Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.12.2008 09:28 | Tapio Muurinen | ||
| Näköjään samassa yöjunassa oli myös vaunu Tampereelta Viipuriin. | ||||
|
|
04.12.2008 09:20 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta Helsingin-Kotkan makuuvaunusta ajattelin mainita minäkin, koska "vanha kansa" siitä puhui. Se oli liikenteessä ennen sotia kymmenkunta vuotta. Matka-aika oli tuolloin enää reilut 8 tuntia, matkaa n. 240 km. Kotkan vaunu on lähtenyt Viipurin yöjunassa, nro 5, yhdessä Enson, Sortavalan ja Leningradin vaunujen kanssa. Viipurissa juna oli ennemmin kuin Kotkassa, vaikka Kotkaaan on 60 km lyhyempi matka. Vaunu odotteli Kouvolassa aamun ensimmäistä henkilöjunaa, johon se liitettiin. - Mielenkiintoinen taulukko. | ||||
|
30.11.2008 14:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä niitä silloin tällöin näkyi. Varsinkin 1960-luvulla paperivarastolla https://vaunut.org/kuvasivu.php/30444 ja ratapihalla. 1970-luvulta alkaen omia havaintoja oli vähemmän, koska läksin muualle opintielle, mutta tehtaan kertomuksista muistelen paperia viedyn edelleen tuhansia tonneja vuosittain Neuvostoliitton ja Kiinaan rautateitse useana tilauseränä, muutama sata tonnia kerrallaan. - Kotimme sijaitsi rataan nähden kohtisuorassa n. 600 m:n päässä. Lehdettömänä aikana oli radalle esteetön näkyvyys Hillonlahden pohjukan yli. Oli mukava seurata, mitä kalustoa milloinkin liikkui. Välillä liikkui pitkiäkin roikkia, 40-50 vaunua. Kiikarilla näki veturin numeronkin. | ||||
|
30.11.2008 13:56 | Tapio Muurinen | ||
| Taidankin muuttaa Hr13-vetoisen junan "kansainväliseksi", eli P10:ksi. Kello on mieluummin n. 13 kuin 15. P10:ssä oli tavallisesti EFi ensimmäisenä, joka kuvassakin pilkottaa. Perässä on 5-6 punaista ja vihreää naapurin vaunua. | ||||
|
|
30.11.2008 13:31 | Tapio Muurinen | ||
| Riku vastasisi oikein. Belarus 1854 palailee Summasta tyhjäroikan kanssa valtion ratapihalle. Juna on entisen kotirantamme kohdalla; lähestyy tätä ylikäytävää https://vaunut.org/kuvasivu.php/45657 Varmaan Tuomas Pätäri olisi tunnistanut myös paikan - pienen matkaa eteenpäin https://vaunut.org/kuvasivu.php/45658 (Käyttäjä muokannut 30.11.2008 13:39) | ||||
|
30.11.2008 10:49 | Tapio Muurinen | ||
| Koira matkusti noissa kopeissa matkatavarana 50 kg:n mukaan. Jos emännän/isännän lippu maksoi 5 mk, niin koira maksoi 2,5 mk (60-luv.) - Oli noissa kopeissa joskus aika rähinät, kun kaksi vierasta uroskoiraa "tekivät tuttavuutta". | ||||
|
|
29.11.2008 19:26 | Tapio Muurinen | ||
| Itsestään selvä asia voi olla sellainen vain itselle, ja jos vielä epätäsmällisesti asian ilmaisee. - Tulenarkaa, I-luokka, esim. bensiinivaunua juuri tarkoitin https://vaunut.org/kuvasivu.php/43075 | ||||
|
|
29.11.2008 13:22 | Tapio Muurinen | ||
| Koiria varten kyllä. - "Aitoja lopareita" ei saanut kiinnittää I-lk:n nestevaunuihin. Sen takia vaunuissa ei ollut koukkujakaan näitä varten. Sääntö poistui vasta 1960-luvun lopulla. | ||||
|
27.11.2008 23:20 | Tapio Muurinen | ||
| Vahvistan ja korjaan; Tanttari - Mieho, n. 4 km uutta rataa avattiin liikenteelle syksyllä 1968. P75:n veturi olikin kuvassa 2346, mutta oli vielä vanhalla linjalla Ahlmannintien tasolla. | ||||
|
27.11.2008 09:53 | Tapio Muurinen | ||
| Kotkassa vaunut käytettiin tallilla aika nopeasti. Vapitin kanssa piti olla tarkkana, ettei kolhi vaunujen välipeltiä, ja ilmojen kanssa piti siirtää. Näin muisteli "Hra Päivystäjä" - Sr1 ei kauaa odotellut, vaan lähti vaunujen kanssa takaisin Kouvolaan - tienaamaan. Luultavasti vaunut siivottiin ja pedattiin vasta Kouvolassa. Tulivatko samat vaunut illalla takaisin, vai oliko jo eri vaunut kierrossa? - Hyvää palveluhalua kuljetusyhtiöltä, mutta tuskin kannattavaa niillä matkustamäärillä. | ||||
|
|
27.11.2008 09:36 | Tapio Muurinen | ||
| Kellokallion ympäri alettiin kiertää syksyllä 1961. Samalla loppui liikenne vanhalla linjalla Marjoniemen kautta. Eräässä kuvassani MK77 (Dm8) kiitää uutta rataa jokseenkin näillä paikkeilla toukokuussa 1969. On myös yksi kuva alkutalvesta 1968 Tanttarin tasoristeyksestä, jossa P75 (Hr13 2345) on matkalla pohjoiseen. Olen mietiskellyt, olisiko se ollut vielä vanhalla linjalla? | ||||
|
|
26.11.2008 21:10 | Tapio Muurinen | ||
| Niinä päivinä kun vaunut Kotkaan vedettiin, päivystäjä odotti valmiina siirtääkseen ne tallille, jossa vaunut vesitettiin ja tankattiin. | ||||
|
25.11.2008 21:46 | Tapio Muurinen | ||
| Löytyipä Hampparin vaihdekoju ja As.l.II samaankin kuvaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/38121 | ||||
|
|
25.11.2008 21:38 | Tapio Muurinen | ||
| Joka vanhoja muistelee, niin sitten muistelee - Tässä Kuusaanlammen rannassa katkesi Pieksämäkeen matkaavan tavarajunan eräästä Gd-vaunusta akseli elokuussa 1965. Yli kymmenen vaunua suistui kiskoilta ja hajosi. Onneksi Kuusaanniemen rata oli valmistunut pari vuotta aikaisemmin. Savonradan liikenne hoidettiin sen ja Voikkaan radan kautta raivauksen ajan. | ||||
|
25.11.2008 09:50 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikkapa tähän kuvaan seuraava keromus elävästä elämästä - Kuljettaja TM:n viimeinen palveluvuoro hiljattain marraskuun liukkailla. Vuorokausi oli jo pitkällä ehtoopuolella. "Lantajuna" oli matkalla Vainikkalasta Mussaloon, perässä täydet tonnit. Joku pikajuna pyyhälsi ohi. Kuljettaja pyytää Kaukolta: "Taavatista pitää päästä vauhdilla ohi, älä keltaistakaan näytä. JT loppuu klo 24.00". Vauhti kyllä putosi alas mäen yläkaarteessa, mutta päälle päästiin. Jos mäkeen olisi jääty rypemään, niin puoliltaöin olisi loppunut pätevyys - "tulkaa hakemaan pois". - Oli sinne taakse kuulemma yksi veturi saatu varmistamaan. | ||||
|
|
24.11.2008 21:26 | Tapio Muurinen | ||
| Jos olen oikeilla kiskoilla, niin tämä vasen, toppariin päättyvä kuului Kuusaanlammen rautakanavaan. Niput lastattiin vaunuihin jossain selän takana. Koskahan sekin toiminta loppui? - On tästä pari kertaa tullut matkustettua läpikin, mutta ei ole jäänyt muistikuvaa. | ||||
|
24.11.2008 21:12 | Tapio Muurinen | ||
| Markku ja Simo: Vuoden 1959 lopulla oli Tampereella n. kuukauden mittainen vetureiden "kolmimaaottelu" Suomi-Ruotsi-Saksa. Silloin MaK:ia on voitu siellä päin nähdä. Muuten veturi pyöri Kouvolan reviirillä. | ||||
|
|
24.11.2008 20:56 | Tapio Muurinen | ||
| Siitä kisasta ei juurikaan ole näkynyt tai kuulunut vertailuja, mutta sen perusteella, että veturi olisi haluttu ostaa Suomeen, sen on täytynyt olla hyvä. Määrärahoja ei kuitenkaan saatu, ja "kohun saattelema" veturi palautettiin Ruotsiin jo ennen vuokrasopimuksen päättymistä. Tuohon aikaan veturien hankinta kävi muutenkin poliittisesti lämpimänä; haluttiin turvata kotimaisia teollisuutta, mutta muitakin vahvoja näkemyksia asiasta oli. | ||||
|
|
23.11.2008 12:58 | Tapio Muurinen | ||
| Timo, aivan niin, Kainuun ja Savon läpi ajettiin Suomenlahden rantaan. | ||||
|
|
23.11.2008 12:45 | Tapio Muurinen | ||
| "Etsivä löytää, anojalle annetaan" - Muistan, että olisin kuvannut tätä samaa junaa myös Petäjäisellä (=Petäjaskoskella). Ja löytyihän niitä dioja. Dv12 2525 vetää komeasti kaarteessa 7-vaunuista junaa. Ensimmäinen ja kuudes ovat makuuvaunuja, seitsemäs on Gfot. Toisen vaunun pääteasemakilvessä lukee KOTKA. Junassa ei ollut muistakseni edes ravintolavaunua kun sillä yhden kesälomareissun teimme. Vuosi on mitä todennäköisimmin 1984. | ||||
|
23.11.2008 12:05 | Tapio Muurinen | ||
| Samaa Dm4-letkaa järjestyksessä 1601, 1617 ja 1614 https://vaunut.org/kuvasivu.php/49626 Vuodeksi olen tarjonnut -75, mutta saattaa olla myös -73, vai olisivatko olleet jo tuolloin noin heikossa kunnossa. En muista kuinka kauan nämä Turussa olivat. | ||||
|
|
22.11.2008 20:09 | Tapio Muurinen | ||
| Vuodet eivät ole vahvuuteni, mutta jos yritän muistella. VR yritti palvella matkustavaisia 1980-luvulla mm. reiteillä Rovaniemi-Kotka ja Kolari-Kouvola. Junat olivat luonteeltaan sesonkiluonteisia, kuten keväällä ja muutama vuoro joulun tienoissa, yksi junapari viikossa. Myös parina kesänä oli Rovaniemeltä Kouvolaan/Kotkaan menevä suora yhteys. Sen lähtö Rovaniemeltä oli omituisesti to-iltaisin. Konduktöörin kanssa asiasta keskustelimme, johon hänellä oli mielipide: "Tämä juna ei ole pitkäikäinen". Hän oli oikeassa, sillä matkustajat eivät oikein näitä junia löytäneet, ehkä vilkkaimpia sesonkiaikoja lukuun ottamatta. Kerran jouluna matkustimme Rovaniemeltä Kotkaan mummolaan. Meno ja paluumatkalla oli sama vaunuhytti. Vitsailin lipunmyyjälle, voiko pyjamat jättää tyynyn alle. Sr1 veti juhlavasti Kotkasta Kouvolaan kahta vaunua. Juhlan tuntua lisäsi pimeillä metsätaipaleilla komeat valokaaret. Sammutin hytin valot. Pientä poikaamme n. 3-5 v. pelotti sellainen loimotus. Myöhemmin käytimme myös auton kuljetusta Kouvolasta Rovaniemelle. | ||||
|
|
22.11.2008 11:12 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä oli Suomessa vuokralla hieman yli vuoden. Tuli maahan 12.1958, mutta palautettiin jo ennen vuokra-sopimuksen päättymistä 1.1960. Tänä aikana veturi veti lähinnä pikajunia Helsingin ja Seinäjoen/Kouvolan välillä. Tänä aikana tuli kilometrejä n. 260000. Se on ollut Tampereella varmaan tavallinen näky. Toukokuussa 1959, kun ensimmäiset Hr12-veturit olivat valmistuneet. Nohab otti "yhteen" uuden Hurun kanssa Utin suoralla kiihdytys- ja jarrutuskoeajoissa. Ensimmäinen Hr13 tuli Suomeen 1962 lopulla, mutta Erkki Aallolla oli asiasta oma näkemys jo paljon aikaisemmin. Nohabin kanssa amoihin aikoihin oli kokeiltavana toinenkin linjaveturi, KDh 1 (haulla löytyy kuviakin), sekä pari järjestelyveturia. | ||||
|
|
22.11.2008 00:00 | Tapio Muurinen | ||
| Makuuvaunu on Rovaniemeltä Kotkaan. Oulusta tuli 1-2 makuuvanua lisää. Perässä tulee autovaunu Gfot, joka purettiin Kouvolassa. | ||||
|
|
20.11.2008 22:56 | Tapio Muurinen | ||
| Deeverin tällä puolella on yksi Kouvolan ratapihan keskeisimmistä risteysvaihteista, jonka läpi valtaosa liikenteestä ohjautuu. Sen vieressä oli aikoinaan Hampparin vaihdekoju. Tästä muutama sata metriä aseman suuntaa oli Asetinlaite II, se kaksikerroksinen, aumakattoinen, rautatienpunaruskea Kouvolan tunnus https://vaunut.org/kuvasivu.php/28828 | ||||
|
|
20.11.2008 22:02 | Tapio Muurinen | ||
| Jos ajatellaan sitä ratapiirinpäällikön taloa, joka tällä tontilla sijaitsi, sehän oli aikoinaan mahtirakennus. Se toimitti arvoistaan tehtävää vuosikymmenet. Ihme, että se säästyi sodan pommituksilta. Ilmeisesti ratapiha laitteineen olivat tärkeämpiä hävitettäviä. Nykyaikana sellainen rakennus olisi kunnostettuna ollut arvorakennus, mutta mihin tarkoitukseen. Asumiskäytöön se oli jo 1970-luvulla epäkäytännöllinen ja kallis ylläpidettävä. Lukuisat kerrat tässä Puolakan ratapihan reunoja kierrelleenä muistan puistikon rauhallisuuden. Keskusasetinlaite kohosi samalle tontille 1975-76, ja "vanhus" sai tarpeettomana väistyä. | ||||
|
|
19.11.2008 21:24 | Tapio Muurinen | ||
| Joissain kuvissa taustalla se rakennus vilahtelee. Kesällä se oli yleensä naamioitunut näiden tuuheiden jalopuiden kätköihin; talvella näkyi paremmin https://vaunut.org/kuvasivu.php/33228 Rakennus oli huomattavan suurikokoinen, 2-3 kerroksinen, tornimaisella lisäkkeellä varustettu. Luulinkin sitä aikoinaan joksikin yhteiseksi tilaksi kokouksiin, harrastuksiin, juhliin... | ||||
|
19.11.2008 09:22 | Tapio Muurinen | ||
| Sijoitustaulukon mukaan, joka ei ole aukoton, eikä myöskään täysin luotettava (kuten on todettu), veturi kuului Seinäjoen kalustoon v.1940 ja v.1944. 1940/-50 -luvun taitteessa tämä oli jo Riihimäellä. Em. perusteella kuva voisi olla -40 -luvun puolelta. - Pitääpä kysyä roveniemeläiseltä kuljettaja-Erkiltä (yli 80 v.), onko hänelle tuttu kone. | ||||
|
|
18.11.2008 22:18 | Tapio Muurinen | ||
| Nuori herra poseeraa "Mummon" vierellä, pikku-sisko kurkistelee aseman ovenraossa. Noin 1940/50 -lukujen taitteeseen sijoittaisin ajankohdan. | ||||
|
16.11.2008 23:05 | Tapio Muurinen | ||
| Nooh Mika, vahinkoja voi sattua, kun on väärään aikaan väärässä paikassa. - Sitä paitsi, visuaalisesti näyttävien yökuvien katselu on hyvää syysmasennuksentorjuntaa itse kullekin. | ||||
|
16.11.2008 22:50 | Tapio Muurinen | ||
| Vasen menettelee, oikea ei hyvä https://vaunut.org/kuvasivu.php/38209 | ||||
|
16.11.2008 12:35 | Tapio Muurinen | ||
| Se oli kait samanlainen tavaraosasto, paikka Joensuun eteläpuolella, aika -60/-70 taitteessa, kun konduktööri meni tarkistamaan ovea, joka näytti olleen lukitsematta. Junalla oli vauhtia 110 km/t. Ovi tempautui auki ja mies lensi ulos. Onneksi oli talvi ja paksulti lunta. Heittelehtisen ja pyörimisen jälkeen mies totesi olevansa elossa, jäsenet kutakuinkin ehjiä, mutta karvalakin sisäpuoli oli veressä. Lähimpään puhelimeenkin vielä jaksoi muutaman kilometrin matkan. | ||||
|
16.11.2008 12:07 | Tapio Muurinen | ||
| Express-kausi oli lyhyt, ja meni ohi aika huomaamatta. Se alkoi 1983 Seinäjoelle, "Botnia", ja kesti viisi vuotta. Imatra-Exp aloitti 1985. Menikö Vaasaan oma? Samaan aikaan liikkuivat vielä EP-junat. Exp:t mainostettiin kiireisille liikeihmisille; neuvottelutiloja, sanomalehtiä, musiikkia, junaemäntiä, soittomahdollisuus liikkuvasta junasta, hyvää ruokaa, jne. Sitten alkoi IC-kausi, mutta muutama Express-juna jäi, kuten Santa Claus Express ja Aurora Borealis Express, jotka olivat tavallisia yöjunia. | ||||
|
16.11.2008 10:41 | Tapio Muurinen | ||
| Filmiliuska löytyi tällä kertaa yllättävän helposti; usein ei löydy tuntienkaan hakemisella. Näyttää olevan Ilford FP3, PanF, "hienorakeinen" (125 ASA). Kehitys joko Rodinalilla tai jollain I:n omalla. Kamerana oli muutaman kuukauden ikäinen Minolta A5, eli kinokoko ilman mitään automatiikkaa http://www.pbase.com/cameras/minolta/a5 | ||||
|
15.11.2008 20:03 | Tapio Muurinen | ||
| Näillä näkymin ei Rautuvaaraa avata uudelleen, vaan Hannukainen ja kaksi kaivosta Ruotsin puolella. Pelletointilaitos tulisi jonnekin näille seutuville. Jos suuret suunnitelmat toteutuvat, se aikaansaisi melkoista "vipinää" Kolarin radalle; 13 milj.tonnia Kemiin vuosittain - mutta eipäs vielä nuolaista. | ||||
|
|
15.11.2008 19:48 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikkihan muistavat, että Tr1 1096 oli viimeinen VR:lle valmistunut höyryveturi. Kuvassa se on vasta 8-vuotias. Varsinkin pimeällä, ratapihan valonheittimien loisteessa se oli unohtumattoman kaunis näky. | ||||
|
|
15.11.2008 19:26 | Tapio Muurinen | ||
| Petri heitti jännän kysymyksen, jota en ole aikaisemmin ajatellut. Ristoja tuli nähtyä 60-luvulla päivittäin. Minulla on myös lähikuvia molempien pyörästöistä, tässä liukulaakerein https://vaunut.org/kuvasivu.php/28048 Kuvien ja muistikuvien perusteella eroja ei voi nähdä, ei myöskään poikkeuksia näkynyt. Vastapainojen tarkoituksena oli ensisijaisesti tasata pyörän painetta kiskoa vastaan, ei niinkään keskipakovoimasta aiheutuvaa "tärinää". Veturin rakenteellinen nopeus rajoitettiin turvallisen alhaiseksi, vaikka kyllä Ristolla kovempaa pääsi, kuin 80 km/t. "Ylikovaa" ajettaessa liukulaakerinpesien kannet saattoivat avautua. Rulla-Ristolla tätä vaaraa ei ollut. | ||||
|
15.11.2008 10:37 | Tapio Muurinen | ||
| Väritystä muutettiin 3040:stä alkaen tähän kuosiin (v.1977). IC-väritystä kokeiltiin kolmessa veturissa 1987 -lopulla, mutta tämä nykyinen väri valittiin jo tammikuussa 1988 (Resiina 4/2003). - Valtion hankintakeskus osti eri laitoksilleen -80 luvulla Cherokee Jeeppejä runsain määrin, koska ne olivat halpoja, huomattavasti halvempia kuin esim. Toyotan maasturit. Käyttö oli kuitenkin kallista; pensasyöppäjä, pikkuvikoja > paljon korjauksia; ylitehostettu ohjaus, ja ennen kaikkea kylmä. | ||||
|
10.11.2008 09:53 | Tapio Muurinen | ||
| Antin selitys on täysin looginen. Ennen öljyvedet ruuttailtiin ympäristöön maahan, siltä se näyttikin. Ympäristötietoisuus oli lisääntynyt varikoilla. Kuvassa näkyy puhdas hiekkakerros, jolla vanhat jäljet on peitetty, mutta silti oli öljyroiskeita jonkinverran "vanhaan malliin". | ||||
|
|
09.11.2008 21:38 | Tapio Muurinen | ||
| Pia eemmeli: Kyllä varmasti niin oli, että lämmittäjä-riepu oli välillä kovilla varsinkin talvella. Mätät työvuoron aikana kymmeniä kuutiota halkoja tai tonneittain hiiliä heiluvassa veturissa. Voitelut ja alleryömimiset tarvittaessa. Isot eväät sai olla, että jaksoi. Välillä uupumus niin kova, että jalat alta, ja kuljettaja joutui auttamaan. Ei ihme, että apulämmittäjää kovasti yritettiin saada raskaimmille linjoille. | ||||
|
|
09.11.2008 21:20 | Tapio Muurinen | ||
| Jonin kysymykseen, noiden öljytynnyreiden tarkoituksesta en osaa sanoa. Ympäristö oli kyllä välillä hyvin öljyinen. Joskus välejä peitettiin puhtaalla hiekalla, kunnes maanpinta jälleen sotkeentui. Veturithan vaihtuivat tässä vähän väliä, voisiko kuitenkin olla voiteluöljytynnyreitä? | ||||
|
09.11.2008 20:40 | Tapio Muurinen | ||
| Kisko-Kalle oli tosiaan Haminassa 60-luvun alussa useita vuosia. En tiedä, oliko se sama, vai vaihdettiinko koneita. Se ei ollut mitenkään suuren kiinnostuksen kohde. Kalle hoiteli lähinnä kaupungin ratapihan päivystyshommia, samalla se vapautti vahvempia vetureita, Vv14, vaativampiin tehtäviin. En muista, kävikö se edes Tervasaaren satamassa kertaakaan. - Yhden kerran se liikkui kauempana reviiriltään. Oli virkamislakko maaliskuussa 1963. Veturimiehet olivat lakossa, mutta RH:n erikoisluvalla Kisko-Kallella ja muistaakseni Veto-Jussilla sai tehdä töitä, kenellä oli siihen taito ja koulutus. Esimerkiksi satamissa tehtiin töitä, tehtaat pyörivät, mutta junat eivät juuri kulkeneet, paitsi tehtaiden omilla vetureilla. Kalle ähräsi Summan tehtaan ratapihalla kahden Vgk-vaunun kanssa. Vaunut olivat seisoneet pitkään paikoillaan. Ehkä Kallen voimat tai miesten osaaminen ei riittänyt, mutta siihen vaunut jäivät. - Koulusta oli tuolloin hiihtoloma. - Kotkaan ensimmäinen Kisko-Kalle tuli -58-lopulla Kauppiaitten Myllyn ja Superfosfaattitehtaan alueelle vaunujen siirtoon. - Haminaan tuli kaupungin asemalle keväällä -63 myös Saalastin Veto-Jussi. Ainakin silloin annettiin veturinlämmittäjille siihen koulutus. Se teki jo vahvempia vetoja kuin Kalle, ja oli laivauskaudella yleinen näky myös Tervasaaressa. | ||||
|
|
09.11.2008 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/19318 jatkojutuissa oli puhetta myös näistä Vv14:stä. Koko sarja, 1705-1709, oli Haminan vakituista kalustoa 1950-60 -luvulla. Tämä mekaanisella voimansiirrolla varustettu tyyppi oli kuljettajien mielestä tehokkaampi ja pidetympi, kuin Vv13. Haminassa kokeiltiin myös vaihtoveturina Vr1:tä, mutta se oli epäkäytännöllinen satamapäivystäjänä huoltojen ja täydennysten kannalta, koska talli oli kaupungissa, jonne oli matkaa Salmenkylän kautta kymmenkunta kilometriä. Kuulemma Kana ei myöskään tahtonut pysyä heikoilla kiskoilla. Vv14 oli yksin vaikeuksissa, kun raskaita laivoja tms. laskettiin tai nostettiin Lakulahden laskuraiteelta. Tavallisesti käytettiinkin kahta veturia vetämässä tai jarruttamassa suhteelisen jyrkällä laskuraiteella. | ||||
|
|
09.11.2008 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Isojen veturien välissä ensi kertaa liikkuessa oli samalla sekä hieman pelottava että juhlava oli. Helposti voi yhtyä sanontaan - "Höyryvetureilla oli sielu", kun ne hiljalleen pihisivät, tussahtelivat ja napsuivat. Tallipäivystäjä kierteli joskus veturien ympärillä. Ymmärsi nuoren lukiopojan kiinnostuksen, koska ei poikaan käskenyt; jonkun sanankin vaihdoimme. - Samalla reissulla olen ylöskirjannut: Tr2 (1 kpl), Pr1 (1), Hr1 (2), Hr12 (1), Dm4 (5), Tr1 (9) ja Hr13 (18). Vr3:t olivat mäessä ja Vr1:ä en edes viitsinyt merkata; että olihan noita. | ||||
|
08.11.2008 19:25 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva on kutakuinkin Kouvolan itäisimmän l. uuden tallin tasalta. Taustan puutalo on yksi "isoista kasarmeista". Niitä oli neljä samassa rivissä. Kussakin talossa asui 7-10 veturimiesperhettä. Uudemmasta kerrostalosta taustalla voisi saada jotain kiinni. Etualalla, jossain Kanan tasalla oli runsaasti pienempiä rakennuksia, mutta ne purettiin, kun uusi asema rakennettiin ja ratapihaa laajennettiin tuohon suuntaan. | ||||
|
|
08.11.2008 12:21 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän Pekan vaiheista lisää esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/13819 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/6682 | ||||
|
07.11.2008 20:50 | Tapio Muurinen | ||
| Olisikohan tkm Joni matkustanut Gbk-vaunussa. Ainakin niissä oli ovipuomit, joihin saattoi nojailla ja ihailla ohilipuvia kesäisiä maisemia. Kamiinantorvenkin sai katosta ulos. - Minulla on sotilasjunan aikataulu Misi-Kuopio (v.1950). Kun Misistä oltiin matkustettu vuorokausi, oltiin vasta Kontiomäessä. Pysähdyksiä oli kertynyt tuolla välillä jo 17. Perusnopeus oli 36-38 km/t. Matkustusmukavuuden tarjosi todennäköisesti Gb. | ||||
|
05.11.2008 21:01 | Tapio Muurinen | ||
| Pirkko, pataljoonassa on vajaa 1000 miestä (ja naista). Prikaatiin kuuluu useita pataljoonia tai rykmenttejä, tai teknisiä osastoja (mitä kaikkia niitä nykyisin onkaan). Mitä enemmän tekniikkaa, sitä vähemmän miehiä, mutta useita tuhansia kuitenkin. | ||||
|
|
05.11.2008 20:52 | Tapio Muurinen | ||
| Höpöja taas yllä kirjoitin, kun uskoin kirjaa (VR 1962-1987). Olihan noita Oa-vaunuja jo vuosia aikaisemmin. Ensimmäiset 6 kpl valmistuivat jo heinäkuussa 1960, ja lisää tuli samana vielä 9 kpl. Keväällä 1964 ne olivat kärräämässä Summan paperitehtaalle kuorimon rumpuja Raumalta. Pm:n vaunukorjaamollakin olivat käyneet huollossa 11.63. | ||||
|
|
05.11.2008 13:52 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo Rmm on Oa:n seuraaja, Molemmat järeän tavaran kuljetukseen rakennettuja. Ensimmäiset Oa:t syntyivät -64, ja olivät väriltään harmaita. Rmm taitaa olla muutaman sentin leveämpi ja pitempi. - Periaatteessa molemmat ovat joukko-osaston suhteen oikeassa. KymJp sisäistettiin KarPr:iin vuonna joskus, kun se Haminasta pois siirrettiin. Tuttuja joukkoja tavallaan molemmat. | ||||
|
04.11.2008 14:15 | Tapio Muurinen | ||
| Jokseenkin varma muistikuva, että tämä on P2; ja pääsiäisen tienoo. | ||||