726-111934 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.12.2010 00:30 Tapio Muurinen  
  Kiitoksia vain Ville arvostuksesta, mutta yhtä yllättynyt ja ihastunut olen itsekin. Ensimmäiset värikuvani otin vasta kymmenen vuotta myöhemmin. - Aurinko on kohta etelässä, joten Turun puolella ollaan. Tässä samana kesänä, kuin myös edellisenä, vaihdoimme isän, äidin ja veljieni kanssa junaa. Jotain yksityiskohtia on jäänyt muistiin, varsinkin Kuurilan junaonnettomuus.
kuva 06.12.2010 21:57 Tapio Muurinen  
  Sama Hugo Simbergin suunnittelema komea leima on ollut lähes yhtiön alusta saakka yli 100 vuotta, vain hieman on malli muuttunut. - Aiheeltaan samantyyppinen kuva, ja laivat täsmälleen samassa paikassa https://vaunut.org/kuva/61815?u=832&m=1&paik=Hamina
kuva 06.12.2010 17:16 Tapio Muurinen  
  Nuo traktorit vetelivät lähinnä kumipyörä- eli kärryjunia varastosta tai vaunujen purkupaikalta laivan kupeeseen. Kärryjä, jollainen kuvassakin näkyy, voitiin kytkeä useita peräkkäin. Joissain traktoreissa saattoi olla lankuista ja kulmateräksestä rakennettu puskulevy, jolla vaunuja saattoi vähän siirtää. Yleensä lastausalueella rautatievaunujen pikkusiirroista huolehti lastausfirma Blomberg Oy:n isot keltaiset haarukkatrukit, Volvo-BM -merkkisiä, jotka oli rakennettu "väärinpäin" ajettaviksi.
kuva 04.12.2010 13:23 Tapio Muurinen  
  Eikös siinä Sr1-parin kytkennässä pitänyt huomioida vielä renkaiden kuluneisuuskin, en muista kumpi pantiin eteen; tai tehdä jotain säätöjä. Jotka eivät olleet parivetojen kanssa jatkuvasti tekemisissä, piti vähän mietiskellä. - Ja oliko syynä mäkeenjäämisessä juuri, kun kakkosveturi alkaa lyödä oikein kunnolla sutia, niin se pudottaa tehot alas ja sitten ykkönenkin hyytyy. Näin sattutui joskus esimerkiksi Taavetin tai Sitikkalan mäessä kun perässä oli 4500 t.
kuva 02.12.2010 23:26 Tapio Muurinen  
  Hemmo siellä pölisyttelee hilseitä ja ihailee maisemia tosiaan; vetää esteen kohdalla vähän päätä hartioiden väliin. Auto on "Sätkäkone", mikä lie? Nythän tuossa on pariraide, mutta näyttää kuin tultaisiin tätä puolta, tai sitten oli vain yksi raide. Koko väli on noin 40 km. Olisi kiva kokeilla.
kuva 02.12.2010 23:10 Tapio Muurinen  
  Voisiko niitä värejä kuvitella jotenkin tuosta https://vaunut.org/kuva/60880
Kuvasarja:
Rullan mittainen rautatieharrastus: Martin kuvia
 
 01.12.2010 23:03 Tapio Muurinen  
  Mukavaa, että tällaisia kuvia putkahtelee esiin. Saattaahan näitä olla piironkien kätköissä ja kenkälaatikoissa tuhatmäärin, mutta uskoisin Matin kuvien olevan hyvässä järjestyksessä, koska on noin säntillisesti paneutunut harrastukseensa. Sopivaa vuosikertaakin näyttävät kuvat olevan. Ljubitelin muistan ja taisin vähän haaveilla siitä itsekin.
kuva 29.11.2010 21:47 Tapio Muurinen  
  Vaikka viestirenkaalla ei tietenkään saanut antaa muita kuin virallisia turvallisuusilmoituksia, niin kuulema oli siellä tietoja suomalaisten olympiamenestyksistä kuin muista tärkeistä tapahtumista. Eräs haminalainen, nyt edesmennyt kuljettaja, silloin lämmittäjä sai lukea 6.3.1953 - Stalin on kuollut.
kuva 29.11.2010 10:15 Tapio Muurinen  
  Se Toijala-Tampere-Haapamäki oli järjestelmän alkupotku, ja puhtaasti laitteiden ja testausta ja koekäyttöä. Hyvien kokemusten jälkeen 1964 päätettiin jatkosta tärkeysjärjestyksessä ja resurssien puitteissa. - Sattuiko muuten kuinka usein, että viestirengas ei osunutkaan käsivarteen, ja ankarien manausten säestämänä alettiin painaa jarrua ja painaa takaisin, vai tuliko suorittaja perässä; muistaako Antsa, Jorma, Kimmo tai joku muu, sattuiko omalle kohdalle, tai kuulleet juttuja toisilta?
kuva 28.11.2010 22:46 Tapio Muurinen  
  En minäkään tarkoittanut, että viestirenkaat olisivat poistuneet kertarysäyksellä, vaan pikku hiljaa, ja ne joutivat roikkumaan seinällä käyttämättöminä sitä mukaa kun järjestelmää rakennettiin. Ensimmäisenä linjaradio ulottui Helsingistä Seinäjoelle 1965, ja kaikki Hr12-veturit sekä Helsingin ja Tampereen Vv15-16 saivat puhelimet. Seuraavaksi taisi valmistua Kouvola-Mikkeli. Koko järjestelmän rakentaminenhan kesti jotain 25 vuotta.
kuva 28.11.2010 12:04 Tapio Muurinen  
  Ihan tavallista luonnonsoraa eli harjusoraa, mitä jäätikköjoki on virratessaan lajitellut ja pyöristellyt. Jos on Harjavallan harjusta, niin se on sitten sitä, mitä kauhaan on tarttunut. Tukikerrossoraa ei vanhaan aikaan mitenkään lajiteltu. Kovan liikenteen alla on rata näköjään ollut. Samanlainen oli Haminan-Inkeroisten väli 1980-luvun alussa. Hienompi aines on tärinässä pikku hiljaa vajonnut syvemmälle. - Mukava kuvaplajäys Eskolta.
kuva 28.11.2010 00:57 Tapio Muurinen  
  Oma muistini yltää Markun kanssa kait aika lähelle, mutta koska en tiedä, niin arvelen viestirenkaan käytön jääneen pois sitä mukaa, kun linjaradiot kullakin rataosuudella tulivat käyttöön - eli vähitellen 1960 - 70-luvuilta alkaen.
kuva 28.11.2010 00:49 Tapio Muurinen  
  Kaiman kommenttiin oma toteamus; kyllä ne olivat aivan säällisessä kunnossa, koska varmaan olivat vedenpitäviä. Noissa vaunuissa säilytettiin klapeja vaunujen lämmityskamiinoihin. Mahdollisessa jossain oli hiekotushiekkaa laitureille. Kyllä ne välillä kävivät "jalottelemassa", koska paikka ja järjestyskin vaihteli. Ehkä käväisivät halkotarhalla välillä hakemassa täydennystä. - Tälvella siellä kävi usein laituriauto kärryn kanssa hakemassa klapikuormia. - En muista oliko juuri Kouvolassa, mutta josssain ruuhkajunassa kuului välillä, kun talvella klapeja lensi kolisten vaunun eteiseen. Jos niitä ei kukaan joutanut siirtämään, niin siihen jäivät. Ei ollut yksi kerta, kun klapiläjän yli tuli mentyä vaunuun. Se kuului ruuhkaliikenteessä asiaan :). Joskus pitkänmatkan junassa talvella lämmityskattilan vastakkainen WC:kin oli täynnä polttopuita.
kuva 26.11.2010 22:32 Tapio Muurinen  
  Nuo vanhat lamput oikealla välilaiturilla olisivat tänä päivänä aivan modernit. - Vanhat puulaiturit poistettiin 1954, tilalle kivireunaunaiset, aluksi maalaiturit, jotka päällystettiin 1955. Eli juuri nuo, joita kuvassa särjetään.
kuva 26.11.2010 22:11 Tapio Muurinen  
  Kana siellä touhuaa Asl II:n takana Gb-roikan kanssa. Tässä ei olla kaukana vanhan aseman I-raiteesta, ehkä tuossa nykyisen Kasin (8) paikkeilla, ja sen takana pian asematalon portaat. - Jarkolle toteamuksena, että se vanha ratapiiripäällikön talo tuolla lehtimajan suojassa oli vaikea kuvattava; kesällä oikeastaan mahdoton, talvella vähän aavemainen, kuin suuri "Muumitalo", näkyy heikosti https://vaunut.org/kuva/33228?u=832&m=1&paik=kouvola
kuva 25.11.2010 21:16 Tapio Muurinen  
  Oikeassa reunassa rikotut laiturit ovat Kouvolan vanhan aseman laitureita.
kuva 25.11.2010 17:41 Tapio Muurinen  
  Antsan arvaus menee paljon, paljon lähemmäs kuin minun. Muistaakseni ne olivat aika jämäkkää tekoa, ja aina pareittan, kun tuosta ohi kävelin.
kuva 23.11.2010 00:01 Tapio Muurinen  
  Tuossa vaihdekojun seinällä roikkuvia puna-valkoisia varsia joskus katselin, kuten nytkin - mitähän lienevät? Ei kai kuitenkaan viestirenkaan varsia.
kuva 22.11.2010 23:16 Tapio Muurinen  
  Paljon isketty hyvää juttua tähän kuvaan, mutta sen verran jatkan vielä - koska resiinaa jälleen kerran tunkattiin kiskoille - 1. höyrynanto ja kaasupostit poistuivat lähtöraiteilta viimeistään 1970, kun laiturit ja raiteistot uusittiin sähköistyksen tulon myötä. 2. Niitä etupään merkkejä ei minusta laitettu enää takaisin 1970-luvullakaan näihin alkupään Sr12, joista ne kerran pois otettiin. 3. Tupla-Sr12:lla on varmaan ajettu juhlapyhien sesonkiliikenteessä kuten helluntain alla 1969 https://vaunut.org/kuva/36939?u=216&m=1&kv=1969 , ja edellisestäkin näemme.
kuva 21.11.2010 21:53 Tapio Muurinen  
  Kyllä, justiinsa sama.
kuva 21.11.2010 17:52 Tapio Muurinen  
  Noin se tietenkin on. - Jostain syystä vain nuo Hr13-vetoiset Kotkan H/P-junat 13-14 eivät ole tallentuneet hippokampukselle, vaikka vanhemmat Dm4-vedolla ovat. Kaippa ne olivat liian tavanomaisia. Kestiköhän se vaihe paria vuotta pitemää, koska syksyllä 1967 oli jo Sr12 vuorossa, kun viimeisen kerran Hesassa pistäysimme päivänmukin.
kuva 21.11.2010 12:56 Tapio Muurinen  
  Minulla on sellainen muistijälki, että tuossa lähtevien kaukojunien päässä oli höyryliitäntä, samoin Töölön ratapihan huoltoraiteilla oli jokunen. Talvella ei tullut Helsingissä käytyä 1960-luvulla; joku "stadin kundi" voisi muistaa paremmin.
kuva 20.11.2010 00:08 Tapio Muurinen  
  Että menee mutkikkaaksi salapoliisityöksi; piti kaivaa vanhat negatiiviliuskat ja muistiinpanot noilta ajoilta ja yrittää jotain tolkkua. - Ylläolevassa kuvassa ei ole P14 vaan P12; saman olen kuvannut Kouvolassa noustessamme kohta kyytiin https://vaunut.org/kuva/48614?m=1&kv=1965&paik=kouvola jossa junaan on vain liitetty lisävaunu/-ja. Seuraava ruutu Ilfordin FP3 liuskalla on https://vaunut.org/kuva/21128?u=832&m=1&kv=1965&kv2=1966&liikp1=2144 joku pääradan paikkureista. - Seuraavan kerran reissasimme syyskuun 26. Helsingin Kansainvälisille messuille, jolloin vihkoon tuli paljon paljon merkintöjä, mm. ruksattuna alusta 2703 (P14?) ja lopusta 2705 (P13?), mutta näistä ei ole kuvia. Seuraavana vuonna (18.09.66) on P13:n vetäjä Sr12 2708 päässyt Kouvolassa iltakuvaan. - Nyt maailma pyörii taas vähän vakaammin :)
kuva 19.11.2010 23:16 Tapio Muurinen  
  Jostain syystä ne etumerkit riisuttiin näistä ensimmäisistä 15:tä Äsärrästä, jotka Helsinkiin uutena sijoitettiin, heti kohta tuoreeltaan, mutta ne pantiin takaisin noin 1970-luvun alussa. - Antsa varmaan itse voi päätellä, miksi ne riisuttiin. Näitähän käytettiin silloin paljon Helsingin lähiliikenteessä. - Lopullisestihan ne merkit katosivat vasta paljon myöhemmin; oliko vasta 1980-luvulla näistä tyypeistä?
kuva 19.11.2010 10:50 Tapio Muurinen  
  Luen mielenkiinnolla noita Petrin päätelmiä, mutta niinä 4-5 kertana kun 1960-luvulla matkustimme H/P14:llä Inkeroisista Helsinkiin - 1967 oli viimeinen - ei kertaakaan sattunut sunnuntaisin vetovuoroon Hr13. Elokuussa -65 on 2702 päässyt kerran kuvaan https://vaunut.org/kuva/48614?m=1&kv=1965&paik=Kouvol ja toisen kerran syyskuussa. Tuolloin oli tapanani dokumentoida kuvallisesti käyttämiämme junia, jos mahdollista. Syyskuulta -65 löytyy seuraava ja ainoa kuva tästä samaisesta. Tuntuu vähän hassulta, että olisin odottanut Helsingissä lähes kaksi tuntia P12:n saapumista.
kuva 18.11.2010 21:55 Tapio Muurinen  
  Antsan tarkka havainto panee epäilemään, että minulla on kaksi kuvaa vaihtaneet sijaa. Tämän onkin vuotta nuorempi, ja tämä https://vaunut.org/kuva/38732 vuotta vanhempi. Tuota hytin kuvetta katselin ja aloin epäilemään itsekin jo aikaisemmin. Näin historiaa kirjoitetaan taas uudelleen. - Savuvanasta päätellen juna voisi olla jo liikkeellä, ja lämmittäjä/koneapulainen tähystää, että hyvin päästään laiturista.
kuva 18.11.2010 00:04 Tapio Muurinen  
  Sanoovatten, että lokit lähtivät seuraamaan tätä sisämaahan Porista ja Raumalta kuullessaan laivadieselin äänen, mutta kääntyivät kohta takaisin kun huomasivat, että tuohan menee väärään suuntaan...
kuva 17.11.2010 21:11 Tapio Muurinen  
  Resiina, teltta, reppu, Trangia ja vähän evästä; ei paha...
kuva 17.11.2010 21:03 Tapio Muurinen  
  Sain hieman lisää tietoa noista haloista "wanhoilta weteraaneilta", joita seuraavassa yritän mukailla -
Kouvola oli joskus saanut huonoa hiiltä, neuvostoliittolaista "punamultaa. Halkoja pidettiin mukana kaiken varalta, jos pesä tukkeentuu slagista niin pahoin, että arinan joutuisi kuonaamaan linjalla, siis suurin osa tulesta pudotettaisiin kiskojen väliin - joskus näkyi uutisia, että ratapölkyt olivat syttyneet tuleen - saataisiin uusi tuli syttymään nopeammin ja juna taas liikkeelle, kun uudet hiilet sytytellään haloilla. Ohje kumminkin oli, että jos alkaa tekemään slagia tai savolaisittain "lakkia", niin silloin tehdään moppa arinan joka nurkkaan, joista saadaan siementulet. Tosin mopasta tuli kestää syttyä pitempään kuin haloilla, mutta jos moppia on neljä, saadaan siementultakin enemmän. Joskus tallilla oli yritetty sytyttää hiiliä heittämällä naftaa ämpärillä pesään. Vähän aikaa oli roihu ollut mahtava, mutta sammunut pian, eikä lämpö riittänyt kuumentamaan hiiliä syttymislämpötilaan. Kaikilla varikoilla varahalkoja ei käytetty, mutta Kouvolan lisäksi ainakin Helsingin seudussa niitä on Riston tenderillä näkynyt. Kaippa niillä haluttiin varmistaa liikenteen kulkua. Kouvolassa halkoja käytettiin ainakin yli kymmenen vuotta. Ehkä siellä on ollut sellainen varikonpäällikkö, joka on käskenyt pitää halkoja mukana kaiken varalta. On Kouvolassa ollut semmoinenkin mahdollista, että koska polttoaineen jakelupaikalle oli tallilta kohtalainen matka, niin kattilanpesun jälkeen tarvittavat ylöslämmityspuut on otettu mukaan sieltä.
kuva 15.11.2010 22:54 Tapio Muurinen  
  Onko tästä jo ylikäytäväkin poistettu, vai liittyykö tämä etualan merkistö lastausalueen puunkuljetuksiin. - Hyvänlainen myötäle tuonne päin. Tämä on sikäli jännä rata, että pohjoiseen mentäessä on enimmäkseen laskua Saarijärveltä alkaen.
kuva 13.11.2010 12:27 Tapio Muurinen  
  Mukavia muisteloita elävästä elämästä jälleen Jormalta, joka on "imenyt oikean verurimieshengen" jo pikkupoikana isän syömättä jääneistä eväsleivistä. Joskus tässäkin saattoi kesällä nähdä pienen veturimiehenalun (?) iskän sylissä - oli päässyt käymään Hillon keikalla hänkin. - Ylöslämmityshalkoja oli tenderin perällä aina pino. Näkyy paremmin tässä https://vaunut.org/kuva/23028?u=832&m=1&paik=Hamina Mitenkähän lienee, onko noita linjalla tarvittu milloin, mutta kattilanpesun jälkeen kyllä. Veturin varusteisiin kuului tietenkiin kirves ja näkyi, että sitä oli myös käytetty.
kuva 11.11.2010 23:03 Tapio Muurinen  
  Tässä näköjään varo "laulaa" ja jarrujentarkastaja on vielä kierroksellaan, mutta sen jälkeen...
kuva 11.11.2010 22:02 Tapio Muurinen  
  Tämä Salmenkylän silta valmistui 1961, ja kohta sen jälkeen tiet Husulasta Summaan ja Puuropytystä Poitsilaan. Silta oli siihen mennessä suurin TVH:n rakentama maasilta. Vapaakorkeus oli 8,5 m, koska laivakuljetusten piti mahtua ali, ja 4-aukkoinen tarvittaessa lisäraiteille. Usein käydessäni tässä kuvailemassa ihastelin tuota talonpaikkaa, kun junat viuhtoivat ohi kummaltakin puolelta. - Oikein kaverisi muisti, sillä Kivelän tasolla oli puomit syksyyn 1958 saakka, jolloin se sai äänivaroituslaitoksen, jonka eristysmerkki näkyy Riston tenderin takana. Sitä mietiskelen, kuka sitä puomia kävi laskemassa ja nostamassa - oliko se Salmenkylän vaihdemies resiinallaan? Tuolloinhan S:kylässä oli ympärivuorokautinen päivystys.
kuva 10.11.2010 20:15 Tapio Muurinen  
  Höyryvetureiden lähes romahdusmainen väheneminen Kouvolan - Haminan linjalla tavaraliikenteessä tapahtui v. 1965 aikana. Vielä alkuvuodesta omien havaintojen mukaan Ristoilla vedettiin n. 85 % ja Hr13:lla loput 15 %. Loppuvuodesta loka- marraskuussa ei tullut yhtään Tr1 merkintää; joulukuussa taas pari, lisäksi yksi Hr1. Eli suhde höyry/diesel oli kiepsahtanut ympäri. Usein RUK:n kurssijunissa tai joskus ylimääräisissä höyryjä vielä saattoi nähdä tuon jälkeenkin.
kuva 08.11.2010 22:58 Tapio Muurinen  
  1940-luvun loppupuoliskolla oli erikoinen tilanne - paitsi että sodat oli sodittu ja maailmaa rakennettiin jälleen ylös savusta ja tuhkasta. 1946 lopulla oli Amerikassa laaja hiilikaivoslakko, jolloin hiili uhkasi loppua niin idässä kuin lännessä. Amerikka imi kaiken vapaan hiilen Euroopasta. Sitten kun hiiltä jälleen alkoi saada Tanskan salmet ja Itämeri jäätyiväthelmikuussa 1947 yli 40 asteen pakkasissa. Kuusi hiililaivaa juuttui jäihin. Muun muassa VR:llä uhkasi loppua hiili kokonaan - oli vain viikon varastot jäljellä, vaikka 650 veturista enää 70 ajettiin hiilellä. Muut oli muutettu haloille ja turpeelle, ja junavuoroja oli karsittu kovalla kädellä. - Onneksi kevät oli tulossa.
kuva 08.11.2010 21:52 Tapio Muurinen  
  Kätevää - niinkuin ennenvanhaan Lättähatuilla ajettaessa kuljettaja vetäisi rullaverhon alas, kun tuli pimeä, ettei matkustamon valot häirinneet tähystystä. Seisaaltaan ajo on kai ennen ollut yleisempääkin. Altshom (Hr13) oli mm. sellainen alkujaan, mutta suomalaiseen versioon laitettiin istuimet (kuulemma)..
kuva 08.11.2010 21:19 Tapio Muurinen  
  Heti sotien jälkeen sitä tuotiin lähinnä Neuvostoliitosta, "Siperian multaa"; sitten kun kauppa alkoi normaalisti pyöriä, niin varsinkin Englannista, Puolasta, Ranskasta, mutta jopa Yhdysvalloista isommilla aluksilla.
kuva 07.11.2010 22:35 Tapio Muurinen  
  Tällekin nostolle löytyy tarkka päiväys, joka on 09.05.1955. Ensimmäisenä päivänä (maanantai) nostettiin vanha silta pois, kuvassa se on vielä paikoillaan, toisena päivänä uusi nostettiin tilalle. Rataa jouduttiin myös nostamaan molemmin puolin aika paljon, koska uusi silta on korkeampi, mutta ennenkaikkea vahvempi. Haminan rata oli saanut jo vuosia aikaisemmin K43 kiskot, mutta sillat Metsäkylässä ja tässä olivat heikot, joten Trumanneilla eikä Ristoilla voitu ajaa. Tämäkin silta, jonka palkit tilattiin Englannista, lojui kaksi talvea Haminan ratapihalla asennusta odottamassa. Metsäkylän vanhaa siltaa ei uusittu - vahvistettiin vain, ja sitten rakennettiin kokonaan uusi betonikaarisilta. - Tässä sillanvaihto kesti kaksi päivää. Haminan henkilöjunien pääteasemana oli Kivelän seisake, jonne matkustajat ja tavarat kuljetettiin linja- ja kuorma-autoilla. Tiistai-iltana jo M766 (21:20) pääsi yli
kuva 02.11.2010 22:56 Tapio Muurinen  
  Niin kertoo - mukava matkakumppani kuvausretkillä aikoinaan, ja aikansa - joihinkin kuviinkin päässyt.
kuva 31.10.2010 22:50 Tapio Muurinen  
  Onneksi ei ulkoinen ilme tuon enempää muuttunut - kävivät vain välillä poissa kuin muuttolinnut, mutta tulivat takaisin.
kuva 31.10.2010 22:38 Tapio Muurinen  
  Vieläkö konduktöörit käyvät Riitan majatalossa päiväunilla?
kuva 31.10.2010 22:29 Tapio Muurinen  
  Vaunu menee silloin seuraavaan täyskorjaukseen.
kuva 31.10.2010 17:51 Tapio Muurinen  
  Näistä viitos-veljeksistä, Vv14 1705-1709, Hamina sai ensimmäisensä keväällä 1954. Maaliskuussa olivat jo työn tuohussa 1775 (=> 1705) ja 1777 (=> 1707). Vek. Saressalon mukaan veturit olivat erinomaisia tarkoitukseensa. Haminan tallia laajennettiin tuolloin parhaillaan, ja puhuttiin neljästä uudesta veturipaikasta. Ilmeisesti loputkin saatiin pian kohta... 1960-luvun alkupuolella kaikki Vv14:t olivat yhtaikaa Haminassa, mutta Haminan saatua 1962 kaksi Vr11 näitä pienempiä alettiin vähitellen siirtää muualle. Nuo 1705 ja 1707 eivät koskaan tarttuneet minun filmille.
kuva 26.10.2010 23:44 Tapio Muurinen  
  Se V-raidoitus tuli ensin vain kymmenkuntaan veturiin n. 1980-luvun puolivälissä, muistaakseni alkaen 3060->, joihin asennettiin nuo SA3-kytkimet parivetokokeilua varten, kun alettiin vetää raskaita Venäjän junia Vainikkala-Kouvola-Kotka/Hamina. Kokeiluvaiheen jälkeen se tuli sitten aikanaan kaikkiin Sr1:iin vähitellen eikä raitojen suunnalla ollut enää niin väliä.
kuva 25.10.2010 23:11 Tapio Muurinen  
  Kotkan rataa on alettu myllätä; samoin läheinen Kyminlinna-Karhula moottoritien tulo ja Kyminlinnan laajat liikennejärjestelyt eritasoristeyksineen muuttivat maisemaa. Ennen Kyminlinnan liikenneympyrästä oli bussipysäkiltä tähän pitempi matka kävellä kuin nykyään. - Tässäkin odottelin jotain Kouvolaan menevää Lättähattujunaa. Kyminlinna näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuva/10329?m=1&liikp1=800
kuva 25.10.2010 21:47 Tapio Muurinen  
  Hyvä Veijo! Sinullekin tuttu paikka. - Olit minuuttia minua edellä :) - Ajattelin, jos tuolta Kyminlinnan valleista joku olisi saanut "kiinni".
kuva 25.10.2010 21:44 Tapio Muurinen  
  Näitä kolmeholvisia pylväikköjä on ollut muutamia; Raasepori, Karttula, tämä, ym.. Ilmeisesti pohjana on ollut Granholmin Platformskuj I; piirustuksia hieman modifioiden. Tätäkin oli laajennettu asuntopuolen osalta. Liikennepaikalla on ollut ainakin yksi sivuraide. Rakennusta ei enää ole.
kuva 24.10.2010 17:48 Tapio Muurinen  
  Näyttää kuin P3 ajaisi toista tietä laidasta lukien, eli raidetta IVc, joka oli ennen tulotie Myllykoskelta. Kaksoisraide Kouvola-Luumäki avattiin 1.12.1962. Silloin varmaan tehtiin jotain uusia järjestelyjä. Ennen sitä Utin suunta käytti samaa IIIc raidetta https://vaunut.org/kuva/58234?u=832&m=1&paik=Kouvola En pysty enää päättelemään onko laskumäki oikealla, jolloin taustalla olisivat jo lajitteluraiteet.
kuva 23.10.2010 12:17 Tapio Muurinen  
  Laura on ajellut ehkä tätä etualalla vaakaan vasen-oikea Matinsaaren venerantaan vievää tietä. Tämä uusi tie tehtiin noiden myllyjen suurten elementtien kuljettamista ja nosturiautoja varten. Kuorimon raide näkyy heikosti lähestymismerkin takana kumpareella. Se katkaistu raide ja purettu raide meni tehtaan "kuivaan" päähän varastoille ja aikoinaan pulpperille. Tämä uusi tie jatkuu samaa ratapohjaa seuraavalle myllylle, joka on entisen laivalaiturin ja sataman alueella.
kuva 22.10.2010 00:30 Tapio Muurinen  
  Vertailuksi Katajiston Jussin kadehdittavan hieno kuva vajaa kolme vuotta aikaisemmin samoilta tietämiltä siitä Kairon edestä https://vaunut.org/kuva/37038?u=216&m=1&liikp1=2243
kuva 21.10.2010 16:40 Tapio Muurinen  
  Konduktööri miettii: "Silloin joulun alla 1961, kun purettiin vuorokaudessa yli tuhatta vaunua ja lastattiin neljättäsattaa vaunua, päivystäjiä oli yhtäaikaa 10 vuorossa, niin sitä nuorena junamiehenä juostiin..."
<<   >>