![]() |
25.01.2011 21:56 | Tapio Muurinen | ||
Rullan edellinen kuva https://vaunut.org/kuva/29544?u=832&m=1&kv=1967&paik=Helsinki | ||||
![]() |
25.01.2011 09:25 | Tapio Muurinen | ||
Se on merkki jarruttajalle, että hypää tähän kulmaan. | ||||
![]() |
24.01.2011 23:10 | Tapio Muurinen | ||
Olen kaiman kanssa samaa mieltä. Pinnapyöriä oli vielä runsaasti liikenteessä, ja "sekarengastusta" näkyi yleisesti vanhoissa vaunuissa. - Mak:t taitavat jo olla tiensä päässä, vaikka käyttöaikaa näyttäisi olevan vielä jäljellä. - Laukaistavia sivulaitojakin on vahvistettu U-palkein. - Osa paremmista Mak-vaunuista sai vielä jatkoaikaa sepelin ja soran kuljetuksessa. Niitä jopa maalattiin punaruskeiksi. | ||||
![]() |
24.01.2011 22:59 | Tapio Muurinen | ||
Gbk:ssa luukun pystyi avamaan ja sulkemaan vaikka maanpinnasta sillä nostovarrella. Gbl:n kanssa piti olla vähintään lastauslaituri jalkojen alla, tai sitten tikapuut. | ||||
![]() |
20.01.2011 21:55 | Tapio Muurinen | ||
Kun käänsi kameraa vasempaan, niin näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuva/65935?u=832&m=1&paik=Kouvola | ||||
![]() |
19.01.2011 22:56 | Tapio Muurinen | ||
Historiikki tietää, kuin myös Rautatieuutiset noilta ajoilta. Vaunu tuli palapelinä marraskuussa 1973 Suomeen, kasattiin Pasilassa, ja oli heti vuodenvaihteen jälkeen kuljettamassa Vaasasta Huutokoskelle ensimmäistä isoa muuntajaa, joka painoi 330 t. - Samanlainen vaunu oli toimitettu Ruotsiin ASEA:lle aikaisemmin syksyllä. Niitä pidettiin lajissaan jopa maailman suurimpina. | ||||
![]() |
19.01.2011 14:54 | Tapio Muurinen | ||
Italian kaunotar, syntymävuosi lie 1971-73 (jostain se tarkempikin tieto löytyisi). | ||||
![]() |
17.01.2011 09:37 | Tapio Muurinen | ||
Samat lätkät uhmaavat vuosituhansia https://vaunut.org/kuva/31011?u=832&m=1&paik=Turku tuossa Barkerin portilla, Hankkijan rehutehtaan kulmassa. | ||||
![]() |
15.01.2011 17:57 | Tapio Muurinen | ||
Kun paljon "rapataan" niin välillä roiskuu. Tammikuussa 1978 suistui dieselöljyä NL:sta kuljettanut säilöjuna Reitkallin ja Tikkamäen välillä, kun kiskonpää murtui raskaan kuorman alla. Seurauksena oli paha öljyvahinko, jossa n. 300 kuutiota öljyä valui ympäristöön. Kolme vaunua tyhjeni kokonaan ja kolme osittain. Onneksi oli talvi, että siitä saatiin osa imettyä loka-autoilla. Loppuja polteltiin pitkin kevättä. - Se oli potku Haminan uuden radan rakentamiselle Tavastilasta. Yllä olevasta kuvasta pari vuotta eteenpäin, elokuussa 1989 syttyi Poitsilan ratapihalla vasta saapunut transitojuna palamaan, kun vaunusta vuotanut herkästi syttyvä absorbentti leimahti jarrukipinastä. Siinäkin oli suuren katastrofin ainekset lähellä. Alueen väestöäkin alettiin jo evakuoida, kun ei tiedetty mikä myrkky palaa. - Seurauksena tiukennetut määräykset ja valvonta transitokuljetuksissa, mm. kaluston kunto ja ei ylilastauksia. Määräysten vastainen vaunu ei tullut rajan yli. Seuraavassa kuussa 25 % pysäytettiin rajalle, mutta vuonna 1990 käännytettiin takaisin enää 5,5 %. - Eli aina pitää sattua jotain vakavaa, että alkaa tapahtua. | ||||
![]() |
15.01.2011 17:30 | Tapio Muurinen | ||
Kyllähän tällaiset paikat kiinnostivat pikkupoikia. Jos en käynyt kymmeniä...(satoja) kertoja tässä kalliolla, niin sitten kiersin polkupyörällä yleensä tuolta ratapihan toista laitaa rantaa pitkin. Silloin satama-alueella liikkuminen oli täysin vapaata. Varmaan päämotiivi ensimmäisen kameran hankintaankin oli juuri, että voi tallentaa kiinnostavia näkymiä. -Jatkoa linkkikuvassa... | ||||
![]() |
15.01.2011 17:06 | Tapio Muurinen | ||
Jänskän näköinen koneisto https://vaunut.org/kuva/59137?u=1443&m=1 | ||||
![]() |
14.01.2011 21:47 | Tapio Muurinen | ||
Samaan suuntaan reilu 20 vuotta myöhemmin https://vaunut.org/kuva/61184?u=832&m=1&kv=1980&kv2=1990&paik=Hamina | ||||
![]() |
12.01.2011 20:11 | Tapio Muurinen | ||
.., ja toisaalta oli se vaunujen vedenkulutuskin tuolloin pientä; päivävaunuijen WC:ssä vain muutaman kymmenen litran kylmävesisäilöt naaman ja käsien virutukseen, makuuvaunuissa vähän suurempi säiliö, joissa lämmin vesikin tuli n. 20:een vaunuun vasta 1950-luvulla. Lisäksi se veturien käyttövesi oli yleensä käsittelemätöntä raakavettä jostain ojasta tai lammesta. Olisihan sieltäkin painevettä pienemmällä letkulla saanut, jos olisi pidetty tarpeellisena, mutta varmaan olisi ollut kovilla pakkasilla erinäisiä ylimääräisiä askareita. - Vaunujen käyttövettähän ei suositeltu juotavaksi. Juomavesipullot olivat erikseen. | ||||
![]() |
11.01.2011 20:49 | Tapio Muurinen | ||
Kuvaajalle tulee kohta kiirus. - Ihanan pölyisiä dioja; tuollaisiahan ne joskus tuppasivat olla. | ||||
![]() |
11.01.2011 20:44 | Tapio Muurinen | ||
Makuuvaunulta näyttää, yhdistetty 1. ja 2. lk, eli CEm veikkaan. Joissain vainuissa oli tuo lankutus koko katon päästä päähän. Olikohan tarkoitus suojella kattoa vai miestä. - Mainio kuvakulma aikanaan yleisestä, mutta harvoin kuvatusta tilanteesta. Tässä vaunumiehen "huippuhetkiä". | ||||
![]() |
09.01.2011 01:08 | Tapio Muurinen | ||
Tähän kun saisi jonkun "viäräleuka" savolaeskuskin kertomaan omakohtaisia juttuja, miten koksille annettiin kyytiä Niemisjärven paikkeilla ennen Lavapuronmäkeä - sitä ei yleensä nähnyt (klo 3-4 aamuyöllä), mutta varsinkin kuuli. | ||||
![]() |
09.01.2011 01:00 | Tapio Muurinen | ||
Siihen asemakyltin alle oli merkitty korkeus, kiskon harjasta (?) ja matka Helsingistä. Se oli kai infoa matkustavaisille, sillä korkeus ei ole mitenkään poikkeava, +104,1 m mpy graafisen aikataulun mukaan. - Itse muistan paikan vuodelta 1974. | ||||
![]() |
06.01.2011 19:22 | Tapio Muurinen | ||
Esiopastimen takana, juuri jäämässä junan taakse, näkyy sama vislamerkki kuin tässä https://vaunut.org/kuva/62369?u=832&m=1&paik=Kiuruvesi | ||||
![]() |
04.01.2011 23:36 | Tapio Muurinen | ||
Ei varmaankaan ole prosessin (E-6) vika, jos värit alkavat muuttua; pikemminkin laboratorion/kotilaboratorion, huuhteluiden ja miten kuvia säilytetään. Tosin E-6:n läpi pantiin menemään melkein kaikki filmit ja merkit, jolla voi olla myös vaikutusta. Itse heitin homman siinä vaiheessa pois, kun E-4 lopetettiin. Yksityiselle filminkuluttajalle, jos halusi säästää, sen teki hankalaksi, että E-6 myytiin gallonan satseissa, jolla tosin kehitti yli 20 pitkää rullaa ilman tuoresteita. Valotetut rullat piti varastoida siksi ajaksi jääkaappiin, ja kehittää sitten n. kuukauden kuluessa. Toinen (vai kolmas) syy oli korkeat lämpötilat 38 astetta (+/- 0,3 astetta), jota kotioloissa oli hankala järjestää halvalla. - E-4 myytiin 1 litran satseissa, jolla kehitti muistaakseni 6 rullaa 20 asteen lämpötilassa. Kerhohommina tuo E-6 onnistui jotenkin, jos kaikki olivat huolellisia eikä liemiä sotkettu. Uskon sen silloin oleen jopa kannattavaa, jos filmin hankki vielä metritavarana. | ||||
![]() |
04.01.2011 00:09 | Tapio Muurinen | ||
Tämähän on juhlavuosi, sillä tasan 10 vuotta sitten nämä "Pakkasukkojunat" Moskovasta saapuivat Rovaniemelle, tai tarkemmin yksi juna. Junalla oli mittaa muistaakseni 18 vaunua; 20-vaunuisiakin liikkui. Silloin alussa koko juna vietti vuodenvaihteen Rovaniemellä. Nythän ne lähtevät vesityksen jälkeen heti hakemaan seuraavaa lastia. - Silloin alkuaikoina sama konduktööri oli mukana Vainikkalasta saakka. Myös hän vietti aikansa Rovaniemellä. Miten lie käytäntö nykyisin? | ||||
![]() |
02.01.2011 23:29 | Tapio Muurinen | ||
Ottaa, monikin, ja kokee eläviä hetkiä Jorman muhevien juttujen seurassa. Jos vaikka kirjan kirjoittaisit... :) | ||||
![]() |
02.01.2011 23:25 | Tapio Muurinen | ||
Näin siinä on todennäköisesti käynyt, mutta viitetietojen perusteella varmuudella ei voi sanoa. | ||||
![]() |
01.01.2011 20:52 | Tapio Muurinen | ||
Jos muistelee Kajaanin suunnan päiväpikajunia tuohon aikaan, niin olikos muita kuin 76, jossa kulki ravintola ja 1. lk. | ||||
![]() |
01.01.2011 20:22 | Tapio Muurinen | ||
Elää se legendaarinen "Kalakukko" vieläkin; onkohan se tuo 707/706 nykyisin. On kuulemma Haminan "äijien" kierrossa usein. | ||||
![]() |
01.01.2011 19:44 | Tapio Muurinen | ||
Lähtö Oulusta oli jotain klo 8 pintaan, koska tulo Rovaniemelle oli klo 11:00 - 11:10. | ||||
![]() |
01.01.2011 10:47 | Tapio Muurinen | ||
Kovasti Kuusykköseltä näyttää, viikonpäivästä ja vuodenkierrosta riippuen (kevät). Edessä ovat Turun ja Tampereen makuuvaunut. | ||||
![]() |
31.12.2010 13:45 | Tapio Muurinen | ||
Sehän oli helppo - tietäjälle - kuten arvelin. Vuosiluvun jätin pois tarkoituksella, eli kesää 1973 eletään. Jätkoa seuraa tässä https://vaunut.org/kuva/51089?m=1&tag0=0%7CTr1%7C1045 Juna on Ylivieskan järjestelijä T4321 palaamassa kotiin Iisalmeen. | ||||
![]() |
30.12.2010 12:28 | Tapio Muurinen | ||
Kirjoittelimme näköjään samaan aikaan - Syystalvella -87 P70 seisahtui Oulussa 16 min ja jatkoi Seinäjoen kautta Helsinkiin. | ||||
![]() |
30.12.2010 12:19 | Tapio Muurinen | ||
Samoja asioita katselin ja vertailin. Toisena näyttäisi olevan ravintolavaunu ja viimeisenä (4.) EFit ovet seljällään. Roi-Ou -väli tuli ilman 1. luokkaa. Viikonloppuisin P70 tuli Rovaniemeltä saakka pitempänä. Tyypin koeajot ovat 1987/-88 tienoissa Oulussa alkaneet neljällä protolla, ja junat P61/P70 olivat vakiona. En tiedä riittikö näitä vielä pikajuniin Kontiomäen suuntaan tuolloin, koska joku oli melkein aina testeissä tai korjauksissa muualla. - Mutta Harrin ei ole mitään syytä nolostua. Itselleni käy tämän tästä erehdyksiä ja "muistamisia", ja jopa yli 40 vuotta vanhoja kuvia olen saanut täällä järjestykseen. | ||||
![]() |
29.12.2010 00:22 | Tapio Muurinen | ||
Ruutu, pari aikaisemmin meni tässä https://vaunut.org/kuva/41812?u=832&m=1&paik=Rovaniemi eli saatta tuo sahatavarakin mennä Ouluun, jos joku sopiva laiva siellä vartoo. | ||||
![]() |
29.12.2010 00:12 | Tapio Muurinen | ||
Ei paha! Samalta Kotkantien sillalta tullut poltettua aikas monta filmiruutua. Tosin silloin oli vähemmän noita sähkölankoja ja portaaleja. Vaihdekoppikin on sanerattu ja semafori kadonnut sen nurkalta. | ||||
![]() |
29.12.2010 00:01 | Tapio Muurinen | ||
Jotenkin tässä henkii sellainen ilmapiiri, että "koneapu" olisi menossa veturitakki päällä irrottamaan väliä ja matkustajat odottelevat lisää vaunuja, eli olisiko P70 saapunut Rovaniemeltä, vai sotiiko laituri ja raide vastaan? - Kuvaaja parhaiten tietää. | ||||
![]() |
27.12.2010 22:04 | Tapio Muurinen | ||
Illassa ollaan, juu. - Pitkään vaunuun (Oc?) on on näköjään pantu kolme nippua peräkkäin, jolloin kaksi peittoa ei vielä riitä. Isoilla tarhoilla oli yleensä "peittomiehet". Minusta se peittäminen ei ollut niin hankalaa, koska trukki nosti niin miehen kuin viikatun peittonipun kuorman päälle, jossa se vedettiin auki, helmat alas ja narut kiinni. Varovainen kyllä sai olla. Purkaminen taas oli aika vetämistä maasta käsin, varsinkin jos narut olivat solmussa, kuten yleensä olivat, ja ne osasivat mennä jos mitä ihmeellisimpiin kolosiin, nimim. "Kokemusta on". Narujen sitomisesta aina vannotettiin, että se homma pitää tehdä kunnolla, ettei matkan aikana pääse löysäämään. Voi vain kuvitella millainen hulmuaminen ja pauke kävi, jos oli myrskyinen keli. | ||||
![]() |
25.12.2010 21:59 | Tapio Muurinen | ||
Osuvasti sanottu! Sopii hyvin jouluajan tunnelmaan. | ||||
![]() |
21.12.2010 23:29 | Tapio Muurinen | ||
Tässä olen näköjään laskeutunut alas Salmenkylän sillalta, joka jää oikealle olalle, ikuistamaan harvinaista hetkeä. Siitä sillalta otettuja kuvia onkin vaikka kuinka ja paljon. - Kotkalainen Eteenpäin-lehti kirjoitti: "Tänään klo 16.20 lähtee viimeinen matkustajajuna Haminasta. Onko se suruliputettu? Mene ja tiedä. Joka tapauksessa se on Haminalle taantumusmerkki, sillä 69 vuotta on matkustajaliikenne Haminan radalla toiminut. Nyt se on enää vain muisto". | ||||
![]() |
19.12.2010 20:12 | Tapio Muurinen | ||
"Hillo"-sanan alkuperää en ole luotettavasti selvitellyt, vaikka se onkin entisen kotikyläni nimi. Kaakonkulmilla on myös samaa sukunimeä. - Tämä satama-alue kuului "Hillo"-nimiseen, jonka kaupunki osti 1930-luvulla ilmeisesti Poitsilan kartanolta, joka kuului Vehkalahden kuntaan. Koko alue oli vajaa 300 ha, käsittäen myös Hillonniemen. Jo 1700-luvulta olevassa ensimmäisessä tunnetussa merikortissa Hillonniemi tunnetaan nimellä "Hillnälandet". Kallioinen niemenkärki kohosi merestä n. 20 m. Olisikohan englantilaista vaikutusta? - Pirkon kanssa olen ehdottomasti samaa mieltä. Tästä Haminan vahva kasvu erääksi maamme tärkeimmistä satamista ja liikennepaikoista alkoi vuoden 1937 lopulla. | ||||
![]() |
19.12.2010 11:40 | Tapio Muurinen | ||
Tuohon Kymin suureen kenttään mahtui hiiltä lähes 100000 t. Kuvassa määrä on reilusti vajaa. Enimmillään, mitä tiedän hiiltä tuli huhti-toukokuussa 1963 yhteensä 170000 t. Hiili ei jäänyt tuohon makaamaan, eikä se olisi kaikki sopinutkaan. Huippuaikoina lastattiin hiilivaunuja 180-200 vuorokaudessa, joista tuli 5-6 hiilijunaa. Näin oli 1950-luvulla, jolloin junapainot olivat pienempiä. | ||||
![]() |
18.12.2010 20:30 | Tapio Muurinen | ||
Vaihdoin kuvan parempiin sävyihin ja laajempaan vinkkeliin. Näkyy nuo tuppeen sahatut koivulaudatkin, jotka ensin häiritsivät, mutta kuuluvat jotenkin miljööseen. Vieressä oli tavallisesti myös pylväs- ja puomipinoja, joiden välistä sai kuvakulmaa hakea - Taustan kalliot olivat mieluisia paikkoja katsella Ristojen lähtökiihdytyksiä. Nythän noitakaan kallioita ei enää ole. | ||||
![]() |
18.12.2010 20:09 | Tapio Muurinen | ||
Eräs "veki" kertoili hauskana juttuna, kuinka meilikuvitus yksinäisinä hetkinä lähtee vallattomasti vaeltelemaan - Nom oli kytketty heti veturin perään; millaisia "tärkeitä asiakkaita" siellä lieneekään kyydissä. Mitäpä jos tuossa ylöpuolella alkaa kohta helikopteri pörräämään ja sieltä konepistoolilla aletaan osoittelemaan, ja seuraavalle peltoaukealle pakottaa pysähtymään... | ||||
![]() |
18.12.2010 19:56 | Tapio Muurinen | ||
Kyllä tuohonkin sävyyn silmä tottuu, kun annetaan tarpeeksi aikaa. Se kellertävä sävy taisikin olla vallalla alusta saakka. Muutenkin on ilme muuttunut; autojakin enemmän https://vaunut.org/kuva/50446?m=1&paik=viipuri | ||||
![]() |
16.12.2010 23:29 | Tapio Muurinen | ||
Kyllä se syksyllä poistettiin, ja pantiin keväällä taas takaisin, kun maasto alkoi olla kuiva. Joskus kipinäsihti matkusti pitkiä matkoja tuossa kattilan kupeeseen nojaten otetangon varassa. | ||||
![]() |
16.12.2010 23:01 | Tapio Muurinen | ||
Vaikka ei olla vielä vapussakaan, niin Risto on jo saanut baskerin piippunsa päähän. | ||||
![]() |
16.12.2010 22:51 | Tapio Muurinen | ||
Riston ja Pekan halkopiippu oli vähän saman näköinen kuin tuo yhdistetty hiekka- ja höyrykupu. Ei aivan yhtä suuri, mutta pyöreä kuin kakkuvuoka. Sotien jälkeen hiilipula oli välillä niin ankara, että vain 10 % vetureista voitiin ajaa hiilellä. Keväällä -47 hiili oli vähällä loppua kokonaan. Ristojakin muutettiin haloille pari kertaa. Tärkeimmät junat pyrittiin kuitenkin ajamaan hiilellä. Joku Pekkakin taisi halkopiipun saada; tosin eihän niitä vasta ollutkaan kuin 6 kpl. - Ison veturin lämmittäminen haloilla oli ankaraa työtä, joka vaati lisäksi apulämmittäjän. | ||||
![]() |
16.12.2010 00:16 | Tapio Muurinen | ||
Sellaisiakin Ei-vaunuja vilahtelee kuvissa, joissa ei ollut torpedoventtiileitä katolla lainkaan, eli niissä täytyi olla jo koneellinen tuuletus. | ||||
![]() |
14.12.2010 21:54 | Tapio Muurinen | ||
Tämän lahden rannalla oli vain muutamia yksityisten kesämökkejä. Niistäkin useimmat tuolla suoran päässä, Summan ratapihan paikkeilla. Mutta Hillonniemessä, Viiranpohjassa, oli joku yhdistyksen kesämökki. Tästä etuvasempaan n. 2 km. Alue on jo kauan ollut neste- ja kaasusatama-aluetta. Sieltä on kaikki tontit lunastettu ja mokit purettu. | ||||
![]() |
12.12.2010 01:30 | Tapio Muurinen | ||
Ollapa nyt turboasiantuntija - katselin vain noiden puhaltimien vähäistä lukua ja ryhmittelyä. Ei:n katolla niitä oli yleensä enemmän; entäpä joku Eik https://vaunut.org/kuva/60755?m=1&tag0=9%7CEik%7C tai CEi, mutta Hki-Tku välillä sellaisia en juuri muista nähneeni. Mutta mistäpä noita tarkkaan tietää, kun oli eri aikaisia rakennussarjoja, muutoksia ja korjausmuutoksia. - Ilkan näkemystä tukee alkuperäisen kuvan suurennos. On Hk saanut kunnon kuorman, jos ei "Teveä" ei ole kevennetty. | ||||
![]() |
11.12.2010 18:38 | Tapio Muurinen | ||
Tässä kuvassa on liikaa yksityiskohtia, mutta mielenkiintoisena vaikkapa tuo EFi (?) -vaunun kamiina, jonka konduktööri pannut juuri tulelle. | ||||
![]() |
11.12.2010 18:21 | Tapio Muurinen | ||
Mielenkiintoinen pohdiskelu, nuo holvatut ikkunat, mutta ei siitä kivi- ja betonikasasta paljoakaan ehjäksi jäänyt. Ehkä pääaulan suuresta holvikaaresta olisi pilkkomalla saanut jotain palasia talteen uudelleen muotoilemalla, mutta arvelen "rakennuttajan" tilanneen "paikalliselta yrittäjältä" kokonaan uudet. | ||||
![]() |
11.12.2010 00:11 | Tapio Muurinen | ||
Markulle, keltanokka-Huruja ei ollut muita kuin tämä. Värikokeilu alkoi kevättalvella -77, ja sitä kesti reilut viisi vuotta. | ||||
![]() |
08.12.2010 00:48 | Tapio Muurinen | ||
Talvinen kuva vertailuksi samoilta kulmilta https://vaunut.org/kuva/58942?m=1&kv=1955&kv2=1965&liikp1=1827 | ||||
![]() |
08.12.2010 00:30 | Tapio Muurinen | ||
Kiitoksia vain Ville arvostuksesta, mutta yhtä yllättynyt ja ihastunut olen itsekin. Ensimmäiset värikuvani otin vasta kymmenen vuotta myöhemmin. - Aurinko on kohta etelässä, joten Turun puolella ollaan. Tässä samana kesänä, kuin myös edellisenä, vaihdoimme isän, äidin ja veljieni kanssa junaa. Jotain yksityiskohtia on jäänyt muistiin, varsinkin Kuurilan junaonnettomuus. |