10.11.2012 19:17 Tapio Muurinen  
  Nuuskakairan puolelta tällainen kuvauksellinen paikka löytyy.
kuva 10.11.2012 19:06 Tapio Muurinen  
  Jossain Lapin läänissä. Aika epävarmoja veikkauksia toistaiseksi. Onko niin, ettei moni ole "eksynyt" tänne, vaikka läheltä on kulkenut.
kuva 10.11.2012 18:20 Tapio Muurinen  
  Suuntia hipoo - kuuset hyväilevät Suomi-neidon sydänalaa.
kuva 10.11.2012 01:14 Tapio Muurinen  
  Vai niin kävi tällekin entiselle kuvauspaikalleni. Ensimmäisen kerran sain tässä Riston "höyrykylvyn" kesällä 1961 sillan ollessa aivan uusi.
kuva 10.11.2012 01:03 Tapio Muurinen  
  Mukavia muistoja kaimalta tuosta aikansa mahtijunasta. Samankaltaisia elämyksiä on minullakin viitisen vuotta myöhemmin Kiuruvedeltä v.1973, kun asuimme "Savikko" -nimisessä talossa aivan radan varressa. Konkreettiseti talo alkoi täristä jo hyvän aikaa ennen junan saapumista. Hurun mylvintä - hyviä kuvaus! - ylitti hetkeksi kaiken äänimaiseman, mutta maksimaalinen tärinä jatkui pitkään, vaimentuen sekin vähitellen, kunnes outo hiljaisuus ja laimea dieselin katku saatteli keskeytyneitä unia. Tämä tapahtui joka yö kello kolme. - Ei näitä voi unohtaa https://vaunut.org/kuva/62442?u=2119&kv=1967
kuva 09.11.2012 00:05 Tapio Muurinen  
  Tämä Iisalmen-Pyhäsalmen väli sai raskaat kiskot vasta kesällä 1969, kun K30:t muutettiin heti kerralla tuplaten. Rata sepelöitiin ja alle pantiin Helsingin-Riihimäen väliltä tuodut kuluneet K60:t. Ne olivat tietyillä kevät- ja syyskeleillä varsin liukkaat, kun iltaisin alkoi pakastua pakastua, ja Niemisjärven rantamilta ja Kylmälän notkosta huokuva kosteus tiivistyi kiskon pintaan. Silloin tultiin vauhdilla ja taidolla. Sitten kun kiskot hiottiin K54 profiiliin, taisi olla vasta 1980, pito parani huomattavasti. Kun Hurusta puhuin, tarkoitin juurikin Kymen Hurua. Hämeen Hidas lienee ollut jokseenkin harvinainen tällä välillä. - Vielä mietiskelen, ajettiinko Raahen koksijunat ennen vuotta 1969 tästä alennetulla nopeudella, vai Pieksämäen Haapamäen kautta?
kuva 07.11.2012 20:01 Tapio Muurinen  
  Yön hiljaisuus rikkoutui valtaisaan pauhuun ja Hurun ärjyntään, kun satsattiin Lavapuron mäkeen 1700 tonnin koksijunan kanssa - tai mäen yläosalla lämmittäjä hölkkäsi veturin vierellä ja yritti kaapia sopivista paikoista hiekkaa ja ripotella sitä kiskoille: ei pidä - pitää - ei pidä...
kuva 06.11.2012 00:05 Tapio Muurinen  
  Oikeastaan tässä Linnunlaulun sillan eteläpuolella oli kuusi raidetta pitkään, kun ne vetopätkät lasketaan mukaan. Pidempi päättyi tähän siltaan ja lyhyempi tuon "Juneksen villan" tälle puolelle. Vasta sillan ali ja jälkeen mentiin neljällä.
kuva 04.11.2012 11:26 Tapio Muurinen  
  Vielä jää kuvan tulkinnalle varaa. Kyseessä ei voi olla elokuu 1951, koska Kemijärvi luo vasta jääpeitettään (nyt vasta huomasin). Peruutan edellisen arvion.
kuva 04.11.2012 11:05 Tapio Muurinen  
  Muuttunut on tosiaan; kävi niinkuin Pasilassa. Puistolan öljysataman aikana tuossa seisoi öljyroikkia monella tiellä. - Mitäköhän suunnitelmissa tilalle, kerrostaloja kai?
kuva 03.11.2012 20:28 Tapio Muurinen  
  Kuva lähes samoilta jaloilta https://vaunut.org/kuva/53831?u=1445&paik=Kotka miellyttää kovin myös entistä kotkalaista.
kuva 03.11.2012 18:43 Tapio Muurinen  
  Heinäkuormat ovat menossa savotoille.
kuva 03.11.2012 18:40 Tapio Muurinen  
  Nosturiraiteella 1-tiellä näyttää olevan Hdk-roikka hiililastissa. Vuonna 1961 tuossa paloi yksi lastissa ollut vaunu, kun itsestään lämmennyt hiili saatua happea leimahti tuleen.
kuva 03.11.2012 18:27 Tapio Muurinen  
  Ensi kesänä tiedämme Yaran päätöksen Soklin suhteen; aletaanko rakentaa uutta rataa ja kunnostamaan vanhaa.
kuva 03.11.2012 18:07 Tapio Muurinen  
  Kimmo tuossa ehkä vain heittäysi kuvan innoittamana runolliseksi - vastapari tunnelin pohjoispäässä näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuva/18114?u=832&paik=Valkeala , ja heltsiinkiin pääsee samalla yhteydellä.
kuva 31.10.2012 09:28 Tapio Muurinen  
  Laajempi näkymä maisemaan https://vaunut.org/kuva/67009?u=832&kv=1966&paik=Hamina+%28uusi%29 Kuvauspaikkani on suunnilleen kaoliinikuljettimen alla vasemmalla näkyvän valomaston lähellä.
kuva 29.10.2012 23:12 Tapio Muurinen  
  Kesäkuun alussa 1974 matkustin Helsingistä Jyväskylään, Haapamäelle P41:llä. Muuten matkaa sujui leppoisasti Ei:ssä, mutta tällaisessa vaunussa käväisin kaffeella jossain Oriveden - Haapamäen välillä. Sorarata pölisi ja Sr12 laukotti tiukkoihin kaarteisiin. Yhtäkkiä huomasi kuinka kahvimuki lähti itsestään vaeltamaan kohti pöydänreunaa; varmaan monet kahvit menneet ennen ja jälkeen lattialle. - Samaan aikaan oli mm. vuotta aiemmin valmistuneen "Maa on syntinen laulu" elokuvan "Martta" nauttimassa kahvilavaunun antimia.
kuva 28.10.2012 21:12 Tapio Muurinen  
  Kyllä tässä on sillan käyttöönotto toiseen kertaan, joka tapahtui elokuussa 1951. Nyt seremoniat ovat juhlavat. Se ensimmäinen ei ollut niin juhlallinen keväällä 1942, koska silta piti saada äkkiä valmiiksi ja käyttöön. - Kuvassa Frichsin Pikku-Jumbo Tk3 1147 on vasta kaksi vuotta vanha. Samainen veturihan on nykyään Rovaniemellä muistomerkkinä.
kuva 28.10.2012 21:03 Tapio Muurinen  
  Rajaus 1940-luvun lopulta 1950-luvun alkuun, arvelen. Polkupyörän renkaitakin alkanut saada kaupoista, tosin filmien saanti puolestaan oli ajoittain lähes mahdotonta . - Mukava todeta, että Kemijärvellä on noihin aikoihin ollut kuvaaja/-ia, ja tällaisia dokumentteja on säilynyt.
kuva 28.10.2012 01:28 Tapio Muurinen  
  Kun aletaan nostalgioimaan niin jatketaan. Kaikista vanhoista puumakuuvaunuista minulla ei ole muistikuvia eikä kokemuksia. Sen muistan, että v.1953 matkustimme Kouvolasta Joensuuhun, saattoi olla III luokan makuuvaunu. Jotenkin siitä jäi jopa lapsen mieleen "pelkistetty" vaikutelma, mutta sehän oliki nukkumista varten. Vasta tässä P63/64:ssa tuli seuraavan kerran testattua puuvaunussa nukkumisen vaikutelmia. Ne olivat positiiviset. Vaunut olivat entisiä I luokan vaunuja https://vaunut.org/kuva/17446?tag0=9%7CEm%7C joiden käyttöä jatkettiin alennettuna II luokkaan, ja halvennetuin makuupaikkalipuin. Ehkä tunnelmaan liittyi pientä haikeuttakin, että pian näitä ei enää ole. Pienet ylimääräiset kolinat ja huonot äänieristeet eivät haitanneet. Nehän kuuluivat asiaan, ja tietenkin pätkäkiskojen lonksutus. Edm:ssä olen reissannut vain muutaman kerran, mutta sitä enemmän CEmt:ssä. Toinen on ahdas, toisessa on tilaa; toinen on hiljainen toinen ei niin - no joo, ehkä Edm sopii paremmin nykyajan hemmotelluille ihmisille. Kohta CEmt:t ovat nostalgikkojen kohteita.
kuva 27.10.2012 18:28 Tapio Muurinen  
  Rataa vähän nostetaan; pojilla kunnon työvälineet.
<<   >>