17-76038 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.09.2009 23:01 Tapio Muurinen  
  Tutun oloinen paikkahan tuo on. Metanolitonkat menossa ilmeisesti Haminaan. Tuleeko tuossa Motille aikasäästöä miten jos kiertää tavarapihan kautta, kuin odottelisi hetken, kunnes isommus rymistelee ensin tieltä pois?
kuva 29.09.2009 22:51 Tapio Muurinen  
  Ai kun minua jäi vaivaamaan tuo 3-4 lehtipuun ryhmä asemarakennuksen kulmalla. Näkyykö juurikin tässä https://vaunut.org/kuva/22836 II-laiturin päässä. Vajaa viisi vuotta aikaisemmin (1957) vaihdettiin koko perheen voimin Turun junaan. Asemarakennuksesta ei jäänyt näkömuistiin mitään jälkeä, mutta tästä sitä lähdettiin, ja Dm4 oli P- tai H-junan vetäjänä.
kuva 28.09.2009 00:32 Tapio Muurinen  
  Muutamia vanhoja aikatauluja löytyi. Esimerkiksi 1950-luvulla Sallaan ajettiin yhdysliikennelinja-autolla Kemijärveltä. 1940-luvun henkilöjunaliikenteestä sodan jälkeen ei ole tietoa. Mutta Kelloselkään suunniteltiin kääntöpöytää, kuoppakin kaivettiin. Lättähatuilla ajettiin tänne 1961-67. Toinen vuoroista H665/666 ajoi Oulusta saakka. Kuljettaja ja rahastaja yöpyivät Kelloselän toimistohuoneessa. Autopikajunakokeilu Sallaan, oliko se 1980- vai 90-luvulla, tyssäsi heti kohta alettuaan. Paikalliset matkailuyrittäjät, ja ehkä kuntakin, olivat sponsoreina, mutta hiihtoturistit eivät jääneetkään Sallaan, vaan painuivat Kuusamoon.
kuva 27.09.2009 23:44 Tapio Muurinen  
  Näköjään turvakiskoja on käytetty silloilla jo tuolloin. Vasemmalla oleva puurakennus on kait vartiotupa. Minun isäni oli vartioimassa samaista jokea tästä n. 15 km luoteeseen. Hän oli partiomatkalla 26.11.1939, sunnuntai-iltapäivänä, kun Suomen kohtalonhistoriaan alettiin kirjoittaa uusia sivuja.
kuva 27.09.2009 23:30 Tapio Muurinen  
  Tämähän on mielenkiintoinen. Tuo "erikoisnopeusrajoitus", olikohan se ehdoton katto, jota ei saanut ylittää, vai haittasiko jos lipsahti yli esim. aikataulua ajettaessa kiinni? Tuolloin ei kai ollut vielä nopeuspiirtureita. Muilla verureilla sai kai mennä kovempaakin, jos värkeissä oli varaa. 60-kiloiset olivat Helsingin - Riihimäen välillä, ja siitä Tampereelle oli ainakin tulossa 54-kiloiset, samoin Helsingistä Espooseen. Myös Kouvolan - Luumäen väliä rakennettiin kovasti. Olisiko Kaitjärvelle jo ollut valmista.
kuva 27.09.2009 14:15 Tapio Muurinen  
  Jos yksittäiset tapaukset, kuten joku makuuvaunujuna kokeiluna 1990-luvulla jätetään huomiotta, niin viimeksi ainakin kahdella lättäparilla Kelloselkään vielä 1960-luvun puolivälissä. Ne loppuivat n. 1967-68.
kuva 27.09.2009 11:09 Tapio Muurinen  
  Tästä V.o:sta on mimulle ollut iso hyöty. Lähes aina on löytynyt muilta hyviä vinkkejä ja taustatietoja, jotka olen pystynyt sitomaan omiin kuviini. Kiitokset m.m. Eljakselle, Jussille (Katajisto) ja Tapsalle (Keränen), jotka ovat kunnolla dokumentoineet kuvansa ja havaintonsa. Monet kuvat ja tilanteet ovat loksahdelleet ajallisesti kutakuinkin paikoilleen, m.m. nämä viimeiset Tr1-kuvani, jotka muuten olisivat jäänyt vain tavallisiksi kuviksi hienosta Rulla-Ristosta.
kuva 27.09.2009 10:46 Tapio Muurinen  
  Jos tuossa on joku kömmähdys tapahtunut, niin se oli jo tehtaalla, kun ei muistettu lukita ovipuoliskoja (en tunne noiden uusien Gbl*:n systeemeitä). Onhan se voinut olla jotenkin rikkoutunutkin. Matkan aikana ovi on sitten auennut. VR:n henkilökunnalta hyvää palvelua, jos ovat huomanneet ja käyneet sulkemassa. Joskus Gb-vaunujen ovia pidettiin tarkoituksella hieman raollaan "ensimmäisessä pykälässä", tai tuuletusluukkuja auki, jos kuormana ruskeaa, hieman kosteaa sellua.
kuva 27.09.2009 00:19 Tapio Muurinen  
  Vielä vuonna 1965 tämä oli tuttu vieras kotikulmillani Haminassa, kuten kaikki muutkin Kouvolaan sijoitetut Ristot (1068-1096), eräs kuvakulma https://vaunut.org/kuva/36491 Seuraavana vuonna Hr13 oli valloittanut lähes kaikki Haminan/Hillon vakituiset vuorot, ja näin 1094:n vain Kouvolan reissuillani.
kuva 26.09.2009 10:11 Tapio Muurinen  
  Se kolmen vaunun alumiinirunko painoi n. 100 t (taara). Kolme puuvaunua, Ei ym. oli keskimäärin samanpainoinen, tosin eri vaunujen välillä oli useita tonneja painoeroa. Jos tuplarungoilla ajettiin joskus, niin varmasti on pitänyt olla enemmän voimaa.
kuva 26.09.2009 00:54 Tapio Muurinen  
  Muutamia kertoja matkustin 13/14-junaparilla, sekä MP että P. Jo aamulla varhain piti olla menossa, sillä M14 lähti Kotkasta 5.50. Inkeroisissa noustiin mukaan kyytiin n. 6.30. Alkumatka oli hidasta, sillä juna jatkoi pikajunana vasta Lahdesta alkaen. Esimerkiksi syksyllä 1965 saattoi olla vetäjänä Dm4 1614, mutta jo vuotta myöhemmin Sr12 2704. Noita tuplavetoja MP13:lla oli ehkä joskus juhlapyhien jälkeen (palautuksia), mutta ne olivat satunnaisia.
kuva 26.09.2009 00:28 Tapio Muurinen  
  Kouvolan Trumpat ovat kiinnostavia, vaikka se aika ei kestänyt kauaa. Muistaakseni ne olivat sarjan alkupään koneita. Ainoa lämmin Trumppa-kuvani on 1301 vanhan tallin kaarella 13.6.1965. 1960-luvulla niiden paino siirtyi Pieksämäkeen. Tr2:lla käytiin myös Kotkassa ja Haminassa. Kerran koulumatkallani sellaisen satuin näkemäänkin Poitsilan ratapihan pohj.päässä tavarajunan keulassa; vieläpä parivedossa Ukko-Pekan kanssa! Vuosi oli 1962 tai ennen, koska mitään muistiinpanoa ei ole. Paljon aikaisemmin kävi Trumanneja satunnaisesti Haminassa, jo 1950-luvun alussa, koska vetureita ei saatu käännettyä ympäri (näin vänhat kuljettajat kertoivat). - Haminan miehet joutuivat joskus reissuillansa Riihimäkeen saakka. Kerrankin oli paluu Kouvolaan iltayösta veturisiirtona. Tultiin niin kovaa, kuin Trumannista lähti! (P.Lindholm).
kuva 25.09.2009 21:49 Tapio Muurinen  
  Vanhoista aikataulukirjoista löytyy jo vuodelta 1956 esim. LP37 A, joka tarvittaessa voitiin vetää Dm4:lla + 16 aks. Silitän kuitenkin myötäkarvaan Ristoa, sillä tunnetusti vanha Savonrata oli raskas vedettävä Dm4:lle, varsinkin Mikkelin pohjoispuolella. Jos ajatellaan postijunaa, joka pysähteli usein, niin aikataulussa pysymisen kanssa saattoi olla tiukkaa, jos perässä oli maksimitapit. Matkustin viimeisen kerran "Mottijunassa" keväällä 1969 Mikkelistä Kouvolaan. Ei siinä ainakaan neljää vaunua ollut.
kuva 24.09.2009 22:34 Tapio Muurinen  
  Kaikki "jungilaiset" sijoitettiin uutena Kouvolaan (K.Salo: Resiina 3/2005). Eli Kv sai tuolloin huomattavan vetovoimaparannuksen. Eniten Ristoja oli Kouvolassa 1954-58, 40 kpl. Sen jälkeen lukumäärä vaihteli 33-38 kpl vuoteen 1963 saakka. Noin v.1960 5 vanhempaa Ristoa siirrettiin kai Pasilaan ja tilalle saatiin 10 Tuumannia. Tästä Kouvolassa ei oikein tykätty (haastattelu vek. T.Hyppönen).
kuva 24.09.2009 08:53 Tapio Muurinen  
  Jahas, mielenkiintoista - nehän putkahtelivat maailmaan kuin saman pahnueen porsaat. Onko sinulla Eljas tietoa, tulivatko nämä heti uutena Kouvolaan?
kuva 23.09.2009 23:26 Tapio Muurinen  
  Voi olla, ettei veturinkuljettajat kuten muutkaan lähiseutujen siviilit tienneet mikä kohtalo vankeja odotti. Näitä pidettiin "työleireinä", mitä ne aluksi olivatkin. Tosin aavistuksia saattoi monelle olla sodan loppuaikoina, jolloin massamurhat olivat laajimmat.
kuva 23.09.2009 23:16 Tapio Muurinen  
  Vanhempi saksalainen veljensä oli päässyt ruutuun https://vaunut.org/kuva/20408
kuva 22.09.2009 22:21 Tapio Muurinen  
  Eipä tarttunut tämä minun filmille kertaakaan, vaikka k.o. Risto-Reippaasta on reviirilläni Hillossa viisi merkintää loka-joulukuussa 1964. Vuodesta 1965 alkaen ei ainoatakaan. Noihin aikoihin Kouvolan Ristoista katosivat 1059-1067 Seinäjoelle ja Joensuuhun.
kuva 22.09.2009 08:56 Tapio Muurinen  
  Aivan oikein; kolme puristinta syytää tuolla nykyisin sekä pelkkää turvepellettiä että sekapellettiä (puu-turve) yhteensä 60000 t/v. Koksin tuotanto loppui jo 1988 kestettyään vain 12 v. Vasta nyt niitä koneistoja puretaan.
kuva 19.09.2009 20:23 Tapio Muurinen  
  Kouvolan käyttämästä turpeesta suurin osa tuli Konnunsuolta Joutsenosta. Yhteensä n. 70 VR:n veturia oli turvepolttoisia 1940/-50 vaihteessa. Suurin sarja oli varmaan Tk3. Eniten turvetta käytettiin 1940-luvun lopulla, n.60000 t, jolloin VR oli Suomen suurin polttoturpeen käyttäjä. Kevyitä tavarajunia ajettiin turpeella Seinäjoelta Kokkolaan ja Vaasaan, Kouvolasta Mikkeliin ja Virasojalle (Imatra T, 1952), sekä Haapämäen Porin linjalla.
kuva 19.09.2009 19:31 Tapio Muurinen  
  Näköjään tämä menee nurinperin (p.o. oikealta vasemmalle). Silmään tämä vain tuntui niin luontevalta. Näitä lähiliikennevetureita valmistettiin n. 450 kpl v. 1956-71. Vuoden 1968 alusta tämä kuten monet muutkin sarjat saivat alkuun 1:n, -> 141. Konduktöörikö siellä matkustaa omassa looshissaan? Ja taustalla alkaa kohota Hartz-vuoristo. Tällä samalla välillä viuhtoi myös E 40:ä ja "Hirviä", V 200:a.
kuva 18.09.2009 11:21 Tapio Muurinen  
  Barkerin rata on näköjään lähtenyt ensin, koska kiskojakaan ei enää ollut asfaltoitaessa.
kuva 18.09.2009 09:26 Tapio Muurinen  
  Entinen lenkkipolkuni n.1970-76, kärrytie ilman valoja. Vilkaisu kahtaalle, sitten vauhtia lisäten yli. Jos juna oli tulossa, malttoi toki hidastaa ja katsella sen ohimenoa. Oikealla ylikäytävän vieressä oli Toijalan suunnan semafori. Joskus iltalättä joutui pysähtymään siihen odottelemaan vuoroaan Helsingin pikajunan jälkeen. Tässä oli silloin hyvä pyytää kuljettajaa avaamaan ovi, niin pääsi nopeammin kämpille - mukavia kuljettajia, aina toimi.
kuva 17.09.2009 14:27 Tapio Muurinen  
  Esmes tästä kuvasta https://vaunut.org/kuva/18112 saa vinkkiä.
kuva 13.09.2009 00:03 Tapio Muurinen  
  Funkkista ne on molemmat, siis Turku ja Tampere, ja aika saman ikäisiäkin. Turku valmistui välirauhanvuonna 1940, Tampere muutama vuosi aikaisemmin. Alunperin sitä Tampereen kellotornia ei kuulunut olla, mutta VR vaati, että pitäähän tamperelaisilla oma kello olla (turkulaisilla on tähänkin joku hyvä vastaveto). Se Turun palmu taisi kadota aseman remontin yhteydessä joskus 1970-luvulla (?). Entäs se Ukko-Pekan pienoismalli, muistaakseni 1001, siirrettinkö se Turkuun jostain? Alunperin se on kai Turun VR:n konepajan oppilastyönä valmistettu (jälleen hatara muisti). Poikani kanssa se piti aina käynnistää markan kolikolla ja ihailla kiertokankien ja kulissikaaren hienoa työskentelyä.
kuva 12.09.2009 18:18 Tapio Muurinen  
  Se oli 1607, joka hajosi täysin.
kuva 12.09.2009 18:15 Tapio Muurinen  
  Eipä aavistanut tämäkään nuori mies vielä tuolloin, mistä se leipäkakku lohkeaa - saattoi ehkä joskus mielessä käväistä, esim. https://vaunut.org/kuva/33142
kuva 12.09.2009 10:34 Tapio Muurinen  
  Emotiolla on vahva vaikutus tuollaisessa kilpailussa. Jos verrataan meijän asemaa joko Turkuun tai Tampereeseen, niin meijän asema voittaa. Onhan nuo molemmat aikakautensa monumentteja ja kuuluvat kaupunkikuvaan. Valmistuessaan oli ylpeilyn aiheita, mutta johan ihmisen mieli ja maku ehtii muuttua ainakin kerran 30 vuodessa. Kun ulkokuori pidetään kunnossa ja kysytään sisustusarkkitehdiltä uusi ilme, niin taas mennään seuraavat 30 vuotta. Neuraali mielipide: molemmat olivat/ovat hienoja. - Tämä kuva taitaa olla minun ensimmäinen Turun asemalta. Ensimmäisen kerra olin käynyt jo 1957, kun matkustettiin koko perhekunta samaa reittiä (muistan Kuurilan onnettomuuspaikan ohituksen). Silloin ei tainnut olla vielä tätä kevyenliikenteen siltaa ratapihan yli, vai miten lienee?
kuva 12.09.2009 10:13 Tapio Muurinen  
  Tuore porkkana - vanha laituriauto, joka oli muistaakseni postinkeltainen. Kori oli aika pelkistetty.
kuva 12.09.2009 10:02 Tapio Muurinen  
  Seppon kuvaus matkafiiliksistä sattui justiisa :). Varmaan ajatuksetkin käväisivät tuon tuosta jo Dawid Brownin ratissa, Perho-tamman ohjaksissa, hangon varressa tai itsesitojan pukilla. - Edellinen tilanne menee tässä https://vaunut.org/kuva/22834
kuva 12.09.2009 00:34 Tapio Muurinen  
  Eihän tuo pahalta näytä. Joku ei edes huomaa eroa niihin vanhoihin. Muistan kun ne ensimmäiset rakennettiin. Näin se aika sujuu ja sukupolvet vaihtuu - no on nuo junatkin vähän muuttuneet.
kuva 11.09.2009 23:59 Tapio Muurinen  
  Juuri sitä; MP = moottoripikajuna, MK = moottorikiitojuna.
kuva 11.09.2009 10:20 Tapio Muurinen  
  Kyllä 67 on aina pysähtynyt Parkanossa, vaikka sitä ei grafikkaan merkitty (pysähdys-lähtö). Vielä 1973 lähtö Helsisingistä oli klo 8.00 (kohtaa Parkanossa EP58). Ajoaikaa kiristettiin n. 6 min. 1973-76.
kuva 09.09.2009 23:30 Tapio Muurinen  
  Graafisen no 140 (-73) mukaan P67:n matka-aika Tampere-Seinäjoki välillä oli 1:50. Parkanossa oli 6 min pysähdys. Välillä Tpe-Pko keskinopeus oli 91,5 km/t ja Pko-Sk välillä 92,4 km/t. "Lapponia" puolestaan pyyhälsi pysähtymättä Tpe-Sk välin keskinopeudella 101,3 km/t.
kuva 09.09.2009 09:46 Tapio Muurinen  
  Tästä junasta on 4-5 muuta kuvaa tulopäästä ja kohdalta, mutta hannaan niitä vielä mahdollista jatkoa varten. Lämmittäjäkin oli tullut välikköön katselemaan, mikä kummajainen varusmies heitä kamerallaan tähtäilee.
kuva 07.09.2009 21:19 Tapio Muurinen  
  Toijalassa sattui junanvaihtoni usein samaan aikaan, kun Lapponia pyyhälsi ohi. Muutamia kuviakin räpsin. Vain kerran sattui EP58:n keulassa olemaan 2xSr12 (talvella), muulloin oli Hr12 - kiinnostuneille kuvahakuun paikaksi Toijala ja kuvatekstiin Lapponia.
kuva 07.09.2009 20:23 Tapio Muurinen  
  On siinä Hurun ramppa rallattanut pätkäkiskoilla jo 1960-luvulla. Muistilokerikkoa rullaten, eikös myöhemmin kun EP:t tulivat, niin esim. 57 ajanut Tampereen Seinäjoen välin keskinopeudella yli 100 km/h.
kuva 07.09.2009 09:17 Tapio Muurinen  
  Sama täällä. Mukavaa, että tällaisia asioita on dukumentoitu, ja Eljas niitä "tiputtelee" meille toisillekin. Omat kommenttini perustuvat muisti- ja mielikuviin (eli tyypillistä nettiseurustelua). Matkustin P1:llä 1960-luvulla vajaa 10 kertaa, aina kesäisin, jolloin oli paljon kansaa liikkeellä, junat pitkiä, rataa kunnostettiin Ri-Kv välillä, jne. (mutta tämäkin on vain yleistys)
kuva 07.09.2009 08:55 Tapio Muurinen  
  Ajatuksen lähtökohta oli pohdiskeleva, "joko kesäkuun alussa -75 olisi siirrytty nopeampaan aikatauluun välillä Helsinki-Seinäjoki, koska Sr1 oli tällä välillä käytössä. Hr12, joka "tilapäisesti" (?) tuurasi, ei tietenkään voi pärjätä Sr1:lle. Matkani https://vaunut.org/kuva/58360 oli miellyttävä ja mielenkiintoinen. Seurasin tapahtumia sen mukaisesti. Tällaiset muistikuvat jäivät. Aikatauluvertailuja ennen ja jälkeen en ole voinut tehdä.
kuva 06.09.2009 21:51 Tapio Muurinen  
  Pitkistä P1:stä vielä. - Muistaakseni Onkamon radan valmistuttua myös Joensuun vaunut kulkivat tässä junassa, aluksi vain kesäaikana. 1970-luvun alkupuolella myös neuvostoliittolaisten vaunujen lukumäärä kasvoi https://vaunut.org/kuva/36850 Hr13 jaksoi vetää paremmin kuin isoveljensä. Lopulta kuitenkin P1 kasvoi liian suureksi ja P9 pantiin kulkemaan omana junanaan. 1960-luvun alussa Moskovan vaunut tuotiin Kouvolaan P75:ssa.
kuva 06.09.2009 20:07 Tapio Muurinen  
  Minusta se oli pikemminkin tavallista, että vähän kuljettiin myöhässä; ollaan vaan 7 min, tai 13 min myöhässä; tavallisia toteamuksia. Sellaista ei pidetty minään. Itseä se ei haitannut, koska Kotkan Mottiin (M743) tai suoraan Haminaan menevään Lättään (H759), silloin kun se vielä kulki, jäi reilusti aikaa. - Minulla on eräs dia (arvelen v.1970), jossa P1, Hr12 2212, veturi on km 190 kohdalla (n. 1 km ennen asemaa). Suomalaisia vaunuja pystyy laskemaan 11 kpl. Viimeisenä ovat nl:set, 4-5 kpl, jotka katoavat Korian suoralle. Että kyllä junalla kokoa oli. Joskus oli vielä vankivaunu veturin perässä.
kuva 06.09.2009 16:13 Tapio Muurinen  
  Erittäin kiitokset! Palaset loksahtelevat paikoilleen, että kolina kuuluu. Selvisi tuo kuva Hr1 1013 (v.1969). Sehän kuuluu sarjaan "sadekuvat Kv:n laiturilla", eli on juurikin H771. Olimme jälleen kerran tulleet pikkuveljeni kanssa (Piikkiöstä) P1:llä (Hr12 2213) neloselle. Vitoselle saapuu P2 (Hr12 2214). Ykkösellä on H771 lähtövalmiina. Tarjosin tätä kuvaa myös Resiinan 40-vuotisjuhlanumeroon. Nyt tämäkin on dokumentoitu päivien tarkkuudella elokuun lopulle 1969. - Tuosta P11/12: Se oli 1970-luvun alussa yleisemmin käyttämäni juna opiskelureissuilla. Ainakin ma (P12) ja pe (P11) juna oli usein Hr12-vetoinen. Näistä olen laittanut tänne kuviakin (Riihimäki, Kouvola).
kuva 06.09.2009 11:37 Tapio Muurinen  
  Eljaksella on tarkat havainnot ja muistiinpanot; hän voinee tarkentaa. - Jos palaan kuvaan v.1967 (todennäköinen), niin P10 pysähtyi Kouvolassa n. 12 min. Voi kai siinä ajassa veturin vaihtaa, vaunuja lisätä ja jarrut tarkistaa, mutta kiirettä taitaa pitää. Olettaisin, että sama Hr1 1021 (Kv:n kirjoilla) jatkoi Helsinkiin saakka. Vaikka aikataulussa juna on yleensä tietylle veturityypille, satettiin niitä muutella vuodenaikojen ja erityisesti kuivan kauden maastopalovaaran takia. Periaatteessa minun pitäisi muistaa, millaista vetovoimaa P12:ssa käytettiin n.1962-64, koska ko junassa matkustin. Yhtää valokuvaa ei ole tukena, mutta aikaisemmilta ajoilta kylläkin lapsuudenmuistoja höyryvedosta. Viimeinen Hr1 vetoinen diakuva Kouvolasta minulla on v.1969, kun todennäköisesti P75 lähtee 1013:n vetämänä Pieksämäen suuntaan (1013 oli tuolloin Pm:n kone). Epäröin voisiko olla myös H16, koska molemmat lähtivät Ykköseltä 40 min välein. Junassa on ensimmäinen vaunu CEi myyntinumeroltaan 22(23?)
kuva 05.09.2009 21:05 Tapio Muurinen  
  Ei paha. - Tähän kaarteeseen on jäänyt muutama muisto. Huru vetää pitkää P63:a jo pimenneessä yössä. Vilkaisu makuuvaunun ikkunasta sekä keulaan, että perään. Gfot:in yläkannella jonkun auton akku tyhjenee. Kohta alkaa kuulua pätkäkiskojen unettava klonksutus. On aika vetää peitto korville.
kuva 05.09.2009 18:07 Tapio Muurinen  
  Oletan, että raide näkyy tässä https://vaunut.org/kuva/19375
kuva 05.09.2009 11:40 Tapio Muurinen  
  Kesällä 1978 asuin Grängesbergissä. Nämäkin veturit olivat silloin täydessä työntouhussa. Eräässä kuvassa tavarajuna saapuu Grängesiin; 302 on keulassa hinauksessa/parivedossa on toinen samanlainen. Väritys on oranssi, valkoisin vauhtiraidoin. Museota ei silloin ollut, mutta aika lähellä (kartasta karsottuna).
kuva 05.09.2009 10:51 Tapio Muurinen  
  Jo Dm8 tilattaessa epäiltiin lattianalusmoottorin soveltuvutta Suomen talvioloihin. Tosioloissa ne testattiin 1964-65 ja varsinkin ankarana talvena 1965-66. Huoltokin oli hankalaa kunnollisten tilojen puutteessa. Moottorien suojaksi rakennettiin peltiset suojakotelot. Ne ottivat vastaan välillä koviakin jäämöykkyjä ja niitä piti vahvistaa. Usein kuului alustasta kovia kolahduksia jääkimpaleiden irtoillessa ja sinkoillessa seuraavaan koteloon. Jäähdytysnesteseos söi italialaisia sylinteriholkkien tiivistekumeja ja miitä vaihdeltiin. Myöskään Bredan omat sylinterikannet eivät kestäneet, niitä vaihdeltiin takuuseen. Lopulta tehtiin tilalle kotimaiset, jotka kestivät.
kuva 05.09.2009 10:28 Tapio Muurinen  
  Taidekuva, pidän!
kuva 05.09.2009 10:22 Tapio Muurinen  
  Tuolloin lähtö Hesasta oli klo 10, mutta parisen vuotta aikaisemmin P67 lähti jo klo 8. Kun Seinäjoki sai sähköt 3.3.75, vaihdettiin siellä "yön pitkämaisiin" 62, 63, 64, 65(pe) ja 66(ma) sähkö-diesel-sähkö. Aikataulut pysyivät samana. Kesäaikatauluun luvattiin päiväpikajuniin nuutoksia. Olisiko tämä P67 saanut jo tuolloin sähköaikataulun? Hr12-vetoisena Hki-Sk välillä meni hieman yli 4 tuntia. Sama Hr12 veti junan ainakin Ouluun saakka. Oulussa pysähdystä oli 10 min. En muista, vaihdettiinko samalla veturia, mutta vaunuja vähennettiin.
kuva 04.09.2009 16:26 Tapio Muurinen  
  Tämä on hyvä! En aivan väärin muistanut, että P67:aa olisi jo kesällä -75 vedetty Sr1:llä. Tällä kertaa https://vaunut.org/kuva/58360 , kun matkaa tein, oli kuitenkin keulalla Hr12. Silloinkin kesäinen juna oli pitkä, n. 10 vaunua, ja juna jäi koko ajan aikataulustaan Seinäjoelle saakka. Vasta sen jälkeen Hurulle laadittu aikataulu alkoi pitää.
kuva 04.09.2009 09:25 Tapio Muurinen  
  Vahvoilla olette kaikki, vaikka kuva on 34 v. vanha (muistaakseni heinäkuu 1975). Juna P67. Matkustin tällä perille saakka, eli Rovaniemelle. Langoissa oli jo virta Seinäjoelle saakka kevättalvesata alkaen, mutta tämä juna vedettiin Hr12:lla. Myös oman tulkintani mukaan edessä on Sepänkadun silta. Taustalla kohoaa Pispalanharju. Paasikeven-Kekkosen tietä ei vielä tuolloin ollut.
<<   >>