Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.08.2014 00:10 | Tapio Muurinen | ||
| Savonradan junista ja aikatauluista. – (Muisteloita kuljettajan kanssa, joka parhaimmillaan ajoi viikossa kuusikin kertaa Iisalmen-Kouvolan välin, ja vuodessa 90000 km).– Kun sähköistys ulottui Iisalmelle (1984), siirtyivät Savon pikajunat Sr1:lle. Tehoa veturista löytyi riittävästi. Harvoin tarvitsi kaikkea pyytää. Yleensä pyörät alkoivat lipsua ennemmin. Jollain koneella, jossa oli välitys sn 160, voi vetää täydellä teholla yli 150 vauhdissa. Silloin kun ei ollut vielä JKV:tä rajoittamassa, oli junan sn lähinnä viitteellinen. Savon rata on melkoinen vuoristorata mäkineen ja mutkineen. Jokainen nyppylä ja kaarre tulivat tutuiksi. Pikajunien aikataulut olivat sellaisia, ettei sn:ää ajamalla pysynyt aikataulussa, varsinkaan jos tuli viivytyksiä. Vasta 150-155 oli riittävä nopeus. Niillä vetureilla, joissa oli välitys 140 nopeudelle, vedettiin mäen päällä täysillä ja annettiin mennä rullissa se minkä meni. Ei yleensä kovin paljon yli 160. Mutkiin tietysti piti mennä rajoitusten mukaan, koska muuten ravintolavaunussa pullat tippuivat hyllyiltä. Jarrutus mutkiin viime tippaan; se oli sopiva kohta, kun erotti nopeusmerkistä numerot, niin silloin ottaa pikkuisen pois. Sitten kun loppumerkki näkyi, niin siinä jo kova veto päällä. Kerran sattui, että kyydissä oli Rautatiehallituksen porukkaa. Olivat vähän kai ihmetelleet vauhtia ja menneet veturitallille kyselemään kyseisen junan veturin piirturin nauhaa. Olihan siellä tietysti näkyvissä, että kovaa oli ajettu. Olivat vaatineet aika tiukkaan sävyyn tietää, ketä oli ollut ko. junassa työvuorossa. Tallipäivystäjänä sattui olemaan osaston luottamusmies. Hän oli luvannut kertoa nimet ”jos haluatte, että kaikki Savonradan pikajunat alkaa kulkea myöhässä. Kyllä te tiedätte yhtä hyvin kuin mekin, ettei normaalilla ajolla pysy aikataulussa ja pojat pitävät kunnia-asiana pyrkiä kuljettamaan junat ajassaan. Mitäs tehdään?” Mukana oli myös silloinen VR:n apulaisjohtaja, joka hetken mietittyään sanoi, että he lähtevät syömään ja sano pojille, että ovat varovaisia. Asiasta ei kuulunut jälkeenpäin mitään. Kun JKV tuli käyttöön eikä junilla voinut enää ajaa ylinopeutta, niin pikajunat alkoivat kulkea myöhässä. Syytä tutkittiin miksi noin, ja huomattiin, että kulkuaika ei yksinkertaisesti riitä. Pikajunien aikatauluihin jouduttiin löysäämään 10-15 min. |
||||
|
10.08.2014 22:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tiettävästi Meripäiväjunia satamaan on ajettu vuodesta 1993 alkaen. En muista, mistä luvun olen tempaissut, mutta asiasta keskusteltiin esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/70219?u=832&paik=Kotka+asema yhteydessä. Oliko silloin tässä laituri, en mene sanomaan, mutta epäilen ettei reipas meripäiväporukka tällaista laituria vielä tarvinnut, vaan laituri tuli vasta vakiliikenteen aloittamisen alla. | ||||
|
10.08.2014 14:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tosiaan selkeä infolaite. Tämä oli asemilla niin "jokapäivää"; hyvä että tämänkin tallensit. Kyllä kai lähinnä asemamiehen tehtäviin kuului vaihtaa oikeat opasteet. Pikajunien lähtöajat punaisella. P453 oli ilmeisesti Turun laivapikajuna. Kolmosella on kalustoa - onko se jo saapunut, ja kalustoon tulee jotain muutoksia? - Eli veturin vaihto. | ||||
|
08.08.2014 23:28 | Tapio Muurinen | ||
| Aikoinaan ennen kylmäkoneita oli Savonradan Sr1-kuljettajilla tapana helteillä avata molemmat etuovet ennen tunnelia. Sai nopeasti ohjaamoon viileän kellarinhajuisen työilmapiirin mahtavan metelin kera. | ||||
|
07.08.2014 12:36 | Tapio Muurinen | ||
| Porkkalan läpiajosta alettiin neuvotella helmikuussa 1947; se oli yhtä venytystä. Kokeiluaikatauluehdotus lähti NL:oon heinäkuussa -47 koskien 2-3 pikajunaa ja saman verran tavarajunia. Vanerilevyt vaunujen ikkunoissa eivät kelvanneet, vaan ne piti vaihtaa rautapeltiin, taas viivästystä pari viikkoa. Syyskuussa Rautatiehallitus toimitti Kulkulaitosministeriön välityksellä uuden aikatauluehdotuksen Porkkalan sotilasviranomaisille. Esityksessä oli 25 min pysähdykset Kauklahdessa ja Tähtelässä. NL suostui vain 10 min pysähdyksiin veturinvaihtoineen ja luukutuksineen. Lokakuussa sopimus oli kutakuinkin valmis koskien viittä junaa päivässä. N-Liitolla oli oikeus katkaista liikenne koska vain, jos tuli ilmi sopimusrikkomuksia. - Liikenteen alkamisesta on vähän tietoja julkisuudessa, ehkä se ei ollut mikään suuri mediatapahtuma. Kuvan https://vaunut.org/kuva/78009 kommentissa (Eljas) päivämäärä löytyy, eli 10.11.1947 | ||||
|
06.08.2014 23:52 | Tapio Muurinen | ||
| Suunnilleen noin. Jos halusi tehokkaan jarrutuksen piti jarruvipua painaa koko miehen painolla (ja vähän ylikin). Varsinkin kuormavaunulla tuntui, ettei jarrutusteho riitä millään vauhdin hillitsemiseen. Se oli loppujen lopuksi aika tehoton hidaste, koska vaikutus oli vain yhteen akseliin. Ei siellä mitään jousivastusta ollut, vain käyttöakselin kiertojäykkyys ja vivuston vastus. Seisontajarruna kyllä toimiva systeemi. - Kuvassa https://vaunut.org/kuva/36317?u=832&paik=Kotka alkamassa eräs jarrutustilanne. Nimim. "Jarrumiehenä itsekin" | ||||
|
06.08.2014 23:23 | Tapio Muurinen | ||
| Myös "Kanan" diplomi löytyi hyllyjä siivotessa: "On tänään ajanut oikeata höyryveturia Haapamäen Höyryveturipuistossa. | ||||
|
06.08.2014 18:07 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmassa etupuskimessa on liidulla merkintä 31. Eli samalla kalustolla on tultu Turkuun edellisenä iltana. - Pasilassa eri juniin lähteviä vetureita merkattiin näin 1960-luvulla. | ||||
|
04.08.2014 23:16 | Tapio Muurinen | ||
| Halkaisijaltaan olisivat kyllä sopivia, mutta vastapainot ovat useimmissa tapauksissa liian suuret, niin myös Kanan isonpään akseli. Dv16:ssa oli/on kahdenkokoisia vastapainoja; 1. ja 4. akseli ovat keveämmät kuin 2. ja 3. | ||||
|
|
04.08.2014 20:13 | Tapio Muurinen | ||
| Alan miehiltä olen kuullut, että Dv16:ssa ja Vr1:ssä (Kana) oli samat pyörät. | ||||
|
04.08.2014 20:08 | Tapio Muurinen | ||
| Arvioni kuvan ajoituksesta heittää, kun korjasin väärään suuntaan. Ensimmäisessä Ei-vaunussa on näköjään "nykymalliset" ikkunat (alk. 1925). Lisäksi veturin sijoituspaikka oli Tampere ainakin jossain vaiheessa 1930-luvulla. - Sopii hyvin Jarmon pirtaan. | ||||
|
|
04.08.2014 11:07 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä onkin vanhempi kuva mitä aluksi luulin, 1910-luvulta (ehkä 1920-luv.). Juna on tulossa Toijalan suunnasta. | ||||
|
04.08.2014 11:03 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunun historiasta tietoja esim. https://vaunut.org/kuva/80208?tag0=11%7CGdt%7C | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Rommakkojoella kesällä 2014 |
03.08.2014 12:16 | Tapio Muurinen | ||
| Hyviä esimerkkejä kuinka rautatiekuvaus ja luontomatkailu "paiskaavat lujasti kättä". | ||||
|
03.08.2014 01:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kopista ohjattiin sitä laahakuljetinta, jolla hiilet levitettiin sektorin muotoiselle varastokentälle, tai toisin päin laahattiin hiilet kentältä terminaaliin ja pudotettiin neljän ison suppilon läpi vaunuihin. Sektorin kaarella oli kiskoilla liikkuva raskas taittopyörävaunu, jonka kautta vaijerit kiersivät. Näin ennen kuin telapuskutraktorit, "Caterpillarit", korvasivat laahakuljettimen. Kuvassa näkyy myös toinen kuljetin, joka on hihnakuljetin kaoliinivarastoon. - Laajempi näkymä samalta alueelta https://vaunut.org/kuva/67009?u=832&paik=Hillo | ||||
|
02.08.2014 21:57 | Tapio Muurinen | ||
| Onneksi, ja vielä alkuperäisessä "mekossaan", joka mielestäni oli onnistunut väritys, veturinvihreä keltaisin "liekkikuvioin" (vai vauhtiraidoin). - Valtiontalouden tarkastajat moittivat VR:ää, kun lähes uudet veturit maalattiin uudelleen kaikki samaan kuosiin. | ||||
|
02.08.2014 21:36 | Tapio Muurinen | ||
| Muinoin 1940-luvulla, kun naapurilla (SNTL) oli vielä runsaasti ruuvikytkinvaunuja liikenteessä, ja niitä käytettiin yhdysliikenteessä automaattikytkinvaunujen kanssa, piti jälkimmäiset erottaa ja litteroida vaunuilmoituksiin -a (pikku-a); esim. Vok -> Voka, Vokk -> Vokka, Vg ->Vga, Vgk -> Vgka, Vh -> Vha, Vhk -> Vhka, Vm -> Vma. | ||||
|
30.07.2014 13:22 | Tapio Muurinen | ||
| Pännäinen jatkaa - VT:tä (Virallisia Tiedotuksia) unilukemisiksi selaillessani tuli vastaan tiedotus, että yhdysliikennesopimusta Ekmanin kanssa jatkettiin alkaen 1.7.1977 toistaiseksi (yhteys jokaiselle junalle, jotka Pännäisissä pysähtyvät). | ||||
|
30.07.2014 13:06 | Tapio Muurinen | ||
| Vetovoimaksi oli jo vaihtunut Hr12 2xSr12:n sijaan, joka EK:n alkuaikana oli yleisempi. - Laitimmainen auto oikealla; onko Tippa-Rellu? Samanlaisella ja -värisellä ajelin 1975-81. | ||||
|
|
29.07.2014 22:10 | Tapio Muurinen | ||
| Tyypillinen EK57 (28.5.72 alkaen) ja EP57 (3.6.73 alkaen ). Lähtenyt Tampereelta 18:05. Cht:n osoitekilvestä ei saa selvää, lukeeko sinisellä pohjalla "LAPPONIA". 1972 oli käytössä yhteensä 60 puolipuomilaitosta. 1973 rakennusohjelmassa oli niiden määrää lisätä n. 30 kpl lähinnä Helsingin, Tampereen, Seinäjoen ja Pieksämäen piirien alueilla. |
||||
|
27.07.2014 01:14 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhan tallin henkeä huhtikuussa 1966 https://vaunut.org/kuva/24031?u=832&paik=Kouvola Noin vuotta aikaisemmin 9.5.1965 kuittasin Kouvola-reissullani Tr1: 1068, 1069, 1070, 1071, 1072, 1073 (kävi aamulla Hillossa), 1076, 1077, 1078, 1080, 1081, 1082, 1083, 1084, 1086, 1087, 1088, 1089, 1090 (kävi aamulla Hillossa), 1091, 1092, 1094, 1095 - Hr1: 1007, 1019, 1021 - Vr1: 661, 663, 664, 665, 666, 668, 669 - Pr1: 762 - Vr3: 756. Lisäksi 13 x Hr13 (joista 2316 kävi aamulla Hillossa), 2 x Hr12 ja 5 x Dm4. Aika hyvä saalis muutamassa tunnissa. | ||||
|
25.07.2014 12:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tuota lähtökuvaa Leinosta (kuvalinkki 20.07) lukuun ottamatta kuvia olen laittanut nuukasti; toinenkin löytyy: https://vaunut.org/kuva/31626?u=832&kd=11.8.2006 Painotukseni on historiassa ja monipuolisuudessa. Katsotaan jos jotain sopivia mielenkiintoisia löytyy. Onhan kahdeksan vuotta jo "historiaa". | ||||
|
|
25.07.2014 11:48 | Tapio Muurinen | ||
| Vanhan tallin katolta; harvinaisempi kuvakulma. Muuten on tuttu ympäristö. Useasti 60-luvulla tuosta ovien edestä talli tuli kierrettyä. Kukaan ei komentanut pois. Kerran pääsin käymään lämpimän Riston hytissä. Vanha talli ympäristöineen oli lähinnä höyryveturien suoja- ja huoltopaikka. Keskitalli ja Uusi talli olivat dieseleiden suojia. Olihan se jollain tavalla vaikuttava näky, kun varsinkin kesäsunnuntaisin lähes joka pilttuusta kurkki höyryveturin mahtava keula. | ||||
|
|
23.07.2014 20:52 | Tapio Muurinen | ||
| Olen mahdollisesti viimeinen, joka on ajanut tuosta kiskokulkuneuvolla. Meitä oli 3-miehinen resiinaporukka (veturinkuljettaja, veturinkuljettajan poika ja veturinkuljettajan veli). Kävimme Taivalkosken päätepuskurilla. Minä tulin häntäpään valvojana, usein pysähdellen, valokuvaillen ja uiden. Seuraavana päivänä ajoimme Pesiökylän suuntaan. GPS:n mukaan kilometrejä noin 150. | ||||
|
23.07.2014 20:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tietämättä tästä Eljaksen laatimasta luettelosta tein J. Katajiston "Höyryä"-kirjan perusteella vastaavan listan viimeisine sijoituspaikkoineen, ja päädyin samaan lopputulemaan. Odottelemme rauhassa noita Eljaksen lupaamia sijoituslistoja v.1968-76. K. Salon "Risto"-artikkelista sai Tr1-veturien osalta yksityiskohtaisempia tietoja viimeisistä ajoista. Alkuvuodesta 1975 oli vielä liikenteessä 26 veturia; keväällä toukokuusta alkaen enää 12 veturia: 1033 ja 1062 (Pm), 1046 (Ilm), 1071, 1073 ja 1077 (Ol), sekä 1083, 1090, 1092, 1094, 1095 ja 1096 (Kv). Heinäkuuhun mennessä olivat lopettaneet ajamisensa 1062, 1083, 1090 ja 1094. 1073 ja 1077 kävivät vielä toukokuussa 1976 Rovaniemellä filmausajoissa. |
||||
|
|
22.07.2014 13:39 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä Reinon mainioihin kuviin: ollaan tässä maisemassa https://vaunut.org/kuva/67654?u=832&paik=Kouvola Että saatelapussa lukee Summa, puolustaa hetki, noin puolipäivä (tosin vaihteluakin oli eri aikoina). Juna on kokojuna, jopa 80-90 aks., sellaisia ne usein olivat. Tavallisesti roikka jätettiin Hillon päässä Poitsilan ratapihalle, joskus Keskiratapihalle, jos se saatiin sieltä vietyä nopeasti tehtaalle tukkimasta tuloraiteita. 2000-luvun puolella näiden puujunien junapainot olivat kasvaneet 1800 tonniin. Dv16- tai Dr14-vetureilla ne vietiin kuorimon raiteelle yleensä painamalla (vauhtia piti ottaa jyrkkään kaarrenousuun), kunnes kuorimon loppupäähän tuli vaihde helpottamaan vaihtotöitä. Kerran (n. 60-luvun alkupuoli) palatessani kanoottiretkeltä, näin kuinka puujuna tuli Risto-vedolla Summan luovutusratapihalle saakka. Sellaista ei yleensä tapahtunut. Piti rantautua ja käydä lähemmin tarkastelemassa. |
||||
|
|
22.07.2014 12:53 | Tapio Muurinen | ||
| Mikko, sellaista listaa ei minulla ole. Se olisi muutenkin aika komplisoitu, sillä useita vetureita oli jo päästetty kylmäksi lopullisesti, mutta poisto- ja romutuspäätöstä ei vielä oltu tehty; osa oli varalla, pieni osa liikenteessä. Romutus alkoi lisääntyä jyrkästi jo 60-luvulla. Viimeisin listaus minulla on v.1969. Risto-veturien osalta viimeiset käyttövarikot ja ajot selviävät K. Salon "Risto"-artikkelista (Resiina 3/2005). Riston ja muidenkin veturien vastaavat tiedot pitäisi poimia vaikkapa J. Katajiston "Höyryä"-kirjasta |
||||
|
|
21.07.2014 13:34 | Tapio Muurinen | ||
| Yhdysliikenne VR:n ja Ekmanin kanssa välillä Pännäinen-Pietarsaari jatkui tästä ajankohdasta ainakin vielä kolme vuotta. 1.6.1976 yhdysliikennesopimukset Pohjolan Liikenne Oy:n ja Viipurin Linja-Auto Oy:n kanssa irtisanottiin, myös Ekmanin kanssa sopimus oli katkolla. Pietarsaaren kaupunki tuli mukaan, ja sopimusta jatkettiin 1.7.1976 alkaen vuodella. | ||||
|
|
20.07.2014 23:49 | Tapio Muurinen | ||
| Jos resiinat hyväksytään, niin mahdollisesti viimeinen kiskoajoneuvo on kulkenut tuosta elokuussa 2006 https://vaunut.org/kuva/81202?u=832&paik=Suomussalmi | ||||
|
20.07.2014 19:27 | Tapio Muurinen | ||
| Samassa kunnossa rata on kuin 10 vuotta sitten, eli ennen välin lakkautusta v. 2004 https://vaunut.org/kuva/9312?paik=Rautuvaara Muutamia heikkoja kohtia siellä on, mutta ei poikki mistään. | ||||
|
|
20.07.2014 19:13 | Tapio Muurinen | ||
| Mainioita kuvia jälleen! Kuvauspaikkaa mietin, ovatko nämä Asl. III:n katolta kuvattu? Juna on lähtenyt alatieltä r. 44 (41-46), joista etelään lähdettiin. Kuusipaperipuuta näyttää olevan kuormana. Jos vedetään "kotiin päin", niin Summan tehdas lukee osoitelapuissa. - Myös minulle jäi muutaman kerran vaikutelma, että kuvaajakin otettiin huomioon hikiventtiilit avaamalla - mukavia kuljettajia. | ||||
|
20.07.2014 00:17 | Tapio Muurinen | ||
| Helpotit liikaa kun kerroit, että molemmat radat ovat ruosteessa. Neljä vuotta sitten ollessani Kolarissa töissä, kävelin iltaisin Kolarista alkaen muutaman kilometrin pätkissä Rautuvaaraan ja melkein Äkäsjokisuuhun. Siellä on mielenkiintoisia kiskotuksia. Näytti muutenkin niin kovin tutulta. | ||||
|
|
19.07.2014 21:54 | Tapio Muurinen | ||
| Olisiko Lapin kynttiläkuusia takametsässä? Etualan kiskotus on K43 epäsäännöllisin jatkoksin ja vie Rautuvaaraan. Taaempi rata on myös K43 Hey-Back -kiinnityksin ja vie Äkäsjokisuuhun, eli Niesan vaihteelta vähän matkaa pohjoiseen. | ||||
|
19.07.2014 13:16 | Tapio Muurinen | ||
| Piikkiön pukkinosturi ei kuulunut VR:n liikenneosastolle, joten se oli yksityinen. | ||||
|
|
19.07.2014 13:06 | Tapio Muurinen | ||
| Edellä keskusteltiin EP-junien peruskokoonpanoista, joka oli normaalisti 5-vaunuinen. Keväällä -76 (30.3.1976) lisättiin juniin EP 57 "Lapponia" ja EP 54 "Polaria" vaunut myyntinumeroiltaan 105 ja 106 välille Helsinki-Seinäjoki-Helsinki. Aluksi vaunut eivät kuuluneet automaattisen paikanvarauksen järjestelmään. | ||||
|
19.07.2014 00:38 | Tapio Muurinen | ||
| Löysin muutamia vanhoja aikatauluja välille Jy-Hpk. Esim. LT 9024A (v.1955). Veturina Tv1, lähtö Jy 11:35, tulo Hpk 15:30, eli matka-aika 3h 55´. Ristot vetivät 60-luvulla saman välin n. 2,5h. | ||||
|
18.07.2014 22:50 | Tapio Muurinen | ||
| Linkki mainittuun P31:n https://vaunut.org/kuva/70318?tag0=1%7CHr12%7C2208 Molemmat kuvat ovat hieman kaukaa otettuja, kun piti yrittää saada vielä toiset ruudut, jos oli nopea peukalo. Muuta sommittelua ei kannattanut yrittääkään. | ||||
|
|
15.07.2014 12:25 | Tapio Muurinen | ||
| Edellä kuvaamani yleistykset työkaluina koskivat lähinnä Ristoja ja Ukko-Pekkoja, mutta toki Jumbon (Tv1) lämmittäminen haloilla, joskus huonolaatuisilla sellaisilla, oli tunnetusti erittäin raskasta. Turpeella lämmittäminen oli suhteellisen kevyttä, mutta sitä sai olla mättämässä jatkuvasti, eikä turvelämmityksestä muutenkaan pidetty. Parasta oli hiili, mutta siinäkin oli laatueroja. Helpoimmalla lämmittäjä pääsi öljylämmitteisissä vetureissa -40/-50-lukujen taitteessa: 1 Tr1 (1005), 5 Pr1 (765, 766, 771-773). - Paikkuja oli myös halkolämmitteisinä - ja Pr2 (1800-1803). Jätetään Truman (Tr2) stokereineen pois. Vanhat veturimiehet ovat kertoneet mielenkiintoisia tarinoita näistäkin ajoista. Jumbo herätti jopa pienen pelon tuntemuksia joillekin. Kun ladot lähtöpesään reilun motin halkoja, niin junan päästessä vauhtiin halot ovat muuttuneetkin tuhkaksi. Talvikeleillä oli Jumboihin annettu hiiliä lisäksi. Lähtöpesää tehdessä laitettiin kerros halkoja ja muutama lapiollinen hiiliä, sitten taas halkoja jne. Se auttoi höyrynsaannissa aika paljon. Jumbon suurista kulutuksista on hyviä esimerkkejä tuo Lumion Mikon kertomus 20 m3 halkoja/78 km = 25 mottia/100 km, tai eräs reissu sota-aikana Tampere-Haapamäki-Tampere 56 m3/228 km = 25 mottia/100 km. - Voi vain kuvitella. Jumpoilla on vedetty pikajuniakin esim. Iisalmen ja Kontiomäen välillä 60-luvun lopulla, kun dieselvetureita ei riittänytkään suunnitellulla tavalla, ja Mörssit olivat tulleet tiensä päähän. Iisalmessa Jumbo vaihdettiin yöjunan eteen kevyen kiskotuksen takia. Myöhäänhän se juna oli jäänyt aina, mutta se nyt ei ole veturin eikä miesten vika. Jumpo oli säksättänyt laskuissa melko tiuhaan tahtiin vauhdin ollessa 80:n kahtapuolen. Ei tarvinnut varoa, että menee pesä tukkoon hiilikoneessakaan. Kaikki kuskit eivät suostuneet ajamaan ylinopeutta. Tv1 halkolämmitteisenä oli ollut monelle kova koetus. Kotkassa oli eräs kuljettaja, joka oli joutunut lähtemään Iisalmesta "pakoon" raskaita hommia ja tullut Kotkaan lämmittämään Kanoja. Lämmittäjä oli kävellyt pitkän reissun jälkeen tallilla seinistä tukea pitäen. Vaikka aikataulut olivat jo dieseleille, ajettiin Iisalmessa sitkeästi vielä höyryvetureilla. Pisimmät Risto-reissut olivat Iisalmesta Kokkolaan ajetut kiisujunat n. 2x250 km tai Joensuuhun n. 2x200 km. Perillä ruokatauko ja sitten alettiin huoltaa konetta paluumatkalle. Oli helppoja osuuksia, mutta myös kovia nousuja, ja joutui vetämään pitkiäkin osuuksia koko ajan. Riston normikulutus hiilille on 16 senttaalia/100km, joten Kokkolan reissulla hiiliä meni normaalisti 8 tonnia, mutta jos keli oli huono, niin kulutus saattoi olla tuplasti tuo määrä. Kotiin päin tultiin vauhdikkaasti eikä hiiliä säästetty. Junasuorittajien kanssa sovittiin, että mennään pikajunan tai motin edellä, ja silloin kyllä ajettiin aika roisistikin yli sn nopeuden. Noilla Kokkolan Risto-reissuilla oli joskus sattunut, että lämmittäjä oli uupunut. Kuljettaja Osmo R kertoi eräästä Otanmäen reissusta, että he lähtivät Risto- vetoisella rikastejunalla eräänä kesälauantai-iltana Otanmäestä Iisalmeen. Osmo on roteva mies, ja oli itse ruvennut lämmittämään, ja antanut ajamaan ruvenneelle lämmittäjälle ohjeen panna rauta liikkumaan. Hieman ennen Murtomäkeä olivat tähystäneet taaksepäin ja jäljestä oli ollut näkyvinään savua, joka oli peräisin ehkä muustakin kuin veturista. Murtomäen suorittajalle olivat kertoneet, että olisi ehkä syytä tarkastaa Murtomäen ja Otanmäen väli, jos siellä on syttynyt maastopalo. Kajaanista oli tullut päivystäjä tarkastamaan tilannetta, ja välillä oli ollut maasto tulessa viidestä kohtaa. Ristolla pystyi pitämään 70-80km/t nopeutta jatkuvasti. Arina on riittävän iso, että sillä pystyy polttamaan riittävästi hiiliä kattilan muihin ominaisuuksiin nähden, höyryä riittää koneelle vaikka mennään reippaastikin. Vaikka Ristoja, Ukko-Pekkoja ja Trumanneja ihaillaankin, ei pidä aliarvioida Tv1- ja Tk3-vetureita sitkeinä vetäjiä. Kovassa vedossa meno muuttui hitaaksi junnaamiseksi, mutta sitä nuo koneet kyllä jaksoivat ja jaksoivat. Nämä kaksi Jumbo-veturisarjaa olivat kumminkin VR:n tavaraliikenteen selkäranka vuosikymmenet, jos tonnikilometrejä vertaillaan. Niiden käyttöaika oli varmaan pitempi, kuin ehkä suunniteltiinkaan. Varmoja ja luotettavia juhtia osaavissa käsissä. - Olkoon tämä myös kunnioituksen osoitus tulen karaisemille miehille ja heidän työvälineilleen. (sit. ystäväni ”Antsa”, evp.kuljettaja, ja T.Mehtonen: Veturimiesten ammatinkuva) |
||||
|
|
14.07.2014 13:24 | Tapio Muurinen | ||
| Nuoremman väen on hyvä ymmärtää, että höyryjen valtakaudella tehtiin vielä paljon muutenkin ruumiillista työtä ja siihen oltiin totuttu. Oli sitten raskaan pika- tai tavarajunan kuljettaminen, niin se oli lämmittäjän ja kuljettajan yhteistyötä. Tärkeää oli myös lämmittäjän kokemus ja ammattitaito. Hyvä kuljettaja ymmärsi lämmittäjää ja miten työmäärää voitiin keventää, olihan hän itsekin ollut samoissa tehtävissä; miten huoltotöitä voitiin jakaa, tai sovittiin yhdessä ajetaanko aikataulua kiinni. Raskainta lämmittäjälle oli ison pikajunan lämmittäminen. Erikoistapauksia tietenkin oli, kuten Pekan tai Riston lämmittäminen haloilla jatkosodan aikaan ja sotien jälkeen. Mutta silloin käytettiin kaverina apulämmittäjää, tai täytettiin tenderistä toinen puoli hiilellä ja toinen puoli haloilla. Joskus lämmittäjän uupumiseen olivat syynä olivat heikot eväät ja pitkiksi venyneet työvuorot, mutta ne olivat poikkeuksia. Kyllä yleensä käveltiin omin jaloin kotiin tai lepohuoneelle. Höyryjen valtakausi oli 1950-luku 60-luvun taitteen, jolloin Pekka joutui väistymään tärkeimmistä pikajunista Hr12:n tieltä. Se oli siis aika lyhyt kausi. Isona sarjana Riston kausi kesti pitempään, ja laajeni raskaan kiskotuksen myötä etelästä pohjoiseen. Noin 1960-luvun puolivälissä Ristojenkin merkitys tavaraliikenteessä alkoi hiipua dieselöinnin voimakkaasti lisääntyessä. Esimerkiksi v.1963 rautateillä oli käytössä 606 höyryveturia, 261 dieselveturia ja 238 kiskoautoa ja moottorijunaa, mutta höyryillä vedettiin enää 25 % linjaliikenteestä. Loppu alkoi häämöttää ja arvostus näihin uljaisiin vetureihin sitä myötä himmetä, tosin vanhoilla tulen karaisemilla miehillä liekki ei sammunut koskaan. |
||||
|
|
13.07.2014 01:02 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä Mikko voit luottaa kuulemaasi ja muistiisi. Ukko-Pekkaa ja Ristoa pidettiin huippuvetureina. Ristoista suurin osa valmistettiin 1950-luvulla, nrot 1043-1096 ja Pekoista noin puolet, 1012-1021 (v.1955-57). Ne olivat aikansa ”haitekkia”. Vaikka Trumannissa oli stokeri, joka päästi lämmittäjän helpommalla, ja hieman vahvempi kuin Risto, se oli vanhaa 1920-luvun konstruktiota. Ainakaan Kouvolan miehet eivät siitä pitäneet niin paljon kuin Ristosta, tuskin muuallakaan. 50-luvun lopulla Kouvolaan tuli 10 Trumannia ja vaihdossa annettiin pois viisi Ristoa. Isoissa vetureissa valmistelu- ja huoltoaikaa tarvittiin enemmän. Mutta kun työt teki ajallaan, niin sitten oli helppoa. Sekä Risto että Ukko-Pekka olivat reiluja työkoneita. Hyvä suorituskyky oli suoraan verrannollinen lämmittäjän työmäärään. Piti vedet ylhäällä eikä antanut pesän palaa liian loppuun. Arina ei mennyt tukkoon vaikka heittäisi hiiltä vähän reilumminkin, ja oli kunnon veto. Kuljettajalta vaadittiin enemmän tarkkaavaisuutta ja vastuuta. Veturimiehet olivat kuitenkin tyytyväisiä ja jopa hieman ylpeitä ajovälineidensä suurenemisesta ja teknisistä parannuksista. Vanhemmat kuskit kertoivat Jungin Ristojen (1061-1080) olleen mukavampia käytössä. Niissä on lesteri (vetopuhallin) hieman toisenlainen kuin suomalaisissa, ja veto pesässä oli parempi. Jotkut dieseli-miehet pääsivät kokeilemaan Ristoa vielä sen loppuaikoina. Kuvitelmat höyrykoneen laiskuudesta piti kokemuksen myötä muuttaa. OIKEASSA VETURISSA oli sitä henkeä, mitä muissa ei ole. - Kun korpi raikaa poistoiskuista, viisari pysyy punaisen pinnassa ja vesi ylämutterissa, niin silloin oli menemisen meininki ja työn ilo vahvasti aistittavissa, mikä kuvastakin näkyy. |
||||
|
|
11.07.2014 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Pieni vanha "sinikantinen" A5 tietää kertoa, että tämä Tr1 1044 käväisi Hillossa 5.4.1963. Samana päivänä kävi myös 1045. Molemmat olivat harvinaisia vieraita Kaakonkulmilla tuolloin, lienevätkö olleet Pasilasta lainassa Kouvolassa tilapäisesti. Tosin aikaisemmin 50-luvulla molemmat kuuluivat Kv:n vakiokalustoon. | ||||
|
|
11.07.2014 22:53 | Tapio Muurinen | ||
| Täydellisyyttä hipova Risto-kuva. Tällaisia näkee harvoin. Kunpa 60-luvun alkupuoliskolla olisi ollut kunnon kamera ja siinä värifilmi, niin olisi voinut yrittää tallentaa jotain vastaavaa, kun se oli niin jokapäiväistä "ruisleipää" kotikulmillani. T: Risto-fani. | ||||
|
11.07.2014 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Arvelen, että se raja kulkee juurikin 90-luvulla syntyneissä, jotka ovat saaneet kasvaa yhdessä digitalisoituneen tiedonvälityksen laajenemisen kanssa. Toki onhan vanhempikin voinut kiinnostua harrastuksesta myöhemmin sen "helppouden" takia, kuten Eljas totesi. Ennen havainnot piti tehdä itse, tai penkoa arkistoja ja nähdä vaivaakin, jos ei ollut samanhenkisiä kavereita tietoja jakamassa, tms. seuratoimintaa. Oma-aloitteisuus oli hyvä aktivaattori; ja olen samaa mieltä, että nykytilanne on paljon parempi kokonaisuuden kannalta. | ||||
|
11.07.2014 11:35 | Tapio Muurinen | ||
| Jukka mainitsi Kannonsahan sillan https://vaunut.org/kuva/14792?paik=Kannonkoski Tuossakin oli tehty jotain vahvistuksia 2000-luvun taitteessa sillalla ja molemmissa päissä. Mutta onko kiskotus K43, vaikka näyttää Hey- Back -kiinnitykseltä. Samanlainen paikka on Suvannonlahdessa maantien 6340 ylittävä silta Pihtiputaan ja Seläntauksen välissä. Olikohan joku muukin? Koska lähde (jtt 2007) ei näitä mainitse, niin uskotaan sitä ennemmin kuin omaa vajavaista muistia. | ||||
|
|
10.07.2014 19:31 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä Veli! Löytyihän se sieltä, eli Pihtiputaan aseman pohjoispuolella oleva Heinäjoen - Putaanvirran oikaisukanava, jonka kautta Alvajärven vedet virtaavat Kolimaan. Vanha luonnonuoma tämän pohjoispuolella on "pantu viralta". - Jos pelataan varman päälle, niin näiden kolmen levypalkkisillan päällysrakenteet uusittiin (54E1) 2000-luvun taitteessa Saarijärven - Haapajärven välillä. Vahvaa rataa tuli tähän Pihtiputaalle 90 m (alk. km 541+640). Kutemaisen eteläpuolelle Myllyojan sillalle 95 m (alk. km 512+250) ja Enonjärvelle Pajusalmen sillalle 85 m (alk. km 481+145). (Jtt muutoslehti 3, 2007). Myöhemmin uusittiin Äänekosken pohjoispuolella samanlaisiksi Nalkinsalmen ja Haarakosken sillat, mutta nehän ovat nyt muutenkin saneerattua rataa betonipölkyin Saarijärvelle saakka. Pihtiputaan liikenne taitaa tällä hetkellä olla 0, mutta eiköhän tästäkin vielä junilla ajeta. Vaihtotöissä veturit käyvät aivan tässä sillan korvassa. Aseman suuntaan on kaarretta ja nousua. Kiskon pinta on kuopalla ja ruvella, kun Dv:n pyörät ovat lipsuneet kovaa painettaessa. |
||||
|
|
10.07.2014 11:37 | Tapio Muurinen | ||
| Ei vielä pajatso aivan tyhjentynyt. Näitä on Saarijärven ja Haapajärven välillä kolmella sillalla. | ||||
|
09.07.2014 12:05 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä 107:ssa oli ma-pe 2-3 Gg-vaunua kiitotavaraa. Yksi Seinäjoelle, yksi Jyväskylään/Vaajakoskelle ja yksi Pieksämäkeen. Myös Fo:ssa voitiin kuljettaa kiitorahtia. | ||||
|
|
08.07.2014 18:08 | Tapio Muurinen | ||
| Lähestyy. Päällys on kuvan mukainen. Kuvattu ilta-auringossa. - Huom. ensimmäinen kommentti: "Kiskotus kertoo jotain, mutta ei kaikkea". | ||||
|
|
08.07.2014 13:13 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ole, mutta seuraava vastaus on oikein. Ei pitkitetä suotta. | ||||
|
08.07.2014 11:49 | Tapio Muurinen | ||
| MP29 Helsingistä vastasaapuneena (klo 10:35). - Lähtisin oitis 60-luvun rengasmatkalle Kesä-Suomeen. Nyt olisi aikaakin. | ||||
|
|
08.07.2014 01:05 | Tapio Muurinen | ||
| . - Ei ollutkaan vielä oikea. | ||||