Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02.2009 12:17 | Tapio Muurinen | ||
| Lienee Mannerheim yksin juonut tuosta pullosta ja laseista. Näitä samanlaisia pulloja oli jokaisessa matkustavaunussa. Vieressä oli se paperimukitelin, nykyisten muovimuken edeltäjä. Se paperimuki oli aika vetelä, mutta aina pikkupoikana siitä piti saada juoda junamatkalla. Sitten mehut olivat sylissä ja penkillä ja lattialla, vaikka kuinka yritti olla varovainen. - Nuo vesipullot poistettiin kai jotain 1970-luvulla, kun niistä tuli haluttuja "keräilyesineitä". | ||||
|
07.02.2009 12:09 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisia tynnyrinpuolikkaita näkyi jo takavuosikymmeninä ratapihoilla, jossa liikkui nestetransitojunia. Vaunuissa oli usein vuotoja, joko ylitäytöstä johtuvia, tai venttili ei ollut täysin pitävä. Jos vuoto havaittiin, niin tämä astia oli ensihoito tilanteeseen. - Silloin ei ollut mitään Cargoja, kaikki oli samaa firmaa. | ||||
|
07.02.2009 11:24 | Tapio Muurinen | ||
| Näin jälkiviisaana tuntuu jotenkin rohkealta kehitellä Suomen vaihteleviin keleihin tomivaa lamellikattoa. Talvella lunta, räntää, vettä, pakkasta..., kun ei tuo viereinen Gks:n kattokaan ollut näissä oloissa täysin vedenpitävä. | ||||
|
04.02.2009 11:32 | Tapio Muurinen | ||
| Sitikkalan mäki on Eteläisessä-Suomessa paljon juttua kirvoittanut paikka https://vaunut.org/kuva/23679 Toinen samantapainen on Taavetin mäki, jossa myös noustaan alhaalta Salpausselän distaalipuolelta sen laelle. | ||||
|
|
02.02.2009 21:32 | Tapio Muurinen | ||
| Mielelläni laittaisin Sitikkalan mäkeen tämän paikan http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=3458415&cy=6755579&scale=8000&tool=merkitse&styles=normal&lang=&mode=rasta&tool=merkitse&mode=rasta&map.x=308&map.y=305 | ||||
|
|
02.02.2009 15:56 | Tapio Muurinen | ||
| Eipä tuotakaan olisi tullut noteerattua, ellei Teppo olisi nostanut "pintaan". Tavallisina Ei:nä olisivat menneet kaikki puuvaunut. Tuo junapari P11/12 oli 1970-luvulla tuttuakin tutumpi. Junassa ei ollut ravintolaa, mutta oli kahvilaosasto. - Eipä sitäkään tullut kertaakaan käytettyä. - Avattavien ikkunoinen määrä ja kyjessä teksti "KAHVILA/CAFE"; minun ei enää tarvitse arvailla, mutta Cik:ta päivällä ajattelin. Päädyn kesään 1975, sillä olen todennäköisesti tullut yöllä Lapista, ja matka jatkui P3:lla Kouvolaan. Seuraavana vuonna olisi varmaan näkynyt jo enemmän sähköradan merkkejä kuin nuo lankatolppien anturat. - Lisään vaunustoon Eik. | ||||
|
01.02.2009 12:12 | Tapio Muurinen | ||
| Elekee naarako! - tuon tuoreessa, tummanvihreässä maalissa olevan Fo:n numero on 22537 (=veikkaus). | ||||
|
|
01.02.2009 11:40 | Tapio Muurinen | ||
| Lystiä nimenomaan. - "Salapoliisityössäni" olen päätynyt kuitenkin vuoteen 1985. Perusteluna on tämä Mikan kuva https://vaunut.org/kuva/36136 Kaikissa Rovaniemellä otetuissa Dr13-kuvissani ratapihan uudistus, myös välilaitureiden uudet päällystykset (1985) ja uudet ratapihavalaisimet näkyvät taustalla. Jos joku ei täysin torppaa tuon Fo:n mahdollisuutta enää 1985 pohjoisen yöjunissa, niin sitten luovutan :) Muutamia Fo-vaunuja huollettiin vielä 1982 ja VR:n historiikin mukaan niitä oli 1985 lopussa 5 kpl. | ||||
|
|
31.01.2009 20:06 | Tapio Muurinen | ||
| Eli tämä paikka https://vaunut.org/kuva/36754 oli mielessä. | ||||
|
31.01.2009 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä silta oli n. 1974 saakka sepelöity. Sitten sepelöinti poistettiin, koska alla olevat lankut olivat reilussa parissa vuosikymmenessä lahonneet ja sepeliä alkoi varista alakannelle. VR kustansi muutamia autojen peltivaurioita putoilevista murikoista. Sepeli oli alunperin tarkoitettu suojaamaan rataa (pölkkyjä) tulipaloilta, joita höyryveturikaudella tälläisissakin paikoissa saattoi syttyä, ja muualla niin oli tapahtunutkin. - Viimeksi tällä vuosituhannella rautatielaitos korvasi autojen maalauksia, kun uusista pölkyistä tippui lämpimällä kelillä kreosoottia autojen päälle. Nyt pölkkyjen alustat on suojattu jollain kuitukankaalla tms. Joskus junan seisoessa sillalla punaisissa, saattaa joku huuhdella lavuaaria tai sitä toista astiaa, ja silloin myös autokannella lotisee. | ||||
|
31.01.2009 11:07 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllän on tutkittu ja nähty, mutta ei koskaan toiminnassa. Niin, puutako niissä yleensä poltettiin, vai hiiliä, vai sekä että? Myös toisessa päässä, eli tenderissä saattoi kovien pakkasjaksojen aikaan tulla jäätymisiä. Eikös silloin laskettu kuumaa vettä, vai höyryä, kattilasta "väärään" suuntaan? Kyllähän sitä ennen riitti erilaisia askarereita, toisin kuin nykyään. | ||||
|
29.01.2009 09:37 | Tapio Muurinen | ||
| Tämänkin kuvan vuotta säädän pari vuotta lähemmäs oikeaa, eli todennäköisesti on v. 1985. Rovaniemen asemalla uusittiin 1984-85 raiteistoja ja laitureita, sekä ratapihan valaistus. Niihin kytken nämä Dr13 aikaiset kuvat. Miksi Roihin ajettiin Dr13:lla vain niin vähän aikaa, n. vuoden tai alle, löytyy varmaan pätevämpiäkin syitä kuin radan kunto ja epämiellyttävyys pikajunakäytössä. Nämähän olivat Oulun vuoroja. Oululaisethan kieltäytyivät ajamasta pikajunilla Kontiomäen radalla sen heittelemisen takia, ja pikajunat ajettiin Iisalmen miehillä. Tosin monissa Rovaniemen kuvissakin ajetaan seisaaltaan, joko molemmat tai toinen. Tässäkin kuvassa kuljettaja näyttää seisovan. | ||||
|
|
25.01.2009 23:01 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvasta vielä jotain omia ajatuksia: Ensimmäisenä vaununa viipottaa Nom, joita ilmestyi liikenteeseen 1983-84 tienoilla. "Iso kirja" sanoo, että vuoden -85 lopussa oli vielä 5 Fo:ta. Käytettinkö niitä vielä k.o. vuonna näillä pitkillä reiteillä? Tuo, todennäköisesti CEm on Rovajärven kuljetuksissa, uskoisin. Koska Turun Gfot-autovaunu puuttuu, on lauantai-ilta. Näköjään tuo Gbkk keikkui perässä myös lauantaisin. Sitä taustaa vasten, mitä Kimmo sanoi, että Dr13 tuli Ouluun 1983, ja niitä käytettiin koulutusajoissa esim. Rovaniemen suuntaa vajaan vuoden, noin kesään 1984, sopii hyvin kuvioon. - Koska tutkija ei ole koskaan oikeassa, mutta hakee sitä, jää pieni mahdollisuus, olisiko tämä keväältä 1985. Mitä raati sanoo? - Paljon helpommalla olisin päässyt, jos kuvausajat olisivat olleet jossain ylöspantuna (no mutta sekaisin ne minulla olisivat menneet kuitenkin) - Kipinkapin kirjahyllylle, Resiina 2/2005, sivu 9, ja vaihtamaan vuodeksi mieluummin 1984. | ||||
|
|
24.01.2009 20:17 | Tapio Muurinen | ||
| Kummasti nuo vuodet hyppelehtii. Jotenkin kummitteli mielessä n. 1987. Opponenteilla on niin hyvät dokumentit, että muutan mielelläni ennakkokäsityksiä. Samalla saan monia muitakin kuvia paremmin ajantasalle. Aurinko paistaa länneltä vielä niin heleästi, että panen huhtikuun alkuun (kesäaika) ja 1984. | ||||
|
24.01.2009 20:07 | Tapio Muurinen | ||
| Sillassa oli kääntyvä osa, joka käännettynä lepäsi tuon pilarin tukemana. | ||||
|
|
24.01.2009 10:46 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä, edeltävä ruutu on nähty. - Noista minun vuosista syntyy herkästi keskustelua, koska en yleensä tallentanut kuvaustapahtumia. Jos en saa niitä mistään kiinni, niin toleranssia tulee. Tämänkin kuvan olisin laittanut aikaisemmaksi, mutta kun Resiinaan tuli 1988, niin ollaan sitten johdonmukaisesti "väärässä". - Olisit Kimmo silloin epäillyt "ääneen" :-). Eräs kiinnekohta olisi n. 1987. Noihin aikoihin kuitenkin Rovaniemen asemalla tehtiin raiteisto- ja laituriremonttia, ja tuli uusi ratapihavalaistus. Tämän joku voinee tarkentaa. Dr13:lla ajettiin silloin vajaan vuoden ajan alkuiltaan sattuvia sekä P- että T-vuoroja. Myöhemmin kuulin, että ne olisivat olleet koulutusajoja. Dr13:n ohjaamossa näkyi monasti kolme miestä. Puuvaunujen perusteella menee aikaisemmaksi kuin -88. Tuo Cm tai Cem oli kait jossain tilapaäisessä käytössä. | ||||
|
24.01.2009 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Juna suomalaisimmassa maisemassa. - Sama penkka, sama aurinko; eri kuvakulma, eri vuosituhat https://vaunut.org/kuva/41004 | ||||
|
21.01.2009 09:30 | Tapio Muurinen | ||
| Kauniin miljöön olet Markku tallettanut. Tämä seutu jäi aina vähän syrjään reissuiltani, mutta pari kertaa asemalla kävin kesällä -72. Haimme keväällä ja syksyllä palautimme valtion virkamopot, "Tunturit", jotka kulkivat VR-rahtina Helsingistä. Toivoin, että joku juna olisi ollut liikkeellä, tai Vv15 tms., mutta sama rauha vallitsi asemalla. Tässä näkyy sentään vähän rahtia, kuten suuria fluttingrullia Tampellalta maailmalle. Lätätkin olivat lopettaneet kulkemisen reilu vuosi aikaisemmin. | ||||
|
19.01.2009 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Tälle onnettomuudelle löytyy oikea päiväkin. Se oli tiistai 12.07.1988. Onnettomuuden aiheuttaneesta Gbl:stä oli laakeripesä kuumennut ja akseli katkennut. Kuuma laakeripesä oli irronnut ja sytyttänyt pienen radanvarsipalon soisessa maastossa satoja metrejä ennen raiteeltasuistumista. Raivaustöissä ko. vaunua jouduttiin polttoleikkaamaan ja se syttyi kokonaan tuleen. Vaunu paloi lähes kokonaan, koska sammutusvälineinä oli vain kaivinkone ja hiekkaa. Tämä vaunu vieressä vähän lämpeni. - Oli kesän paras sääskiaika ja vain yhdellä raivausmiehellä oli Offia. | ||||
|
18.01.2009 21:59 | Tapio Muurinen | ||
| Mitä omia ajatuksia kuvasta tulee mieleen, niin Kymen-Huru on tuonut hetki sitten tuon pitkän sahatavararoikan vasemmalla. Muitten roikkien päissä ei näy loppuopasteita. Kotkan ensimmäinen asema sijaitsi oikealla, jossain noiden viimeisten Hdk- Hk-vaunujen paikkeilla https://vaunut.org/kuva/30819 Veturitalli sijaitsi vastapuolella rannassa, suunnilleen tuon Kalarannan Konepajan paikkeilla. | ||||
|
18.01.2009 21:39 | Tapio Muurinen | ||
| Menneillä vuosikymmenillä tässä sattui erikoinen onnettomuus, kun Kotkaan matkaavasta tavarajunasta oli jossain tuolla kauempana mäessä irronnut viimeinen vaunu. Vaunun vetolaite oli rikkoontonut jo aikaisemmin ja se oli kytketty tilapäisesti. Tavarajuna oli jo melkein pysähtynyt ykköselle, kakkosella odotteli vastaantuleva veturivetoinen henkilöjuna. Yksinäinen vaunu tulee kovaa vauhtia. Vaihdemies huomaa tilanteen ja yrittää kääntää kaksi vaihdetta tyhjälle kolmoselle, mutta kerkiää kääntää vain toisen. Niin vaunu syoksyy henkilöjunan veturin keulaan. | ||||
|
18.01.2009 12:48 | Tapio Muurinen | ||
| Näille paikkeille ja tästä Kouvolan suuntaan suunniteltiin 1950-luvun puolivälissä kohtaamisraidetta/-raiteita, ettei Harjussa olisi tarvinnut odotella, jos Kouvola ei ollut valmis. Sitä kait alettiin rakentaakin talvella työttömyystyönä, mutta tuliko se koskaan valmiiksi? Onkohan mitään jälkiä enää tuosta projektista olemassa? Koko hanke olisi jäänyt muutenkin tarpeettomaksi n. 6 vuoden kuluttua Savonradan uuden linjauksen takia. Paikka sijaitsi "suolla varuskunnan alapuolella". Vaikka asuinkin tuossa vieressä muutaman kuukauden valtion täyshoidossa, ei täällä saakka tullut koskaan käytyä, vaikka Marjoniemen kenttä tutuksi tulikin. | ||||
|
17.01.2009 22:00 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva on sellaiselta tutkimusmatkalta https://vaunut.org/kuva/27155 | ||||
|
|
17.01.2009 21:52 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvakulma on mielenkiintoinen. Joskus "pikkupoikana" tuota hyllyä tuli tallit kierrettyä. Samalla näki ikkunasta, ketä oli "kotona". - Uusi talli kuvassa. | ||||
|
|
17.01.2009 21:28 | Tapio Muurinen | ||
| Sain tästä tapauksesta tarkempia tietoja urakoitsija Matilta, joka oli onnettomuutta raivaamassa. Yhdestä Gbl:stä katkesi taaempi akseli, jonka seurauksena 8 vaunua suistui kokonaan kiskoilta, 9. puoliksi. Paikka oli hankalassa maastossa, jonne piti kahdella telakoneella mennä rataa pitkin. Ensin piti saada vaunut tyhjäksi ja rata auki. Raivauksessa vaunut jouduttiin vyöryttämään penkalta . Polttoleikkaamaankin jouduttiin, jolloin yksi vaunu syttyi tuleen. Nähtävästi tämä ensimmäinen. Lopullisen raivauksen ajaksi nostureilla liikenne katkaistiin muutamaksi päiväksi. Ajankohta oli elokuu -88, ja paikka Kuluksen-Vian välillä, Kunnaruksesta 6 km etelään, Napapiirin merkin eteläpuolella. Mustalampikin radan varresta löytyy, mutta Saunalampi on lähempänä. | ||||
|
|
16.01.2009 23:30 | Tapio Muurinen | ||
| Vastaava tilanne tuosta alhaalta nähtynä https://vaunut.org/kuva/42219 | ||||
|
16.01.2009 22:45 | Tapio Muurinen | ||
| Jormalla on varmasti paremmat dokumentit, kuin minulla. Tällaisen kuvan https://vaunut.org/kuva/28903 otin Ri-asemalla kevätalvella -74. Lienee ollut vielä jotain kokeiluja. Puuvaunuja oli perässä n. 15 kpl. Lähtikin oudosti tuosta välitieltä. Ensimmäisen kerran matkustin muistaakseni Sr1:n (3005)vetämällä P41:llä kesäkuun alussa -74 Helsingistä Toijalaan. Siinä oli veturin vaihto. | ||||
|
15.01.2009 22:40 | Tapio Muurinen | ||
| Kunhan se ensin testailee talvensietokykyään kolmisen viikkoa. Sitten luultavasti yöaikaan huomaamatta katoaa, kuten ilmestyikin. | ||||
|
15.01.2009 22:34 | Tapio Muurinen | ||
| Virallisesti höyrykausi loppui, kun Ankka, Vr2 958, ajoi päivystysvuoron päättyessä Kuopiossa 30.9.1975 tallille. 1975 ajettiin höyryillä jonkinverran esim. Kouvolan, Pieksämäen, Seinäjoen ja Oulun varikoilta. 1976 toukokuussa otettiin vielä Oulun varikolta Rovaniemelle "filmitähdiksi" Ristot 1073 ja 1077. Sen jälkeen höyryajot ovat olleet kunnostetuilla vetureilla tehtyjä "museoajoja". | ||||
|
11.01.2009 21:45 | Tapio Muurinen | ||
| "Look" näyttää muutenkin asiallisen arkihyvältä. - Tässä laivapikajunassa oli 7-8 vaunua. Tämä oli ensimmäinen plooturunkoinen juna. Tavallisesti hieman tyyliä seloitti Fo tai Po. Vieressä oleva runko on ainakin 10-vaunuinen. Mutta tuo P1 oli tosi pitkä. Viimeisenä oli puoli tusinaa Moskovan vaunuja; koko junalla mittaa 15-17 vaunua. | ||||
|
11.01.2009 21:24 | Tapio Muurinen | ||
| Nummelinin "Rantarata" kirjassa s. 174 nämä Dm4:t olivat jo Kauklahdessa romutettavana maaliskuussa 1975, joten tämä kuva on edelliseltä keväältä. | ||||
|
|
11.01.2009 12:34 | Tapio Muurinen | ||
| Ratapihan uudistuksen jälkeen taisi tuon kaltainen mahdollisuus poistua 1970-luvun alussa. Ennenhän veturi pääsi poistumaan 5. ja 6. raiteelta välissä olevan poistumistien kautta, tai 7.- ja 8.-raiteelta, jos vieteinen oli vapaana. | ||||
|
11.01.2009 12:25 | Tapio Muurinen | ||
| Sattuneesta syystä huomaan, että tämän kuvan kohdalla täytyy aikataulua säätää. Vuosi on 1967. | ||||
|
|
11.01.2009 11:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo 8. raiteella oleva runko on ennen tätä Turusta saapunutta joku, arvelisin 44 Porista. Sen veturi oli jo poistunut 7. raiteen kautta. | ||||
|
|
11.01.2009 01:14 | Tapio Muurinen | ||
| Jorman edelliseen lisäykseen kommenttina, että tottakai tuollaiset yksityiskohdat ovat kiinnostavia. Nehän ovat juuri dokumentteja todellisesta työstä. Joko olit silloin kuljettajana? | ||||
|
|
11.01.2009 00:38 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä sama yhdistelmä on nähty jo Karjaalla https://vaunut.org/kuva/27536 - Muutamissa vanhoissa kuvissa kiinnittyy huomio veturin puskuriin liidulla piirrettyyn numeroon, tässä 35. Olikohan esim. Pasilassa tapana merkata veturit lähteviin juniin noin? Tosin tuo 35 on jäänyt eiliseltä reissulta. P1:n Hurun 2236 puskurissa oli numero 1. | ||||
|
10.01.2009 12:09 | Tapio Muurinen | ||
| Eljas: Jännä juttu, juuri sen kuvan (Dm4 1620) vaihdoin koska huomasin, että niitä oli tuplaten. Minulla näkyy normaalisti, mitenkähän muilla? - Jorma: Kyllähän se äänikin oli omanlaisensa, kun monta pyttyä hakkaa omaa tahtiaan. Sisälle se kuului aika vaimeana. Tällä radalla ajettiin aika hiljaa ja kevyillä junilla, eikä "kaikkia hevosia" tarvinnut laukottaa, mutta kyllä se (äänimaisema) 4-vaunuisen pikajunan kiihdytyksessä erottui edukseen. | ||||
|
|
10.01.2009 00:42 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt en hoksaa, mitä Eljas haet, mutta kuva ja teksti pitävät yhtä. Otin peräkkäin kaksi kuvaa, joista tämä on jälkimmäinen. - Kaikki Haminan Motti-kuvat on nyt nähty. - Perttu: Juu, tämä muuttui Kivelän seisakkeen jälkeen pikajunaksi Haminaan mennessä (ei ollut enää pysähdyksiä). Jos junan kyytiin ei ehtinyt, niin hiihteli sitten kiskojen välissä/vieressä. | ||||
|
09.01.2009 22:41 | Tapio Muurinen | ||
| Oletan, että samalta sillalta https://vaunut.org/kuva/44914 | ||||
|
|
09.01.2009 22:24 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisen Motti-kuvan vaihdoin, jos ketä kiinnostaa. | ||||
|
|
09.01.2009 15:43 | Tapio Muurinen | ||
| Millaisia kokeita sitten tehtiinkään Ryttylän-Iittalan välillä, siellähän ei ollut vielä sähköä. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/28900 on 3002 joulukuussa 1973 tulossa tai menossa jonnekin Riihimäen kohdalla. Diesel oli toisessa päässä. | ||||
|
|
09.01.2009 14:18 | Tapio Muurinen | ||
| Vr12 veti tämän samana päivänä Hyvinkäälle. Ei kai näihin enää Hyvinkäällä tehty suurempia muutoksia, vain VR:n edellyttämiä pieniä rakennemuutoksia, kytkimen vaihto, linjaradion asennus, yms. Sitten pari viikkoa totutusajoja ja koulutusta Hyvinkään lähettyvillä, jonka jälkeen varsinaiset koeajot Hyvinkään-Jokelan ja Iittalan-Ryttylän välillä jo syys-lokakuun vaihteessa. | ||||
|
|
06.01.2009 20:13 | Tapio Muurinen | ||
| No johan... taas oli vähän aikaa kaksi samaa kuvaa, kun aloin vaihtamaa entisten samojen tilalle. Pysytään kuitenkin samassa teemassa Dm4. | ||||
|
06.01.2009 12:04 | Tapio Muurinen | ||
| Samasta aiheesta on kuva sillan toiselta puolelta Resiinassa 1/2004, s.15. - Tohdin laittaa päiväyksen noin, sillä tuolloin olen täyttänyt sinikantista. Oli sunnuntaipäivä ja mahdollisuus käydä kuva hakemassa. Haminan junat olivat vielä tuolloin enimmäkseen Risto-vetoisia. Seuraavana talvena tammi-maaliskuussa ei Jungin Ristoja näkynyt. Lisäksi kuva on jo kinofilmillä, jolle aloin noihin aikoihin kuvata. | ||||
|
06.01.2009 01:02 | Tapio Muurinen | ||
| "Noin samanikäinen ikinuori": Aika jänskä, mutta toimii, vaikkakin monimutkainen. | ||||
|
05.01.2009 22:38 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhan kuvan vaihtaminenkin paremmaksi onnistui, kun aikansa värkkäsi, hyvä. | ||||
|
31.12.2008 14:55 | Tapio Muurinen | ||
| Aikakauden kuvaa edelleen; Eltsun kentällä järjestettiin "isoja" urheilutapahtumia, talvella muistaakseni jääpalloa, kesällä muita sopivia lajeja. Mustavalko-TV:stä niitä tiukasti seurattiin. Välillä taustalla vilahteli Huru- ja Motti-vetoisia pikajunia, höyrypaikkuja, ja alaraiteilla höyryllä vekslailtiin tai tultiin ja mentiin. - No niin, se oli tätä aikaa. | ||||
|
31.12.2008 01:09 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisena minäkin Kotkan parhaiten muistan, ja haluan muistella. Sillan yli kulkiessa melkein aina jommalla kummalla puolella jotain tapahtui. Vielä edellisenä syksynä tässä hääräili Kana usean Vv15:n kaverina. Autoja vähän väistellessä ja keskikorokkeen yli loikatessa sillan toisella puolella vyöryi vastaan vaikkapa tällainen https://vaunut.org/kuvasivu.php/53831 | ||||
|
31.12.2008 00:44 | Tapio Muurinen | ||
| Tavastila oli aikoinaan Kotkan radan tärkeä asema. Puinen asemarakennus oli suuri ja komea. Se oli samoilla piirustuksilla, kuin Kotkan ensimmäinen asemarakennus. Asemalla oli myös vesiviskuri; seuraavat lähinnä olivat Inkeroisissa ja Kotkassa. Vilkkainta lienee ollut 1940-luvulla. Jo 1950-luvulla asema alennettiin laiturivaihteeksi. Luulisin, että ainakin se 3 raidetta on ollut, ja junien kohtauksia, mutta ei enää tuolloin säännöllisesti henkilöjunien, sillä Kymiin ja Juurikorpeen on vain 4 km. Kävin 1960-luvun puolivälissä asemalla ensi kertaa polkupyörällä. Asemarakennus oli jo silloin alennuksen tilassa. Raiteita en muista laskeneeni, eikä kuviakaan ole. | ||||
|
30.12.2008 00:30 | Tapio Muurinen | ||
| Puolakan puistikossa kohosi ratapiirin päällikön virkatalo. Sen päätykolmiota näkyy veturin yläpuolella, ja kaiken yllä kohosi tornimainen lisäke (punertava peltikatto). Kesällä rakennus peittyi lehvästön suojaan, mutta talvella se muistutti kummitustaloa. Vieläköhän M.Leppänen kelpuutti sen kodikseen 1960-luvulla. Rakennus purettiin n. 1975. - Sr12:lla on tosi työ vetää yksin 8-vaunuista pikajunaa. Ikäänkuin olisi vähän myöhässä ollut tuona kesäisenä maanantaiaamuna. | ||||
|
27.12.2008 14:46 | Tapio Muurinen | ||
| Hyrynsalmella olikin suuri varasto- ja varikkoalue. | ||||