3560-136524 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 22.06.2011 00:32 Tapio Muurinen  
  Ei niitä ole tapana sitoa, koska rautateillä ei törmäillä eikä tule äkkipysähdyksiä. Joskus kappalekiitotavaraa osastoisiin lankuilla, jos oli herkästi liikkuvaa sorttia tai korkeita kuormalavoja. Vaunujen varustukseen kuului sellaiset sopivat lankut ja kiinnityspaikat seinissä niitä varten. Samoja lankkuja käytettiin sotilaskuljetuksissa makuulaverien virittämiseen.
kuva 21.06.2011 12:18 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoista, jos niin on käynyt. Yleensä en Kouvola-reissuilla jäänyt asemalle norkoilemaan, vaan menin ratapihan laitaan, tai varovasti varikolle ihmettelemään. Siellä tapahtui paljon enemmän. Kerran jäimme kaverin kanssa Kotkan junasta Teholassa, ja vaeltelimme sieltä asemalle. Tämä tilanne vain sattui sopivasti kohdalle keväisenä sunnuntaipäivänä. Vuoden 1967 alussa lopetin havaintojen systemaattisen merkkaamisen, joskin tulkintaa niissä silti voi olla. Kuvan tueksi edellä mainittu P10 samassa filmiliuskassa, lähtöraide 1, vaunun määränpääkilpi "Helsinki". Ei tullut edes kuvattua, millä "voimalla" P10 jatkoi.
kuva 20.06.2011 17:37 Tapio Muurinen  
  Huomio kiinnittyi tuohon katolla olevaan tuulilippaan. Vaan olihan se jo Oulussa aikoinaan. Yleinen se ei kuitenkaan Hv:ssä ollut.
kuva 19.06.2011 22:43 Tapio Muurinen  
  Tällä mallilla, meillä VR101, aloitettiin v.1962 Järvelän-Lappilan välillä ensimmäiset betonipölkkykokeilut noin 0,5 km pätkällä. Seuraavaksi koeväliksi otettiin Lahti - Kouvola v.1964. Testattiin erimaalaisia pölkkyjä, ja mm. Kausalan-Mankalan välillä hitsattiin pohjoinen raide ensimmäisenä jatkuvaksi. Se oli mieleen jäänyt matkustuskokemus, jota osasi aina odottaa. - Samaa pölkkymallia kuvassa https://vaunut.org/kuva/37790?u=832&paik=Kouvola
kuva 19.06.2011 11:48 Tapio Muurinen  
  Samaa mutkaa taivutellaan https://vaunut.org/kuva/55311?u=832&paik=Kemi
kuva 18.06.2011 11:44 Tapio Muurinen  
  Kuvassa on yksi noista asemapuiston "suurista kasarmeista", jossa lähinnä veturimiehet ja heidän perheensä asuivat. Näitä oli neljä jonossa samassa linjassa. Tuokin rakennus taisi olla jo purkutuomion alla. Tästä eteläpuolelta katosi uuden aseman ja raiteistojen alta kymmenkunta pienempää rakennusta jo vuosia aikaisemmin.
kuva 17.06.2011 17:21 Tapio Muurinen  
  Aivan oikein, noita keväisiä lumia vain katselin. Ensimmäisen kerran kävin Kouvolassa kuvausreissulla vasta toukokuussa. Seuraavana keväänä oli 2. pääsiäispäivä, mutta FP3 on eri tyyppiä kuin tässä - mutta 1967. Edellisessä ruudussa tämä on rinnakkain P10:n kanssa, jonka vetäjänä on Hr1 1021 ehkä Vainikkalasta juuri saapuneena.
kuva 16.06.2011 18:51 Tapio Muurinen  
  Tyypilliseltä Kotka/Hamina transitojunalta näyttää jossain Kouvolan - Luumäen välillä. Joku pieni liikennepaikka sattuu kohdalle, koska resiinavaja radan syrjässä.
kuva 16.06.2011 18:47 Tapio Muurinen  
  Onko näitä enää missään oikeassa käytössä, vai autot ja mönkijäisetkö ovat resiinat syrjäyttäneet?
kuva 13.06.2011 11:03 Tapio Muurinen  
  Kohteliaasti siinä vain varoiteltiin "sakon uhalla..." heinäniitylle kulkijoita. Joskus tuo varoituslaitos kilkutti ja vilkutti punaista tuntikausia. Se söi motivaatiota varovaisuuden noudattamiseksi. Koju oli lukittu, ohjetta seinässä ei ollut, kännykät hamaassa tulevaisuudessa...
kuva 12.06.2011 23:31 Tapio Muurinen  
  20 kpl.
kuva 12.06.2011 23:25 Tapio Muurinen  
  Tulokohan tuonne paalujen varaan laattakansi?
kuva 11.06.2011 19:53 Tapio Muurinen  
  Valmistui asemarakennuksen kanssa samaan aikaan v.1936. Mitähän tuossa tongitaan?
kuva 11.06.2011 11:37 Tapio Muurinen  
  Mielellään näitä aikoja, paikkoja ja tunnelmia itsekin muistelee. Nämä olivatkin viimeiset kuvani tästä Reitkallin tasolta. Joskus nuoruudessa oli suunnitelmissa, että tähän pitäisi tulla Ristoja kuvaamaan, mutta oli vähän kaukana kotoa eikä tullut polkupyörällä lähdettyä, vaikka pp-lenkkejä tuli muuten tästä ajettua. - Varsinkin talvella, kun jatkosten raot olivat suuria, kuului lähestyvän veturin telien "rallatus" mukavasti; pimeällä oli vielä jäätävä katselemaan "lopareiden" epätahtista vilkkumista, kunnes nekin katosivat seuraavaan mutkaan, ja kohina vähitellen vaimeni. - Kuva samasta paikasta radan toiselta puolelta https://vaunut.org/kuvasivu/31349
kuva 09.06.2011 22:06 Tapio Muurinen  
  Naapurin mies mättää usein nuo pitkät laatikot tuoretta haketta laitoja myöten. Imatrankoskella 100 t:n vaaka huutaa punaisena. Ennen niitä vajuutettiin, että pääsevät Suomen puolelle. Nykyisin taitaa olla niin, että vain Joutsenoon menevät vajuutetaan, mutta Lauritsalaan menevät puretaan kokonaan rajalla ja viedään autoilla. - Näin kertoi eräs tuttu, joka noiden kanssa on "taistellut".
kuva 08.06.2011 17:09 Tapio Muurinen  
  Pointti edellisessä oli, että yleensä tämä opastintaulu oli järjestelyopastimen "selkäpuolella" samassa mastossa, mutta näkemäesteen, kuten sillan, takia se oli kiinnitetty siltaan ratapihan puolelle. Vastaava tilanne oli Turussa, jossa tämä oli Aninkaisten-/Satakunnantien sillassa.
kuva 07.06.2011 22:46 Tapio Muurinen  
  Samoin tyhjää Kauppatoria katselin ja sunnuntaipuolipäivää ajattelin. Tuostahan voi kohta sanoa, mikä juna ja minne on matkalla.
kuva 07.06.2011 22:40 Tapio Muurinen  
  "Vanhat miehet" kertoivat, että Kanalla, Vr1, oli hyvä tehdä "mustalaisia", koska siinä oli nopea suunnanvaihto kangella. Vieläkö Jorman työuran aikana oli luvallista tehdä niitä? Sehän kiellettiin liian vaarallisena jossain vaiheessa.
kuva 07.06.2011 22:29 Tapio Muurinen  
  Kuva melkein samasta paikasta 9 vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/18977?kd=24.9.1967
kuva 06.06.2011 22:03 Tapio Muurinen  
  Töiden sujumiseksi käytettiin erilaisia "kikkoja", jotka tänään ovat kiellettyjä. Kyllä se välillä aika hurjalta näyttikin - pikkupojat ihailivat!
kuva 06.06.2011 21:48 Tapio Muurinen  
  Ennen automaattikytkimiä nykäisyt, ja jopa mustalaiset, tehtiin onnistuneesti lenkkikytkimillä. Katkaistavan välin lenkki oli jo valmiiksi löysättynä. Sitten kiihdytyksen jälkeen ennen vaihdetta jarrutus veturilla - junamies välissä valppaana toinen käsi otetangossa ja toisella lenkki irti, kun väli puristuu kasaan - veturi lisää uudestaan nopeutta ja erkanee irrotetuista vaunuista - veturin ylitettyä vaihteen, vaihdemies heittää limpun ja vaunut vyöryvät eri raiteelle.
kuva 06.06.2011 21:33 Tapio Muurinen  
  Näillä valoilla ilmoitettiin ratapihalle päin, että "Laskumäessä vaihtotyö on käynnissä", jos varsinaista vaihtotyön järjestelyopastinta sillan tms. takia oli vaikeuksia havaita. Oliko tällä siis sama merkitys kuin "palkki-vaihtokielto-opastimella" https://vaunut.org/kuva/45748?t=vaihtokielto
kuva 04.06.2011 11:51 Tapio Muurinen  
  Näin oli; usein tässä Sm:t levähtivät. Haravat näyttävät olevan ylhäällä. Josko tästä vielä illaksi Helsinkiin, vai vasta aamulla? Kuvasta palautuvat mieleen myös nuo kaasupostit, oliko höyrynantokin. - Palikoita yhdistellen: Marraskuussa 1970 rysähti Riihimäellä rajusti, kun pohjoisesta saapunut Hr13-vetoinen T-juna ajoi vauhdilla henkilövaunujen perään. Vain viisi vuotta vanha veturi, 2338, kaatui ja vaurioitui niin pahoin, että se hylättiin sarjansa ensimmäisenä. Kuljettaja meni veturinsa mukana. Muistan ja näin kaatuneen veturin melko tuoreeltaan vaihtaessani Ri:ssä. Sattuiko se onnettomuus juuri tässä 2 raiteella? Mikähän lienee ollut väärälle raiteelle ohjautumisen syynä?
kuva 03.06.2011 23:28 Tapio Muurinen  
  Junarungon takana näkyy suurikokoinen vihertävä puutalo, joka minulle oli yksi Riihimäen "tunnuksista". Olisiko ollut rautatieläisten asuintalo; oli melkein ratapenkassa kiinni. Ei taida enää olla olemassa?
kuva 03.06.2011 23:18 Tapio Muurinen  
  Suunta SOK:n viljavarastoille on passeli, mutta matkaa sinne on vielä puolisen kilometriä; samanverran kuin tuonne kauppahallille. Tämä on kuvattu jostain siitä koulukorttelin yläpuolelta, etualalla ortodoksinen kirkko.
kuva 01.06.2011 12:52 Tapio Muurinen  
  Myös mietiskelen tuota junatunnuksen lisämerkintää "A". Sehän oli yleensä lisäjunien tunnus; esim. kulussa olivat H212 ja H212A, ja monet muut. Mutta kas kummaa, ajoivat joka päivä. - Olikohan numeroista puutetta?
kuva 01.06.2011 12:27 Tapio Muurinen  
  Tuo Viipurin Asetinlaite I, sähköasetinlaite, otettiin käyttöön v. 1930.
kuva 27.05.2011 23:33 Tapio Muurinen  
  Jotenkin tuo teline vasemmalla liittyy vaunun lukitsemiseen, ettei se pääse liikkumaan sivusuunnassa; laidasta lujasti kiinni ja pyörien vieressä korkeampi lisäkisko topparina. Jos ei kallistaen, niin sitten kaapimalla?
kuva 27.05.2011 23:06 Tapio Muurinen  
  Kiitokset hyvistä lisätiedoista. Kuvauspaikka jää toistaiseksi epävarmaksi. Itse ajattelin kuvaa sodan jälkeiseen aikaan, ja koneet olisivat jo lentonsa lentäneet. Tuollaisia vanhalla fontilla numeroituja tavaravaunuja näkyi vielä 1950-luvulla, en suoraan muista oliko Hdk vai muita.
kuva 27.05.2011 00:58 Tapio Muurinen  
  Kirkas kevätaurinko ja tuoreessa mustassa kiiltelevä vaunu; siinäpä oiva yhdistelmä, joka houkutteli kuvaamaan. Tämä vaunu ei korjaamoreissun jälkeen vienyt Haminasta yhtään hiilikuormaa. Lojuttuaan vuosia tässä toimettomana, vaunut vedettiin vähäksi aikaa Summan tehtaan ratapihalle. Sitten ne kaikki katosivat kerralla n. 1966. Varmaan jarrut ja tiivistekumit vähän jo ennättivät "tekeytyä". Summassa kokeilin, kuinka herkästi Mak-liikkuu tasaisella, vaikka on vanhat liukulaakerit. Kyllä se liikkui - panin sitten takaisin paikoilleen. En tiedä kuinka paljon näitä vielä käytettiin tuon jälkeen muualla hiilenkuljetuksissa. Parempia käytettiin vielä sepeli- ja soravaunuina 1980-luvulla. Niitä maalattiin punaruskeiksikin. - Tuota vaunun alkuperää, eli aluskehystä olen myös miettinyt. Mak = 7,68 m (kokon.pituus), Ga = 7,71 m; myös Gp (roskavaunu) oli 7,68 m, mutta tokko niitä oli yli 200 kpl, kuten Mak:ja.
kuva 23.05.2011 00:44 Tapio Muurinen  
  Markun kysymyksiin jotain vastauksia: Molemmissa päissä oli ajopöydät (ajettiin kai seisoaltaan), moottori on tässä 1. pään telin päällä, mutta ratamoottorit 2. pään telissä, "pönttö" katolla on äänenvaimennin ja pakoputki. Mitä kattokorokkeeseen sisältyy, en tiedä, mutta luultavasti moottorin asentaminen paikoilleen ja pois ottaminen on tapahtunut nostamalla. Moottori huuti omassa huoneessaan, josta oli käynti ohjaamoon ja matkatavaraosastoon. Lämmittäjä seisoo konehuoneen ovella. Pariovi vie tilavaan matkatavara-/postiosastoon. Seuraavana on hyyssikän ikkuna, käynti matkustamoon jne.
kuva 22.05.2011 23:33 Tapio Muurinen  
  Loppuopastekoukun sijoitus näkyy hyvin vaikkapa tässä https://vaunut.org/kuva/63784?u=832&paik=Kotka Haminan Motti kulki usein pelkkänä moottorivaununa, myös 1950-luvulla, paitsi ruuhkaisemmat koululais-, aamu- ja iltavuorot. Loppuopastimia ei silloin käytetty. Todennäköisesti niiden käyttötarve rajoittui juuri esim. Jorman mainitsemaan hinaukseen.
kuva 21.05.2011 20:12 Tapio Muurinen  
  Kokeilen edellisen linkin korjausta, http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=409167&n=6980235&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=orto&lang=fi - onnistuukohan?
kuva 20.05.2011 21:33 Tapio Muurinen  
  Seuraava iso laajennus Inkeroisissa tehtiin 1964, jolloin ratapihan pohjoispäähätä pidennettiin jo lähemmäs Tehtaanmäen siltaa ja seisaketta. Uutta rataa tuli yhteensä jälleen 2,5 km, lisäksi ratapiha kytkettiin releasetinlaitteeseen.
kuva 16.05.2011 21:35 Tapio Muurinen  
  Katselen tuota rataprofiilia – muutamia tarinat konkretisoituvat hyvin. Pohjoiseen ajettaessa Reitkallin mäestä (eteläp.) puhuttiin. Oli toiseksi kovin nousu aikanaan, näköjään jyrkimmillään 20 ‰ sekin. Tuossa kohdassa ei ainakaan kovin suuria korjauksia ole tehty. Klemolan mäet, ”sahalaitaa” Metsäkylän aseman ja Summanjoen vanhan sillan eteläpuolella, olivat myös kuuluisat ja hankalat. Ne helpottuivat Kelkkamäen oikaisun yhteydessä vasta 1962. Kovin nousu alkoi heti Liikkalan aseman jälkeen, Toukosuon mäet, keskinousua 20 ‰, paikoin enemmänkin, lisäksi S-mutkaa 300 m säteellä. Ne helpottuivat 1956, kun mutkia oiottiin ja saatiin ”vauhtinousu”. On siellä höyrynäytelmiä näytelty! Myös etelään päin oli kuulemma, ei niinkään helppo ”Suurjärvenmäki” ennen Reitkallia. Tähän mäkeen juuttui ensimmäinen laivakuljetus keväällä 1945, kun ”Wilskin”, Tv2, pyörät eivät pitäneet. - Monesti lämmittäjä joutui juoksemaan veturin edessä ja kaapimaan ratapenkereestä hiekkaa kiskoille. Eräät kuljettajat sanoivat Haminan rataa pyykkilaudaksi. Aina piti varoa, ettei lisää vetoa liian aikaisin, kun häntä roikkuu vielä edellisen mäen takana. Silloin on vaarana junan katkeaminen. Yleensä tämä tiedostettiin ja ajettiin sen mukaan. Ainakin kerran Metsäkylän pohjoispuolella tavarajuna katkesi. Molemmat pätkät haettiin erikseen Metsäkylän asemalle.
kuva 16.05.2011 20:33 Tapio Muurinen  
  Joskus 1950-luvulla sellainen kaiketi tapahtui, koska vielä 1951 oli asemaluokat I-V. Jostain on jäänyt mielikuva, että se muutos oli palkkaukseen liittyvä. V-lk asemapäällikön palkka oli pl 19 (sama esim. 1. lk kirjurilla, kirjanpitäjällä ja veturimestarilla). Metsäkylä nostettiin asemaksi 1944. Eli tässä oli vierekkäin kaksi hierarkisesti samanarvoista asemaa vuoteen 1953, jolloin Liikkala alennettiin laiturivaihteeksi, ja edelleen miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1.10.1958
kuva 15.05.2011 12:28 Tapio Muurinen  
  Inkeroisten ratapihan laajennus ja pidennys tehtiin 1952-54. Kortonojan ylitys eteläpuolella Kotkan ja Haminan suuntaan yhteisellä sillalla, muistaakseni kumpikin omaa raidettaan. Sitten vielä Haminan rata palasi takaisin toisella sillalla Kortonojan yli. Uutta rataa tuli Haminan suuntaan 2,5 km. Kaaviossa näkyy myös alkuperäinen veturien kääntämispaikka; onko tuo kolmio vai kääntöpöytä.
kuva 15.05.2011 12:07 Tapio Muurinen  
  Samat sanat, tämä on "kotiseutuhistoriasta" kiinnostuneelle friikille aivan mahtava - aikakaudelta, jolloin kaikkien meidän atomeja vasta muodostui maailmankaikkeudessa. Tuo rataprofiili ennen kaikkia; noita 12 ‰nousuja sinne jäi molempiin suuntiin; Liikkala oli asema, mutta Metsäkylä vain laiturivaihde, Rampsinkarissa Ämmäkosken raide (muuttui joskus 1950-luvulla Wahl Oy:lle), vanha veturitalli, armeijan laituri asemaa vastapäätä, kapsuraide satamantien varressa, ym, ym....
kuva 14.05.2011 18:28 Tapio Muurinen  
  Oikein - mielenkiintoisia varsinkin, kun yrittää tunnistella paikkoja, mitä junan ikkunasta tuli katseltua. - Siis purettinkohan se Vt15:n ylittävä teräsbetonisilta, vai upotettinko tiepenkereeseen? Minusta mäki ei ole enää niin jyrkkä kuin aikoinaan. Se silta oli samantyyppinen kuin Metsäkylässä, joka ylitti Metsäkylän - Tavastilan tiel. Se silta taitaa olla edelleen ennallaan, vai onko muutettu.
kuva 13.05.2011 10:41 Tapio Muurinen  
  Tämä kuva https://vaunut.org/kuva/37943 saattaa olla samasta tilanteesta. Kuvausajan päättelin Hk-vaunun seuraavan välikorjauksen mukaan. Vaunu on saanut kovia tällejä liikkuneesta kuormasta, koska lautoja on uusittu.
kuva 12.05.2011 21:17 Tapio Muurinen  
  Kyllä ja kyllä; Kymen-Hurun katto siellä loistaa hopeanhohtoisena. Hdk:n punaiset ratakiskopylvästyppelot erottuvat hyvin. Näkyy 3. viimeisenä olevan myös Hkk. - Ja kilinä oli huimaava.
kuva 12.05.2011 18:24 Tapio Muurinen  
  Se voisi olla kumpi vain, mutta lahjomaton aurinkokello sanoo kuitenkin, että 7506 (ensin oli tuo myöhäsempi).
kuva 11.05.2011 00:15 Tapio Muurinen  
  Vuorten-Vuoreen onkin tuosta ollut melkoista kiipeämistä; lie jotain 20 promillen luokkaa jyrkimmillään vuoren kuvetta kaartaen.
kuva 10.05.2011 23:56 Tapio Muurinen  
  Tuosta lyhyen penkin seinäpuolikkaan selkänojasta sai helposti hyvän tyynyn, ja eikun pitkälle penkille Nukku-Mattia huhuilemaan - edellytti tietenkin, että junassa oli siihen tilaa muut kanssamatkustajiat huomioiden.
kuva 10.05.2011 22:00 Tapio Muurinen  
  Pitäisköhän kysyä Laaksomieheltä, miten olis 1096 seuraavaksi :)
kuva 10.05.2011 21:57 Tapio Muurinen  
  Juu, ei ollutkaan Kotkan viimeisin tämä, kuten "miehissä" muisteltiin. Se olikin pari pykälää vanhempi eli Dv16 2036. Päiväkin oli hyvin viejällä tallessa, eli 27.8.2007. Silloin junana 1635 poistui Kotkasta Kouvolaan viimeinen Vemputtaja oikeasta työstä.
kuva 09.05.2011 22:44 Tapio Muurinen  
  Kumiseva kumisee autiuttaan. Asemarakennuksen kivijalka kasvaa koivua ja sivuraiteetkin ovat kadonneet.
kuva 09.05.2011 22:19 Tapio Muurinen  
  Kotkan viimeinen ja paraskuntoisin Dv16, eli hyvän koneen haapamäkiset saivat. Onkohan tuossa ollut "laittoa" miten?
kuva 09.05.2011 21:52 Tapio Muurinen  
  Kun vähäsen tiivistetään, niin sattuisiko välille Lehtoperä - Seikka (seisakkeita). Näyttää niin Lehtoperän peltoaukealta. - Maltettiinko yhtään hidastaa tässä kultaisten ratanaulojen kohdalla https://vaunut.org/kuva/32314?u=1213&paik=Kannonkoski
kuva 08.05.2011 13:16 Tapio Muurinen  
  Suvannonlahdesta olikin nousua lähes 30 m. Nyt loivaa laskua Pihtiputaalle, josta alkaa tasaiset maat. Vauhdikkaan näköinen kuva. Mukava tuolla olisi Lätällä "keikutella".
kuva 07.05.2011 19:55 Tapio Muurinen  
  Hillon ratapihan liikennesäännöt (v.1961), kohta erikoismääräykset: "Poitsilan ratapihalle jäävä matkajuna on niiden velvoitusten lisäksi mitä Jt:n 161 §:n kohta 15 edellyttää, turvettava sataman suuntaa vierimisvaaraa vastaa kahdella jarrukengällä. Nämä jarrukengät asettaa kiskoille lämmittäjä ennen matkaveturin irroittamista junarungon edestä. Asemapäällikkö määrää kenen toimesta jarrukengät välittömän käyttötarpeen jälkeen poistetaan kiskoilta."
<<   >>