Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	21.10.2010 16:40	Tapio Muurinen
		Konduktööri miettii: "Silloin joulun alla 1961, kun purettiin vuorokaudessa yli tuhatta vaunua ja lastattiin neljättäsattaa vaunua, päivystäjiä oli yhtäaikaa 10 vuorossa, niin sitä nuorena junamiehenä juostiin..."
	20.10.2010 22:49	Tapio Muurinen
		Yksityisraiteen taso on nykyään Googlen, mutta eipä se taida rautatiekuljetuksia harrastaa. Kuvassa on yksi Suomen suurimmasta tuulimyllysta, ellei Winwind ole tehnyt jo tuostakin isompaa; 3 MW. Koneisto on 100 m:n korkeudessa, lavat ovat 45 m. Näitä alueella on kolme kpl, lisäksi Summan tehdasalueella on yksi pienempi, ainakin matalampi se on. Kävin kesällä juuri tuon tornin sisällä, kun asennustöitä tehtiin. - Kummasti tuollakin raskasta junaa vedättäisi, kunhan ensin liikkeelle saadaan.
	20.10.2010 22:34	Tapio Muurinen
		Tähän kuvaan liittuu tarina, jonka haluan kertoa - Tuon keltaisen Kadetin omistaja soitti minulle, esitteli itsensä ja kysyi "tuntuuko tutulta?". - Ei heti kilissyt. - Hän oli saman koulun kasvatteja alemmilta luokilta, Pertti M. , teki työelämänsä Haminan satamassa. Minulle tämä oli vain tavallinen lauantai-itapäivän T2527, mutta osottautui, että kyseessä oli romuvaunujen siito Haminasta Kouvolaan. Jo edellisenä päivänä olin nähnyt sen romuvaunuletkan Hillon ratapihalla, mm. F, joka oli kääntöpöydän vieressä ollut 20 vuotta junamiesten taukotilana ja varastona, muutamia Gd, Gdt ym. Pertti seurasi junaa muistaakseni Inkeroiisiin saakka. - Pertti oli parempi harrastaja, minä vai harrastelija. Hänellä oli mm. erittäin kattava vaunuluettelo muutoksineen. - Taisi olla syöpä, joka vei hyvän miehen.
	20.10.2010 11:12	Tapio Muurinen
		Pirskatti, kun Jormalla on hyviä juttuja! Varmaan tuo Kouvolan tilanne vieraille kuljettajille oli joskus vähän hämmentävä ja sekava. Eikä ihme, kun vanhaa ratapihaa oli kasvatettu aina vaan entisen päälle, ja siitä oli tullut tuollainen "mammutti". - Mielakan kohdalla olivat eteläisimmät päätiet https://vaunut.org/kuva/58234?u=832&m=1&paik=Kouvola - laitimmainen oikealta on meno Inkeroisiin, keskellä siltä paluu, ja kolmas Idäntie, eli nuo Jorman mainitsemat Vc, IVc ja IIIc.
	20.10.2010 10:40	Tapio Muurinen
		Tuttu paikka. - Uusi tie on tehty tuota myllyä varten, vaikka eipä radalla juuri ole liikennettä. Risteävä vanha tie vaakasuunnassa menee myös radan yli vasemmalta kuin myös oikealla toisen radan yli, mutta sen kiskot on katkaistu.
	20.10.2010 00:13	Tapio Muurinen
		Kouvolan "alateistä" olen joskus kuullut ammattilaisten puhuvan; näitähän niillä tietenkin tarkoitettiin. Jormalla on parempi tieto noista pääkulkuteistä. "Kolmosen" itäpuolella, siinä Mielakan kainalossa, missä ennen oli Rataosaton varastoalue, nykyisin Hyyryläisen varikko, oli tosiaan kolme päätietä. - Kerran tässä samalla Kotkankalliolla katselin, kun T2052 (Rautaruukin koksijuna) tuli tähän melko laitaan, pysähtyi hetkeksi ehkä miehistön vaihdon takia. Siitä sen sitten piti "leikata" aseman jälkeen toiseen syrjään päästäkseen Savon tielle; raiteelta 12 pääsi vielä, mutta 13:lta ei enää.
	19.10.2010 13:31	Tapio Muurinen
		Kun tarkasti tihrustaa hyvälaatuisella luupilla alkuperäisestä negasta, niin taitaapi tässäkin kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/24305 se punainen B litteran edestä löytyä. Mustavalkoinen filmi vain ei ole kovin herkkänä punaiselle maalille; lisäksi koko vaunu on punainen, eli BOk 070552 oli tuolloin.
	19.10.2010 12:40	Tapio Muurinen
		Voimanlähteenä oli öljykäyttöinen pystyhöyrykone; sen ominaisuuksista ei ole löytynyt tietoja. Liikkeet olivat tosi verkkaisia, esim. tyhjän koukun nostamisessa/laskemisessa 1 m:n verran meni varmaan 10 sek., eli välityksissä löytyi. Omalla koneella nosturi pystyi myös itse liikkumaan, silloinkin hyvin hitaasti. Savupiippu oli joko nostettava tai saranoitu, että sai kuljetuksen ajaksi piiloon. - Kuvassa https://vaunut.org/kuva/24307?m=1&kv=1966 höyrykone on jo pantu lämpiämään.
	19.10.2010 00:12	Tapio Muurinen
		Aika hyvin on hapettunut Kouvolan Ardelt. - Vastapainoja ovat, yleensä mukana oli noita neljä kpl. Johan niistä aika kivat niskapainot saa, 65400 kg, mutta harvemmin kaikkia tarvittiin, eli pyrittiin nostamaan jyrkemmällä puomilla jos mahdollista.
	19.10.2010 00:05	Tapio Muurinen
		Vangitut olivat yleensä tutkinnassa, joita käytettiin käräjillä - samalla tavalla nykyäänkin, mutta käytetään autoilla.
	18.10.2010 23:31	Tapio Muurinen
		Pasi panee muistini lujille; ehkä jotain tutusta "Vanhasta Kouwolasta" on jäänyt mieleen. Tavarapiha oli vielä alkuperäisessä asussaan; henkilöasema alkoi olla tätä päivää. - Tästä kuvasta vähän matkaa itään (oikealle) oli Asl III, suurinpiirtein laskumäen kohdalla, tai vähän täälläpäin. Siinä ratapiha oli kapeimmillaan. Sen jälkeen haarautuivat nämä lähtevien raiteet ainakin etelään (ehkä muuallekin?), joita oli 6-8 raidetta. Henkilojunat käyttivät Mielakan kohdalla suoria etäläisiä raiteita, jotka menivät aivan Asl III:n edestä. Muistaakseni itään ja etelään oli jo tuolloin molempiin suuntiin omat raiteet myös Mielakan ratapihan kohdalla (tulo ja meno), eli 4 päätietä. Teholassa etelän suunta erkani jyrkällä kaarteella Inkeroistiin. Eli kysymykseen: Henkilöjunat menivät tuon lähinnä kuormassa olevan tavarajunan takaa Puolakan vaihteille aseman itäpäähän. Tuolloin vielä asemaraiteet eivät kaikki olleet valmiina; oli vasta 8. Kotkaan/Haminaan lähdettiin ja saavuttiin raiteelta 8, Imatralle lähdettiin 7:sta, mutta tultiin 4:elle. Ehkä kuva https://vaunut.org/kuva/38121?u=832&m=1&kv=1969&kv2=1970&paik=Kouvola selventää tilannetta. Ainakin pikajunat idästä tulivat tavarajunien tältä pohjoispuolelta, Kotkan Motti/Lättä puikahti joskus tuolta välistäkin - tällaisia murusia. Jollain on Kouvolan ratapihan liikennöimissäännöt, niistä selviäisi enemmänkin faktaa.
	17.10.2010 19:51	Tapio Muurinen
		Kuvan Gb-litkassa on yli 60 vaunua, à 25 t, tekee junapainoa yhteensä yli 1500 t. Eli todennäköisesti Risto olisi sen saanut revittyä juuri liikkeelle, mutta ei olisi lähtenyt linjalle; maksimi oli 1300 t. Vieressä on samanlainen Hdk-jono. Ilmeisesti vaunut ovat jo poistettu vakituisesta kierrosta ja ovat varalla. Uutta kalustoa rakennettiin noihin aikoihin liki 1000 vaunun vuositahtia. Esim. uusia Gbk:a ja Gks:ä oli jo yhteensä viitisen sataa, sekä Hkk:ta pari tuhatta. Kymenlaakson ja Itä-Suomen paperin, sellun ja sahatavaran rahtaajat käyttivät ensisijaisesti niitä. - Vieressä oleva lastijuna näyttää kovin Kotkaan menevältä.
	17.10.2010 13:06	Tapio Muurinen
		Kouvolan metro.
	17.10.2010 12:59	Tapio Muurinen
		Jorma, mielenkiintoisia reissuja teillä Kouvolaan, mukava lukea - Se Puolakan vaihdekoppi (aika iso kuvan keskellä, valomaston juurella) olikin tärkeä, jossa aina tapahtui. Se ei hiljentynyt koskaan, paitsi jouluyöksi. Vieläköhän tuo on olemassa. Vanha "Vitonen" itäpäästä (jos samasta puhutaan) katosi n. 1976 ratapihan muutostöiden yhteydessä. Sähköistyksen tulo alkoi tuntua ratapihalla jo 1970-luvun alussa. 1960-luvun lopulla Kv oli tosi vilkas tavaraliikenteen risteyspaikka - onhan se sitä edelleenkin. Saapuvia tavarajunia vuodessa oli yli 20000 ja lähteviä ja saapuvia vaunuja yhteensä liki 2 milj. Lähes kaikki piti ajaa laskumäen kautta, joka välillä oli aivan tupellaan. - En muista tarkoin, missä hiilikasat sijaitsivat, mutta tuo hihnakuljetin vasemmalla viittaisi, että lähellä ollaan.
	16.10.2010 23:25	Tapio Muurinen
		Silloin pojan-klopin silmissä kaikki näytti ihan tavalliselta paiksi, että Kouvola oli iso, jossa näkyi samalla kertaa paljon erilaista kalustoa. Tuota tuoretta monttua näin 45 vuoden takaa katsellessa heräsi samoja kysymyksiä; voisiko olla kuonamonttu, jota vasta aletaan täyttää tuhkalla ja kuonalla - en tiedä.
	16.10.2010 11:15	Tapio Muurinen
		Jännä juttu muuten - kaikki mainitut junat tuli kuvattua tuolla klo 18-reissulla Linnunlaulussa; niin Vaasan/Jyväskylän Porkkana (P33/93), Dm9:ä ainakin näkyy; turkulainen (P129), meni kolmatta raijetta lännestä lukien, Dv12 + 4 terästä, kuin tämä imatralainen. Yllä oleva kuva kuuluu orpona johonkin H:ki-sarjaan. - Pienellä hakemisella kaikki löytyvät helposti (aiheittain jaoteltuna). - Taas maailma pelastuu.
	16.10.2010 00:39	Tapio Muurinen
		Minun muistiriepu ei voi pettää, koska sitä ei ole. - Sittenhän tämä on helppo; P11, kuten yllä arvelin (josko imatralaiset oikein Rkt:n saanet mukaansa). - Joku juna aina kahautti 156:tta vastaan Riihimäen ja Ryttylän välillä, eli tuo 33/93.
	15.10.2010 21:42	Tapio Muurinen
		Teppomaisen kommentin Hyvinkään kautta kiertämisestä voi jättää omaan arvoonsa - EFi:n jälkeen on Rkt, sitten 2 x Eit ... Määränpääkilvistä ei oikein saa selvää; mitenkäs Seinäjoelle tuohon aikaan ajettiin, P33? - Kuvausvuosi ei ole varma, mutta mahdollinen.
	14.10.2010 20:47	Tapio Muurinen
		Näinhän se oli; mielessä kummitteli joku tämmöinen https://vaunut.org/kuva/21840?u=832&m=1&paik=Rovaniemi - eli arkilomapäivänä piipahdus Hirhvaalla.
	14.10.2010 11:33	Tapio Muurinen
		Riston avauskommentti ja kysymys koskee kuvatekstiä, jota olen joutunut hieman "säätämään". Luulin alunperin, että kuvassa olisi H602 Ouluun/Kokkolaan, jollaiseksi juna on liian pitkä eikä vaunustokaan passaa, ja H601/602:ssa oli "aina" Dv12 - toisaalta P70:ksi runko on kovin lyhyt. Mutta näin päättelemällä ...
	09.10.2010 18:10	Tapio Muurinen
		Olette pojat hyvinkin jäljillä. - Tämän kuvan olen kaivanut vanhasta "digi-arkistosta", jonka olen joskus skannannut Epsonin tasoskannerilla. Uudemmalla filmi-sellaisella dynamiikka olisi varmaan hieman parantunut. Tosin oli kohdekin haastava aikakauden filmille ja kinokameralle; paljon mustaa ja paljon valkoista. Yksi ruutu kohteesta - se oli siinä. Tuli mitä tuli.
	09.10.2010 11:13	Tapio Muurinen
		Paitsi hiiltä, tässä purettiin kaoliinia, rikkiä, viljaa... monta hikipisaraa on tässä tippunut omastakin nokasta kalkkisäkkejä purettaessa vaunuihin, tai lastatessa propseja vaunuista laivaan. Tähän pääsi isoillakin aluksilla, koska väylä oli 7,5 m. Ruotsalainen "Jonson Line" avasi jo ennen sotia linjan Hamina - Turku - Göteborg - Etelä-Amerikka.
	09.10.2010 00:32	Tapio Muurinen
		Eräs muistomatka 1970-luvun alusta Helsingistä Turkuun illan viimeisellä vuorolla, ehkä jo P131 tuolloin. - Oli talvi. Juna oli veturivetoiseksi melko lyhyt, vain 3 sinistä vaunua. Yleisemmin taisi olla Porkkanarungolla. Pian lähdön jälkeen vaunu, jossa oleilin, alkoi selvästi jäähtyä. Konduktööri ei saanut lämmitystä toimimaan. Toisessa vaunussa oli sama tilanne. Talvivaatteita puettiin jo päälle. Konduktööri suositteli, että siirtyisimme kaikki ainoaan lämpimään vaunuun, johon sopisimme koko junan väki 100 matkustajaa. Suurin osa tekikin niin. Karjaan paikkeilla tästä ainoasta lämpimästä vaunusta sammuivat kaikki valot! Konduktööri, vanhempi herrasmies totesi, että ”tämä on nyt sellainen päivä, jolloin kana söi haukan”. Vaikka oli pimeää, niin vaunussa vallitsi uskomattoman hyvä fiilis ja lämminhenkinen tunnelma Turkuun saakka.
	07.10.2010 11:10	Tapio Muurinen
		Vaunun oleskelupaikka on vähän erikoinen, mutta tuossa sillä oli tapana huilailla. Sen ohi pääsi tarvittaessa taivuttelemalla vaihteista molemmin puolin, esim. tähän aseman eteen laituriin 1B. Myös huollosta ja varikolta pääsi kiertämällä 1A:lle, mutta tavallisesti vaunurungot tuotiin Vv15:llä painamalla tuolta kauempaa ratapihalta.
	05.10.2010 16:03	Tapio Muurinen
		Tämä vaunu oikeassa laidassa sekoittaa päätä; ei kai se voi olla "päätiellä". Eli vanha puunlastausraide olisi rataremontin ajaksi otettu jälleen käyttöön. Tälle puolelle tulevat vaihteetkin poistettiin vuosia sitten - ja tuo taustan kuusikko sopii paremmin länsi- kuin itäpuolelle, eli etelään ketsellaan.
	04.10.2010 20:22	Tapio Muurinen
		Jos tulkitsen kuvakulmaa oikein, niin pakopiste on pohjoiseen. Onkos laitekontti ja antenni ja pari vaihdevalopylvästä poistettu tuon sepelikasan tieltä? Muuten ei mene pirtaan.
	03.10.2010 20:15	Tapio Muurinen
		Viime heinäkuun 11. vilkaisin makuuvaunun ikkunasta, missähän alennuksen tilassa entisen Hankkijan entinen rehutehdas ja siilot mahtavat olla; ja olihan ne - betonimurskaläjänä. Siihen loppui yli 50-vuotiaan Raunistulan maamerkin tarina. Rakennusta yritettiin suojellakin rakennushistoriallisin perustein, ja kunnostamista jopa asunnoiksi suunniteltiin. - Vuosikymmenet siellä sekoitettiin fosfaatista, kalkista, suolasta, sokerista, kalajauhoista, mutta ennen kaikkea maakunnan viljoista rehua tuotantoeläimille ja muillekin (mm. Korkeasaari, koe-eläinlaitokset ym.) ympäri maata. Rehua tuli kahdessa vuorossa 85 henkilön voimin 300 t/vrk. Työväkeä kulki junilla Loimaalta saakka, Alfan seisakkeella (oikealla) oli hyvä jäädä ja nousta. - Kun aamuyöllä Huru-juna tai Vv15/16-parivedossa löi pykälää Tampereen suuntaan, kumu vastasi betoniseinistä "taivaita myöten".
	02.10.2010 18:49	Tapio Muurinen
		Tyypillinen ison naapurin rautatiemaisema - jämerä K-kiinnitys, K60 (?) kiskot, ja nesteitäkin on vähän roiskahdellut.
	02.10.2010 18:30	Tapio Muurinen
		...vaunupostimiehet ehtineet kovin maisemia katselemaan, vai olikohan heitä tuohon aikaan enää olemassakaan - ei kai?
	02.10.2010 18:18	Tapio Muurinen
		Olihan se pettymys Länsikairalle ja Kemille varsinkin, kun Kiinan siirtomaat raa´assa kilpailutilanteessa joutuvat vertailemaan myös omaa katettaan - Kemin pienemmät laivat, jääesteet ym. Kovasti tätä elvytystä odotettiin ja suunnitelmia tehtiin parhaan mukaan, mutta näin kävi. Ei kulje rautajunat näillä kiskoilla, tai siis rataa ei tarvitse kunnostaa niitä varten. Nyt vain porot tolkkaa ja mönkijäiset tekee omaa "raijettaan" valtion kiskojen väliin, kuten kuvastakin näkyy.
	29.09.2010 20:52	Tapio Muurinen
		Ei vielä kovin pahasti pensaikko uhkaa kiskoja tällä paikalla, vaikka lähestyykin uhkaavasti.
	29.09.2010 20:48	Tapio Muurinen
		Laivapikajunat P31/32 olivat aikansa "lippulaivoja", ja siis ensimmäisenä täysplootuja. 31:ssä oli tavallisesti keltainen Po, muistaakseni arkisin. 35:ssa näyttäisi olevan Fo, mutta se voi olla myös postiosastolla varustettu.
	29.09.2010 20:36	Tapio Muurinen
		Suorittaja on mennyt aivan laiturin reunaan, että varmasti erottuu muista ihmisistä. Juna on vielä yli 400 m:n päässä. Paljonkohan olisi ollut Lapponialla tuossa vauhtia, ehkä vain 70-80 km/h. Kesti vielä tovin, ennenkuin kävi "humahdus ja jyrähdys"; monet menivät kauemmas ja käänsivät selkänsä.
	26.09.2010 11:29	Tapio Muurinen
		Tämä on sitä aikakautta, että annetaan tulkinnalle varaa ja pannaan mielikuvitus liikkeelle - rikkautta -, ja todetaan Felica-kameran rajat.
	26.09.2010 11:14	Tapio Muurinen
		Se pyöränkoputtelija löi luultavasti renkaaseen ja kuulosteli kuinka se helähtää (=kunnossa), tai särähtää (=viallinen).
	25.09.2010 01:05	Tapio Muurinen
		Tuossa on aikakauden mannekiineja https://vaunut.org/kuva/62562?u=1443&m=1
	25.09.2010 00:54	Tapio Muurinen
		No ei ihme, jos nyrkkiä puisteltiin ja sepelinmurikoilla uhkailtiin, "siinähän noita rosvoja taas on kyttäämässä". - Eräs haminalainen vanha kuljettaja kertoili, kuinka he olivat käymässä "ystävyys-vierailulla" Neuvosto-Eestissä eräällä varikolla. Siellä oli punatähtisiä isäntävaltion vetureita, joita virolaiset kollegat heille esittelivät. Elekielellä saatiin selitettyä, että haluttaisi saada tuollainen komea punatähtinen laatta veturin kyljestä muistoksi; ensin osoitettiin laattaa ja sitten omaa kainaloa. Ei kauaakaan, niin löytyi sopivat työkalut, ja laatta oli irti. Niitä samanlaisia valettuja laattoja kyllä riittää.
	24.09.2010 21:31	Tapio Muurinen
		Kyllähän niistä ongelmista kuuli ja lehdissäkin kirjoiteltiin. Minulla oli varmaan hyvä tuuri, kun aina nämä toivat perille luotettavasti ja jopa aikataulussa, mitä muusta kalustosta ei voinut sanoa. Joskus tosin koneapulainen vaelsi junan läpi toiseen päähän varmistamaan tai tarkistamaan, mitä lie... Noin äkkiä laskien olen saanut Porkkanan kyytiä 10-20 Mm 1960-70 -luvuilla reiteillä Kouvola-Helsinki-Turku ja Turku-Toijala.
	23.09.2010 23:47	Tapio Muurinen
		Mustavalko-TV:n aikana tuli joskus urheilukilpailuja tai pelejä Eläintarhan kentältä. Taustalla vilahteli junia pääradalla tai touhukkaita höyrypäivystäjiä tässä alempana.
	23.09.2010 23:38	Tapio Muurinen
		Minulla on hirveän huono muisti, apuvälineisiin piti turvautua. - Joko tuosta mutkasta oli semafori kaadettu, kun ei silmä oikein erota. Kymmenkunta vuotta aikaisemmin tuli heitettyä pyörälenkkiä tuolta aseman sillan yli Vanhan Tampereentien kautta, ja aina piti tarkistaa mitä semafori näyttää. Ei ollut aikaa jäädä odottelemaan, saati että olisi ottanut kameran mukaan.
	23.09.2010 13:29	Tapio Muurinen
		Junan lähtöaika Turusta oli 21:10. Tämäkin juna vaihteli "tunnuksiaan" niin, ettei mukana pysynyt eläväerkkikään - jokohan olisi ollut kesällä 1987 P101. Tämä ei lähtenyt tuolloin satamasta, vaan laivamatkustajat tulivat asemalle Helsingin junan kyydissä. Rovaniemen autovaunu ja makuuvaunu tulivat jo pari tuntia aikaisemmin P111:n mukana.
	22.09.2010 23:44	Tapio Muurinen
		Seuraavat laituriopasteet https://vaunut.org/kuva/29715 teknisesti jo aivan eri luokkaa otettiin käyttöön 1976, kun uusi asetinlaite valmistui. - Tämä P41 ajoi Hpk kautta. Sinne saakka matkustin tuossa Ei:ssä.
	22.09.2010 21:38	Tapio Muurinen
		Jotenkin näin - Hyvissä ajoin ennen junan saapumista "siltavahti", joka oli liikennetutkinnon suorittanut - usein naisvirkailija Nivavaarasta - saapui autollaan tuohon kopille. Ensin katkaistiin maantieliikenne toisesta päästä, mutta pääastettiin sillalla jo olevat ajoneuvot puoliväliin lasketun puomin ali. Punaiset valot vilkuttivat ja kellot kilkattivat. Sitten kun silta oli kokonaan tyhjä, laskeutu toinenkin pää kokonaan alas. Vasta sen jälkeen semaforit päästivät junan tulemaan.
	22.09.2010 21:18	Tapio Muurinen
		Kuva saattaa olla joillekin tutunoloinen; niin onkin. Tämä oli muistaakseni ensimmäinen kerta, kun matkustin Sr1:n vetämällä pikajunalla - ne ensimmäiset kerrat jäävät yleensä mieleen.
	21.09.2010 20:57	Tapio Muurinen
		Juna on 28. Ei voi muistaa, vieläkö se kulki "vanhanajan" MP-tunnuksella, vai loppuivatko MP:t lähes vuosi aikaisemmin (20.5.1970), kun Dm4 jätti vetovastuun oikeille vetureille Hr11/Sr12/Hr12. Samalla lähtöaikaa Turusta rukattiin 50 min myöhemmäksi (15:40), ja matka-aikakin lyheni 20 min. Vainustossa säilyi vielä vuoden - toista tässä junaparissa 27/28 tuo kiitojunarunko. - Muutaman kerran tuli matkustettua juuri noihin aikoihin.
	20.09.2010 23:38	Tapio Muurinen
		Kyllä tunnustaa - ja variaatioitahan riittää, esim. https://vaunut.org/kuva/61923?u=832&m=1&paik=Kotka
	20.09.2010 22:34	Tapio Muurinen
		Voisiko tämä kuvapari olla lähes samasta paikasta, noin 1 km Kutemaisesta "etelään"?
	20.09.2010 22:30	Tapio Muurinen
		Aika korkea penger; aivan kuin Kalapuron penkka, joka meinasi sortua vajaa 10 vuotta sitten, mutta ei taida siltikään olla. Ei tuo kaarre oikein passaa. - No näitä korkeita penkereitä tällä radalla riittää.
	19.09.2010 23:28	Tapio Muurinen
		Harvinaisempi kuva Jyrängön sillalta, vai pääseekö tuolla liikkumaan muutenkin kuin luvatta? Lättäkin siinä somasti ihmettelee kirkkain silmin ja punahuulin.
	19.09.2010 23:09	Tapio Muurinen
		Kemiläiset kävelevät junan loppupäätä kohti. Aurinko on sivuuttanut luoteen jo monta piirua sitten. Viimeisenä näyttäisi olevan jo uusi Gfot.
	19.09.2010 18:21	Tapio Muurinen
		Jatkan vielä tuosta Kotkan Huru-kierrosta tämän kuvan innoitamana - anteeksi vain Mika, että tulee kuvasi alle. Se on tosiaan tyylikäs. - Todennäköisesti tämä 2232 ei kuitenkaan ehtinyt k.o. kiertoon, koska valmistui vasta 1963 puolella. Vuoden 1961 aikatauluja plaraamalla (ja yllä olevasta päättelemällä) näyttäisi, että sama veturi saavuttuaan Pieksämäestä Kouvolaan kävi kaksi peräkkäistä keikkaa Kotkassa. - Hr12-veturi oli mennyt aamuyöllä junassa T1073 (Hki-Pm); yllätys, se oli jopa vähän nopeampi, kuin edellä mennyt Tr1-vetoinen TK1075, vaikka pysähtyi välillä neljä kertaa, TK vai kahdesti. Lisäksi TK:lle sallittiin Sn85 (vaunut lastattuna vain 1/2 kantavuudestaan). Muut T-junat ajoivat Sn75.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset