Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.01.2012 14:44 | Tapio Muurinen | ||
| Ai kuin tää näyttää niin tuoreelta ja melkein samanlaiselta kuin 5.12.1965, jolloin ensimmäinen merkintä uutukaisesta 2349:stä löytyy "sinikantisesta". No pieniä eroja: Hr13, logo, liian "keltainen" keltainen, torvet katolla, otsasäleiköt ummessa, valonheitin, apukytkinkettingit, ikkunan lämminilmapuhaltimet, Webaston kotelo, jatketut pakoputket, konehuoneen ikkunaverho, konehuoneen räystään verkoissakin jotain ... Nämä ekana sattuvat silmään. | ||||
|
21.01.2012 19:10 | Tapio Muurinen | ||
| Ajattelinkin, että Antsa saattaisi tunnistaa - jos ei A itse (sopiikos ajankohtaan), niin sitten kollega :) | ||||
|
21.01.2012 00:07 | Tapio Muurinen | ||
| On iloa, kyllä. - Viipyilevä katse pysähtelee, ja ajatus palaa vuosikymmenien taakse, kun samoja maisemia tuli katseltua milloin vasemmalta, milloin oikealta. Arvokkaita dokumentteja kaima olet tallentanut. | ||||
|
20.01.2012 23:53 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva on siltä ajalta, kun Hamina oli raakaoljyn vientisatama. Öljy tuli Mustaltamereltä junilla Haminaan, josta rannikkotankkerit, etenkin m/s "Airismaa", rahtasivat lastit Porvooseen ja Naantaliin. Imelä raakaöljyn tuoksu täytti ratapihan ja öljysataman. | ||||
|
19.01.2012 01:00 | Tapio Muurinen | ||
| K43-kiskojen rallatus, WC:n käyttämättömyys, konduktöörin kierron verkkaisuus - Metsäkylän jälkeen oven sulkeutuvuus ja hiljaisuus. | ||||
|
16.01.2012 10:29 | Tapio Muurinen | ||
| Missäköhän vaiheessa se Kotolahden uusi ratapiha on tällä hetkellä? Sen valmistuttua Mussaloon mahtuu vaikka 10 kpl kilometrin mittaisia roikkia. | ||||
|
15.01.2012 15:45 | Tapio Muurinen | ||
| Netin syövereistä pengottua: Tuo Vr1 663 vietiin 1989 Brüggen kaupunkiin muistomerkiksi ko. kaupungin ja Dülken-kaupungin välisestä liikenteestä (v. 1966-1998). Veturi on jonkun hotellin tai ravintolan edustalla. -Lajikumppani 661 on Aira Samulinin pihalla Nummi-Pusulassa. | ||||
|
|
15.01.2012 15:25 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhan tallin kääntöpöytä on ilman yläpuolisia tukipalkkeja, paarteita, vai miten niitä kutsuttaisiin. Se on vain pelkkä pöytä, tai lava. Toisessa päässä on puinen ohjauskoppi. Kesällä 1960 tuohon monttuun rysäytti Truman, Tr2, keula edellä. Oikeassa syrjässä näkyy Pekan tai Riston "luppakorvaa". Muita kumppaneita on tässä rinnakkain selän takana varmaan useampia. | ||||
|
14.01.2012 19:18 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri tuollainen täyttöpala on Rautuvaaran radalla. Vieressä oli suunnilleen saman mittainen murtunut kiskonpää, joka oli "leikattu" tasaiseksi, ja pantu täyttöpala väliin. Toisen kohdan muistan Haapajärven korpiradalta, jossa palikka oli niin lyhyt, ettei sitä voinut edes pultilla kiinnittää. Siinä se helisi aivan löysänä. | ||||
|
14.01.2012 19:02 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä höyryveturit olivat luotettavia vehkeitä. Tulihan niihinkin vikoja, mutta harvoin sellaisia, ettei linjalta olisi pois päässyt omin voimin. Tultiin vaikka toinen puoli riisuttuna. Eivätkä ne säistä välittäneet, mutta voitelu oli aina tärkeä. - "Ylöslämmitys" oli varmaan sellainen pätevä selitys moneen tilanteeseen. Voihan olla, ettei Tpe:lla ollut aina kierrossa sopivaa konetta valmiina. Jos kylmästä koneesta piti alkaa lämmittää, niin se piti tehdä varovasti ja vei aikaa monta tuntia - tai sitten lämmitys käyttöpaineeseen oli aloitettu liian myöhään. | ||||
|
14.01.2012 18:47 | Tapio Muurinen | ||
| Heh, eikä se käsijarrun kammen puuttuminen täysin pielessä ollut :) | ||||
|
|
13.01.2012 09:21 | Tapio Muurinen | ||
| Tuollaisia välipalikoita on muutamissa paikoissa näkynyt, ja taitaa olla käytössä edelleen jossain A-radoilla. Synty ja merkitys vain on jäänyt epäselväksi. Onkohan jouduttu vaihtamaan kisko, jonka pituus ei ole aivan riittävä; tai sitten kiskon pää on murtunut, joka on pitänyt poistaa, ja panna tilalle ehjä palikka? | ||||
|
|
13.01.2012 00:02 | Tapio Muurinen | ||
| Muistan paremmin sen vinossa olevan ruuvijarrukotelon, jonka yläpäässä oli käyttökampi ulkona. Onko tässä kuvan mallissa eteisen puolella ratti vai kampi? | ||||
|
|
12.01.2012 20:32 | Tapio Muurinen | ||
| Jaa, mikhän se oli tuo musta pystykotelo? | ||||
|
|
12.01.2012 19:47 | Tapio Muurinen | ||
| Höyryletku, vaunujen välipelti, käsijarrun kahva. | ||||
|
|
12.01.2012 00:35 | Tapio Muurinen | ||
| Antsan kollega, Timo, toi uransa viimeisenä tällaisen lantajunan nelisen vuotta sitten Mussaloon. - Oli loppusyksyn suhmurainen ilta, liukastakin kiskoilla. JT loppuisi vuorokauden vaihtuessa, ja sen jälkeen ajetaan junassa vain eläkeläisenä. Taavetin mäkeen ei nyt olisi aikaa jäädä rypemään. Timo pyysi "Kaukolta", ettei keltaistakaan näytetä Taavetissa. - Olisi sinne taakse saatu joku Sr1 tuuppaamaan tarvittaessa. | ||||
|
12.01.2012 00:11 | Tapio Muurinen | ||
| Hopealinja taisi kuulua rengasmatkoihin ainakin 1964 alkaen. Noin 1966-67 kesällä matkustimme P67:llä. Juna pysähtyi tähän kaarteeseen. Hopealinjan seisakelaituri oli silloin lyhyt puulaituri, korkeintaan parin vaunun mittainen. Kumeasti urputtaen Hurun vetämä pikajuna lähti hitaasti jatkamaan laippojen kitistessä kiskonsyrjään. - Elokuinen aamupäivä huokui kesän kypsyyttä. | ||||
|
10.01.2012 21:55 | Tapio Muurinen | ||
| Tätä vuotta vielä riittää. Nyt pidetään kesä välissä, ja toivotetaan heidät tervetulleiksi taas loppuvuodesta sankoin joukoin. Tämän vuodenvaihteen viimeinen juna, P501, lähestyy parhaillaan Oulua. Kemijärven reissulla molemmat Dr16:t 2813 ja 2811 alkoivat "ontua", 2811 pahemmin. Veturit piti vaihtaa Rovaniemellä. Kemin puujunasta irrotettiin Sr1 3022. Jo menomatkalla Kjä:lle tyhjä P502 jäi tunnin verran myöhään. Myös P501 lähti Roi:ltä reilusti myöhässä. Sähkärit varmaan yrittävät kuroa aikaa kiinni. | ||||
|
09.01.2012 21:28 | Tapio Muurinen | ||
| Saarijärven - Haapajärven korpirata ei passaa, koska siellä ei käytetty sepeliä, eikä se ollut vielä kokonaan valmiskaan. Kiskotus näyttää aika keposelta - olisiko väliaikainen: noita iänvanhoja sidekiskoja käytössä, ja yksi pulttikin puuttuu. Metsä viittaa aika pohjoiseen. Tuollaisia lennätinorsia näkyi ainakin Savonradalla. Joku päärata todennäköisesti, koska on sepelöity. Tuohon aikaan sepelöityjä ratoja oli vasta n. 1000 km, mutta määra kasvoi 100 - 200 km/v. | ||||
|
09.01.2012 09:52 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä - saadaan tuon Jorman kertoman perusteella oikea vuosi, eli 1966. Näitä Lättiä vilisi joka puolella niin paljon, ettei läheskään kaikkia tullut ylöspantua. Postin liitevaunun päätyovessa luki "Läpikulku kielletty" (tms.) molemmilla kotimaisilla. Matkustajapaikkoja siinä ei muistaakseni ollutkaan. - Nousimme Piikkiössä kotimatkalle Timo-veljeni kanssa juuri noina muutamana kesänä 1960-luvun puolivälissä. Tällä junalla matkustimme Karjaalle ihastuttavaa, lähes alkuperäistä rantarataa, josta jatkoimme P32:lla. Niitä reissuja muistelee mielellään. | ||||
|
08.01.2012 00:07 | Tapio Muurinen | ||
| Joo - minä luotin ammatti-ihmisen arvioon. Aikataulusuunnittelija oli antanut tälle Oulussa pysähdysaikaa 2 min, mutta Kemissä 38 min. Juna saapui Rovaniemelle aika paljon myöhässä - olisi pitänyt saapua 9:55, mutta saapui jotain 11:15. Rovaniemelle jääneet matkustavaiset purkautuivat nopeasti, ja juna pääsi jatkamaan Kemijärvelle kutakuinkin ajassa 11:35, ehkä vähän siitä myöhästyen. | ||||
|
|
07.01.2012 18:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tuossa vaihtoasiassa siteerasin itseäni viisaampia ("Tätä havaintoa voisi kutsua jopa vuoden havainnoksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin veturien vaihdot tapahtuvat näillä lisäjunilla nimenomaan Kemissä. Tarkkaavaisuutta pohjoiseen seuraavan saapuessa"). - Mutta hyvä, näinhän me haksahdellaan ja osutaan oikeaan. | ||||
|
07.01.2012 11:09 | Tapio Muurinen | ||
| Ratalinjan suunnittelussa yksi periaate on "tasausviiva"; sitten kun linja on lopullisesti valittu. Tällöin otetaan huomioon jo sopivat kaltevuudet. Sama massa mikä leikataan, olisi sijoitettvissa lähialueille täytteeksi penkereisiin tai murskeeksi. Kuvan perusteella kallio näyttää olevan rakenteeltaan heikkoa. On jouduttu injektoimaan ja verkottamaan. Avoleikkaus on todettu paremmaksi ratkaisuksi. - Saaren lyhyt tunneli Karjalan radalla on jännä tapaus. Sitä ei leikattu kokonaan auki, vaan jätettiin lyhyt holvi, jonka päällä menee paikallistie. Säästyttiin sillan rakentamiselta. | ||||
|
07.01.2012 10:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tuolla https://vaunut.org/kuva/48614?kv=1965 näyttäisi olevan. | ||||
|
06.01.2012 12:46 | Tapio Muurinen | ||
| Sain kuvasta tarkentavia tietoja. Paikka on oikea, mutta nykyään tämä tunnetaan nimellä "Sulku" http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=1554 Kuvausaika on 22.08.2007. Kiitokset kuvaajalle! - Tässä oli aikoinaan Koivulahden seisake. | ||||
|
05.01.2012 22:45 | Tapio Muurinen | ||
| Hienoa, ensimmäinen mv. viikon kuvana! Harmaasävy laidasta laitaan sopii erinomaisesti rautatiemaailmaan; katse pysähtyy, mutta järki ei. | ||||
|
|
05.01.2012 12:34 | Tapio Muurinen | ||
| Viimeinen sähkötolppa näkyy kahdeksannen vaunun kohdalla, mutta parin vuoden kuluttua Pyhän ym. kaukomatkailevat talvituristit huristelevat tästä ilman veturinvaihtoa Sr1-2:lla. Käytännön syistä vaihto kai tehtiin nyt kuten edelliselläkin reissulla Kemissä. | ||||
|
02.01.2012 11:32 | Tapio Muurinen | ||
| "Syysyössä Huru vetää tasaisesti raskasta junaansa. Koneapulainen torkkuu lintulaudallaan varoen putoamasta. Myös kuskin silmäluomet lupsahtelevat, eikä maastoa tule seurattua. Edessä on 12,5 ‰:n vastamäki, ja vauhti alkaa hidastua. Ampperimittarit näyttävät vedon olevan päällä, mutta lopulta juna pysähtyy. Veturi jatkaa samaa junnaamista ja mittarit näyttävät tasaista lukemaa. Vihdoin kuski huomaa, ettei juna liiku, mutta liian myöhään. Veturin pyörät olivat jauhaneet kiskoihin niin syvät kuopat, ettei veturi päässyt niistä omin avuin ylös" (sit. VML 110 v.) - Tuollainen kiskonpätkä, jossa oli syvät "orkoset" oli 1970-luvulla Kouvolan veturitallin ovipönkänä. Kiinnijäänyt veturi piti käydä auttamassa. | ||||
|
|
02.01.2012 00:40 | Tapio Muurinen | ||
| "Alan miehet" tietävät paremmin, mutta molempien Hurujen perässä tuohon aikaan vedetyt 1500+ tonnin junat nousivat aina Sitikkalaan, jos kone oli kunnossa ja hiekkaa säiliöissä. Myöhemmin vaikeuksia oli silloin tällöin Sr1:llä parivedossa, kun 4500 tonnia piti tasossa nostaa 30 m ylöspäin. Jos toinen veturi alkoi lyödä ympäri, niin sitten olivat konstit vähissä. - Tässä ollaan juuri Sitikkalan mäen yläosalla; pahin on jo takana, mutta isolla tavarajunalla vauhti olisi verkkaista. | ||||
|
31.12.2011 15:36 | Tapio Muurinen | ||
| Se oli hyvä lisäys; aiheesta muualla esim. http://www.kouvola.fi/palvelut/kulttuurijamuseot/kulttuurihistoriallisetmuseot/museokokoelmat/esineitajatarinoita/alasyljelattialle.html | ||||
|
|
31.12.2011 13:15 | Tapio Muurinen | ||
| "Spotta ej på golvet" (sama toisella kotimaisella) oli lasitettu tekstikehys vaunujen ja asemien seinällä tämän potan läheisyydessä. Yritettiin hillitä keuhkotaudin leviämistä. | ||||
|
29.12.2011 23:25 | Tapio Muurinen | ||
| Minusta puurunkoinen on se "oikea" resiina. Näiden ikävä puoli vain oli lahoaminen, jos näistä ei pidetty huolta - maalaukset, jatkuva seisottaminen ulkona. Luulisin, että vielä 1950-luvulla puisiakin rakennettiin. | ||||
|
29.12.2011 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhasta Hdk:sta ehkä rakennettu tehtaan sisäiseen käyttöön, samanlainen alusta. | ||||
|
29.12.2011 16:11 | Tapio Muurinen | ||
| Petrin tarkoittama kiihdytyskoevertailu oli ilmeisesti sama, joka tehtiin viikko aikaisemmin luovutetun Hr12:n (kumpi) ja Nohabin (KDs1) välillä 20.5.1959. Aitomäestä Uttiin on tasainen 4 km:n suora. Tuloksia niistä ei aikaisemmin ole näkynytkään, eikä varsinkaan kumpi niistä pärjäsi. | ||||
|
|
29.12.2011 11:49 | Tapio Muurinen | ||
| Emmiä vaan löytänny... | ||||
|
|
29.12.2011 01:06 | Tapio Muurinen | ||
| Aika hyvin on muistissa v. 1975-77, ja 1981 eteenpäin, mutta pääaisiassa P63/64 makuuvaunussa, jopa Cm:ssä tuli Hurun urputusta kuunneltua Seinäjoen pohjoispuolella, mutta kiihtyvyyksiä ei tullut erityisemmin tarkkailtua. Yöjunat olivat paljon pidempiäkin, toisaalta ei niillä ollut niin kova hoppukaan. Kerran v.1975 kesällä matkustin P67:lla Riihimäestä alkaen. Alussa se tuntui jäävän, mutta Oulua kohti Huru sai ajettua aikataulua hyvin kiinni. Sen kyllä huomasi ilman kelloakin. | ||||
|
29.12.2011 00:51 | Tapio Muurinen | ||
| Vaihdettiinkohan tuohon vetureita miten, vai vetelikö sama veturi koko välin? Miehistö kyllä vaihtui. Juna lähti Vainikkalasta n. klo 12:30 numerolla T2052. Kv:ssä ei vaihdettu, mutta matka jatkui numerolla T2051 Iisalmeen; Pm:ssä lyhyt 10 min. pyssäys. Ilm:ssa juna seisoi n. 3 h, josta lähtö Ylivieskaan klo 2:22 (jälleen T2052). Yv:ssa suunnan vaihto ja loppumatka Raaheen T2051:na, jonne tulo klo 8:45. - V. 1973 aikataulu. | ||||
|
|
28.12.2011 15:18 | Tapio Muurinen | ||
| Pähkinä murtui heti. Eli Haapajärven rataa tullaan etelään. Kuitupuu on lastattu Keitelepohjassa. Kuvauspaikka voisi olla Koivulahden ylikäytävä n. 1,5 Kutemaisesta etelään, jos tukintani on oikein; jos ei niin korjaan mielelläni. | ||||
|
27.12.2011 22:01 | Tapio Muurinen | ||
| Oikeassa alakulmassa näkyy palanen Aavasaksan kolmioraiteen penkkaa. | ||||
|
27.12.2011 21:59 | Tapio Muurinen | ||
| Vieläkö noita autovaunuja seisoo Suomen ratapihoilla - näköjään. | ||||
|
26.12.2011 01:27 | Tapio Muurinen | ||
| Tuolla junan loppupään paikkeilla on ylikäytävä. - "Katso ensin vasempaan, sitten oikeaan, sitten vielä vasempaan" https://vaunut.org/kuva/22386?u=832&paik=Helsinki | ||||
|
21.12.2011 12:05 | Tapio Muurinen | ||
| Jounin karttanuoli on aivan oikein. Nykyisin siinä on aidat molemmin puolin. Tulovaihteen paikkaa on myös siirretty pohjoisemmaksi, ja maisema näyttäisi tältä https://vaunut.org/kuva/22498?kv=2000&kv2=2008&paik=Hamina+%28uusi%29 Poitsilan ratapihaa laajennettiin ja pidennettiin 1957-59. Samalla Nuutniemeen meno muutettiin tuosta vetopätkästä ja rakennettiin uusi vaihdekoppi (kuvassa). Aika monta kertaa kotimatkoilla koulusta ja muutenkin, kun tiesi junien kulkuajat, kuuluuko puhelinsignaali kopista. Silloin kannatti hetken odotella. | ||||
|
|
20.12.2011 23:17 | Tapio Muurinen | ||
| Antsan kysymykseen; tuolla missä vetopätkä päättyy oli 7-tien levypalkkisilta. Tervasaaren terässilta Pitäjänsaaresta kaupunkiin valmistui tammikuussa 1949, mutta se oli vielä keskeneräinen, mm. kaiteet ja päällyste tehtiin vasta kesällä. Eli Vanhaa Viipurintietä Savilahden ympäri ei tarvinnut enää kiertää. Nykyisin rata koukkaa oikealle lähempää Savilahden rantaa ja vanhaa linjaa seurailee jonkun matkaa kevyenliikenteen väylä Pohjois-Poitsilaan. | ||||
|
20.12.2011 12:35 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunussa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Vanhemmat "vokit" olivat yleensä lautaseinäisiä, lisäksi päädyt olivat avattavia puolikkaita. Tässä näyttää olevan myös rullalaakeritelit, tosin ainahan on mahdollista, että ne on myöhemmin vaihdettu. Jarruttajan sillan päädyssä olevat puskinten paikat saattavat olla vain siltä varalta, että niitä mahdollisesti tarvittaisiin yhdysliikenteessä. Vielä 1958 jälkeen, kun NL oli siirtynyt keskuspuskimiin, oli Suomeen tulevissa vaunuissa tai vaunuryhmien päissä oltava sivupuskimet, kunnes "hakaset" otettiin käyttöön. Se meni jonkun matkaa 1960-luvun puolelle. | ||||
|
19.12.2011 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Kaiman muisteluun tarjoan elokuuta 1965, kun Kuusaanlammen kohdalla yhdestä Gd:stä katkesi akseli, ja se vei mukanaan toista kymmentä vaunua. Silloin ajettiin raivausten ajan Kuusankosken kautta. | ||||
|
18.12.2011 20:19 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhukset ovat saaneet vielä ehtoopäivikseen uudet "silmät", päävalonheittimet. | ||||
|
18.12.2011 20:05 | Tapio Muurinen | ||
| Tarkennan ja korjaan edellistä kommenttiani hieman; se Peking-Itäinen, "Central, main" voi hyvin ja toimii täysillä. Siitä itäänpäin oleva valtavan laaja ratapiha halleineen onkin varikko. Peking-Eteläinen, joka valmistui juuri ennen Olympialaisia, on Aasian toiseksi suurin henkilöasema Shanghain jälkeen. Se on Peking-Pohjoisen kanssa fururistinen luomus, joita ei hevin rautatieasemiksi luulisi, ellei sinne johtaisi kiskoja. | ||||
|
18.12.2011 19:40 | Tapio Muurinen | ||
| Aikataulussa 128 (voim. 1.1962) oli arkipäivisin varaus T 6721/6722 Kontiomäki Taivalkoski, veturina Vr11. Kuuluiko Kon-varikko tuolloin Oulun vai Pieksämäen konejaksoon? kommentti: https://vaunut.org/kuva/72660?u=832 | ||||
|
18.12.2011 19:13 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoisia mittauksia ja vertailuja eri aikoina ja eri vetokalustoilla. Itsekin on noita kaikkia muita, paitsi Ristoa (varmaan harvinainen poikkeama) ja Hv:tä pikajunan vetäjänä, tullut tällä välillä testattua ja hyväksi havaittua. Matkustamon penkissä tunsi hyvin milloin mennään kovaa, ja monet kerrat piti rannekellosta seurata, meneekö tolppien välillä 36 sek. rikki - usein meni. Turusta Paimioon oli jo 1950-luvulla vaihdettu K43-kiskot, ja tällä välillä saivat niin Dm4:t kuin Hv1:t vedellä 110 km/h, eli ottaa "loppukirin" Turkuun päin. Aikataulusuunnittelija oli kuitenkin hellämielinen, ja nopein väli "minuuttiaikataululla" oli Piikkiöstä Littoisiin 76 km/h, kun esimerkiksi Paimion itäpuolella ajeltiin n. 60 km/h; Salo-Hajala 61 km/h ja Hajala-Paimio 60 km/h. - Näin siis vuonna 1956 (LP37A). | ||||
|
17.12.2011 17:33 | Tapio Muurinen | ||
| Siitähän tuo näyttää olevan. Heikkilän ratapihan pohjoisin (itäisin) valomasto näkyy Huberin takaa | ||||
|
|
17.12.2011 12:27 | Tapio Muurinen | ||
| On siinä varmaan joskus ollut rautatiemuseo, mutta nykyään se on otettu kokonaan matkailijoiden ja turistien pyydykseksi; "mäkkäreitä", ravintoloita, rihkamakauppoja, jne. On Pekingissa oikeitakin (useampia?) rautatiemuseoita. Tämä asema korvattiin silloin 1958 uudella, n. 2 km itäänpäin - sama kuin meillä Päärautatieasema korvattaisiin Pasilalla. Nyt sekin on korvattu jälleen seuraavalla, entistä suuremmalla, ja vanha jäänyt ilmeisesti lähinnä paikallisliikenteelle. - Pekingissä on neljä nykyaikaista, suurta rautatieasemaa, Eteläinen- (päärautatieasema), Läntinen-, Pohjoinen- ja Itäinen, jos olen ymmärtänyt oikein, niin vähän sen mukaan, mitä valtakunnan osaa ne palvelevat. Kansainvälisestä liikenteestä en tiedä. - Tästä vanhasta asemasta on juttua ja jatkolinkkejä esim. http://www.drben.net/ChinaReport/Beijing/Landmarks-Hotspots/Tian_An_Men_Square/OldQianmenTrainStation/beijingqianmenstation1.html | ||||