1654-130018 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.01.2015 13:23 Tapio Muurinen  
  On tämä Savon radalta, eli useamman silmäparin voimin todistettu Mieho (myös Google map). Pitkään olin siinä uskossa, että tämä olisi Tanttarista, mutta sinne tämä ei sovi väkisinkään. Edellinen kuva filmillä kertoo enemmän: vaunuston alkupäätä Fo, Eis, CEit... Parin vaunumitan päässä on km-tolppa 198 (vanhat painetut kartat). Avojohdot olivat tuolloin ja vielä jonkin aikaa 1970-luvulle paikoillaan. Savon radalle tyypillinen oli muita pidempi metallinen yläorsi.
kuva 23.12.2014 18:58 Tapio Muurinen  
  Jukka, tämä kuva on jokseenkin "Pilotin" l. luotsikutteri-laiturin päästä. Tarkoitatko sataman kopilla Hiirenkarin vaihdekojua, joka sijaitsi kolmen raiteen takana takaoikealla, näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/19611?u=832&kv=19​62 , jossa tanskalainen ms. "Siena" ja tämän kuvan "Finn-Enso" ovat samalla laituripaikalla. Huoltorakennus oli Osuusruokala, jonne jaoin samoihin aikoihin sunnuntaisin Eteenpäin-lehteä. Tästä sinne on matkaa 100-150 m, ja kohtisuoraan oikealla. Siellä kävi myös VR:n porukka syömässä.

Finn-Enso oli Finnclipper-sarjan (?) viimeisiä aluksia. Ne ajoivat lähinna Suomen ja USA:n itärannikon reittiä. Ne olivat uljaita laivoja. Mastometsä näkyi hyvin kotipihallemme ja ikkunaan. Joitakin noista, ettei juuri Finn-Ensokin, olen ollut purkamassa ja lastaamassa mm. Valion isoja Emmental-juustokiekkoja kylmäruumaan, joka oli laivan perässä
kuva 22.12.2014 12:17 Tapio Muurinen  
  Kelpo hyvä koulumatka on ollut Reinollakin!
kuva 22.12.2014 12:16 Tapio Muurinen  
  Kuka niistä lämmityskattiloista huolehti. Kuuluivatko nekin tallimiehen hommiin, vai oliko "vasitut" käyttäjät erikseen?
kuva 22.12.2014 00:34 Tapio Muurinen  
  Mikon mielikuvitus lähti hauskaan lentoon, heh, heh. Petrin ensimmäinen on oikein, ja kysymyksiä kuljettajalle varmaan riitti. Kuvassa on Turun satamasta Joensuuhun matkaava laivapikajuna 103, jonka matkanteko pysähtyi ennen Loimaata. Matkustin tuossa ensimmäisessä Ei-vaunussa. Mellilän jälkeen alkoi vauhti hidastua ja viimein pysähtyi tähän alkavaan nousuun. Veturin hydrauliikkaöljyt olivat karanneet. Kun tulin portaalle, kaiteetkin olivat aivan öljyiset. Muistaakseni koneapulainen juoksi peltojen poikki vasemmalla puolella olevaan maalaistaloon ilmeisesti soittamaan vetoapua. Vajaan tunnin kuluttua saapuikin Turusta saman tyyppinen veturi tuonne perään tarkoituksena kai työntää juna Loimaalle. Loimaalta (?) oli kuitenkin irrotettu tavarajunasta Hr12, joka saapui samoihin aikoihin ja se hinasi junan Loimaalle. Mahdollisia kohtaavia tavarajunia oli T3506 (Loimaalla) ja T3508 (Urjalassa). Perässä tullut Sr12 (?) kytkettiin rikkoutuneen veturin tilalle Loimaalla. Toijalaan saavuttiin runsaan tunnin myöhässä. Jatkoyhteydet olivat menneet, mutta EP58 "Lapponia" otti poikkeuksellisesti Riihimäelle menijät kyytiin seisomapaikoille. Normaalisti se ei pysähtynyt Toijalassa eikä Riihimäellä. Näin jatkoyhteys Riihimäeltä itään P1:llä säilyi.

Laivalta saapuneesta porukasta osa otti ilon irti hauskuuttaen muitakin. Tapausta on sivuttu myös kuvan http://vaunut.org/kuva/31011?u=832&tag0=​16%7CP%7C103 alla. Tämä oli joku lauantaiaamu. Ajankohtaa olen koettanut tarkentaa. Sää oli keväisen lämmin. Päiväys 26.5. varauksin.

Loimaalle tästä on matkaa muutama kilometri. Jotkut Loimaalle menijät eivät jääneet odottamaan junakyydin jatkumista, vaan lähtivät matkalaukkuineen kävelemään rataa pitkin.
kuva 20.12.2014 11:25 Tapio Muurinen  
  Vaunut ovat Keskiratapihan tulopuolella ja kaiketi tyhjiä. Uutta kaoliinikuormaa tms. on Gbt tullut hakemaan. Kuvasin tämän ratapihan viereiseltä kalliolta uudella teleobjektiivilla. Sitäkään kalliota ei enää ole ollut pariin kymmeneen vuoteen. - Junamiehen jalkarauta on kärsinyt kovasta käsittelystä; ehkä koneella työnnetty väärästä paikasta.
kuva 19.12.2014 13:12 Tapio Muurinen  
  Siirrettinkö tuo Lahden asetinlaite jostain Karjalasta, Vanhasta-Suomesta, näin muistelen jossain mainitun?
kuva 19.12.2014 13:09 Tapio Muurinen  
  Kun katsoo alkuperäistä kuvaa suurennettuna, niin vasemmassa puskinlautasessa on liidulla merkintä 31 ja kelloaikakin 15,20, joten ei epäilyn häivää, että laivapikajuna Turkuun on kyseessä.
kuva 19.12.2014 01:09 Tapio Muurinen  
  Mukavasti oletkin muistellut niin Lahtea, Tamperetta kuin Kouvolaa. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että nämä molemmat kuvat voivat olla samalta kesältä v.1972. Myös kesän 1974 kuljin Lahden kautta, mutta vähän kauemmas Päijänteen pohjoisrannoille. Silloin usein tässä "imatralaisessa" oli Hr12 ja vaunuja perässä 9 kpl.
kuva 18.12.2014 22:36 Tapio Muurinen  
  Sama juna samalta vuosikymmeneltä http://vaunut.org/kuva/30573?u=832&paik=​Lahti
kuva 18.12.2014 22:15 Tapio Muurinen  
  Ei ole mahdotonta, vaan jopa todennäköistä. Ehkä jostain lehdistötiedotteesta (Kaleva, Pohjolan Sanomat tai Lapin Kansa) olen ottanut vinkistä kiinni, että nyt on syytä käväistä asemalla kameran kanssa. Otin tästä kaksi kuvaa. - Koko ajan on ollut sellainen olo, että jotain erikoista näihin kuviin liittyy.
kuva 17.12.2014 19:44 Tapio Muurinen  
  Näistä huhti-toukokuun -83 havainnoista pistää silmään , ettei näy enää P63/64 Dr12-vedolla, joka oli se kaikkein tavallisin (=vakio) vetopeli tässä yöjunassa. Sen sijaan toukokuussa näkyy olleen Dr12 junissa P67, P69 ja P61, jotka olivat yleensä Dv12-vetoisia. Tosin havaintopäiviä on vain muutamia. - Yllä oleva kuva voisi teoriassa olla lauantait 21.5. (helluntain valmistuspäivä) tai 28.5. Tuolloin Lapissa oli kolme keskimääräistä lämpimämpää kevättä, josta -83 oli lämpimin. Se näkyy kasvillisuudessakin. Uusi aikataulukausi alkoi 29.5., jolloin Hurut Oulusta siis katosivat.
kuva 17.12.2014 18:54 Tapio Muurinen  
  Paljon näytti liikkunen väliä Kw-Kta-Kw tuolloin. Talvikeli, eipä juuri 1000 tonnin perusjunapainoa ylitelty.
kuva 16.12.2014 22:40 Tapio Muurinen  
  Vuonna 1947 oli koko maassa 180 vaunua, joista 37 makuuvaunua, muutettu asuntovaunuiksi. Niissä asui yli tuhat rautatieläisperheenjäsentä. Haminan asemalle tuotiin kesäajaksi 1948 makuuvaunu majoituskäyttöön 30 rautatieläiselle. Oli kova työpula ja asuntopula.
kuva 15.12.2014 23:33 Tapio Muurinen  
  Ikituuri oli Yo-kylän ravintolan nimi. Muistaakseni myös kylän K-kauppa oli Valinta-Ikituuri.
kuva 15.12.2014 12:28 Tapio Muurinen  
  Jos tilanne Oulussa oli noin kuin Jyrki selosti, eli "kerrasta poikki", niin yhä varmemmaksi ajankohdaksi vahvistuu toukokuun loppu 1983. En muista, mistä sain vinkkiä kuvien ottamiseen, mutta minulle nämä ovat Rovaniemen viimeiset Huru-kuvat. Jotain erityistä näihin kuviin liittyi.
kuva 14.12.2014 15:35 Tapio Muurinen  
  Kiitokset lisäinfoista kaikille. Vielä pitänee rukata vuotta alas päin. Rovaniemen kaksikerroksinen autojenlastauslaituri http://vaunut.org/kuva/57412?kv=2000&kv2​=2010&paik=Rovaniemi+%28uusi%29 valmistui kesällä 1982. Olisiko I-laiturin päällystys liittynyt jo siihen ajankohtaan? (Tutkinta jatkuu.) Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vanha autojen lastauslaituri, josta olen ainakin kerran ajanut Gfot:in kyytiin ja pois XOe:n kautta http://vaunut.org/kuva/57411?u=1487&kv=2​009&paik=Rovaniemi+%28uusi%29

Tuo Hurujen pikajunakäytöstä luopuminen kesällä 1984 ei ollut ehdoton eikä aukoton (kuten monessa muussakin asiayhteydessä on todettu). Tälläkin foorumilla on useiden kuvaajien otoksia aina 1988 saakka, joissa nähdään Dr12 vielä pikajunan keulassa. Varmasti heillä on kuvauskalenteri ollut paremmalla tolalla kuin minulla (= harvassa pääkopassa). Vielä tästä kuvasta: Harvinaista on, että Dr12 on laitettu Oulussa (vai jo etelämpänä jostain syystä) P65:n veturiksi. Aikojen saatossa näin tuon lukuisia kertoja, ja monet niistä päätyvät filmillekin. Poikkeuksetta veturina oli Dv12-pari.
kuva 13.12.2014 20:40 Tapio Muurinen  
  Nyt on arvonnassa vuodet 1983 ja -84. Vertasin ajoitusta tähän kuvaan http://vaunut.org/kuva/36138?kv=1984&pai​k=Rovaniemi+%28uusi%29 Löytyisikö Eljaksen tai jonkun muun arkistosta vielä kesäaikatauluja 1983, ja jos, niin kulkiko P65 jo silloin kesällä? 1982 se kulki vain syys-talvi -viikonloppuisin. Tämä tieto auttaisi säätämään monia muitakin Rovaniemen kuviani paremmin oikeille vuosille. Sellainen "kelaus"-muistikuva on, että I-laituri ja aseman edusta olisi päällystetty syksyllä 1983, jota vastaan tätä kuvaa voi peilata. Rautatieuutiset kertoo jossain kevään 1984 numerossa tuosta Hurujen poistumisesta pikajunissa uuden aikataulukauden alkaessa.
kuva 13.12.2014 14:29 Tapio Muurinen  
  Kiitokset jälleen sivustatuesta! 65 vahvistuu näin ollen, ja laitureiden päällystystilanne huomioiden on joku lauantaiaamu kesällä 1984. Toinen vaunu lienee Eikt (kyljessä lukee jotain), sitten seuraa makuuvaunuja. Harvinaista, että "Huru" veti tätä junaa, ja vielä noinkin myöhään kuin -84.
kuva 13.12.2014 11:18 Tapio Muurinen  
  Samaa mietiskelin, mutta kulkiko 65/66 tuolloin kesäaikana? Olisiko jollain Turisteja noilta ajoilta?
kuva 12.12.2014 21:27 Tapio Muurinen  
  Tähän kuvaan liittyy epävarmuustekijöitä: Ollaanko kesässä -84? - I-laituri päällystettiin aikaisemmin kuin muut. 1985 kaikki näyttää jo olevan mustalla pinnalla. Juna on aika lyhyt 63:ksi, lisäksi aurinkokello näyttäisi olevan hieman enemmän kuin 8 pintaan.- Mutta näistä lähdetään.
kuva 12.12.2014 21:06 Tapio Muurinen  
  Tähän lisäyksenä, että kuvassa ei vielä ole vielä Gbt-vaunua, mutta Martin on "jäljillä". Vanhasta päästä Gb-vaunut 52301-52800 alennettiin likaavan tavaran kuljetuksiin ja ne litteroitiin sarjaan Gbt keväästä 1967. Syynä oli Gd-sarjan vanhuus ja heikkokuntoisuus, ja niitä poistettiin liikenteestä runsain määrin. Vaunuja voitiin käyttää likaavan bulk-tavaran kuljetuksissa, vaikka kulmia ei olisi vielä ehditty maalata valkoisiksi. Gdt-vaunuja oli myös "normaalilla" kaarevalla katolla http://vaunut.org/kuva/18871?u=832&kv=19​65
kuva 10.12.2014 20:01 Tapio Muurinen  
  Muutama Tr2-vetoinen lisätavarajuna Kw-Ri, perusnopeus 40 km/t, puolenvaihdot Mankalassa ja Villähteellä, välillä ei aikataulun mukaisia pysähdyksiä (v.1959): LT2230. lähtö Kw 22:25, tulo Ri 2:13; LT2232 Kw 23:20, Ri 3:08; LT2234 Kw 23:55, Ri 4:17. Eli ajoajat 3 h 22 min - 3 h 48 min.
kuva 07.12.2014 15:10 Tapio Muurinen  
  Haastattelin 2000-luvun alussa muutamia veteraanikuljettajia. Eräs Kouvolan kuljettajista, joka oli aloittanut uransa Sortavalassa, kertoi Kouvolan saaneen 1950-luvun lopulla (n.1959) kymmenen Tr2-veturia, Trumannit 1300-1309 (Balbwin). Vaihdossa jouduttiin antamaan pois viisin vanhinta Ristoa. Tästä vaihdosta Kv:n veturimiehet eivät hurranneet, niin paljon suositumpi Risto oli Runskiin verrattuna. Harvakseltaan Tr2:a kävi Kotkassa ja Hillossa Ristojen korvaajina. Vain yhden kerran onnistuin Runskin näkemään livenä Hillon radalla 1960-luvun alussa. Toinen veteraanikuljettaja, haminalainen, kertoi, että Riihimäen Tr2:a kävi Hillossa jo ennen kääntöpöytää (v.1955). Ylös Kouvolaan jouduttiin vetämään tenderi edellä suojalasit silmillä ja naama nokisena. Hänellekin Tr2 oli tuttu, sillä joskus työmatkat ulottuivat Riihimäelle saakka.
kuva 07.12.2014 14:39 Tapio Muurinen  
  Niin on, Granholmin käsialaa molemmat. Kyminlinnaa vain laajennettiin pari kertaa vuosikymmenien saatossa.
kuva 06.12.2014 23:45 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoinen on tuo Petrin laittama tilasto. Siitä voi nähdä, kuinka suuri muutos tapahtui dieselöinnin eduksi juuri vuosina 1961-62 Savon radalla. Vuonna 1961 oli liikenteessä yksi Hr12-vetoinen tavarajunapari (1073/7930), ehkä ei koko vuottakaan, jatkaen Kotkaan, jonne se teki kaksi edestakaista reissua peräkkäin. Seuraavana vuonna (-62) dieselillä ajettiin jo 6 junaparia Kouvolan - Pieksämäen välillä, joten määrällisesti ja suhteellisesti lisäys oli huomattava.

Jos tarkasteluvälinä on Kouvola-Mikkeli, niin v.61 olisi dieselillä ajettu alle 40000 km (oletuksena koko vuosi), kun v.62 määrä oli jo 228000 km. Höyryveto säilytti vielä hienoisen etumatkansa 56 %:lla Savon radan tavarajunissa, kun muualla maassa se oli vielä 67 % (tammikuu 1962).

Kun 1960-luvulla seurasin Haminan/Hillon liikennettä, niin normaalisti Hillossa kävi vuorokaudessa 6-7 tavarajunaparia - sesonkiaikoina jopa 9. Henkilöjunien sekaan (7 kpl) ei enempää olisi sopinutkaan. Eräässä kierrossa sama Tr1-veturi kävi Hillossa kahdesti peräkkäin. Sama tilanne oli Kotkan kohdalla. Kotkan liikenne oli muutaman junaparin verran vilkkaampaa kuin Haminan.
kuva 06.12.2014 13:41 Tapio Muurinen  
  Piirros Kyminlinnasta löytyy http://www.mikanhuone.com/kotka-kontioma​ki.html
kuva 06.12.2014 12:40 Tapio Muurinen  
  Sunnuntaijuna P80 otettiin sivuun Lelkolassa, että tällä oli tie auki (v.1973).
kuva 06.12.2014 00:35 Tapio Muurinen  
  On vähän vaikea verrata kumpi oli vilkkaampi Risto-rata, Kouvola-Pieksämäki vai Kouvola-Inkeroinen. 1960-luvulla molemmat olivat tosi vilkkaita. Joskus noina vuosina puhuttiin, että Kouvolan-Inkeroisten väli oli Suomen vilkkain tavaraliikenteen osalta. Minulla on kuljettaja-aikataulut Kouvolan ajopiiristä kesältä 1961. Molemmilla reiteillä, sekä Kouvola-Pieksämäki (Mikkeli mukaan lukien)-Kouvola että Kouvola-Hamina/Kotka-Kouvola oli n. 20 Tr1-vetoista junaparia vuorokaudessa, eli 40 junaa tai veturia. Kummallakin reitillä oli useita lisätavarajunia (LT) "Kulussa eri määräyksestä", osa ei kulkenut joka päivä. Kouvolasta etelään oli tällaisia enemmän kuin pohjoiseen. Ehkä tilastot toteutuneesta kertovat tarkemmin.
kuva 06.12.2014 00:06 Tapio Muurinen  
  Tämä aikansa "mahtijuna" 2052/2051/2052/2051 ajettiin alkuvuoteen 1977 saakka Vainikkalan, Kouvolan, Iisalmen, Ylivieskan kautta. Numerot vaihtuivat Kouvolassa, Iisalmessa ja Ylivieskassa. Junalle laadittiin sellainen aikataulu, ettei sen tarvinnut juuri pysähdellä - muut väistelivät. Kouvolan jälkeen ensimmäinen pysähdys oli Vuolingossa (kohtaus P76:n kanssa), sitten Pieksämäellä 19:35 - 19:50. Vaihdettiinko tuossakin vielä veturia; todennäköisesti miehet vaihtuivat? Lapinlahdella päästettiin P79 ohi, silloin harvoin kun oli kulussa. Iisalmessa oli pitempi tauko 23:14 - 02:22, ehkä miesten ja veturin vaihto, sitten rampat rallattaen Ylivieskaan 05:20, pään vaihto ja viimeinen etappi alkoi 06:05.
kuva 05.12.2014 15:23 Tapio Muurinen  
  Moni-informatiivinen kuva jälleen! 1973 aikataulussa (alk. 3.6.) 2052 saapui Kv-tavararatapihalle klo 14:32 ja jatkoi numerolla 2051 klo 15:10. Muutama vuosi aikaisemmin (n.1969-70) kuvasin tämän Kotkankalliolta saapumassa "alatielle" r. 44. eli melko laitaan. Veturina oli silloin tuoreen oloinen Hr13 2351. Näköjään veturinvaihtoja on tehty myös asemalla, mikä tuntuu juohevalta.
kuva 04.12.2014 00:22 Tapio Muurinen  
  Selatessani Käskylehtiä v.1967 - 68, löytyi tästä Vainikkala-Raahe-Vainikkala koksijunasta muutamia tarkennuksia. Junat kulkivat tuolloin alkuvuosinaan numeroilla 7645/7646, eli kuvassa on tulossa 7645 Vainikkala-Raahe. Tämä junapari kuului mainittuina vuosina tärkeimpien tavarajunien sarjaan, joista oli tehtävä myöhästymisilmoitukset. Takaisin Vainikkalaan oli paluukuormana harkkorautaa. Junaparin junapaino oli ensin 1500 tonnia, mutta nostettiin 1969 loppulla 1600 tonniin. - Lieneekö vaikuttanut Iisalmen-Pyhäsalmen välin kiskonvaihto K30 -> K60. Suurin sallittu nopeus oli 75 km/t. Kesällä 1972 ajettiin koksijuna (koe) Pieksämäeltä Jyväskylän Haapajärven kautta Raaheen 1700 tonnin junapainolla. Tämä junapaino vakiintui Vainikkalan Kouvolan kautta ajettaessa 1970-luvun alkupuolella (viimeistään 1974) tässä junaparissa 2051/2052 (aik. 7645/7646). Junien numerointijärjestelmähän uudistui lähes täydellisesti 3.6.1973.
kuva 01.12.2014 12:50 Tapio Muurinen  
  2338 joutui pahaan onnettomuuteen vain viisi vuotta vanhana Riihimäen asemalla 10.11.1970. Näin sen melko pian onnettomuuden jälkeen molemmat päädyt murskana ja kiskoille kaatuneena. Veturi hylättiin ensimmäisenä. - Ei löydy omasta kuva-arkistosta kuvaa, vaikka lukuisia havaintoja on vuosilta 1965-66 entiseltä kotiseudultani Hillosta.
kuva 01.12.2014 12:24 Tapio Muurinen  
  Näistä vetureista sain talletettua paremmin tai huonommin filmille 60 %. 1950 ja 1951 välttelivät kameroitani.
kuva 01.12.2014 11:15 Tapio Muurinen  
  Aurajoen sillalta Kupittaan asemalle oli nousua 10-11 m.
kuva 30.11.2014 20:33 Tapio Muurinen  
  Tämän Raahen pendeliliikenteen alkuaikoina v:sta 1967 sekä meno Raaheen että paluu olivat Vainikkalan kautta. Palatessaan seuraavana päivänä junat olivat harkkorautalastissa 1500 t. Sama oli tullessa koksikuormassa. Ne olivat eräiden malmijunien kanssa Suomen raskaimmat. Sn Suomen puolella oli 75 km/t. Lähtö Raahesta oli klo 12:30 ja tulo Vainikkalaan seuraavana päivänä klo 11:01. Rautaharkot menivät Kirovin terästehtaille Leningradin alueelle, missä niistä valmistettiin mm. panssarivaunuja ja traktoreita. Kuvassa ajetaan jo tyhjänä takaisin Niiralan kautta.
kuva 30.11.2014 13:17 Tapio Muurinen  
  Kirkonkankaan seisake perustettiin talvella 1954 ja avattiin 1. helmikuuta; silloin nimellä "Kirkkokangas", millä nimellä se tunnettiin 1. lokakuuta 1957 saakka, ja kansan suussa paljon pitempään. Seisakkeen perustivat työpari mies ja hevonen yhdessä päivässä (kertoi rak.mest. Heikki H).
kuva 30.11.2014 12:55 Tapio Muurinen  
  Pulla-Huru jo ajonsa päättäneenä. Keväällä 1972 luki 1954:n II-päädyssä (tässä oikealla) valkoisella maalattuna "Tämä pää Naantaliin päin kun viedään konep." - Näissä vetureissa oli kahdenlaisia kelloja katolla. Jopa samassa veturissa oli toisessa päädyssä perinteinen kello ja toisessa "enkelikello" todennäköisesti jälkiasennuksena.
kuva 29.11.2014 20:34 Tapio Muurinen  
  Kirkonkankaan seisake sijaitsi hieman kirkolta länteen (aseman suuntaan); näkyy kuvassa vasemmassa reunassa http://vaunut.org/kuva/20058?paik=Kirkon​kangas maastollisesti edullisessa paikassa. Kirkon kohdalla on korkea ratapenkka, ja seisakkeelta aseman suuntaan alkaa syvä leikkauskanjoni. Päällystetty kevyen liikenteen väylä vie edelleen radan yli. Muistaakseni sitä hieman siirrettiin alkuperäiseltä paikaltaan, syytä en muista. - Kemijärvelle näyttää menevän Pot-postivaunu. Yleensä se jäi Rovaniemelle.
kuva 29.11.2014 12:10 Tapio Muurinen  
  ...mutta aitoa höyrykauden tunnelmaa piisaa! - Harvemmin näkyi Svs-vaunuja noin pitkänä letkana.
kuva 29.11.2014 11:59 Tapio Muurinen  
  Kesäinen tunnelma kohillaan. - Vanha kunnon Kuuskolmonen, satavuotinen Kemijoen uitto vetelee viimeisiä vuosiaan (loppui 1991), tuttu mattolaiturikin ja uusi kaupungintalo nousemassa Virastotalon taakse.
kuva 29.11.2014 11:27 Tapio Muurinen  
  Turussa oli kaksi järjestelyopastinta peräkkäin. Toinen näkyy kuvaparin jälkimmäisessä kuvassa lähellä Raunistulan siltaa. Sillan toisella puolella, siltaan kiinnitettynä oli "laskumäkityö käynnissä"-opaste (kolme valoa vaakaan), jolla luvan antaja rajasi tarvittaessa laskumäkityötä vaarantavan muun vaihtoliikenteen.
kuva 24.11.2014 00:14 Tapio Muurinen  
  ...tai sitten Savoniassa keltainen väritunnus http://vaunut.org/kuva/53760?u=832&t=Sav​onia (näkyy alkuperäisessä paremmin) - eli tässä EP78.
kuva 21.11.2014 12:48 Tapio Muurinen  
  Kiitos Reinolle arkistojen penkomisesta! Ristoista 1039 tuli tutuksi kesällä 1973, kun olin kesätöissä Kiuruveden ympäristössä. Asuimme vanhassa maalaistalossa aivan radan varressa (n. 15 m) - mainio asuinpaikka. 1039 oli usein "Vieskan" järjestelijän vetäjänä junaparissa 6306/4321. 6306:n tulo Ylivieskaan oli klo 00:30, ja lähtö takaisin Iisalmeen seuraavana päivänä 13:46. 1039 kuului Pieksämäen kalustoon. Myös joku Seinäjoen veturi siinä liikkui, mutta 1059:ä en nähnyt kertaakaan. - Kuvassa 1059 on viimeistä kesää "etelässä" http://vaunut.org/kuva/19847
kuva 20.11.2014 00:06 Tapio Muurinen  
  Aiheeseen paperikonsernit ja satamat löyhästi liittyen; monilla yhtiöllä omaa tonnistoa. Enso-Gutzeit oli jopa suuromistaja. Helposti tulee mieleen 60-luvulta EG:n laivoista mm: Finn-Enso, Finnarrow, Finnhawk, Finnforest, Finneagle, Finnclipper. Kaikki olivat uusia Pohjois-Amerikan linjalaivoja, joiden kotikaupunki oli Kotka. Yhtyneet: Kaipola, Simpele ja Lotila, kotikaupunkina Rauma. Oulu Oy:llä: Varjakka (ent. Kaipola), Tuira ja Koiteli. Meriviennin omistuksessa oli lisää aluksia, kuten Finnmaid http://vaunut.org/kuva/61815?u=832&kv=19​69&paik=hamina mutta siinäkin EG oli suurosakas. Kaikki purjehtivat Finnlines´n yhtiötunnuksilla. Monia mainituista olin lukiopoikana ja ennen sekä jälkeen armeijan purkamassa tai lastaamassa.
kuva 19.11.2014 15:12 Tapio Muurinen  
  Availin edellä ikkunaa menneisyyteen. Mutta noinhan se meni myöhemmin. Nykytilannetta ei ole tullut seurattua, kun Hamina-Kotka on samaa yritystä.
kuva 19.11.2014 14:02 Tapio Muurinen  
  Jo 1960-luvulla tuli Kaipolan vaunuja Haminan satamaan. Tulipa virkamieslakon aikana 1963 koko junallinen tehtaalta saakka, minkä tehtaan oma veturi (Vv13) jaksoi vetää. - Tehtailla oli omat linjaterminaalit määrätyissä satamissa, joita sopimuksen mukaan käytettiin; Yhtyneillä, EG:llä , Ahströmillä, Serlachiuksella omansa...
kuva 19.11.2014 13:42 Tapio Muurinen  
  Näitä ensimmäisiä itse kehitettyjä kuvia, kun kamera oli uusi ja into kova. Jotain konkreettistakin on tästä jäljellä muistojen lisäksi http://vaunut.org/kuva/19848?tag0=0%7CTr​1%7C1059
kuva 19.11.2014 13:03 Tapio Muurinen  
  Joo, piti olla hyvä lähtöpesä. Mäessä ei voinut lisätä. Vasta sitten lisättiin, kun alkoi seuraava alamäki tai tasainen. Vertailuksi raskaampi juna samoilla paikkeilla http://vaunut.org/kuva/68728?u=832&paik=​Kiuruvesi Lämmittäjällä oli aikaa sytyttää "Nortti". - Kuvat eivät ole aivan "ykkösiä", koska tämän lähtö Kiuruvedeltä oli klo 21 jälkeen. Pitkä putki oli käytössä (EV Soligor 350/5,6), mutta valovoima ei oikein piisannut nopeammille suljinajoille.
kuva 18.11.2014 11:08 Tapio Muurinen  
  Työläisjunat eri vuosikymmenillä on laaja aihe, josta voisi laatia vaikka tutkielman. Vaatisi vain vinon pinon aikatauluja ja tutkijan mieltä. - Aikoinaan rautatielaitos palveli joustavasti kaikkia kansankerroksia ja yhteiskuntaa, kun muita vaihtoehtoja ei juuri ollut. Yhteysvälejä lisättiin tarpeen mukaan, tai seisakkeita perustettiin kansalaisaloittein. Työväki piti saada töihin, koululaiset kouluun ja muu väki kuka minnekin. Voi hyvin kuvitella esimerkiksi työmatkajunaa Tampere-Toijala-Tampere, joka pysähteli 1-2 km:n / 3 minuutin välein jokaisella liikennepaikalla. Irtiotot olivat reippaita, jos aikataulussa mieli pysyä ja yhteydenpito kuljettajan ja konduktöörin välillä piti toimia seisakkeilla x matkustajien jättämistä varten, "x=pysähtyy vain tarvittaessa".
kuva 18.11.2014 00:35 Tapio Muurinen  
  Löytyy myös syysaikataulut 1961. Sen mukaan Tampereelta lähti H408 klo 16:15 tavallisena henkilöjuna, joka ei siis ollut rautatiehallituksen erikseen asettama työläisjuna, kuten oli aikaisemmin 1950-luvulla (nro 404). Mutta ehkä se edelleen kansan suussa ja muistissa kulki työläisjunana ja "Hakkarin pikajunan" nimellä. Tällä oli pysähdykset tarvittaessa (x) Sääksjärvellä ja Kuljussa ennen Hakkaria, mutta vain lauantaisin. Muina arkipäivinä paineltiin Hakkariin yhtä kyytiä. Sen jälkeen pysähdykset Toijalaan joka seisakkeella. Tämän perään lähti H410 (oikea työläisjuna) klo 16:25 (ei kulkenut lauantaisin); pysähdykset jokaisella seisakkeella ennen Toijalaa, tosin osalla vain tarvittaessa. - Tämä varmaan auttaa muistia.
<<   >>