18.11.2014 00:35 | Tapio Muurinen | |||
Löytyy myös syysaikataulut 1961. Sen mukaan Tampereelta lähti H408 klo 16:15 tavallisena henkilöjuna, joka ei siis ollut rautatiehallituksen erikseen asettama työläisjuna, kuten oli aikaisemmin 1950-luvulla (nro 404). Mutta ehkä se edelleen kansan suussa ja muistissa kulki työläisjunana ja "Hakkarin pikajunan" nimellä. Tällä oli pysähdykset tarvittaessa (x) Sääksjärvellä ja Kuljussa ennen Hakkaria, mutta vain lauantaisin. Muina arkipäivinä paineltiin Hakkariin yhtä kyytiä. Sen jälkeen pysähdykset Toijalaan joka seisakkeella. Tämän perään lähti H410 (oikea työläisjuna) klo 16:25 (ei kulkenut lauantaisin); pysähdykset jokaisella seisakkeella ennen Toijalaa, tosin osalla vain tarvittaessa. - Tämä varmaan auttaa muistia. | ||||
17.11.2014 20:39 | Tapio Muurinen | |||
Tuossa Eljaksen linkissä ei ole Markun hakema tilanne. On vain yksi työläisjuna H410. Tosin edellä lähti tavallinen H408 10 minuuttia aikaisemmin. Hakkarin "pikajuna" kulki 1950-luvulla numerolla 404 (lähtö 16:20), ensimmäinen pysähdys Hakkarissa (16:43) ja sen jälkeen joka seisakkeella Toijalaan (17:20). Perään lähti toinen työläisjuna nro 410 klo 16:30. Se pysähteli Lempäälään saakka joka seisakkeella, jonne matka päättyi klo 17:18. (Aikataulu 1953/-54). Syysaikataulussa 1959 Hakkarin "pikajunaa" ei enää ollut. | ||||
17.11.2014 14:25 | Tapio Muurinen | |||
Tämäkin kuva http://vaunut.org/kuva/65935?u=832&kv=1965&kv2=1966&paik=Kouvola on Kotkankalliolta. Löytyykö yhtään samoja piirteitä? Eipä taida. | ||||
16.11.2014 20:29 | Tapio Muurinen | |||
Näin oli; hatara muistini kelasi jotain työläislippuja koskevaa muutosta 1960-luvun alussa. Kevät-Turistissa 1966 sanotaan - TYÖLÄISLIPPU: "Työläiskuukausiliput kelpaavat matkalippuina vain erikseen määrätyissä työläisjunissa ja -vaunuissa. Näiden junien kohdalla on junan numeron alla merkki t. Jos tällaisen lipun haltija haluaa matkustaa tavallisessa luokkavaunussa, on hänen lunastettava ko. luokkaan kelpaava matkalippu kokonaisuudessaan. Puolilippuja ei myydä." Jännä juttu. Tuolloin ajettiin esim. Tampereen suunnalla työläisvaunuja Tampere-Haviseva ja Haviseva-Tampere, junat olivat Oriveden junia (H422) ja H467 A). Oli myös työläislättävuorot Tampere-Siuro (H467 A, vain lauantaisin) ja (Suoniemi)-Siuro-Tampere (H462). Olikohan työkansalle oma "liiteri" vai koko runko, jolloin tavallinen rahvas matkusti siellä seassa? |
||||
16.11.2014 14:18 | Tapio Muurinen | |||
Puhutteleva kuva! Näköjään Reinokin on harrastanut kuvauskiipeilyä. | ||||
16.11.2014 14:15 | Tapio Muurinen | |||
Työläisjunia/-vaunuja oli määrätyissä junissa ainakin Helsingin ja Tampereen seudulla 1950-luvulla aamuin illoin työkansan ollessa liikkeellä sankoin joukoin. Kun III-lk. oli vielä käytössä (1956 saakka) oli työläislipun hinta 50 % III-luokan yleisistä tariffeista; edullisinta oli ostaa kuukausilippu. 1956 jälkeen työläislippua myytiin vain kuukausilippuna, joka oli 40 % II-lk:n kuukausilipun hinnasta. Jos halusi matkustaa normaalissa II-lk:ssa, piti ostaa uusi lippu, vaikka työläislippu oli "omaan" vaunuun voimassa. Nämä työläisliput poistuivat joskus 1960-luvun alussa (n. 1962-63 ?). | ||||
15.11.2014 13:48 | Tapio Muurinen | |||
Itäisissä rannikkokaupungeissa, Kotkassa ja Haminassa, Kotkan "vanhat" miehet lähtivät eläkkeelle ja jäljelle jääneet kuljettajat, n. 7 kpl, alkoivat ajaa Kouvolan-Kotkan motteja ja muutamia Imatran ja Lauritsalan vuoroja. Haminassa kuljettajat ovat nuoria ja määrä on kaksinkertainen Kotkaan verrattuna, n. 15 kpl. Ajoja on Pieksämäelle saakka. - Tällainen tilanne oli muutama vuosi sitten; nykytilanteesta ei ole tarkempaa tietoa, koska kirjeenvaihtajat ovat eläkeläisiä. | ||||
15.11.2014 00:09 | Tapio Muurinen | |||
Ennen vanhaan, 1960-70 -luvuilla, kun ammattilaiset puhuivat "yläteistä", tarkoitettiin laskumäen yläpihan (itäpuolen) raiteita. Esim. etelästä kun tultiin, "jätettiin yläteille Mielakkaan". | ||||
14.11.2014 21:53 | Tapio Muurinen | |||
Nämä "alatiet" olivat r.41-46. Pääraiteet olivat niiden pohjoispuolella. Tuossa kohdassa ne merkittiin vanhan ratapihan aikaan IIIB ja IVB http://vaunut.org/kuva/38128?u=880&paik=Kouvola | ||||
14.11.2014 21:27 | Tapio Muurinen | |||
"Instikkari", minulle uusi termi, eli aina oppii jotain uutta. - Saarijärven-Haapajärven välillä uusittiin muutamien levypalkkisiltojen vanhat päällysrakenteet, eli tuli uudet pölkyt ja K54 kiskotus n. 2000-luvun taitteessa. Ne liitettiin vanhaan K30 rataan instikkareilla K30/K43 ja K43/K54. | ||||
14.11.2014 21:08 | Tapio Muurinen | |||
Jukka Martion kuva pari vuotta aiemmin http://vaunut.org/kuva/63674?u=2119&paik=Kouvola on aika samoilta sijoilta. | ||||
08.11.2014 13:17 | Tapio Muurinen | |||
Harvemmin kaikki läpiajettavat oli varattu. Joskus pyhien seudussa oli tällaisia tilanteita. Yleensä päivystäjä/-t alkoivat purkaa pian ylhäältä saapuneita junia. Kauempana vaihtokielto-opastimen kohdalla kiiluu kaksi silmää, todennäköisesti siellä Vv15 miettii seuraavia liikkeitä. - Joulun- ja uudenvuoden seudussa Poitsilan ratapiha oli yleensä vielä täydempi, kun kaikilla raiteilla oli öljyroikkia, jopa kaksi roikkaa painettuna peräkkäin. Nytkin vasemmalla lukien 2.- ja 3.-raiteella näyttäisi olevan Vgogo-roikat joko raakaöljyä tai transitoa. | ||||
07.11.2014 12:19 | Tapio Muurinen | |||
Syksyllä 1987 P68 lähti Oulusta klo 12:40. | ||||
07.11.2014 12:09 | Tapio Muurinen | |||
Gbk-vaunujen valmistus aloitettiin v.1965. Vuoden lopussa oli valmiina 123 uutta vaunua. Aluksi niitä mainostettiin vain talon "talon sisäisesti" periaatteella "saa kertoa", kuten Käskylehdissä jne. Ensin valmistuneet vaunut pyhitettiin kappaletavara- ja vaunukuormaliikenteeseen nopeissa kiitotavarajunissa. Myöhemmässä vaiheessa niitä riitti muuhunkin jakeluun. Likaavan ja pahan hajuisen tavaran tai puutavaran kuljetukseen niitä ei annettu, tai ehtona oli vaunun puhdistaminen. Gks:n ongelmana oli lähinnä meikäläiset talvikelit, välillä on pakkasta välillä plussalla. Katon ja siirtoseinien ohjainurat, ja oliko rullatkin, en muista, jäätyivät. Seiniä ei saatu miesvoimin liikuteltua, käytettiin konevoimaa, jolloin ne saattoivat vioittua. Sitten niitä ei voitu kunnolla sulkea, ja vaunu piti käyttää koejaamolla. Kesällä katot ja seinät toimivat sutjakkaasti. Kattovuodoista kylläkin puhuttiin. |
||||
05.11.2014 11:09 | Tapio Muurinen | |||
Tämän päivän logistiikasta en tiedä mitään. Ilmeisesti aika on rahaa, ja raha ratkaisee enemmän kuin ennen vanhaan, jolloin laivoilla oli aikaa hakea muutaman sadan tonnin lasteja eri satamista. Nykyään paperirekat jyrräävät maanteillä ristiin rastiin, pitkin poikin. Muistamme hyvin tapauksen Konginkangas. | ||||
04.11.2014 22:50 | Tapio Muurinen | |||
Edellä kuvailin tilannetta n.1960-luvulla 70-luvun alkuun, jota aikakautta omakohtaisestikin vahvasti koin. Summan ensimmäiset paperirullat I-koneelta valmistuivat myyntiin maaliskuussa 1955. Koepaperia oli tehty jo 1954 lopulla. Ensimmäiset rullat, 3-4 rekkakuormaa, menivät Helsingin Sanomille. Myös muut lähiseudun lehtitalot Kotkassa ja Haminassa alkoivat käyttää summalaista paperia. Ensimmäisenä vuonna vienti tapahtui muualta kuin Haminan sataman kautta, sillä Lakulahden satama ei ollut vielä valmis. Junat kuljettivat Summan paperia aina Hankoon ja Turkuun saakka. Alun perin EG:lla oli tarkoitus rakentaa tehtaalle oma satama. Hinnoista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen Summan jakokunnan kanssa. Niinpä EG lähti Kaukas-Hackmanin kanssa mukaan Haminan kaupungin hankkeeseen rakentamaan Lakulahden syväsatamaa. Kumpikin yhtiö rakensi satamaan omat vientivarastonsa. EG:n varasto valmistui 1957, mistä alkaen Summan paperi ajettiin rekoilla suoraan paperikoneelta sataman varastoon. Harvoin tai oikeastaan koskaan en nähnyt, että Summan paperia olisi muulloin kuljetettu junilla, mutta sehän ei todista vielä mitään, etteikö näin olisi joskus tapahtunutkin (kotoani oli Summan radalle suora näkyvyys). Kuulemma Neuvostoliittoon, tai kauttakulkuna meni joskus pieniä eriä. 1970-luvun alkuun kävin usein laivoja lastaamassa. Rikkoutuneita rullia varten ei tuolloin ollut "repa-asemaa", vaan rullat palautettiin takaisin tehtaille. Vähitellen siirryttiin yksikkölastauksesta ro-ro-, lo-lo- ja konttikäsittelyyn, jolloin rullatkin säilyivät ehjinä. |
||||
04.11.2014 12:20 | Tapio Muurinen | |||
Reino on jäljillä. - Isoja rullia ovat, arvelen kraftlineria (ruskeaa voimapaperia). Painavat useampia tonneja/rulla. Todennäköisesti laivan reittisuunnitelmaa on muutettu, ja erä siirretään toiseen satamaan. Tai sitten on palautus tehtaalle uudelleen leikattavaksi ja rullattavaksi toiseen mittaan (arvailua). Sanomalehtipaperi oli arvokasta, rullat pienempiä, ja kuljetus umpivaunussa. Tosin vioittuneita sanomalehtipaperirullia voitiin käsitellä "kovakouraisestikin", koska ne palautettiin joka tapauksessa tehtaalle uudelleen ajettavaksi. Mutta tässä niitä olisi kovin paljon - parikymmentä vaunullista. Laivojen lastausta valvoivat lastinvalvojat. Jotkut olivat hyvinkin tarkkoja, että rullien suojapaperit olivat ehjiä, ei kosteusvaurioita, eikä kulmissa ei saanut olla isompia painumia. Herkästi oli linkkuveitsi esillä avaamassa rullaa ja sitten väriliidulla "henkselit" kylkeen, ei kelpaa. |
||||
03.11.2014 21:42 | Tapio Muurinen | |||
Arvaako/tietääkö joku mitä sinisten pressujen alla on kuormana? | ||||
03.11.2014 20:20 | Tapio Muurinen | |||
Nuo vuodet 1965-66 olivat mielenkiintoista aikaa. Uusia, hohtavan kiiltäviä vetureita putkahteli verstailta vähän väliä. Vuonna 1965 kuittasin kotikylälläni Hillossa Hr13:t 2301-2350 lukuisia kertoja. Vetovoimassa tapahtui suuri muutos kesäkuussa 1965, jolloin Ristot jäivät jopa harvinaisiksi Hillon/Haminan tavarajunissa Hr13:n vakiintuessa. - Loppusarja jäi seuraavaan kesään; ensimmäiset havainnot: 2351 (10.7.), 2352 (19.7.), 2353 (26.6.) ja 2354 (16.6.), eli 13 päivää sen jälkeen kun se oli saapunut Kv-varikolle. | ||||
03.11.2014 19:46 | Tapio Muurinen | |||
Todennäköisesti sama juna tulee tässä http://vaunut.org/kuva/30660?u=832&tag0=1%7CHr13%7C Kuvausvuosi voi olla myöhäisempikin. Löytyy myös höyryversio samasta paikasta http://vaunut.org/kuva/72957?u=832&kv=1965&kv2=1967&tag0=0%7CTr1%7C Nämä Poitsilan ratapihan kaksi pohjoisinta valomastoa pystytettiin v. 1961. Valomastojen väli oli yleensä n. 300 m. 1960-luvun puolivälissä alettiin käyttää elohopeahöyrylamppuja, joiden valoteho oli 2,8 kertainen hehkulamppuihin verrattuna, myös käyttöikä oli huomattavasti pidempi. Valomastojen puolessa välissä oli ratapihalla hieman hämärä katvealue, mutta sitten taas kirkkaus alkoi voittaa. Mastojen noin puolessa välissä oli pienemmät lamput neljässä kulmassa, joilla lähialue valaistiin ympäriinsä. |
||||
01.11.2014 20:58 | Tapio Muurinen | |||
Kertauksen vuoksi - kuvan http://vaunut.org/kuva/47200?u=832&paik=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki alla on ammattilaisten mehevää kerrontaa Vr11/Dv11:n ominaisuuksista. | ||||
01.11.2014 20:24 | Tapio Muurinen | |||
Ymmärtääkseni (ja muistaakseni) kuormitus oli noilla vastapainoilla, jotka heilahtelivat ja lonksuivat veturin akseleiden "painamina". http://vaunut.org/kuva/78325?u=832&paik=Turku | ||||
01.11.2014 16:22 | Tapio Muurinen | |||
Reilun viikon välein olemme tallustelleet samoilla sijoilla. Tuo seuraava Dv16 on todennäköisesti 2022 http://vaunut.org/kuva/72810?u=832&paik=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki | ||||
30.10.2014 16:52 | Tapio Muurinen | |||
Hyvä Juha! Räjäytit pajatson. - Tässä on P62 juuri saanut lähtöluvan Rovaniemeltä etelään klo 18:10. En muista oliko juhannuksen paluu, todennäköisesti ei, vaan tavallinen sunnuntai. Olimme käymässä asemalla sopivaan aikaan. Diakehykseen olen merkinnyt -76. Olin silloin ylempänä Lapissa kesätöissä. Kauas on lähiliikennevaunu joutunut. Ehkä ei mitenkään harvinainen tilanne, mutta ei kovin yleinenkään. Kyllä noissa itsekin -70-luvun pikajunissa Etelä-Suomen välejä matkustelin. | ||||
30.10.2014 13:26 | Tapio Muurinen | |||
Pitkänmatkan yöjunissa postivaunut kulkivat tuolloin. Pääreittejä olivat Pohjanmaan-, Savon- ja Karjalan radat. Posti illaksi vaunuun ja aamulla lajiteltuna perillä. Ollaanko tässä illassa vai aamussa? - Tuo 83 paikkainen Ei "kaiveli" minuakin, mutta hyvä kun selvisi. | ||||
29.10.2014 23:42 | Tapio Muurinen | |||
Jimiltä rohkea avaus, mutta jäi vähän kauas. Tässä ollaan kaupunkiasemalla, laituri 1, raide 1. Muistellaanpa, miten noita postilinjoja menikään? | ||||
29.10.2014 21:44 | Tapio Muurinen | |||
Vastaavaa mainontaa oli v.1965, kun uudet Gbk-vaunut alkoivat valloittaa rautateitä, mainostettiin "VAUHTI KASVAA RAUTATEILLÄ" Yhdessä yössä Helsingistä Ouluun. Kuva oli piirros kaarteesta korkean penkan juurelta veturina Hr12 2200 perässään Gbk-roikan alkupää. Tekstissä mainostettiin mm.: "Tavaravaunusto rakennetaan siten, että se voi kulkea aina 100 km:n tuntinopeudella. Uusi katettu Gbk-vaunu , jonka kantavuus on 26 tn, voi kulkea 100 km/h:n nopeudella 22 tonnin kuormassa. Yhden yön aikana kulkee vaunukuorma Helsingistä Ouluun. Se merkitsee 63 km/h keskinopeutta. Tavara, joka on jätetty Helsingissä ennen klo 15:30 on seuraavana aamuna Kuopiossa 04:20, Joensuussa 05:33 ja Oulussa 06:50. Uusi vaunu on entistä tilavampi - 78 m³ , siinä on ehdottomasti tiivis, hitsattu teräskatto. Kuorman tukemiseksi kuljetuksen ajaksi on se varustettu erityisillä tukipuomeilla, joiden asema on muutettavissa tarpeen mukaan." |
||||
29.10.2014 00:39 | Tapio Muurinen | |||
Sopii hyvin yhtälöön; P1 on r.7:llä. Vuosi noin 1972-74. | ||||
29.10.2014 00:31 | Tapio Muurinen | |||
Tällainen tieto tuli vastaan, että vuonna 1945 valmistuneet uudet Gb-vaunut 54444-54817 on rautalevyn puutteen vuoksi jätetty ilman kamiinantorven aukkoa. Näitä vaunuja ei siis voinut sisustaa sotilaskuljetuksiin talviaikana Gbsk-vaunuiksi. Kaikissa muissa Gb:ssä aukko ja peittolevy olivat uudesta alkaen. | ||||
27.10.2014 19:48 | Tapio Muurinen | |||
Laituri ja asemarakennus ovat toisella puolella. Tässä reunassa lastattiin raakapuuta, ja oliko aikaisemmin muuntajaraide (?) - Lisätään vielä, että olipa laiturikin Tervolan varikkoa varten. | ||||
27.10.2014 19:44 | Tapio Muurinen | |||
Myllykosken ja Inkeroisten välillä oli hyvä tehdä nopeus- ja jarrutuskokeita, koska rata on lähes "vaaterissa", laskua keskimäärin 1 promille etelään (Inkeroisiin), ja lisäksi pitkähkö Keltakankaan suora. Väli ajettiin molempiin suuntiin ja otettiin vertailukelpoiset keskiarvot. | ||||
26.10.2014 13:55 | Tapio Muurinen | |||
Hyviä muisteloita edellä vähemmän tunnetuista asioista! | ||||
24.10.2014 11:36 | Tapio Muurinen | |||
Se olikin siinä yli 50 vuotta, tosin viimeiset vuosikymmenet vain koristeena. | ||||
23.10.2014 23:13 | Tapio Muurinen | |||
Mielenkiinnolla odotin olisiko tämä kuva H35:stä http://vaunut.org/kuva/41935 päässyt listoille. Mutta ei ollut havaintoa 18.8. Edellisenä päivänä (17.8.) näytti olleen sama Hr11 1953. | ||||
23.10.2014 14:15 | Tapio Muurinen | |||
Ensimmäinen kuvani P1:stä aikaisintaan v.1963 (rajattu 6x6 negasta) http://vaunut.org/kuva/28661?u=832&kv=1963&kv2=1967&paik=Helsinki Seuraavassa v.1966 kolme vaununmittaa ohi läntisen laiturin http://vaunut.org/kuva/55537?u=832&kv=1964&kv2=1967&paik=Helsinki Sama toiselta puolelta, kapea tilapäinen laituri jatkuu veturille saakka http://vaunut.org/kuva/77673?u=832&kv=1964&kv2=1967&paik=Helsinki Kunnes v.1967 myös länsilaituria on jatkettu tilapäisesti http://vaunut.org/kuva/36685?u=832&kv=1964&kv2=1967&paik=Helsinki | ||||
20.10.2014 00:17 | Tapio Muurinen | |||
Sattuuhan noita pieniä lapsuksia nuoremmillekin saati meille "ikäihmisille". Kun ei tuon isommasta ole kysymys, ei niihin tarvitse kompastella, ja jos kompastuu niin nousee vain reippaasti ylös ja jatkaa matkaa :) | ||||
19.10.2014 22:36 | Tapio Muurinen | |||
Oikeaoppisesti ladottu etupino ja sivupinojakin on ollut aikaa rakentaa esteeksi, ettei halonantopaikalla mittavaunuista kaadettaessa halot sinkoilleet hyttiin ja tenderin ympäristöön. | ||||
19.10.2014 22:25 | Tapio Muurinen | |||
Perässä näkyy olevan valoisana aikana käytettävät loppuopastelevyt. | ||||
19.10.2014 22:19 | Tapio Muurinen | |||
Noin 200-250 m ennen taustalla näkyvää siltaa oli vaihde, jossa P27 siirtyi Kolmoselle, koska P32 käytti Kakkosta. Olisiko suistuminen alkanut siinä kohdassa. - Karjaan ratapihakaavio v. 1952 http://vaunut.org/kuva/29244?paik=Karjaa&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio jos ei paljoa ollut muutettu vuoteen 1970. | ||||
18.10.2014 13:29 | Tapio Muurinen | |||
Hyvä dokumentaarinen kuvasarja; harvemmin näitä on tarjolla. Vrt samasta paikasta http://vaunut.org/kuva/34476?u=832&kv=1967&kv2=1970&paik=Kouvola | ||||
18.10.2014 13:01 | Tapio Muurinen | |||
Minulla ei ole 1965 aikatauluja, joten vertailin edellä 1.3.-21.5.1966 tilanteeseen. Oli näköjään muutoksia tullut. Sellainenkin havainto löytyi, että Hki-Tku moottorikiitojuna MK37/38 oli vielä keväällä 1958, mutta syksyllä 1959 oli MP-statuksella. Kalusto ehkä säilyi samana. | ||||
17.10.2014 22:54 | Tapio Muurinen | |||
Tässä MP27/28:ssa oli kiitojunarunko täydellisenä eli keittiö ja tarjoilu vaunuihin. Noissa muissa MP:ssä oli veturina Dm4/Hr11/Hr12, mutta normaali puuvaunukalusto ilman kahvila- tai ravintolavaunua. Sai matkustaa kuivin suin tai omat eväät. | ||||
17.10.2014 19:59 | Tapio Muurinen | |||
Hieno ja harvinaisempi kuva; MP27 oletan. | ||||
16.10.2014 12:38 | Tapio Muurinen | |||
EFi-vaunu näyttää kurkkivan kauempana Hurun takaa. Onko raiteella 11, joka oli Kotkan junien yleisin lähtö- ja tuloraide, vai väliraiteella? On vain aika kaukana katoksesta, jos Dm4 on Kotkan vaunut tuonne jättänyt (klo 15:05) ja poistunut itse varikolle. Seuraava lähtö Kotkaan olisi klo 15:35. P2:n tulo Kw oli klo 15:20. "Lopareita" ei vielä näy EFi:n perässä. Luultavasti matkustimme kyseisellä Kotkan motilla H743 Inkeroisiin (tai sitten ei, vaan Haminan suoralla Lätällä H759). Tuohon maailmanaikaan vielä kaikki (?) Kotkan H-junat ajettiin Dm4-vedolla paitsi H13/14. Katse tartuu Hurun ruuvukytkimen karaan, joka on vahvaa terästä. Mutta vielä vahvempi on ollut mies, joka on vääntänyt sen mutkalle, tai sitten on käytetty jatkovartta apuna. Joskus tuollaisia "mutkalleväännettyjä" näkyi. Tässä 2214:ssä ei näy "tikkareita" etupään merkkinä, mutta 2213:ssa ne ovat tallella. Lisään ?-merkin eteen, ajoiko P1/2 kesällä -67 vain Imatralle eikä vielä Joensuuhun. |
||||
15.10.2014 12:13 | Tapio Muurinen | |||
Vaan mukavapa oli matkustaa puumakuuvaunussa heti Hurun perässä ja kuunnella sen rauhoittavaa jyminää http://vaunut.org/kuva/78692?u=832&paik=Kouvola+asema | ||||
14.10.2014 22:08 | Tapio Muurinen | |||
Nämä ovat osuva kuvapari P1, Hr12 2213 http://vaunut.org/kuva/71229?tag0=1%7CHr12%7C2213 ja P2, Hr12 2214 kohtasivat Kouvolassa. | ||||
14.10.2014 19:58 | Tapio Muurinen | |||
Sain herätteen tästä kuvasta http://vaunut.org/kuva/96419?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29 Olin juuri lisäämässä toistamiseen tätä vaihdekuvaa, mutta selasinpa varmuuden vuoksi vanhaa kuva-arkistoa. - Poitsilan ratapihan vaihde nro 1 perusasennossaan, eli kulku Ykkösraidetta (päätie). Illan alkaessa hämärtyä liikkui ratapihalla tumma haamu vaihteelta vaihteelle. Pieni leimahdus vaihdelyhdyn vieressä, lyhdyn sydänlanka syttyi vähitellen, ensin lepattaen, kirkastuen sitten täyteen loistoonsa. Kuvan oikeasta reunasta jää ulos uudempi vaihdekoju. Se oli yöaikaan aina miehitetty, koska tavaraliikenne oli silloin vilkkaimmillaan. Sunnuntaiaamuisin mennessäni hakemaan kaupungista sanomalehtiä jaettavaksi mopolla, loisti ratapiha täydessä valaistuksessa, vaihdekopissa paloi himmeä valo ja kamiinasta nousi savupatsas. Samaan aikaan lähti Hillosta T7502, 1960-luvun alkupuolella vielä Tr1-vedolla. Se näkymä on unohtumaton. Palatessani lehtinippujen kanssa oli semaforin molemmat siivet "ylhäällä". T7505 Kouvolasta "leikkasi" ylikäytävällä samaan aikaan Poitsilan ratapihalle. |
||||
12.10.2014 12:18 | Tapio Muurinen | |||
Lyhyt Hka-, Hkk- ja Gb-roikka on tuupattu Nuutniemeen vievälle raiteelle. | ||||
12.10.2014 12:14 | Tapio Muurinen | |||
Illan hämärtyessä vuorossa oleva vaihdemies (tai vaimonsa) kiersi polkupyörällään tai resiinalla öljykannu mukanaan täyttämässä ja sytyttämässä vaihdelyhdyt. Nekin loivat oman hienon tunnelmansa. | ||||
11.10.2014 20:08 | Tapio Muurinen | |||
Yllä olevat kommentit sopivat tähänkin kuvaan http://vaunut.org/kuva/79380?u=832&kv=1970&kv2=1972&paik=Hamina+%28uusi%29 | ||||
11.10.2014 19:36 | Tapio Muurinen | |||
Näköjään on tullut sama kuva kahdesti. Yritän vaihtaa tilalle toisen kuvan. |