916-143878 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.05.2011 19:55 Tapio Muurinen  
  Hillon ratapihan liikennesäännöt (v.1961), kohta erikoismääräykset: "Poitsilan ratapihalle jäävä matkajuna on niiden velvoitusten lisäksi mitä Jt:n 161 §:n kohta 15 edellyttää, turvettava sataman suuntaa vierimisvaaraa vastaa kahdella jarrukengällä. Nämä jarrukengät asettaa kiskoille lämmittäjä ennen matkaveturin irroittamista junarungon edestä. Asemapäällikkö määrää kenen toimesta jarrukengät välittömän käyttötarpeen jälkeen poistetaan kiskoilta."
kuva 07.05.2011 11:32 Tapio Muurinen  
  Tämä kuva on jostain laskumäen eteläpuolelta; pitkä putki on vähän hailahtanut tai käsisäätö ei sattunut kohdalleen. - Samoja elementtejä päinvastaisesta suunnasta nähtynä https://vaunut.org/kuva/67654?kv=1965&kv2=1970&paik=Kouvola
kuva 06.05.2011 23:29 Tapio Muurinen  
  Sama juna matkalla tästä jokunen sata metriä etelään https://vaunut.org/kuva/21297?u=832&paik=Mets%C3%A4kyl%C3%A4 (Junan numero on varauksin - edelliseltä 1970-luvulta).
kuva 06.05.2011 23:23 Tapio Muurinen  
  Muistoja herättelevä kuva minullekin. Monta kertaa Lättähatulla ja muutamia kertoja Motilla tuosta oikealta (tienpohja), ja eräillä muillakin junakyydeillä tuli läpi matkustettua. 17.6.1960 tuossa vanhan linjan etelävaihteella Hillosta saapunut T7514, Tr1 10xx, 102 aks. ja Kouvolasta Hilloon matkaava ylimääräinen, Tr1 1063, ottivat rajusti yhteen. Venäjälle menossa oleva paperivaunu (Summasta ?) ja viisi propsivaunua hajosivat. Yksi propsivaunu nousi pystyyn. - Metsäkylästä ja kauempaakin kuljettiin aikoinaan yleisesti junalla Haminassa koulussa. Omallakin luokalla 1960-luvulla heitä oli useita. 1940-50 -luvun taitteessa Erkki Aho, sittemmin kouluhallituksen pääjohtaja, muisteli koulumatkojaan Haminan junassa: "Mikäpä jännempää kuin hypätä liikkuvasta junasta, tehdä se tyylikkäästi, takanojassa alastulokulma junan nopeuteen sopeuttaen. Riskejä siis otettiin". Tarkkasilmäinen aseman henkilökunta tunnisti hyppääjät ja ilmoitus rehtorille. Aamuhartauden jälkeen rehtori luki nimilistan kenelle kaksi tuntia jälki-istuntoa ja "rikoksen" uusijoille lisäksi käytöksen alennus.
kuva 06.05.2011 09:47 Tapio Muurinen  
  Tärkeää oli radan tunteminen, ja miehet joka satoja kertoja olivat väliä vetäneet, tunsivat sen kyllä. Vieraat komennusmiehet saattoivat joskus olla enemmän pulassa. Satsaamisen seuraavaan mäkeen saattoi aloittaa jo edellisestä alamäestä, ellei se ollut tolkuttoman kaukana.
kuva 04.05.2011 23:13 Tapio Muurinen  
  Graafin mukaan ei mennyt Viinikkaan. Oli Tpe kolmiossa suuntana itä n. klo 16; jos tämä passaa kuvausaikatauluun.
kuva 03.05.2011 22:53 Tapio Muurinen  
  Oliko tässä joku rakennus, vai pussiraide, eli vaunun katolta, vai mistä kuvattu? Tässäkin on junaa vaihdettu perheen mukana 1950-luvulla, mutta pikkupojan muisti ei riitä aivan sinne saakka.
kuva 03.05.2011 15:52 Tapio Muurinen  
  T3071 matka alkoi Harjavallasta 12:45 ja jälki päättyi Outokumpuun seuraavana aamuna 9:45 (v.1987).
kuva 02.05.2011 18:36 Tapio Muurinen  
  Kiitokset edellisistä tiedoista. Palaset loksahtelevat hyvin paikoilleen. Vuonna 1962 viimeisetkin korjaukset Metsäkylän - Klemolan seudussa, mm. Summanjoen uusi silta, oli saatu valmiiksi, ja rata tavaraliikenteen kannalta parhaaseen kuntoon. Tuli myös selville tilanne Savon radalla Kv-Pm välillä, joka myös oli kiinnostava. Tuo aikataulun hidastaminen sattui ilmeisesti samoihin aikoihin, kun Hr13:t tulivat Haminan suunnan päävetäjiksi omien havaintojeni mukaan. Touko-/kesäkuun vaihteessa 1966 työnjako Hr13/Tr1 välillä vaihtui täysin. Risto ei muuten olisi jaksanut.
kuva 02.05.2011 11:51 Tapio Muurinen  
  Petriltä kysyisin vielä näkyykö niissä tuoreemmissa aikataulukirjoissa tietoa, mihin luokkaan Inkeroinen-Hillo radan korjausten jälkeen nostettiin, I:een vai II:een? Vai oliko tuo rajoitettu lisämaininta, jota on uskominen? - VR historiikissa 1937-62, s. 137, sanotaan: "Junapainon määräävä eli ns. suurin noususuhde on nyt (oikaisujen jälkeen) molempiin suuntiin Inkeroisten - Haminan välillä yhtä edullinen kuin Kouvolan - Inkeroisten välillä eli 10 ‰". Tuon perusteella ajatuskseni vähän harhailee.
kuva 02.05.2011 11:16 Tapio Muurinen  
  Jos noin oli, kuten Kari mainitsit, niin aikaisen riskin ovat ottaneet - mutta onhan sitä riskillä pelattu ennenkin, kun pakko ollut. Rapasaaren vaihteelta Lappeenrantaan tuli K43-kiskotus vasta keväällä 1950. Kouvolasta saapuneet raskaat veturit eivät yleensä menneet sitä pitemmälle rantaan. Nostoissa käytettiin kahta pienempää veturia. Mutta kuten sanottu, keväällä 1945 oli tiukka tilanne. Toukokuussa reilussa kahdessa viikossa nostettiin Rapasaaresta ylös 35 alusta, josta suurin painoi 86 t. Ne kuljetettiin kahdeksalla junalla Haminaan ja laskettiin mereen Lakulahdessa.
kuva 01.05.2011 12:31 Tapio Muurinen  
  Noin 44 m (2x22 m jänteet). Kantokyky on varmaan vielä ihan riittävä, mutta millä vehkeellä ja mistä luvat https://vaunut.org/kuva/67819?paik=Pinjainen
kuva 01.05.2011 00:55 Tapio Muurinen  
  Tuo Tampereen kulma on jäänyt minulle vieraaksi. Ensin ajattelin, että Harjavallan suuntaan tietenkin, mutta ei, tämähän onkin Oriveden suuntaan. Mutta saattaa silti Harjavallasta olla tulossa, tai Porista. - Mikä kumma, että tälläsia kuvia jää tuijottamaan - varsinkin näin Valpurin yönä!
kuva 01.05.2011 00:31 Tapio Muurinen  
  Sinistä se GM pukkaa, mutta koska pankromaattinen mv-filmi on siniselle vähän herkempi, niin se menee "yli" ilman suodatusta.
kuva 30.04.2011 21:11 Tapio Muurinen  
  Pieniä eroja löytyy paljonkin. Jotenkin näissä vanhemmissa ajoissa on "elämän makua", olkoonkin ajan patinoimaa ja vaatimatontonta nykyhetkeen verrattuna. Kesällä 1999 tyttäreni (silloin 9 v.) remputti noita asetinpukin kampia - vaijerit oli katkaistu, sama kello vielä seinässä, erilaiset penkit, puolet aseman edustasta vielä luonnonkivillä päällystetty. Ulkoinen olemus oli siisti; sisällä emme käyneet.
kuva 30.04.2011 20:52 Tapio Muurinen  
  En tiedä onko koskaan kokeiltukaan, paljonko "Kukko" saisi liikkeelle, mutta uskon sen hoidelleen lajittelussa kaikki aikakautensa junarungot 1300 tonniin saakka, jos sellainen vain koukkuun kytkettiin. Jos Jätkäsaaresta Pasilaan oli vaihtoliikenteen luonteista, niin silloin vaikutti myös promillet, mutta eiköhän se tuhannen pinnassa tai ylikin liikkunut - joku kuljettaja saattoi vetäistä enemmänkin kuin "laki" salli.
kuva 30.04.2011 12:31 Tapio Muurinen  
  Yli 70 vuotias asemarakennus on ajan hampaan nakertama. Ilmeisesti kummoisia muutoksia ja korjauksia ei ole tehty. Olikohan tuossakin niin, että aseman perustukset olivat painuneet savikkoon, ja alimmat hirret melko pehmeitä, kun tuo hiekkapintainen laiturikin vedetty aivan seinään kiinni. Muistaakseni 1970-luvulla puhuttiin koko rakennuksen purkamisesta. Onneksi niin ei sillä kertaa tehty. Pari kertaa olen käynyt rakennuksen sisällä. Viimeksi 1995, kun tulimme junalla nuorten Hopeasompa-kilpailuun Perniöön (Turusta ensimmäistä kertaa - minulle - sähkövedolla. Asema oli silloin kunnostettu, mm. odotushuoneen vanha, lohkeillut betonilattia oli maalattu. - Junanlähettäja ja yksi saattaja katsovat loittonevaa junaa; "sinne se kehitys painuu, länteen - onhan meillä onneksi Saloran TV-tehdas". - Raimo kyseli junasta; todennäköisesti Sr12 vetää sekarunkoa Eit, Eik, Ei... minä tietty Ei:n portaalla.
kuva 29.04.2011 17:40 Tapio Muurinen  
  Säilyyköhän se tuo savupiippu nuin komian näkösenä miten?
kuva 28.04.2011 20:34 Tapio Muurinen  
  Tuossa edellä oli puhetta junapainoista. Maksimit saavutettiin, ellei vähän ylitettykin. Tarkentaisin sen verran, että on hyvä tietää mistä aikakaudesta (vuosikymmenestä) ja rataosasta puhutaan. Vuoteen 1953 saakka merkittiin kuljettaja-aikatauluun junan perusnopeus (Pn), veturityyppi, jolle aikataulu on laadittu ja maksimijunapaino. Otan kaakonkulmilta muutamia esimerkkejä vuodelta 1951. Kotkan radalla määräävä nousu oli 10 ‰ molempiin suuntiin. Tr1-vedolla, Pn 44 km/h, junapainot olivat 1000 t. Vastaavasti Haminan radalla ajettiin ennen Toukosuon jyrkkien mutkien ja kaltevuuksien oikaisuja ”ylämäkeen”, Hma-Ikr, Ristoilla, Pn 36 km/h, vain 670 t junapainoilla. ”Alaspäin” minulla ei aikataulua löydy. Tuolloin Kouvolassa oli 10-15 Ristoa. Luultavasti niitä ei vielä Haminan juniin kovin usein riittänyt. Aikataulukirjan A-osassa (1955) käytettiin Kouvolasta – Haminaan Ristolla junapainotaulukkoa II (12,5 ‰), mutta takaisinpäin taulukkoa III (20 ‰). Perusnopeudet ja junapainot olivat samat kuin edellä (Toukosuon oikaisut edelleen tekemättä). Kotkaan ajettiin jo tuolloin 1200-1300 t:n junapainoilla. Haastattelin kerran erästä Kouvolan veteraanikuljettajaa, joka kertoi ettei Hilloon vedetty Ristoilla juurikaan yli 1000 t:n junia, koska rata oli kuin pyykkilauta, eli ei niin hyvä kuin Kotkan rata. Vasta Hr13:n tulo v.1965 kasvatti junakokoja.
kuva 27.04.2011 17:20 Tapio Muurinen  
  Paljon on maisema muuttunut; mukava tehdä vertailuja. Jotain vanhaakin on säästynyt https://vaunut.org/kuva/42342?kv=1973&paik=Turku
kuva 27.04.2011 17:03 Tapio Muurinen  
  Tuon tapaisella rullalevetilla, mutta paljon jämerämpää tekoa, vetäistiin kaikuharausalus "Särkkä" Satamantien sillan ali Hillossa 7.1966, koska se ei Osa:n kyydissä sopinut korkeutensa puolesta. Laivan molemmissa päissä oli Ardelt-nosturit nostamassa. Sitten sillan alituksen jälkeen laiva taas Osa:n kyytiin ja Saimaaseen. Viimeisiä ellei viimeisen kerran tämä rautakanava oli "oikeassa" käytössä heinäkuussa 1968, kun Savonlinnan Pääskyniemen telakalta valmistunut Rauma-Repolan kalustoproomu "Apu" vietiin erikoiskuljetuksena Hillon Lakulahteen. - Sittenpä Saimaan kanavakin alkoi olla taas luvallisessa kulkukunnossa
kuva 25.04.2011 23:42 Tapio Muurinen  
  Sehän on vain hyvä, että herättelet pähkäilemään. - Öljyt olivatkin silloin tarpeen, kun kiertokanget reuhtoivat ja vääntelivät runkoa puolelta toiselle ja laakerit olivat lujilla. Ristossakin niitä käsikannulla voideltavia kohteita taisi olla puolellaan kolmisenkymmentä; voitelupumpun huolehtimat kohteet erikseen. Jos vielä vähäsen venyttää, niin taakse päin vedettäessä taitaa ristikappaleeseen kohdistua myös alas suuntautuvia voimia. Tosin Ristot enää harvemmin sellaisiin töihin isojen junien kanssa joutuivat.
kuva 25.04.2011 00:46 Tapio Muurinen  
  Kyllä, veli todistaa oikein - minä väärässä. Siellä toisella puolella on tosiaan vetävä voima ja kulma nyt suurimmillaan.
kuva 24.04.2011 17:53 Tapio Muurinen  
  Se erkanemisvaihde etelään oli hieman ennen nykyistä Tunnelikatua (länsipuolella);eli Asetinlaite II:n takaa (eteläpuolitse). Erkanemisvaihteen länsipuolella oli Torpan vaihdekoju. Näitä samoja halkopihan raiteita, tai aivan länsi-/lounaisreunaa, koska halkopiha jäi itäpuolelle. Jos tuossa oikealla ei ollut 40 vuotta sitten enää ratapohjaan viittaavaa, niin mahdollisesti tämä hiilkentän raide oli vanhaa Kotkan rataa. Tästä suunta jatkui Kotkankallionkatu - Kiehuvantie, todennäköisesti samaa vanhaa ratalinjaa, Kiehuvaan, siihen Kouvolan eteläisen sisääntulotien eli Kymenlaaksontien rautatiealikäytävän pohjoispuolelle.
kuva 24.04.2011 17:03 Tapio Muurinen  
  Oliko tämä yleisökysymys? - Harrastelijan vapaalla mielikuvitustietämyksellä sen kautta kohdistuu kaikki junan kiihdyttämiseen tarvittavat voimat, jotka varmaankin liikkeellelähdettäessä ovat suurimmillaan. Juuri nyt männän etupuolelle paukahtaa höyrynpaine, joka välittyy männänvarren kautta ristikappaleeseen kovana puristuksena. Kun kiertokangen tappi pyörähtää 90 astetta ala-asentoon, pyrkii momentti työntämään ristikappaletta ylöspäin, mutta johtokisko eliminoi ylöspäin suuntautuvan voiman, eikä männänvarsi pääse taipumaan. Toisella puolella tilanne on juuri sellainen, mutta voimamomentti on alaspäin. Eli ristikappaleeseen kohdistuu koko ajan sekä puristavia että vetäviä voimia, mutta myös ylös-alas vääntäviä voimia, jotka yhdellä (tässä tapauksessa) tai kahdella johtokiskolla suunnataan vaakasuoriksi, eli eteenpäin vieviksi voimiksi. - Joskus on sattunut, että männänvarsi on taipunut liian koville joutuessaan. Siihen on ehkäisevä hoito; alennetaan painetta.
kuva 24.04.2011 00:26 Tapio Muurinen  
  Jäi tuo P78 sotkemaan ajatuksia – minun syy. Se vain sattui ohittamaan Hyvinkään tuossa kello 13 maissa. Nämä menivät aivan peräkkäin; pitkämatkalaisia molemmat. 78 taisi olla alun perin MK70, 1960-luvun alussa (Dm4), sitten MK78 (Dm8), ja vuodesta 1972 EK78 (Sr12). - Hurujen (Hr12) kierrosta Savon radalla; kyllä niitä aina on siellä liikkunut vaihtelevasti eri vuosikymmenillä. Ennen Hr13:a jopa aika runsaasti. Esimerkiksi jo 1962 alkuvuodesta oli kuusi tavarajunaparia Hr12 vedolla Kv-Pm välillä. Sitten Hr13-sarjan valmistuttua se ”kaappasi kentän” valtaosaltaan, mutta kyllä sinne sekaan aina joku ”Vintti-Hurukin” mahtui niin tavara- kuin pikajunissa, päivällä ja yöllä 1970 - 80-luvulla. Esimerkiksi 1980-luvun taitteessa P71 (yöjuna), jolla säännöllisesti matkustin, oli Kouvolasta Kontiomäkeen aina Dr12 vedolla. Myös P75 oli välillä Dr12:n perässä kuin myös joku tavarajuna 1970-luvun luppupuolella.
kuva 22.04.2011 23:00 Tapio Muurinen  
  Näköjään melko löyhästä hihasta olen joskus ravistanut tuon P78. Silläkin tuli usein matkustettua, mutta taisi olla kiitojuna, eli Dm8. Olisiko kelloajan perusteella sopivampi P66 Oulusta, jos se vielä tuolloin kulki yöjunana. Se ainakin pysähtyi Hyvinkäällä, johon kuvan juna parhaillaan on hiljentelemässä.
kuva 22.04.2011 22:51 Tapio Muurinen  
  Samoilla lukemilla ollaan. Oikean puolen kammentappi menee klo 3:ssa ja vasen tulee 90 astetta perässä. - Noista Jungin pelleistä; samat suojapellit kääräistiin kattilan ympärille, vaikka kattila vaihtui. Suomalaisiin verrattuna niissä oli eroa.
kuva 22.04.2011 22:41 Tapio Muurinen  
  Tämä Asetinlaite II oli henkilöaseman raiteiden itäpäässä. Tunnelikatu menee jokseenkin tuosta "Paikkurin" alta https://vaunut.org/kuva/28828?u=216&paik=Kouvola
kuva 22.04.2011 15:10 Tapio Muurinen  
  Antsa ei ole kiireiltään ehtinyt tuomaroimaan vastauksia (klo 6/12). Mutta pääsiäinen jatkuu - jos veturin näki kauempaa, eikä numeroita erottanut, niis mistä tunnisti, että on jungilainen?
kuva 21.04.2011 23:43 Tapio Muurinen  
  Oikeanpuolen kampi menee 90 astetta edellä.
kuva 21.04.2011 20:27 Tapio Muurinen  
  Yksi Ristovetoinen T-juna lähti Toijalasta etelään säännöllisesti juuri samaan aikaan, tai harmillisesti hieman aikaisemmin, kun P143 saapui. Vaikka olin varustautunut kameralla, en kertaakaan onnistunut saamaan siitä kuvaa. Aina hieman myöhästyin. Kello oli n. 14, eli nuo Simo Porkolan kuvat Lempäälästä passaisivat hyvin. Jos numerointi oli sama, niin v. 1973 se oli T3626 Viinikasta Korttioon. - Ei muuta kun kamera takaisin reppuun ja asemaravintolaan hernekeitolle odettelemaan H536:n lähtöä, jossa vielä saattoi olla Dm6.
kuva 21.04.2011 00:31 Tapio Muurinen  
  Suomalaiset saivat tuntumaa näihin "Isoihin Ryssiin" jo vuosina 1941-44, kun saatiin "lainaan" kolmatta kymmentä E-sarjan veturia Baltiasta ja Itä-Karjalasta. Sarjatunnuskin oli Tr2 vuodesta 1942 alkaen. Päävarikkoina olivat Riihimäki ja Äänislinna. Sitten 1944 lopulla ja 1945 alussa ne pantiin parempaan kuntoon kuin tullessa olivat, ja Neuvostoliiton alueelta luvatta poisviety omaisuus palautettiin.
kuva 18.04.2011 23:05 Tapio Muurinen  
  Vaikka ajan hammas on jo kulunut, niin vielä jotain tästä ”Lännen raudasta”. Se joka vähääkään oli kiinnostunut rautavaltion vehkeistä, niin todennäköisesti oli Trumannin nähtyään polttomerkitty loppuiäkseen. En muista milloin ja missä minulle kävi noin, mutta ehkä se oli Riihimäellä tai Karjaalla joskus 1960-luvun alussa. Tämä on muuten ainoa kuvani lämpimästä Trumpasta. Kuvaustilanteesta muistelen, että tätä oli vaikea kuvata, koska tiiliseinää tai mustaa veturinkuvetta työntyi joka puolelta häiritsemään sommittelua. Tästä vinkkelistä näkyy hyvin keskimmäisen eli kolmannen vetoakselin laipaton pyöräkerta. Voi myös mietiskellä, millaista Trumpalla oli vetää takaperin ja yrittää tähystää; ”Älä turhaan tähystä, luetaan huomenna lehdestä”. Haminalainen kuljettaja Lindholm kertoi naureskellen, kuinka Trumannit lähtivät Haminasta tenderi edellä. Sen on täytynyt olla silloin jo 1950-luvulla. – Baldwin Locomotive Worksilta Philadelphiassa valmistui 40 veturia viikossa. Samaan aikaan oli valmisteilla 1200 veturia; melkoinen paja. Suomalaiset maksoivat 93000 dollaria / veturi. Saksasta tilatut ”jungilaiset” maksoivat 6-7 v. myöhemmin 94000 dollaria kappale.
kuva 17.04.2011 20:33 Tapio Muurinen  
  Niin kai se isoissa maissa oli tapana; ajetaan niin kauan pystytään ilman suurempia korjauksia, ja sitten otetaan uusi. Tämän peruskonstruktio oli vanha; amerikkalaiset olivat toimittaneet Venäjälle E-sarjaa jo ennen vallankumousta lähes 1000 kpl. Sitten liittolaiselleen sotaveturiksi vähän muunneltuna pari tuhatta lisää. Juuri sitä samaa sarjaa olivat nuo meidän Tr2:t, mitä nyt tilaajan toiveita vähän kuunneltiin. En tiedä kuinka pitkäikäistä veturia suomalaiset siitä toivoivat, mutta aika ajoi ohi parissa kymmenessä vuodessa hyvälläkin hoidolla. Esimerkiksi taloudellisuus ja käyttöominaisuudet olivat jääneet ajastaan jälkeen parempien Tr1:n ja uusien linjadieseleiden rinnalla. Jonkin verran veturien mukana tuli varaosia, mutta tuliko edes varakattiloita - hyvät piirustukset kyllä tuli matkassa. Kuvaavaa on, että kiertokangen laakereita ei voinut kiristää. Ne vaihdettiin kaikki vasta sitten, kun isopää alkoi olla loppu. – Kouvola sai 1950-luvun lopulla nämä Baldwinit 1300-1309 vaihdossa 5 Riston kanssa. Kv:n miehet eivät siitä vaihdosta oikein riemuinneet.
kuva 14.04.2011 23:53 Tapio Muurinen  
  Kyllä hyvin mahtuu eri aikakausien lajitelmaan. - Tästä kallionlipalta ei muita saakaan, kuin klassisia kuvia eri sävyihin.
kuva 14.04.2011 23:43 Tapio Muurinen  
  Herra Rauno N:n automaalaamo ja korjaamo. Rauno on "rasvakoura" henkeen ja vereen; vuokrasi entisen rikastamohallin harrastuksilleen. Ei ole enää tuossa käytössä. - "Järvi" taustalla on Niesajoen padottu laajentuma kaivoksen saostusaltaaksi.
kuva 12.04.2011 22:15 Tapio Muurinen  
  Ei tainnut Dr13 2303 ennättynyt saada 2 milj. täyteen. Tällähän meni sarjansa ensimmäisenä 1 milj. rikki kahdeksan vuotiaana (keväällä 1971).
kuva 11.04.2011 23:05 Tapio Muurinen  
  Tämä viimeisin uusi raide (R9) keskellä on jokseenkin vanhan ratapihan entinen Kolmonen. Oikealla vanhat laiturit saivat kivireunukset ja asfaltoinnin puulaitureiden tilalle 1954. Po, F ja Ei ym. ovat vanhalla Viitosella, joka oli yleensä itään meno - Nelonen oli idästä tulo. Laiturin eteläpuolella laitimmaisena oli Kuutonen (F näkyy). Se oli etelän suunnan, Ikr/Kta/Hma, lähtö- ja tuloraide. Kaikkiaan oli kahdeksan läpiajettavaa, josta kaksi laitimmaista 7-8 veivät myös talleille, lisäksi 9 Uudelle tallille
kuva 09.04.2011 16:59 Tapio Muurinen  
  Tuosta rullarinkelistä vaunun kupeessa omia ajatuksia. - "Tavarits-rautatieläinen" on ajatellut ensin säiliötä jonkun määrätyn nesteen kuljetukseen ja alle paremmin laakeroidut telit. Tai onhan se saattanut sellaisena toimiakin aikansa. Sitten jossain vaiheessa kuljetettava on vaihtunut johonkin toiseen, ja pönttö on nostettu eri alustalle tai telit on vaihdettu. Päällemaalauksin on uusi "kuljetustehtävä" määritetty; 761 - mitähän lienee, mutta aika raskasta, kun 60 t kuorma sallitaan? Laakerimerkintää ei ole viitsitty maalata yli, jos sitä vielä tarvitaan.
kuva 09.04.2011 16:07 Tapio Muurinen  
  Markku, muistat oikein. - Tämä silta oli mieluisimpia kuvauspaikkojani Piikkiössä 1960-luvun puolivälistä alkaen. Sukulaisten maatilalla Hepojoella, n. 4 km päässä alkoi päivän työt muuten olla pulkassa, mutta lypsyhommiin ei tarvinnut osallistua. Serkkupojan polkupyörää tai mopoa lainaan sen verran, että pääsee käymään kuvausreissulla. Tässä mv-filmi on jo muuttunut diafilmiksi ja taisi olla isän punainen kuplavolkkari kyytipelinä. On ehkä lauantai-ilta. Liikenne Ohikulkutiellä jo rauhoittunut sen verran, että tohtii katsoa sopivan välin, että saa vielä loittonevasta junasta yhden otoksen https://vaunut.org/kuva/46844?paik=Piikki%C3%B6 - Sieltä voi löytyä jotain jatkolinkkejä antamaan lisää sisältöä tarinaan.
kuva 09.04.2011 11:43 Tapio Muurinen  
  Pirskatti, kun noihin Jorman juttuihin on mukava eläytyä! - Tämä oli myös nuoren kuvailijan juhlahetkiä; mikä ettei. Kesä-Suomi oli kauneimmillaan, P30 kiiruhtaa Paimioon (9 km), missä siivet käskevät sen sivuun kohtaamaan vastaantulevan P31:n. Jos VR:n "lippulaiva" oli ajallaan, kuten se yleensä oli, niin n. 15 min. kuluttua syösähtää Makarlan peltoaukeiden reunaan puna-vaalea piste, joka nopeasti kasvaa samanlaiseksi Huruksi perässään Po, Fo ja 7-8 terästä.
kuva 07.04.2011 23:53 Tapio Muurinen  
  Jos voisi painottaa enemmän kuljetuspuolta ja rautateiden merkitystä, miksi Kannakselle piti rahdata suunnaton määrä lohkareita Suomenlahden ja Saimaan väliseltä alueelta, noin 130000 kpl? Vähän taustaa. - Jo rauhan aikana aina 1920-luvulta alkaen oli Kannaksella tehty kantalinnoitteita sopivia maastokohtia hyväksikäyttäen. Tämä oli Suomi-valtion poliittinen tahtotila. Talvisodan alla panssareille otolliset urat pyrittiin tukkimaan kiviesteillä tai ohjaamaan kärki sellaisiin paikkoihin, missä moottoriarmeijan torjunta oli helpompaa. Peli oli kuitenkin kovin epäsuhtainen, jos torjuntavälineinä oli vain liukumiinat, kasapanokset, Molotovin coctailit tai koivuhalot; ynnä kivenlohkareet. Käytetään niitä mitä meillä piisaa. Mahastaan kiven päällä keikkuva tankki on pois pelistä ainakin jonkin aikaa ja helpommin eliminoitavissa. - Moskovan rauha oli välirauha, Eurooppa oli sodassa; tämä ei ole vielä tässä. Linnoitustöihin ryhdyttiin jo keväällä 1940 Kymijokivarressa, Hamina-Taavetti linjalla ja Salpalinjalla. Linnoitustyöt keskeytyivät kesällä 1941, kun jatkosota alkoi. Salpa-asema jäi taakse. Asemasotavaiheen aikana linnoitustöistä lipsuttiin, koska Saksa oli kaukana idässä. Niinpä puolustusasemat jäivät monin paikoin heikoiksi. Lisäksi mitä kauempana Kannaksella oltiin, sitä vähemmän siellä oli kovaa kiveä saatavana ja maapeitteet olivat paksuja. Kivet panssariesteisiin piti tuoda kaukaa. Kun Saksa oli hävinnyt Stalingradissa talvella 1943, tuli linnoittajillekin kiire. Mistä saadaan helpoiten valmiita kiviä linjojen vahvistamiseen. Tuodaan vaikka 300 km:n päästä junilla, kuten Haminasta ensin VT-linjan eteläpäähän Uudellekirkolle, ja siitä kenttärataa pitkin linjaan. Pääasemaan ei rakennettu panssariesteitä, koska se oli niin lähellä vastustajaa. Se murtuikin 9-10.6. 1944 ylivoiman edessä. Sieltä tuli 500 tankkia läpi. Seuraavaksi murtui VT-asema vajaan viikon kuluttua Kuuterselässä, jonka linnoitteet olivat keskeneräiset, mm. kiviä ei ollut pantu paikoilleen, vaikka niitä oli tuotu; päivä-pari aikaisemmin Siiranmäki idempänä (ja Adolf Ehrnrooth) piti pintansa. VT-aseman murruttua vetäydyttiin puolustuksen kannalta helpompaan, ja panssareiden kannalta vaikeampaan VKT-asemaan, joka nojasi Vuoksen vesistöön. - Aina voi esittää kritiikkiä tehdyistä tai tekemättömistä töistä. Virheitäkin tulee tehtyä ja varsinkin sodankäynnissä on kahdenlaista tuuria. – Geoffrey-herra voisi kirjoittaa seuraavaksi vaikkapa ”Päin kiviä ja kallioita”. Taidanpa käydä myös kirjastossa, millä silmällä ev.ltn (evp.) Tiilikainen on asioita katsellut.
kuva 05.04.2011 21:08 Tapio Muurinen  
  Enkä yhtään ihmettelisi, jos joltain suunnalta alkaisi kuulua äänekkäitä vastalauseita höyryvetureita kohtaan, "nehän on pelkkää hupia, saastuttaa ja lisää kasvihuonekaasuja"
kuva 05.04.2011 20:56 Tapio Muurinen  
  Niinpä, tuo minun arvioni on hyvin varovainen, ja todennäköisesti aika reilustikin alakanttiin. Jotain muisti- ja mielikuvia kivesteistä ja lohkareiden koosta on jäänyt lapsuudesta esim. Harjun koulutilan pelloilta Virolahdelta, ja myöhemmin vaikkapa Sallan kirkonkylältä. Noin 0,5 m³ koko on varmaan liian pieni. Eikä isoja lohkareita vaunuun saattanut kovin montaa laittaa, ettei akselipainoaja ylitetty Haminan silloisella K22 kiskoilla ja radan 20 ‰ kaltevuuksilla. Tikkamäessä, Salmenkylän pohjoispuolella oli kuulemma myös sivuraide, jossa kivijunia lastattiin linnoitustyömaan tarpeisiin.
kuva 04.04.2011 22:34 Tapio Muurinen  
  Tähän kaavioon riittäisi juttua enemmänkin. - Tuo pohjoinen ylikäytävä veturitallin kupeessa oli tilastoissa pahimmasta päästä 9. ratajakson alueella, mitä onnettomuuksiin tulee. Erään tilaston mukaan 1940-luvulla vain Savon ylikäytävä Kouvolan ratapihan länsipäässä oli hieman "edellä". Ennen Tervasaaren sillan valmistumista 1949 kaikki maantieliikenne Haminan ohi kulki tuosta. En tiedä koska siihen saatiin puomit. Senkin jälkeen autot työntyivat kiskoille, vaikka punainen jo paloi. Kerran Niemen linja-auto ajoi puomien väliin, vaikka puominvartija huusi: "Älä aja siihen". Auto mahtui juuri ja juuri siinä olemaan, koska oli kolme raidetta. Sodan aikana linja-auto ajoi kivijunan eteen, jossa kuoli 3-4 matkustajaa; oliko se tuossa vai Kivelän ylikäytävälla, en muista tarinaa. Kuljetuksista vastaava rautatieupseeri moitti veturimiehistöä: "Älkää ajako niin varomattomasti". Jonkin ajan kuluttua hän itse ajoi samaisen kivijunan alle Kivelässä ja kuoli. - Vielä niistä kivijunista: Jossain vanhassa SF-filmipätkässä on pieni otos, jossa panssariestekivillä lastattu juna kiitää itään. Täältähän se oli tulossa. Kuljetuksia varten oli oma kalusto ja henkilökuntaa. Vaunuina käytettiin enimmäkseen sotasaaliskalustoa ja vetureina "Tulistajia", Hk2-3. Karkeasti laskettuna 40000 rapakivilohkareen, à 1t / lohkare, 200 t junapainolla, eli n. 100 tonnia kiviä junassa, tekee 400 junaa puolessa vuodessa. - Melkoinen kuljetusoperaatio.
kuva 04.04.2011 00:22 Tapio Muurinen  
  Tuo Jorman käyttämä termi ”peilaus” jäi päälle. – Oliko se sitä, kun hiilikihvelin terää pidetään luukun suulla, ja terää kääntelemällä ohjaillaan ilmavirtoja ja savuja sivummalle. Samalla se estää kovimman lämpösäteilyn. Tulipesä hehkuu 1000 asteisena ja kirkkaana kuin aurinko. Silmät sirrillään yrittää lapion terän ja tulipesän reunan raosta tiirailla tilannetta, jos jotain näkee ilman mustia laseja. Lapion terää on pian punahehkuinen. Varsinkin yöllä kontrasti on niin kova, että hetkeksi sokaistuu. – Tämä on vielä pakko kertoa, koska sopivasti liittyy aiheeseen. On kokoelmasta ”muualta kuultua”. Toivottavasti alkuperäinen kertoja ei tykkää huonoa, jos sattuu näkemään. Se oli jotain 1960-lukua, kun Kuopion pohjoispuolella oli kevyet kiskot ja P72 vedettiin alkumatkasta Hv3:lla. Pieksämäkeläinen Ahti oli lämmittäjänä samassa junassa, jolla velj-mies oli lähdössä etelään. Ahti oli huikannut veljelleen että tules katsomaan hänen työkalua. Veli oli kiivennyt veturiin ja hämärässä tallannut luukunaukaisijan polkimelle. Pesästä oli iskenyt vihainen lieska, kun oli lähtöpesä sopivasti muhinut. Ahdin veljellä oli ollut uusi vaalea ulsteri päällä, Helsingin reissua varten hankittu. Ulsteri ei ollut enää vaalea, vaan noen mustaama ja lieskan korventama. Velimies oli säikähdyksestä toivuttuaan alkanut huutaa suurella äänellä, että älä ikinä pyydä tulemaan toista kertaa näihin helvetin rakkineisiin. Enkä varmaan tule, vaikka pyytäisitkin. – Hv:t ja varsinkin Jumbot halkopolttoisena eivät olleet kovin kysyttyjä kaikille. Ensin lähtöpesään heitit reilun motin halkoja, ja kun juna on vasta alkuvauhdissa halot ovat muuttuneet savuksi ja tuhkaksi.
kuva 03.04.2011 20:31 Tapio Muurinen  
  Tämä oikea laita, eli Tervasaaren seutu tuli varsin tutuksi, koska kaikki koulumatkani kulkivat tämän kautta, eli nx1000 Lepikon ylikäytävän ylityksiä. Samaa reittiä vei valtatie vaikkapa Helsingistä Moskovaan sen jälkeen kun Tervasaaren silta valmistui 1948-49. En tosin muista kuin yhden raiteen Lepikonrantaan Metsäliiton varastoalueelle, jonne tuli rata 1948. Useimmiten siinä valo- ja äänivaroitus vilkutti tyhjää. Kyllä siellä kuulemma melkein joka päivä käytiin, mutta määrättyinä aikoina - aamulla kai varhain. Ylikäytävän varoituksen kytki päälle kaupungin asettama vartija, kun "Etelän" vaihdekojusta ilmoitettiin junan saapumisesta. Kesällä 1958 ylikäytävän vieressä syttyi Forsselin höyläämö veturin kipinästä. Verstas tuhoutui kokonaan, koska palokunnan oli keskityttävä vieressä olevan huoltoaseman pelastamiseen. - Saviniemen rata oli vanha, valm. 1908-09. Siellä oli Nobel Stadard Oilin ("Esso") öljyvarasto. Se oli jokseenkin vähällä käytöllä. I-maailmansodan jälkeen sen kiskot olisi haluttu ostaa jonnekin erittäin hyvällä hinnalla, mutta kaupunki ei voinut myydä, koska oli sopimus "Oilin" kanssa. Saviniemen raiteilta lastattiin myös ne lukuisat kivijunat, jotka veivät osittain valmiista Hamina - Taavetti puolustuslinjasta panssariestekivet Kannaksen linnoitteisiin keväällä ja kesällä 1943 - oliko 40000 kiveä. Ison luokan urakka. Sotien jälkeen siellä toimi Virolaisen telakka (muuttui Hollmingin telakaksi), jossa valmistettiin mm. sotakorvausaluksia. Kun sotakorvaukset oli toimitettu Hollming muutti Raumalle; telakan puutyöversaaseen tuli Holmaharjun saha ja autotalliin muutti kaupungin palokunta.
kuva 02.04.2011 22:16 Tapio Muurinen  
  Vai niin paljon sentään raaskivat jättää. Toivottavasti edes tuosta vanhemmasta osasta. - Vertailuja seuraavalta vuosikymmeneltä, jolloin kaikki oli vielä tallella https://vaunut.org/kuva/26911?u=377&paik=Hamina+%28vanha%29
kuva 31.03.2011 23:12 Tapio Muurinen  
  Tavallista oli, että laituriauto peräkärryineen ajoi junaa vastaan, tai riippuen tulosuunnasta. Sitten sopivassa kohdassa u-käännös laiturilla (kapeallakin) ja hiljaa ajaen esim. Fo:n tai EFiab:n rinnalla, kunnes juna pysähtyi. Toiseen kärryyn saapuvat matkatavarat, ja toisesta kärrystä lähtevät tavarat kyytiin.
kuva 31.03.2011 19:03 Tapio Muurinen  
  Hetken kuluttua helpottaa https://vaunut.org/kuva/62369?kv=1973&paik=Kiuruves i– Eräs höyrytaitoinen ”monitoimikuljettaja” valisti minua lämmitystekniikasta: ”Kun poltetaan hiiliä, se on paras tehdä niin, että heittää uusia hiiliä aina jommalle kummalle puolelle, siis jakaa arinan pituussuunnassa kahtia. On paras aloittaa lisääminen sieltä peränurkasta ja tulla sieltä taaksepäin. Noin siksi, että tuoreet hiilet kehittää savua, joka peittää näkyvyyden savun taakse. Seinän lähelle ja nurkkiin hieman paksummalti. Samalla lämpötila pesässä laskee, mutta toinen puoli pesästä palaa kuumalla ja sytyttelee uusista hiilistä syntyvän savun palamaan, jolloin savutus vähenee. Tuossa vuorottelussa on oltava huolellinen, ettei toinen puoli arinasta "pala puhki", vaan hiiliä on aina joka kohdassa. Vesi täytyy pitää lähellä ylärajaa, syöttää vähän ja usein, kuten hiiliäkin. Puita poltettaessa kun tekee lähtöpesän, ei tulipesän luukkuja ole hyvä enää avata. Jos ne avaa ja pesä on sopivasti muhinut, iskee luukusta sellainen vihainen lieska, joka hiettää edessäolijan persauksilleen tenderiin, polttaa parran, kulmakarvat ja muut haivenet. Sen kokeneet kertovat tapahtuman olevan ikimuistoinen, kun vahingossa tallaa luukun aukaisupolkimelle väärällä hetkellä”.
<<   >>