Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.12.2008 14:46 | Tapio Muurinen | ||
| Hyrynsalmella olikin suuri varasto- ja varikkoalue. | ||||
|
27.12.2008 14:43 | Tapio Muurinen | ||
| Kasvillisuus valtaa tämänkin radan muutamassa vuodessa. Kohta ilman vesuria ei resiinan kanssa ajeltaisi pitempiä välejä, harmi. - Noin puolen kilometrin päässä selän takana haarautui 2 km soraraide Matinharjuun ja Ampiaisharjuun. | ||||
|
26.12.2008 11:46 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän vuoden viimeinen kuva. Kuvasaldo näyttää 0. Ensi vuonna uudet tilit ja uudet kuvat. | ||||
|
26.12.2008 11:28 | Tapio Muurinen | ||
| On yllä mainitusta Huuhkajavaarasta pari kuvaakin (Timo Polvinen) https://vaunut.org/kuvasivu.php/14257 | ||||
|
25.12.2008 22:27 | Tapio Muurinen | ||
| Minusta tuntuu kummalliselta, että tuossa on tie. No taisihan siinä joku tason tapainen olla, että ihmiset pääsivät veneille ja matonpesupaikalle Norssaareen. Kunnon tie taisi tulla silloin, kun Norssalmen silta Mussaloon valmistui. Vaasan Myllyä vastapäätä muutama vuosi asuneena tuli tutuksi myös tämä Puistolan rata ja sen liikenne. | ||||
|
25.12.2008 22:08 | Tapio Muurinen | ||
| Jatkona ja tarkennuksena edelliseen, että Imatra T:llä oli sitten esim. 1987 se pakollinen pysähtyminen 10 min. - Tapsa! Onkos tullut otettua liikaa glögiä! | ||||
|
|
25.12.2008 20:55 | Tapio Muurinen | ||
| Karelian veturinvaihdossa oli erilaisia käytäntöjä. 1980-luvun taitteessa se tehtiin Kouvolassa. Esimerkiksi syksyn -80 aikataulussa oli Kouvolassa varattu aikaa n. 10 min, ja Imatralla vain 2 min. Imatralle saakka olisi jo sähkölläkin päässyt. Myöhemmin vaihdettiin Imatralla; selvä se. Minulla on myös useita kuvia keväältä -80 jostain Luumäen-Lappeenrannan väliltä, joissa keulalla on Dr13. Luultavasti Dr13 veti jossain välissä koko matkan ilman vaihtoja. Vuoden 1987 aikataulussa pysähdysaika oli EP7:lla sekä Kouvolassa että Imatralla vain 2 min. (vai eikö vaihtoaikoja huomioitu tuolloin). Vielä y.o. kuvaan ja jatkokuviin liittyen koneapu soitti minulle, että jos olet Kouvolassa matkalla Savoon siihen aikaan, kuten olin, niin hän opiskelee Sr1:tä ja tulee Karelialla. | ||||
|
|
24.12.2008 11:04 | Tapio Muurinen | ||
| Niin olisi ollut! Samanlaisen soraraiteen tapasimme Huuhkajavaarasta (Pesiökylä-Vääkiö). Arvioimme kaverin kanssa, että jyrkyys voisi olla jopa 40-50 promillea, ja heijaamalla siitä on pitänyt kuorman kanssa lähteä. | ||||
|
24.12.2008 10:53 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/11816 enemmän tätä komeaa letkaa, joka hieman "eli". Seuraavana taitaa pilkistää 1308:n pääty. | ||||
|
23.12.2008 19:46 | Tapio Muurinen | ||
| Jos ollaan Paulin kanssa samassa paikassa, niin tuossa metsätien, joka tuli Kaukasalon kuoppien läpi, sillan kohdalla on radan korkein piste. Tästä on pelkkää laskua sekä Juurikorpeen että Salmenkylään. Juna voi olla T 2556. Se kulki vaihtoehtoisesti T 2528:n kanssa. Koska 2556:ssa oli vielä tuolloin suurin osa liukulaakerivaunuja ja oli "myrkkyjunan" maineessa, oli sen Sn 50. Siksi se lähti Kv:sta 5 min aikaisemmin, koska Pikkusuolla piti olla ajoissa kohtaamassa vastaantulija. Myös tulo Hma oli 5 min myöhäisempi. | ||||
|
22.12.2008 23:55 | Tapio Muurinen | ||
| Mieleinen näkymä. Tätä samaa, ja sen muuttumista tuli seurattua ajalta yli 20 vuotta taaksepäin. Transiton "hullut" vuodet olivat vielä edessäpäin. Silloin oli vaikea tyhjää reikää löytää ratapihalta, no läpikulku tietenkin. Laajemmassa näkymässä olisi ollut satoja pyttyjä. Onhan tuossa nytkin pari tyhjää kaasureteliä, ja tässä etualalla täysiä, mitä lie kondensaattia. Kuivarahti näyttää hiljaisemmalta, ei näy Lakulahdessa laivoja, mutta varmaan Palokankaassa on. - Hamina Laivauksen vanha, iso puukuurikin vielä sinnittelee pystyssä muutaman vuoden. | ||||
|
22.12.2008 23:38 | Tapio Muurinen | ||
| "Nostos algos" (kaikki). Olisiko Kuplan rekkari vaikka GFL-30! Tuo vaihdekoppi oli aina miehitetty, oli siinä niin vilkas liikenne. Usein sen kupeella oli Solifer-mopo parkissa. | ||||
|
22.12.2008 23:26 | Tapio Muurinen | ||
| 2. ja 3. vaunu näyttäisi olevan entisiä 1.-luokan makuuvaunuja. Joku matka noissakin tuli nukuttua. | ||||
|
|
22.12.2008 23:02 | Tapio Muurinen | ||
| Ja pirskatti (pääsi tahattomasti), olisinko ollut tuossa kyydissä. No en, koska matkustin yleensä sunnuntaisin. | ||||
|
22.12.2008 01:26 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki on asjallista! Minäkin muistan tuon nuolen. Joillekin ei ilmeisesti ollut selvää, mistä pääsee Hankoon. Olikohan se niin, että nämä olivat viikonlopun lisävauja, jotka tulivat Helsingistä pikajunan perässä? Normaalisti vuorot ajettiin arkisin Lättähatuilla? | ||||
|
|
22.12.2008 01:08 | Tapio Muurinen | ||
| Muistin virkistämiseksi voisi laittaa linjan avauskuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/23866 | ||||
|
|
22.12.2008 00:59 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä Hma-Ikr väliltä kuvia löytyy, mutta luultavasti paremmat on jo nähy, tai sehän on katsojan silmässä. Kuvauspaikoissa ei allekirjottaneella ole juurikaan uutta annettavaa, jos sitten muilla löytyisi, ja sehän olisi mukavaa. | ||||
|
21.12.2008 12:38 | Tapio Muurinen | ||
| Valmetin rekkari on BES-73. Kouvolassa näitä oli useampia. | ||||
|
21.12.2008 12:33 | Tapio Muurinen | ||
| Verurin oikealla puolella on semafori "Seis"-asennossa, - Rauhansopimuksen mukaan NL:lle oli sallittava esteetön käyttö Suomen rataverkolla Porkkalan huoltokuljetuksissa. Kuljetukset tapahtuivat pääasiassa yöllä, mutta jonkin verran ajettiin myös päiväsaikaan, ja kesäyöthän ovat lyhyitä. Pikajunat 7 ja 8 olivat Vainikkalan-Kauklahden junia v.-53. Ne ajoivat joka toinen päivä. Esimerkiksi P7: lähtö Klh 18.55, tulo Kw 0.13. Veturina joku suuripyöräinen "loikkari", koska perusnopeus oli niinkin kova kuin 70 km/t. Pasilassa veturin kääntö ja huoltoaika (ehkä), sekä ympäriajo vei yli puoli tuntia. | ||||
|
21.12.2008 12:04 | Tapio Muurinen | ||
| Norssaaresta tai siitä penkalta näköjään tämä kuva. | ||||
|
21.12.2008 11:45 | Tapio Muurinen | ||
| Saman radan verrelle sijoittaisin tämän kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/45530 Hv2 777 oli -49 Pasilassa, mutta -53-55 Turussa, väleistä ei ole tietoa. Vielä arvelen junan olevan päiväpikajunan. Kaasuvalovaunuissa oli myös katto "täynnä" noita torpeedoja kahdessa rivissä. | ||||
|
20.12.2008 22:08 | Tapio Muurinen | ||
| Vanha uskollinen, Vv15 1968, tuli yhdessä 1970:n kanssa Haminaan 1965/-66 vaihteessa. Molemmat kokivat reviirillään lähes täydellisen muutoksen. Kävivät toki välillä esimerkiksi naapurissa (Kotkassa) jelppimässä. | ||||
|
|
20.12.2008 21:57 | Tapio Muurinen | ||
| No niin, asiallista, Pauli! Jos paikkaa yritän tunnistaa, niin tuolla sillalla en taidakaan olla käynyt, vaikka melkein kaikki muut paikat onkin tullut koluttua. | ||||
|
|
20.12.2008 21:31 | Tapio Muurinen | ||
| Jos harvapiikkistä haarukkaa käyttäisi, niin kyllä Hv2-pikajunat Helsingistä Kouvolaan ja Tampereelle olivat jo 1960-luvulle tultaessa korvattu Ukko-Pekoilla, Huruilla, ja kevyemmät pikajunat Dm4:lla. | ||||
|
20.12.2008 18:23 | Tapio Muurinen | ||
| Olis samalla raivannut pajupuskat ja männyntaimet. | ||||
|
20.12.2008 16:19 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäinen vaunu on jarrusillallinen, 2-akselinen Vg. Yläkulman tunnus on kalustolle tyypillinen, Ollin linkissä todennäköisesti ylärivistä oikealla. | ||||
|
20.12.2008 00:37 | Tapio Muurinen | ||
| Paikanselästä tuli Ykkönen, kun tämä https://vaunut.org/kuvasivu.php/31626 jäi pois liikenteestä. Paikanselkä on tunnettu myös Talvisodasta. Puna-armeija ei tullut tästä läpi, kun suomalaiset ja vapaaehtoiset ruotsalaiset panivat hanttiin sodan loppuun saakka. | ||||
|
|
20.12.2008 00:27 | Tapio Muurinen | ||
| Taustalla Kouvolaan tuoneen veturi on irronnut. Mikäli laiturikelloon on uskominen, sijoittaisin kulkusuunnat näin. Kesällä 1972 Savonialla oli eri kulkuajat. Hillosensalmella tianne näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu.php/18115 Aikataulun mukaan EP:t kohtasivat Vuohijärvellä | ||||
|
19.12.2008 09:11 | Tapio Muurinen | ||
| Koneapulaisen tyypillinen työasento :). | ||||
|
|
18.12.2008 22:33 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä yksi ehdotus. 1.-luokan puolikas oli rungon molemmissa päissä, koska Kouvolassa suunta vaihtui. Ei tullut seurattua "sillä silmällä". | ||||
|
|
18.12.2008 22:05 | Tapio Muurinen | ||
| Etkö muista olleesi Savonradan varrella kameran kanssa 1960/70-luvun taitteessa? Vai olisiko jossain muualla ollut tämän näköistä meininkiä? Minulla on pari talvikuvaa Tanttarista 1968, jossa on juuri samanlaisia lennätinlankoja radan itäpuolella. Siinä P75 on matkalla pohjoiseen, vetäjänä 2346, sitten Fo, Eis, CEit, jne. Tässä kuvassa vaunujärjestys hämmentää; kuten ajovalot. Eli ollaanko jo pitemmällä 1970-luvulla. | ||||
|
|
18.12.2008 13:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tyyli viittaa vahvasti Savonradan eteläosaan; lennätintolpat kaksin kappalein, ylinnä tuo pisin poikkiorsi. Juna tulee kohti Kouvolaa. Kuitenkin ajovalot päällä; onko jo iltahetken hämärä, vai miten? | ||||
|
15.12.2008 22:53 | Tapio Muurinen | ||
| Esimerkiksi Rovaniemen yöjunissa Gblk autovaunun edessä oli vakio 1980-luvulla. Se oli niin yleinen, ettei edes katsetta kääntänyt. Joskus vaunu seisoi Roin pääpostin lastauslaiturissa. Myös Gg-sarjalaisia näkyi. 1970-luvulla meni valkoinen Gg 63:n mukana perille saakka Kemijärvelle. | ||||
|
14.12.2008 18:27 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä tyylekäs menokuva on aikaisintaan 1970-luvun loppupuolelta, koska ensimmäiset Gfot:t tulivat 1974-75, lisäksi kaikki matkustajavaunut ovat helmapellittömiä. Mietiskelin vielä, milloi punaisia tavaravaunuja alettiin rakentaa, mutta oli se ennen 1975. Olen jossain nähnyt ko. vuosiluvun, mutta ei nyt helpolla löydy. | ||||
|
14.12.2008 17:46 | Tapio Muurinen | ||
| Eli vasen on VR:n, oikea TELE:n. Kumma kun kaksi valtion laitosta eivät sopineet samaan tolppaan. | ||||
|
14.12.2008 17:40 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, kuulemma vielä joskus miettii, että mikähän vuoro on loman jälkeen, heh.. | ||||
|
|
14.12.2008 12:08 | Tapio Muurinen | ||
| Tänä päivänä maisema on jotenkin "einiinkiinnostava". Monet pienet ja suuret yksityiskohdat puuttuvat: Makarlan kaunis vahtitupa, lennätinpylväät - miksihän noitakin oli molemmin puolin, jne - teollisuusmies-suurtilallinen Hans L on purkanut tuon suuren ladon. Mikolanvuorentien silta paistaa metsänrajassa, Ratatie vierustaa radan pohjoispuolta, kaikki on niin "steriiliä" ja tehokasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/31831 | ||||
|
14.12.2008 11:20 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaako Heikki tai muut paikalliset, kun tästä Otavan satamasta lastattiin Puulan nippuja Kirow 60-rautatienosturilla n. 1968 alkaen useana vuonna peräkkäin. Päivittäin lähti 35 vaunun roikkia, tukkipuut Kotkan sahalle, kuusikuitu Summaan ja mäntykuitu Kaukopäähän. | ||||
|
|
13.12.2008 11:18 | Tapio Muurinen | ||
| Turusta illalla poikki Suomen lähtevissä pikajunissa oli säännöllisesti useitakin kiitotavaravaunuja. 1970-luvun alussa, olisiko ollut P107:n mukana matkusti Gg-sarjalaisia ainakin Tampereelle saakka. Myöhemmin P101 vei mukanaan Gbkk/Gblk-vaunuja luultavasti Pieksämäkeen. Tavaravaunuja saattoi olla jopa yli 10 kpl. Kuvassa tällainen Aurassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/42452 Ainakin 1980-luvulla näitä vielä näkyi, ehkä 1990-luvun puolellakin. - Edellytyksenä oli, että vaunut sopivat pikajunanopeuksiin (120 km/h) jarrujen puolesta. | ||||
|
12.12.2008 22:59 | Tapio Muurinen | ||
| Löytyyhän täältä toinenkin kuva tueksi P30:lle, kun juna on tehnyt taivalta 17 km https://vaunut.org/kuvasivu.php/46844 Aikaisemmin mukana kulki vankivaunun paikalla keltainen Po. Viikonloppuisin se jätti jonkun päivän väliin. Gbkk-kiitotavaravaunu ei myöskään tainnut roikkua joka päivä perässä, ja sehän tuli mukaan jotain 1971 jälkeen. | ||||
|
|
12.12.2008 22:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on heti Aurajoen itärannalta. Taustan kallio on Kuuvuori. Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/33455 juna on jokseenkin samassa paikassa, kulkusuunta vain eri. Tällä paikalla oli 1900-luvun alkupuoliskolla vilkas teollisuuskeskittymä. Rautatiekalustoa rakennettiin radan molemmin puolin satoja vaunuja vuosittain. Lisäksi eteläpuolella oli varuskunta-alue, jonne myös meni oma pistoraide vaunupajan vaihteesta, näkyy linkkikuvassa. Tässä kuvassa se oikealta ulos. Vasemmalle vievän vaihteen korvassa oli "Ikituurin" seisake 1970-luvun lopulta (jotain) 1980-lopulle (jonnekin) | ||||
|
|
12.12.2008 15:12 | Tapio Muurinen | ||
| Kun oma muistiriepu ei riitä, niin yritin hakea sivustatukea aurinkokellosta, joka tosin sekin on kovin epämääräinen. Parin jatkokuvassa aurinko näyttää paistavan -varjot - enemmän lounaasta kuin länneltä. Aikani leivottuani päädyin tähän aikaisempaan Helsingin vuoroon, joka toisessa kuvassa näytti esim. tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu.php/31285 Kiitojunan vaunut olisivat jo jääneet pois, mutta ilman valoja vielä ajettiin, eli kevät -72, -73. Hr11 oli jo jättänyt vetovastuun suuremmalleen. Muistaakseni (jälleen) 70-luvun puolella MP28:tä ei enää ollut, ja lähtöaikakin oli muutettu myöhemmäksi, eli 15.40 (dokumenttia kaivattaisiin). Myöskään Dm4-vetoisena junaa ei näkynyt. Asuin tästä n. 300 m:n päässä, ja sekä 28 että 30 tulivat myös matkustajana tutuiksi, mutta nehän olivat silloin liian "arkipäivää". - Äänin 2-1 juna on P30, jonka kuvatekstiin muutan. | ||||
|
|
11.12.2008 23:14 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä on, näkyy seuraavassa ehkä paremmin. | ||||
|
08.12.2008 22:20 | Tapio Muurinen | ||
| Etelän rahvas hopi..hopi. Pika-aluksella yli ja tuolla raitsikalla osoitteeksi Estonia puiestee 4 - keskiviikkona Tosca ja perjantaina Wilhelm Tell. (Käyttäjä muokannut 08.12.2008 22:21) | ||||
|
06.12.2008 11:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tuomas, ratoja suunniteltiin vanhoille karttapohjille, ehkä painettiinkin. Esimerkiksi rata Woikankoskelle näkyy jo historiallisessa kartassa "1876 vuoden mittaus", näkyy myös Savonrata ja paljon muuta mielenkiintoista http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1163721 | ||||
|
06.12.2008 00:28 | Tapio Muurinen | ||
| Niin muuten oli; neljä ketjunpätkää vaunun kehyksestä siihen telin runkoon, ulompien akseleiden paikkeille. | ||||
|
|
05.12.2008 23:57 | Tapio Muurinen | ||
| Miljoonia tonneja tavaraa, bruttona saattaa olla kahdeksan numeroinen luku. | ||||
|
04.12.2008 21:34 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Tanttarin seutu on hyvä esimerkki, kuinka maisemat voivat muuttua, kun "isolla kauhalla" ruopaistaan. Entinen Tanttarin seisake sijaitsi vanhan Savonradan ja Tanttarintien tasolla vajaa 100 m kuvassa näkyvän rakennuksen takana, josta rata kaartoi Kuusaanlamman rantaan. Seuraava tasoristys vuodesta 1961 alkaen on sijainnut jossain tämä sillan paikkeilla, kuitenkin lähellä km-tolppaa 194 (jää kuvasta oikealle), ellei sitä ole siirretty. Tason tällä puolella oli ainakin yksi talo, mutta se on varmaankin purettu maantisillan takia. Nykyinen Tanttarintie ylittää vuoden 1961 Savonradan linjauksen, kuvassa keskimmäinen, tästä jonkun matkaa pohjoiseen (=vasemmalle). Näin melko vapaasti (ja sekavasti) tulkittuna. - Seisakkeen virallisesta olemassaolosta ei ole selvyyttä; se oli välillä on/off. | ||||
|
04.12.2008 15:19 | Tapio Muurinen | ||
| Jatketaan vielä purkamista ja lastaamista - Myö Hanhikoskella niitä hommia on tehty. Jos ajatellaan vaikka Kuusivaaraa, sinne on n. 8 km päätieltä (Kt 80). Kemijärvellä on paremmat lastauspaikat eikä enää paljon pitempi matka; riippuu toki mihin suuntaan lähdetään, mutta eiköhän sekin ole valmiiksi mietitty. | ||||
|
|
04.12.2008 10:25 | Tapio Muurinen | ||
| Takavuosina näitä sotajunia purettiin ja lastattiin myös Kuusivaaran aseamalla. Nythän siellä ei ole muuta kuin pääraide. | ||||
|
04.12.2008 09:28 | Tapio Muurinen | ||
| Näköjään samassa yöjunassa oli myös vaunu Tampereelta Viipuriin. | ||||