11.10.2014 19:36 | Tapio Muurinen | |||
Näköjään on tullut sama kuva kahdesti. Yritän vaihtaa tilalle toisen kuvan. | ||||
11.10.2014 19:03 | Tapio Muurinen | |||
Liukulaakeri-Gb:t poistuivat liikenteestä kesäkuussa 1975. SKF:n rullilla varustetut Gb:t (57xxx), joita oli vielä vajaa 400, poistuivat nekin vähitellen kaupallisesta toiminnasta 1970-luvun loppupuolella, kun korjausaika täyttyi. Osa niistä sai jatkoaikaa virkavaunuina. Pöntöt voivat olla Teboilin Stb-vaunuja. Isompi on 4-akselinen (Neuvostoliitosta ostettu), "Hakaset" molemmin puolin. - Tai sitten ei, on niin lumen peitossa. - Pienempi on tuttu 3-akselinen. |
||||
10.10.2014 12:56 | Tapio Muurinen | |||
Raskaassa vedätyksessä nämä Vv15- ja Vv16-parien äänimaisemat olivat mieleenjääviä. Asuin Yo-kylässä Karjaan radasta 240 m:n päässä. Yön hiljaisina hetkinä tenttiin lukiessa näitä aina havahtui kuuntelemaan. Toijalan suuntaan Aurajoen takana Tampereen karhukoirat murisivat vielä äreämmin, jota Hankkijan ja Barker-Littoisten betonimuurit vielä vahvistivat lisää. Noin tunnin päästä tämän Karjaalle menevän junan jälkeen lähti T1032 Hr12-vedolla (3.6.1973 alk. T3900). Sen kumu oli aivan erilainen. Kerran nauhoitin serkkuni vaatimattomalla kelanauhurilla Hurun ohiajon jytinää ikkunani tuuletusluukusta. Kyllä magneettinauhalle jotain tarttui, mutta enimmäkseen se oli nauhan omaa kohinaa. | ||||
06.10.2014 12:47 | Tapio Muurinen | |||
Pitkämatkalainen H861 Joensuusta Ouluun, Vaalan seudussa n. puolipäivän jälkeen. Sai nauttia Lättähatun kyydistä koko rahalla. | ||||
Kuvasarja: Vv15-parin vetämä T-juna Turusta Karjaalle |
06.10.2014 12:32 | Tapio Muurinen | ||
Sama vuoro Ohikulkutien sillalta nähtynä http://vaunut.org/kuva/52343?kv=1970&paik=Piikki%C3%B6 ja http://vaunut.org/kuva/55748?u=832&kv=1970&paik=Piikki%C3%B6 | ||||
05.10.2014 22:15 | Tapio Muurinen | |||
Gb:n täyskorjaus näyttäisi olevan 1.71, vai jokohan 1940-luvulla rakennettu vaunu päästettiin vanhuuden lepoon. Finluxin loppuopastimet kiinnityskoukuissaan vilkuttavat punasilmin taakse ja kirkkaina eteen. Niitäkin veturista ja asemilta seurattiin, että kaikki vaunut ovat tallessa. V. 1948 RH määräsi, että loppuopastimien on näytettävä eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista. Valoisana aikana (kesällä/päivällä) riitti levyt, mutta muulloin oli käytettävä valoja. - Sepon kysymykseen jatketuista puhelinpylväistä olen huono vastaamaan, mutta minusta niitä oli "paljon" eri puolilla, eli yleensä missä oli isoja maantiesiltoja. | ||||
05.10.2014 21:47 | Tapio Muurinen | |||
Kolahtaa myös minuun. Vaikka Kotkassa noihin aikoihin paljon liikuinkin, niin kertaakaan en onnistunut näkemään Ristoa Kotkan maisemissa, saati sitten filmille. Syy lienee useimmiten viikonlopuissa, koska viikot kuluivat Turussa. Kotkantien silta taustalla oli vielä kolmisen vuotta ainoa tieyhteys Kotkan saarelle, ennen Hyväntuulentien valmistumista. Silta olikin oivallinen paikka seurata vilkasta hyörinää ratapihalla. | ||||
05.10.2014 13:17 | Tapio Muurinen | |||
Haminan nykyinen asemarakennus sijaitsee tästä n. 800 m pohjoiseen ja ratapihan vastakkaisella (itä-) puolella. Entistä asemapäällikön taloakaan ei uudemmissa ilmakuvissa enää näy. | ||||
04.10.2014 20:42 | Tapio Muurinen | |||
Tulokulma näytti seuraavalta http://vaunut.org/kuva/44829?u=832&kv=1970&paik=Piikki%C3%B6 | ||||
02.10.2014 14:22 | Tapio Muurinen | |||
Tarkistin v. 1973 aikataulusta (nro 140). Sen mukaan tämä tosiaan näyttäisi palanneen tyhjänä Niiralan kautta. Lähtö: Rhe klo 10:57 (numerolla 5072), Yw klo 16:05 (5071), Ilm klo 20:00 (5072), Sij klo 23:05 (5071). Tulo Jns klo 02:08. Eli tämän mukaan Haapajärvi ohitettiin pysähtymättä n. klo 17 (sopinee aurinkokelloon) numerolla 5071. Myöhemmin (1980-luvulla) numero oli 5076, ja Hpj meni vauhdilla ohi n. klo 23 (v.1987). |
||||
01.10.2014 21:44 | Tapio Muurinen | |||
Kesällä 1972 ajettiin koejuna täydessä kuormassa Pihtiputaan kautta. Se onnistui, mutta ei ilmeisesti saanut jatkoja. Tyhjänä olisi voinut hyvinkin toimia tarvittaessa. Sitäkin mietiskelen, palautettiinko nämä tyhjänä Niiralan kautta jo tuolloin? Kuorman kanssa Raaheen alettiin ajaa Niiralan kautta keväällä 1977. Tästä paluujunasta yksi kuva http://vaunut.org/kuva/67448?u=832&paik=Kiuruvesi hieman idempää Kiuruvedeltä | ||||
29.09.2014 12:09 | Tapio Muurinen | |||
Vuoden 2000 kuvissa asemarakennusta ei enää näy, mutta asemapäällikön talo, joka jää vasemmalta ulos kuvasta, oli vielä paikoillaan http://vaunut.org/kuva/86765?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29 Molemmat valmistuivat toukokuussa 1960. | ||||
28.09.2014 23:06 | Tapio Muurinen | |||
Hiljainen on asemanseutu Helsingissä, ja niin oli muuallakin. Virkamieslakko alkoi 1.3.1963, ja kaikki junat pysähtyivät. Jäänmurtajalakko oli päättynyt pari viikkoa aikaisemmin, mutta nyt eivät junat kulkeneet. Vientiteollisuutta iskettiin kovin. Tehtaat pyörivät kuitenkin normaalisti, kunnes varastot alkoivat täyttyä. Varastoja alettiin purkaa tehtaiden omilla vetureilla. Myllykoskelta ajettiin Kotkaan ja Inkeroisista Haminaan. Tulipa yksi paperijuna Kaipolasta Haminaan Vv13:lla. Vandringille otettiin mukaan lisäpolttoainetta tynnyreissä. Liikenneosaston miehet ajelivat "Kisko-Kalleilla" ja "Veto-Jusseilla" l. Otsoilla satamissa. Kansainvälinen pikajunaliikenne toimi mitenkuten lakonalaista työtä tekevien luotsien ja venäläisten kuljettajien voimin. Myös muuta Vainikkalan liikennettä yritettiin saada käyntiin valtaisan ruuhkan purkamiseksi, mutta se ei onnistunut. Lakko kesti neljä viikkoa, 28.3. saakka. | ||||
28.09.2014 22:34 | Tapio Muurinen | |||
Mielestäni selvitin tämän juhlapaikan. Paikka löytyy karttalehdeltä 233309 (v.1966) sen kaakkoiskulmasta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ Suuret kallioleikkaukset ovat juuri päättyneet ja edessä on vihreä heinäpelto, joka vilahtaa eräässä filmitripissä Pikku-Jumbon kattilan takaa (takaviistosta kuvattu), kun Erkki Aalto pitää juhlapuhetta Pikku-Jumbon vandringilla (en nyt löydä sitä arkistofilmiä). Tälle paikalle tai aivan lähelle perustettiin Kinasen seisake (507+350 m) 28.5.1961 pellon laitaan. Muualla ei tällaista paikkaa Varasen ja Keitelepohjan välillä ole. | ||||
20.09.2014 21:55 | Tapio Muurinen | |||
Hiljattain luin "Hesarista", että Google purkaa tuon yli 60-vuotiaan maamerkin. Piipulla ei käyttöä ja kylmänä se alkaa murentua. Muutama vuosi sitten piipun päähän nostettiin raskaalla helikopterilla 600 kg painoinen teräslevy sääsuojaksi. Samassa jutussa palattiin historiassa 60 v taaksepäin, ja paikalliseen Vainosen piippumuurarisukuun. Miesporukka latoi piipuun noin 1 milj. tiiltä. Piippu oli tiettävästi Suomen korkein tiilipiippu yhdessä Kaipolan piipun kanssa (n. 135 m). Kun Haapasaaresta lähti pienellä veneellä kohti kotia 30 km:n päästä, oli piippu hyvä kiintopiste veneen nokassa. | ||||
19.09.2014 23:05 | Tapio Muurinen | |||
Jos rajais oikeelt Sokeritehtaan piipun ja Kotkan päätien, niin Hillon keskiratapihaa muuten kovin muistuttaa engelsmanneineen. Puutuu vain Hillon vesitorni taustalta ja palkkivaihdonkilto-opastin etuvasemmalta. Vv15 1973 oli tuttu touhuaja Hillossakin. | ||||
19.09.2014 22:48 | Tapio Muurinen | |||
Passaisi vaikkapa P35; lähtenyt Hki 12:40. | ||||
17.09.2014 22:03 | Tapio Muurinen | |||
Tilanne hetkeä aikaisemmin http://vaunut.org/kuva/95420?u=832&kv=1977&paik=Kotka+Hovinsaari | ||||
17.09.2014 00:09 | Tapio Muurinen | |||
Joskus ja jossain oli kuva Gulf Oil Oy:lle vuokratusta Ok-alustalle rakennetusta bensiinivaunusta. Vaunussa oli 6 kpl suorakulmaisen särmiön muotoista säiliötä. Vaunuja oli kaikkiaan 4 kpl litteraltaan Oks, nrot 70152, 70471, 70502 ja 71534. | ||||
16.09.2014 23:58 | Tapio Muurinen | |||
Karjaalta Pasilaan oli varattu aikataulut T-junille 3900 (lähtö Kr 1:15), 1710 (2:30), 1712 (4:30) ja 1716 (21:30). Kolme viimeistä eivät voineet olla säännöllisiä junapariensa 1711, 1713 ja 1717 kanssa. Karjaalta Turkuun oli vilkkaampi liikenne; T-junat 1701 (lähtö Kr 2:10), 1721 (5:00), 1723 (11:10), 1727 (12:01) ja 1725 (15:30). Näistä useimmat olivat pariensa kanssa arkisin säännöllisiä kulkijoita. (Edelleen 1973 aikataulun mukaan) | ||||
14.09.2014 22:06 | Tapio Muurinen | |||
Eräs vanhan kaartin kuljettaja sanoi, että paras turvaväri oli Riston musta nokka. Kun se ilmestyi näkökenttään, niin kukaan ei yrittänyt eteen. | ||||
14.09.2014 21:58 | Tapio Muurinen | |||
Aikataulussa 140 (alk. 3.6.1973) oli Pasilasta Karjaalle merkitty T-junat 1701 (edelleen Turkuun) klo 23:10, 1711 klo 1:35, 1713 klo 3:30 ja 1717 klo 20:35. Muuta infoa ei löydy, mutta ajallisesti tämä T1717 olisi sopiva, kulussa vain arkisin, ajoi pysähtymättä Karjaalle, vei vaunuja ilmeisesti Hankoon ja Turkuun. | ||||
14.09.2014 19:02 | Tapio Muurinen | |||
Kiitos Jouni mieltä lämmittävästä palautteesta. Ehkä tuossa on kiteytettynä se, mihin olen pyrkinytkin: monipuolisia kuvia pitkällä aikajänteellä - noin puoli vuosisataa - eri paikkakunnilta, missä olen asunut tai liikkunut, höystettynä omilla muistoilla ja kokemuksilla tai ammattilaisten kertomana ja/tai faktoja penkomalla. Aina ei ole mennyt ihan "nappiin", mutta se suotakoon meidän ikäluokalle, kun varsinkin muistamisesta on kyse. Harmi vain, että meikäläisten harmaapartojen ja kaljupäisten joukko on niin suppea. - Jk. asuinpaikkalistalta puuttui Kotka (5 v.) | ||||
14.09.2014 18:27 | Tapio Muurinen | |||
Tässä VR haluaa mainostaa konttiliikennettä, joka alkoi verkkaisesti. Omia kontteja oli hankittu 40 kpl, pukkinostureita, eli entisiä puutavaranostureita varustettiin konttilaittein - yhteensä konttinostureita oli 50 kpl. 1971 VR oli liittynyt kansainväliseen Intercontaineriin ja aloittanut myös konttiliikenteen Siperian läpi Japaniin. Kuva on n. 1971-72. Paikaksi sopii hyvin Ilmalan seutu, eli lähtö Pasilan alapihalta Karjaan suuntaan. Melkein keskellä koivuryhmän takana kohoaa alapihan valomasto. 60-luvun lopulla tässä oli kaksi raidetta rinnakkain, nyt toinen purettu. - On iltahetki: juna voi olla T1717 Karjaalle, lähtö Pasilasta (v.1973). |
||||
10.09.2014 00:17 | Tapio Muurinen | |||
Melkein 46 vuotta sai kulua, kunnes selvisi tuokin joskus mieltä askarruttanut kysymys (2. kommenttini). Mikä oli se Risto tai Pekka, joka Kouvolan asemalla höyrysi 11-vaunuisen Ei-roikan edessä? Heikko havainto ja muistikuva, että joku "pikkupelti" se oli. - Tämä tehtävä oli annettu Tr1 1096:lle. - Vastaavanlainen tilanne reilu kolme vuotta myöhemmin http://vaunut.org/kuva/93269?u=3399&paik=Kouvola | ||||
08.09.2014 22:35 | Tapio Muurinen | |||
Kummasti tämä kuva http://vaunut.org/kuva/85318?u=1499&paik=Valtimo pölähti mieleen. | ||||
08.09.2014 22:31 | Tapio Muurinen | |||
Tuo Singerin emaloitu mainoskilpi on tuttu. Muut ovat oudompia, mutta kyllä kaikista VR:lle mainostuloja karttui. Singer Sewing Machine Company´n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan mainoskilpi piti olla selvästi esillä kaikilla asemilla, pysäkeillä, laitureilla ja laiturivaihteilla. Jos kilpi oli huonossa kunnossa tai peräti puuttui, kehotettiin asemapäälliköitä ja pysäkinhoitajia tilaamaan uudet kilvet RH:n mainosjaostolta, ja korjaamaan tilanne (1948) |
||||
07.09.2014 23:04 | Tapio Muurinen | |||
Savon rata välillä Kw-Pm on ollut vilkkaimpaan aikaa 1960-luvun alussa varmaan melkoinen "miehuuskoe" aikataulusuunnittelijalle; miten sijoitetaan vuorokautiset +/-20 tavara-, 3 P/MK- ja 2 H-junaa mahdollisimman sujuvasti toistensa sekaan, lisäksi Mikkelin Lätät, Motit ja muut työläisvuorot - kaikki molempiin suuntiin. Puhumattakaan suurten pyhien lisäjunista ja menoliikenteestä, kun sadat matkustajat vaihtoivat junasta toiseen http://vaunut.org/kuva/16224?kv=1960&paik=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki - pysähdysajat venyivät, kertautuivat, ja yhteysjunat joutuivat odottamaan ja jäämään entisestään. Ennen pitkää koko Etelä-Suomen liikenne oli sekaisin. Puhelinlinjat kuumina asemilla, pysäkeillä ja laiturivaihteilla sovittiin uusia kohtauspaikkoja. Eljaksen dokumenteista "Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa 7. Pääsiäinen 1963" http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7491.msg55528.html#msg55528 saa jonkunlaisen käsityksen. Kauko-ohjaus Kw-Pm välillä otettiin käyttöön 1.7.1963 helpottamaan liikenteen sujumista, Mi-Pm oli valmistunut jo aikaisemmin. Mieleen on jäänyt hyvin pääsiäismatka v.1969 Kuopio-Kouvola-Kuopio. Tunnelma oli silloinkin "korkealla" vaikka matkustettiin liikennettä vastaan ja lisävaunuina oli kovia Ei-vaunuja. Paluu Kuopioon meni II-pääsiäispäivänyönä istumapaikalla torkkuen. |
||||
07.09.2014 22:10 | Tapio Muurinen | |||
Kaakkois-Suomessa, Vainikkala, Imatrankoski... oli männävuosina maksimimäärä kuormattuna 57 vaunua, jotka jatkoivat Suomeen. | ||||
07.09.2014 22:01 | Tapio Muurinen | |||
Tnk-Rto 16, entinen Pasilan "Ardeltti". | ||||
07.09.2014 21:52 | Tapio Muurinen | |||
Samanlaisia ovat, 4x4" ja vajaakanttista. | ||||
05.09.2014 23:19 | Tapio Muurinen | |||
T2071 oli säännöllinen kulkija jo 1950-luvun puolelta. Hallussani on aikataulut 1959 ja 1961. Kesällä 1961 oli ensimmäinen pysähdys tarvittaessa Selänpäässä (kohtaa 7908) ja seuraava Vuohijärvellä 4 min. (772). Kirjokivessä meni jälleen 5 min (7926). Kinniin tulo oli klo 12:50, jossa odoteltiin 6 min (1072); edelleen Varpainen 3 min. (7930), Mäntyharju 3 min. (776A), Hietanen 19 min (75 ohitus, 7914) ja Vuolinko 14 min. (7910). Tulo Mikkeliin oli klo 15:05, jossa odoteltiin vastaantulijoita 25 min. (7942 ja 7936, sekä 783 ohitus). Matka jatkui klo 15:30; tarvittaessa pysähdys Palosuolla (7912). Haukivuorelle oli tulo klo 16:33, jossa odoteltiin 20 min (76, 7948 ja 76A (jos kulussa)). Kantalassa jälleen pysähdys tarvittaessa (788), ja viimeinen pysähdys Lamminmäessä 3 min (7916). Pieksämäelle tulo klo 17:55. Ajo-aika oli 7 t 13´. Aikataulupysähdyksiä oli 11 ja tarvittaessa 3 lisäksi. Lyhyin matka-aika Kw-Pm välillä oli tuolloin 3 t 21´ (TK1075) ja pisin 8 t 16´ (T7919). Mikkelissä oli yleensä lähes kaikille junille kohtaamisia tai päästettiin nopeampia ohi (1-5 kpl). Seisonta-ajat olivat 3-8-20-21-25-30-35-39-53-56 min. Oli myös Mikkelin ohi ajavia: T1071 (nopea), TK1075 (nopea), T7903, T7913, T7915, LT7925 (nopea) ja VET7927 (nopea). T1073 (nopea) veti Hr12, joka pysähtyi Mikkelissä 21 min, myös LT7923 (nopea), Hv2-3- tai Tr1-vetoinen pysähtyi 20 min. Pelkkiä vetureita meni ”ylöspäin” Pm hakemaan junia 3 kpl. Vanhoilta veteraaneilta olen kuullut, että koska Tr1 ja Hr1 suunniteltiin pitkiä matkoja varten, niillä selvittiin myös vähemmillä huolloilla. Voideltaviin paikkoihin (öljykaukaloihin) mahtui enemmän öljyä. Kouvolasta Pieksämäelle on lähes sama matka kuin Iisalmesta Pieksämäelle. Kerran kierrettiin kone ympäri jossain sopivassa paikassa puolivälissä (esim. Kuopio tai Mikkeli) ja tarkastettiin voitelutarve. Jos jossain näytti olevan vajausta, niin lisättiin öljyä. Vesi yleensä riitti. Höyryveturille ei matkan pituus välttämättä sanellut huollon tarvetta, vaan myös aika vaikutti siihen. Jos voitelu on toteutettu vanhalla systeemillä veegalangoin, niin veegat syöttää öljyä vaikka kone seisoisi paikallaan. Veegalanka toimii kuten öljylampun sydän, imee öljyä laakerin öljypesästä ja valuttaa sen voideputkeen ja sieltä laakerille. Siksi kevyellä junalla ja suurella nopeudella voi päästä pitkälle vähällä voitelulla. (esim. TK-junat). |
||||
05.09.2014 00:41 | Tapio Muurinen | |||
Todennäköinen filmi on Kodakin Tri-X (400 ASA), siis herkkä ja nopea; kehite ehkä D-76. Pari viimeistä sekuntia meni kaksoisleikkokuvan tarkentamiseen ellei tarkennuskohta ollut etukäteen suunniteltu - kaikki täysin manuaalisesti. Muistaakseni tämäkin kuva osallistui jonkun kameraseuran kuukausikilpailuun. Yleensä niissä pärjäsin miten kuten. | ||||
31.08.2014 22:47 | Tapio Muurinen | |||
Puolakan ratapihalla tarkoitettiin vanhaan aikaan, ennen tavararatapihan uudistamista V-vaihdepiiriä "Puolakan piiri", jossa sijaitsi vakituisesti miehitetty Puolakan vaihdekoju, ja josta käytettiin luvanantopaikkana nimitystä "Puolakka". Alue oli rajattu laskumäen järjestelyraiteiden länsiosa r.82-92, mutta yleisesti puhuttiin Puolakan ratapihasta laajemminkin tällä alueella. - Nykyinen sijainti olisi Keskusasetinlaitteen itäpuoleinen alue, noin kilometri henkilöasemalta itään. Saapuvat tavarajunat ohjattiin yleensä "Mielakan" ratapihan "yläteille" (laskumäen yläpiha), mutta se oli kaukana idässä (Asl V). Puolakkaan tämä T2071 saapui klo 9:30. Suunnan- ja veturinvaihdon jälkeen matka jatkui siis klo 10:42. Kuljettaja-aikatauluun merkittiin lähtöpaikaksi esim. "Puolakka" (pohjoiseen) tai "Asl. III" (itään ja etelään). Pohjoisen kiitotavarajunat vaihtoivat suuntaa henkilöasemalla, ja lähtöpaikaksi merkittiin Kw. - Vertaa http://vaunut.org/kuva/38129?u=880&paik=Kouvola+lajittelu | ||||
29.08.2014 00:35 | Tapio Muurinen | |||
P10 mentyä pääsi H16 sen perään http://vaunut.org/kuva/70124?tag0=1%7CSr12%7C2704 | ||||
24.08.2014 23:23 | Tapio Muurinen | |||
Kuvasta kuusi vuotta aikaisemmin tuosta mentiin vielä resiinalla läpi puskat kahisten. | ||||
24.08.2014 20:08 | Tapio Muurinen | |||
Tuon suuren varaston tarkoitusta mietiskelen; kenen ja mitä varten? Rautaruukki aloitti vanadiinin tuotannon vasta pari vuotta myöhemmin (1976), ja tuskin pelletoitu rikaste tarvitsi tuollaista sääsuojaa. | ||||
24.08.2014 18:37 | Tapio Muurinen | |||
Tällaiselta maisema nykyään näyttää http://vaunut.org/kuva/88592?paik=Taivalniska+%28uusi%29 | ||||
24.08.2014 13:15 | Tapio Muurinen | |||
Vielä 1980-luvun alussa tästä rakennelmasta oli muistaakseni jäljellä betonianturoita. Ei tullut mieleenkään, että paikalla oli sijainnut tällainen laitos - ja vesiviskuri. Vesi pumpattiin Pirttilammesta (vai oliko jossain vaiheessa Veitikanojasta, joka on lähempänä. Myöhemmin käytettiin Rovaniemen vesijohtovettä) | ||||
24.08.2014 12:56 | Tapio Muurinen | |||
Tämä öljyinen raide, jossa seison, on "hiljennysraide". Jarrukengällä otettiin kovinta vauhtia pois. Jäteöljyllä voideltu jarrukenkä pantiin vasemmalle kiskolle sopivaan kohtaan ja akselin toinen pää liukui lukkiutuneena vastakiskosovituksen (oikea kisko) ohjaamana; kuva suunnilleen samasta paikasta toiseen suuntaan http://vaunut.org/kuva/36318?u=832&paik=Kotka | ||||
20.08.2014 22:34 | Tapio Muurinen | |||
Todennäköisesti on sunnuntaiaamu. Muistilokerikkoa penkomalla olemme käymässä kesäviikonloppuna serkkutytön häissä (ehkä). Kasvikunnan tila, mm. vehnäpelto oikealla sopii ajankohtaan. Silloin tämä kuva http://vaunut.org/kuva/45392 voi olla edelliseltä päivältä. | ||||
19.08.2014 00:27 | Tapio Muurinen | |||
Huiliraiteella näkyy Om-roikka; lienee varalla Raajärven/Leveäselän tarpeisiin. | ||||
19.08.2014 00:22 | Tapio Muurinen | |||
Tekniikasta paljoakaan ymmärrä, mutta joskus olen kuullut, ettei Dv12:n vaihteisto ota vastaan enempää kuin 1360 hv, vaikka moottori antaisi täydet 1400 hv. Sen sijaan Dr13:n päägeneraattorille kelpasi kaikki 1400 heppaa. Samat moottorit kiersivät molemmissa sarjoissa. Joskus Dv12:ssa oli Ranskassa valmistettu MGO. | ||||
17.08.2014 22:21 | Tapio Muurinen | |||
Hiililaput näyttäisi olevan painettu -64, eli ainakin tuolloin oli jo dt:t käytössä. Mukava, että näitäkin olet tallettanut. | ||||
17.08.2014 22:09 | Tapio Muurinen | |||
Aivan loistavaa dokumentointia! Vaikka olen asunut Rovaniemellä kohta 33 vuotta ja paikka on tuttu, en ole tiennyt, että vyörytyslaitos on sijainnut Santamäen montussa veturitallin takana. Ajatuksissani olisin laittanut sen mieluummin johonkin tallin etupuolelle. Nykyisinhän tässä kuopassa on Suomen suurimpiin kuuluva (vai suurin?) puuterminaali. | ||||
17.08.2014 21:56 | Tapio Muurinen | |||
Senttaali on "vanhaa suomea". Se määrättiin asetuksella viralliseksi massan yksiköksi v.1886 (Wikipedia). Vielä kansakoulussa 50-luvulla laskettiin senttaaleja, mutta ei enää oppikoulussa 60-luvulla. VR:llä siirtymäaika senttaali -> desitonni on varmaan jossain määrättykin, mutta on käytännössä ollut liukuva - pitkäkin. Palataan astialle, jos joskus tulee vastaan. Vanhat viisaat ovat kertoneet, että Tr1-veturin ominaiskulutus oli n. 16 senttaalia/100 km. Sillä voitiin "pelata". Reinon Rovaniemen kuvassa taitaa mittavaunun sivussa lukea 6 dt. |
||||
16.08.2014 21:46 | Tapio Muurinen | |||
Yleensä puhuttiin senttaaleista (100 kg hiiltä). Mittavaunut olivat tilavuudeltaan 6-8 senttaalia. Tilavuus oli merkattu vaunun kylkeen esim. 8 st. Täydennykset täysin mittavaunuin. Vajaita ei saanut ottaa/antaa. Kun täydennys oli saatu, kuljettaja antoi polttoaineen antajalle allekirjoittamansa kuitin, josta ilmeni otettu määrä. Usein eri määriä varten oli valmiita kuitteja, jotka vain allekirjoitettiin. Puhuttiin hiililapuista ja/tai halkolapuista. Dekatonni ei varmaan veturikäytössä ollut sopiva yksikkö, koska vain Trumannilla määrä olisi täyttynyt (1,3 dt). | ||||
16.08.2014 11:40 | Tapio Muurinen | |||
Ennen nämä halkovaraston työläiset olivat halkotyömiehiä, heillä oli halkotyönjohtaja. Ehkä nimitykset säilyivät ennallaan, vaikka enimmäkseen hiiliä käsiteltiinkin. | ||||
16.08.2014 01:07 | Tapio Muurinen | |||
Erilaisempi kuvakulma jälleen Reijolta; hyvä niin. Näitä harvemmin näkee, ja harvemmin tuli seurattuakaan tätä tärkeää huoltovaihetta, koska polttoainelaanit sijaitsivat vähän syrjässä. - Aikoinaan halkotarhat olivat laajoja suurilla varikoilla. Yhtaikaa siellä oli paitsi halkoja, myös hiiltä ja turvetta. Tarvittiin myös paljon työntekijöitä, joiden tehtävänä oli täyttää mittavaunut. Toki konevoimaa käytettiin mahdollisuuksien mukaan, kuten elevaattoreita mittavaunuja täytettäessä, ja hinattaessa/nostettaessa vaunut vyörytyslaitokseen. VR:n linjahallintoon kuului polttoainetyönjohtaja, mutta olivatko muut työntekijät, kuten halkotyönjohtaja (virkamies) ja halkotyömies hänen alaisiaan, sitä virka- ja toimihenkilöluettelot 1940-60 -luvuilta eivät suoraan kerro. Halkovarastot kuuluivat varasto-osastolle. | ||||
16.08.2014 00:38 | Tapio Muurinen | |||
Edellä oli puhetta höyryvetureiden suurista kulutuksista. - Eräs iisalmelainen veteraanikuljettaja muisteli aikoja entisiä, kun Ylivieskan-Iisalmen välillä Tv1 "Jumbo" haukkasi halkoja raskaalla kelillä - ja junakin oli raskas - 48 kuutiota. Sehän tekee 31 kuutiota/100 km. Sillä reissulla oli kuulemma romantiikka kaukana. | ||||
11.08.2014 00:10 | Tapio Muurinen | |||
Savonradan junista ja aikatauluista. – (Muisteloita kuljettajan kanssa, joka parhaimmillaan ajoi viikossa kuusikin kertaa Iisalmen-Kouvolan välin, ja vuodessa 90000 km).– Kun sähköistys ulottui Iisalmelle (1984), siirtyivät Savon pikajunat Sr1:lle. Tehoa veturista löytyi riittävästi. Harvoin tarvitsi kaikkea pyytää. Yleensä pyörät alkoivat lipsua ennemmin. Jollain koneella, jossa oli välitys sn 160, voi vetää täydellä teholla yli 150 vauhdissa. Silloin kun ei ollut vielä JKV:tä rajoittamassa, oli junan sn lähinnä viitteellinen. Savon rata on melkoinen vuoristorata mäkineen ja mutkineen. Jokainen nyppylä ja kaarre tulivat tutuiksi. Pikajunien aikataulut olivat sellaisia, ettei sn:ää ajamalla pysynyt aikataulussa, varsinkaan jos tuli viivytyksiä. Vasta 150-155 oli riittävä nopeus. Niillä vetureilla, joissa oli välitys 140 nopeudelle, vedettiin mäen päällä täysillä ja annettiin mennä rullissa se minkä meni. Ei yleensä kovin paljon yli 160. Mutkiin tietysti piti mennä rajoitusten mukaan, koska muuten ravintolavaunussa pullat tippuivat hyllyiltä. Jarrutus mutkiin viime tippaan; se oli sopiva kohta, kun erotti nopeusmerkistä numerot, niin silloin ottaa pikkuisen pois. Sitten kun loppumerkki näkyi, niin siinä jo kova veto päällä. Kerran sattui, että kyydissä oli Rautatiehallituksen porukkaa. Olivat vähän kai ihmetelleet vauhtia ja menneet veturitallille kyselemään kyseisen junan veturin piirturin nauhaa. Olihan siellä tietysti näkyvissä, että kovaa oli ajettu. Olivat vaatineet aika tiukkaan sävyyn tietää, ketä oli ollut ko. junassa työvuorossa. Tallipäivystäjänä sattui olemaan osaston luottamusmies. Hän oli luvannut kertoa nimet ”jos haluatte, että kaikki Savonradan pikajunat alkaa kulkea myöhässä. Kyllä te tiedätte yhtä hyvin kuin mekin, ettei normaalilla ajolla pysy aikataulussa ja pojat pitävät kunnia-asiana pyrkiä kuljettamaan junat ajassaan. Mitäs tehdään?” Mukana oli myös silloinen VR:n apulaisjohtaja, joka hetken mietittyään sanoi, että he lähtevät syömään ja sano pojille, että ovat varovaisia. Asiasta ei kuulunut jälkeenpäin mitään. Kun JKV tuli käyttöön eikä junilla voinut enää ajaa ylinopeutta, niin pikajunat alkoivat kulkea myöhässä. Syytä tutkittiin miksi noin, ja huomattiin, että kulkuaika ei yksinkertaisesti riitä. Pikajunien aikatauluihin jouduttiin löysäämään 10-15 min. |