Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.11.2008 14:15 | Tapio Muurinen | ||
| Jokseenkin varma muistikuva, että tämä on P2; ja pääsiäisen tienoo. | ||||
|
04.11.2008 08:19 | Tapio Muurinen | ||
| Kun rata purettiin, ratapohja palautui entisille tiloille tai niiden nykyisille omistejille. Osa on ehkä luonteeltaan tiehoitokuntien hoidossa, osaa yksityiset pitävät itse kunnossa esimerkiksi lanaamalla ravihevosten harjoitteluratana. Tämä loppupätkä muistutti lähinnä traktoriuraa. Aina kun ohitan satunnaisena kulkijana Yksityistie- tai Ajoneuvolla ajo kielletty- merkin, koetan keksiä "valmista selitystä" tuntien samalla lievää syyllisyyttä, vaikkakaan käräjille siitä ei joudukaan. | ||||
|
|
03.11.2008 21:19 | Tapio Muurinen | ||
| Viime kesänä ajoin välin Tikkamäen entiseltä seisakkeelta tähän ja muistelin aikoja menneitä. Loppupätkä Reitkallin seisakkeelta oli melko heikossa kunnossa. Kovin arvokkaalla autolla sinne en suosittele. Todennäköisesti paikalliset asukkaatkaan eivät tykkäisi hyvää, sillä paremmat pätkät ovat yksityisteitä. - Mukava leikkiä näillä eri aikojen kuvilla. Tällaiselta paikka näyttää kesällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/31427 Tuo nousu Vähäniityltä ylikäytävälle oli silminnähden melkoisen kova. | ||||
|
03.11.2008 14:41 | Tapio Muurinen | ||
| Selkänojat olivat paitsi säädettävät, muistaakseni 3 asentoa, myös koko istuimen sai pyöräytettyä ympäri kulkusuunnan mukaan. | ||||
|
|
03.11.2008 13:20 | Tapio Muurinen | ||
| Eit oikeesti https://vaunut.org/kuvasivu.php/24611 | ||||
|
02.11.2008 21:19 | Tapio Muurinen | ||
| Farmos-yhtymä, vai oliko enää tuolloin. - "Iso Manne" siinä tyylikkäimmillään. | ||||
|
02.11.2008 15:13 | Tapio Muurinen | ||
| Ardeltin koukku ja väkipyörä painoivat yhteensä 1,5 t. | ||||
|
01.11.2008 21:48 | Tapio Muurinen | ||
| Oikeastaan teoretisoin yllä Vv14-tilannetta, sillä en enää 1966 jälkeen merkannut havaintoja. Silloin Haminassa näytti olleen Vv14:t 1705-1709 sekä Vv15:t 1968 ja 1970. Voihan olla, ettei "värisuora" enää ollut kotona. - Usein noihin aikoihin laivoissa tehtiin ylitöitä myös sunnuntaisin; kun tietää sataman hajanaisuuden, päivystäjiä oli vuorossa tarpeen mukaan. Olin itsekin viikkoa myöhemmin lastaamassa suurinta kuivalastia Suomesta; yli 10000 t irtosellua Kiinaan. | ||||
|
01.11.2008 14:53 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt vasta huomasin, että vaunun päätyoven ikkunassa on lappu; mitäköhän siinä luki? - Jotain haikeita jäähyväisiä kai? | ||||
|
|
01.11.2008 14:49 | Tapio Muurinen | ||
| Jatkan vielä, ja kiitän Eljasta mielenkiintoisista havainnoista. Itse enää tuolloin merkannut omia havaintojani muistiin. - Päivä näyttää olleen sunnuntai (28.4.68). Satamassa oli varmaankin päivystäjänä 1970 ja ehkä 1705 tai 1706. Sama EFi 22387 oli myös Haminan viimeisessä normaalivuorossa paluumatkalla Kv:aan https://vaunut.org/kuvasivu.php/25812 - Johonkin kuvaan tarttui myös minulle tuo P10, veturina muistaakseni 1021. | ||||
|
|
01.11.2008 11:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva on otettu Kirkkojärven puolelta aamupäivällä. Pengertä on levennetty ja uutta kiveystä on tehty. Ajankohtaa täytyy haarukoida. Haminan radalla tehtiin 1950-luvun puolivälissä paljon oikaisuja ja korjauksia. Ardeltit hankittiin ennen 1955 (jotain?) | ||||
|
01.11.2008 11:09 | Tapio Muurinen | ||
| Eli maallikkokielellä vaihdealueen raja, jota lähemmäs vaihdetta ei saanut ajaa tai jättää vaunuja estämättä viereisen raiteen liikennettä. Toinen merkintä on kiskon syrjään maalattu puna-valko-puna -raidoitus. Tämä vaijeri ei peity niin helposti lumeen eikä haittaa aurausta. | ||||
|
|
01.11.2008 10:51 | Tapio Muurinen | ||
| Jari, tuo sininen, kitkerä, silmiäkirvelevä savu oli aivan tyypillistä GM:lle | ||||
|
|
01.11.2008 10:46 | Tapio Muurinen | ||
| Eljas, olet käynyt Haminassa noin kuukautta ennen henkilöliikenteen lopettamista. Haminan vuorot pudotettiin kahteen junapariin 1.12.67 alkaen. Samalla alettiin ajaa vuorot Dm4:lla; saapumiset Haminaan olivat 7.23 (M751) ja 14.05 (M757), lähdöt 7.45 (M754?) ja 16.20 (M760). Tuota en muistanutkaan, että Kv-Ikr-Kv ajettiin Kotkan junan kanssa samalla aikataululla, mikä olikin ihan järkevää ajankäytön kannalta. Näillä viimeisillä Moteilla en matkustanut. Vielä syksyllä -67 joulukuun alkuun saakka oli Inkeroisista Haminaan 6 Lättävuoroa ja "ylöspäin" 5 vuoroa. Eräällä syyskuun viikolla tehtiin matkustajalaskenta, ja keskimmäärin vain yksi vuoro ylitti "kannattavuusrajana" pidetyn 50 matkustajaa sekä lähtö- että perillä-päässä. | ||||
|
|
31.10.2008 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Eli tämä silta https://vaunut.org/kuvasivu.php/23319 toistakymmentä vuotta myöhemmin. | ||||
|
30.10.2008 13:32 | Tapio Muurinen | ||
| Tr1 1063 oli yhteenotossa toisena osapuolena Metsäkylän aseman etelävaihteella vetäessään ylimääräistä tavarajunaa Kouvolasta Hilloon juhannusalusviikolla 1960. Vastapuoli oli myös Risto-vetoinen T7514, vaikka lehdissä Trumannista puhuttiinkin. 1063 kärsi suuremmat vauriot, ja putosi kokonaan kiskoilta. Lämmittäjä järkyttyi pahoin ja pakeni Summanjoen rantaan. Risto saatiin kiskoille vasta isolla Ardeltilla. | ||||
|
|
30.10.2008 11:06 | Tapio Muurinen | ||
| Sakkopaalu-nimeä en ole ennen kuullutkaan tuolle vaijerinpätkälle. | ||||
|
|
30.10.2008 09:59 | Tapio Muurinen | ||
| Tässäpä mieleinen kuva! Lukuisat kerrat näin tämänkin Riston jyskyttämässä Kouvola-Hamina/Hillo -linjalla tai huokailemassa ennen lähtöä Hillon ratapihalla. Filmille ei muistaakseni tarttunut kertaakaan, ennen kuin sai siirron Kouvolasta Seinäjoelle. Tässä juna taitaa kaartaa vielä raviradan kaarteessa, ennen vääntäytymistä toiseen suuntaan. Kuljettaja ajaa näköjään "sammutetuin" lyhdyin, joka vielä tuolloin oli tapana joko/tai. (Käyttäjä muokannut 30.10.2008 10:01) | ||||
|
29.10.2008 21:26 | Tapio Muurinen | ||
| Näyttää siltä, kuin Jumbot ja Ankat olisivat vasta hiljattain tuotu Suosaareen. Veturisilppua ei vielä kuvassa näy. Toisin oli vuotta myöhemmin, kun itse kiipeilin samoilla tendereillä ja hyteissä. Jumbot olivat 1960-lopulla Oulun kirjoissa ja Ankat Tampereella. Luultavasti useimmilla Jumpoista ajettiin vielä 1970-luvun puolella jossain Pohjois-Suomessa. | ||||
|
29.10.2008 21:07 | Tapio Muurinen | ||
| Näissä vaunuissa ei ollut koukkuja loppuopastimia varten, koska niitä ei tarvittukaan, sillä I-lk:n palavia nesteitä kuljettavia säiliövaunuja ei saanut jättää viimeisiksi vaunuiksi. Vasta n. 1968-69 koukkuja alettiin lisäillä otetangon tolppiin, jolloin ainakin tyhjän vaunun jättäminen viimeiseksi oli sallittua. Loppuopaste oli milloin vaunun etu- milloin takapäässä, koska oli vain yhdet kiinnityskoukut. | ||||
|
27.10.2008 00:23 | Tapio Muurinen | ||
| Kaupunginosana kai nykyisin Päivärantaa. Suosaaressa oli VR:n varastoalue. Siellä oli useita raiteita. Yksi meni saaren läpi rantaan saakka. Ainakin Jumpoja siellä hajoitettiin 1970-luvun lopulla runsaasti, kun ohi ajelin ja paikallakin kävin ihmettelemässä 1979. | ||||
|
|
27.10.2008 00:14 | Tapio Muurinen | ||
| Näillä paikkeilla on sijainnut aikoinaan Puijonsarven seisake. Tässä olikin seisakkeita kilometrin (tariffit) välein: Suuraho, Valkeinen, Puijonsarvi, Suosaari (siltojen takana), Tikkalansaari, Tavikallio, Sorsasalo, ja Takasalo. | ||||
|
|
27.10.2008 00:05 | Tapio Muurinen | ||
| Kuopio, ja heti oikein. Pasi osasi tarkentaakin jokseenkin kohilleen, ja pääopastimen tarkoituksen. Opastimen kohdalla on kilometritolppa 471, eli n. 6 km asemalta pohjoiseen. Se leirintäalue oli vanhan 5-tien itäpuolella, rannassa. Olisiko samoilla alueilla kuin Päivärannan siirtolapuutarha nykyään. | ||||
|
26.10.2008 18:10 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan tämä P61? Toinen autovaunuista jää Ouluun. | ||||
|
26.10.2008 18:01 | Tapio Muurinen | ||
| Aikaa, jolloin Kouvolassa oli vielä yli kymmenen uusinta Ristoa. Varsinkin sununtaisin tällainen asetelma vanhan tallin kaarella oli mahdollista. | ||||
|
23.10.2008 08:45 | Tapio Muurinen | ||
| Vai menee Lenkkerin Lassella niin hyvin, että ihan jo junakuormin puuta tuodaan. Hyvä, että jollain sahaaminen kannattaa. Sellaisiakin ajatuksia on ollut, että Summaan tulisi puuterminaali (mutta ketä se palvelee?). Viime kesänä kun Summassa kävin, kiskot olivat imaisseet mattaruosteen pintaansa ja koneistoja purettiin. Osat vietiin pois autoilla. | ||||
|
|
22.10.2008 22:12 | Tapio Muurinen | ||
| Minneköhän sieltä? Ei sellaisia määriä kuin Summan aikana, jolloin kulki vähintään yksi puujuna vuorokaudessa. | ||||
|
|
22.10.2008 21:01 | Tapio Muurinen | ||
| Sama mutka, erilaiset menot https://vaunut.org/kuvasivu.php/48045 | ||||
|
|
22.10.2008 20:57 | Tapio Muurinen | ||
| Ei satu, toista kertaa, ei - ainakaan tällä radalla. Summa ei syö puuta enää koskaan, nyyh... | ||||
|
21.10.2008 11:58 | Tapio Muurinen | ||
| "Muista tarkistaa hiekan riittävyys. Lehtikelit ovat alkaneet", lukee tallilla ovenpielessä. | ||||
|
20.10.2008 20:29 | Tapio Muurinen | ||
| Taitaa olla T2516, ja Haminaan menossa, koska oli sunnuntai. - Juuri nyt Vainikkalassa tehdään jotain ratapiharemonttia eikä täysiä mittoja (925 m) voi käyttää. | ||||
|
19.10.2008 11:23 | Tapio Muurinen | ||
| Jyväskylän-Pieksämäen perusparannus oli aloitettu 1979. Se jatkui vielä vuosia tästä eteenpäin. Välikerrosta piti levittää sepelitukikerroksen vaatimiin mittoihin. VR:llä käytettiin ratapenkereissä ja tukikerroksissa vain "soraa", jonka raekokokoa ei tarkkaan määritelty. Otettiin sopiva maa-aines mistä parhaiten ja helpoiten saatiin. Harjusora ja suuret reunamuodostumat sisältävät kerroksittain karkeampia lajitteita (kiviä ja soraa), kuin myös hienompina fraktioina hiekkaa. Varsinkin tuoreena ja kuivana hiekka-aines pölisee jonkin aikaa junan ilmavirrassa. Kuvan perusteella näyttäisi olevan runsaasti hiekkaa joukossa, mutta jos raeanalyysissä puolet fraktiosta jää välille 2 mm - 20 mm, niin seon silloin sora. | ||||
|
18.10.2008 14:13 | Tapio Muurinen | ||
| Porkkana joutui tekämään tällaisen koukkauksen, koska tuloraiteella 1A:ssa oli Helsinkiin lähtevä P136:n runko. Sen veturi Sr/Dv12 näkyy mahdollisesti kuvassa (on siirtymässä tai odottelee). Oikealla näkyvät Gb-Gbk:t voivat olla tulossa Hankkijalta tai sitten veturi, Vv15, on vain painanut vaunut mäkeen, josta ne kohta päästetään valumaan. | ||||
|
|
18.10.2008 00:25 | Tapio Muurinen | ||
| Meikäläiselle, paikkaa tuntemattomalle herää kysymys, miksi näin näyttävä paikka on pitänyt laittaa. Ei varmasti katselijoita eikä kuvaajia varten. Ajattelin ensin, että tuskin näitä mutkia enää on olemassa; onpas! Vastaus löytyy kartasta. Juna on juuri ylittänyt Leppäveden penkereet, jotka on vedetty järven matalimmista kohdista. Sen päässä on korkeat kalliot, Koskenvuori ja Kanavuori. Jos Kanavuoren läpi olisi menty suoraan tunnelissa, olisi vastassa ollut taas leveä ja syvä Vaajakosken virta. Sopivasti kallion matalimmasta kohdista louhien ja kanjonissa mutkitellen päästiin Vaajakosken rantaan, josta kapeasta kohdasta pengerryksin ja sillalla yli. (Tulkitsin insinöörien ajatuksia vajaan sadan vuoden takaa). | ||||
|
17.10.2008 23:43 | Tapio Muurinen | ||
| Esimerkiksi Kotkan-Kouvolan välillä KDh1:n vetämä juna oli selvästi nopeampi kuin mikään Tr1-vetoinen. Perusnopeus KDh1:llä oli 56 km/t (Ristolla 42 km/t). Vertailuna LT 7320/ ja T 7318 (Risto). Kotka-Kymi 12/22 min, Ky-Juurikorpi 10/16, Jri-Inkeroinen 12/19, Ikr-Myllykoski 10/18, Mki-Kouvola 16/25. Molemmilla pysähdys Kymissä. Eli KDh1 60 min/Tr1 100 min. | ||||
|
|
17.10.2008 23:19 | Tapio Muurinen | ||
| Mapittaessani vamhoja aikatauluja löytyi mielenkiintoista. - Lisäys aikatauluun 126, voimassa 1.10.1959 alkaen. LT 7123 Kw-Wna (klo 13.17-15.11), LT 7130 Wna-Kw (15.45-17.59), LT 7319 Kw-Kta (18.50-20.11), LT 7320 Kta-Kw (20.41-21.44). Veturina näissä junissa KDh 1. | ||||
|
|
17.10.2008 09:17 | Tapio Muurinen | ||
| "Popsi" EINES - valmis ja hyvin maistuva :) | ||||
|
17.10.2008 09:06 | Tapio Muurinen | ||
| Jostain ne veden täyttämät letkukaivot ovat jääneetkin mieleen. - Onkohan näillä nopeampi täyttää jarrujärjestelmä kuin esim. Sr1:n kompuralla? | ||||
|
|
16.10.2008 23:24 | Tapio Muurinen | ||
| Aika tuoreilta näyttävät nämä ilmauspisteet. Eikös näiden pitänyt tulla jo pari vuotta sitten, vai onko vain lisätty? | ||||
|
14.10.2008 13:38 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaakseni Kotkasta on lähtenyt pitempiäkin säiliöroikkia yhden Sr1:n perässä vaunuissa mitattuna kuin yllä. Oma havaintoni Haminasta on 62 vaunua https://vaunut.org/kuvasivu.php/27834 | ||||
|
|
14.10.2008 12:02 | Tapio Muurinen | ||
| Niin olen alan miesten puheista ymmärtänyt. | ||||
|
13.10.2008 21:34 | Tapio Muurinen | ||
| Etupään pömpeli on kait vesisäiliö, takapään vastaava öljysäiliö. Joskus 1980-luvulla tuli TV:n kaapelikanavalta eri puolilta maailmaa sarja "The Great Railways". Eräässä osassa näitäkin oli liikenteessä, kun Afrikkaa näytettiin. Tuli tallennettua videolle. | ||||
|
|
13.10.2008 13:17 | Tapio Muurinen | ||
| Komia on! Kuvasta pystyy vaunutkin laskemaan. Tällainen tyhjäreteli kulkisi vaikka yhdellä Sr1:llä, mutta ei kestä peräkkäisiä jarrutuksia kovin tiheään. Junalla on mittaa hieman alle maksimin. Tulevaisuudessa Kullasvaarassa voi nähdä vaikkapa 1050 m:n junia, tällaisia vaunuja liki 90 kpl. | ||||
|
12.10.2008 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Jos jatkan vielä sodanjälkeisen historia penkomista, sillä kaikenmoisia ongelmia yhdysliikenteeseen liittyi. Suomi joutui luovuttamaan rauhansopimuksen mukaan lähes 4000 tavaravaunua. Niistä suurin osa oli ns. sotasaaliskalustoa, mutta joukossa oli myös satoja luovutetuille alueille jääneitä suomalaisia vaunuja. Ne kulkivat vuosia, n. 1950-luvun vaihteeseen saakka, entisillä suomalaisilla merkinnöillä. Välillä ne luovutettiin rajan yli suomalaisina, välillä neuvostoliittolaisina vaunuina. - Kaikissa neuvostoliittolaisissa vaunuissa ei ollut edes reijityksiä sivupuskimia varten. Sellaiset vaunuletkat piti viedä kokonaisina, vain päissä oli sivupuskimet. Alkujaan keskuspuskimissa oli sivussa tappi, johon suomalainen lenkki voitiin kytkeä. Se oli epävarma kytkentä. Parannus oli vasta kitaan pudotettava apulenkki ja "Hakaset" l. "inkeriläiset". | ||||
|
12.10.2008 11:11 | Tapio Muurinen | ||
| Arvasin, että jos Olavi tämän näkee, niin sieltä pesee, vaikka olikin "veikkausta", vrt. https://vaunut.org/kuvasivu.php/29799 - Aamulättä H677 on matkallaan Taivalkoskelle ylittämässä Pienjokea Ristijärvellä. Olin jäänyt Kontiomäellä P71:stä ja jatkoin siitä autollani Suomussalmen Piispajärvelle. Piti tästäkin kulkijasta edes yksi kuva saada. Vuosi on 1979. | ||||
|
|
10.10.2008 23:14 | Tapio Muurinen | ||
| NL luopui omista puskimellisista vaunuistaan 1958, ja kaikki vaunut olivat tästä eteenpäin vain keskuspuskimella varustettuja. Jo 1940-luvun lopulla alkoi olla automaattipuskimin varustettuja vaunuja yhdysliikenteessä siinä määrin, että VR antoi ohjeet niiden sijoittamisesta juniin. Kun kaikki sivupuskimin varustetut vaunut loppuivat, täytyi puskimet "jälleenasentaa" Suomeen tuleviin juniin 1958 alkaen "raja-asemilla" Luzhaikassa (=Nurmi, vajaa 10 km Vainikkalasta) ja Värtsilässä. Vaihdosta piti maksaa 1500 mk vaunua kohti. Vasta suomalaisten Hdk- ja Hk-vaunujen varustaminen keskuspuskimin 1965 alkaen oli lopullinen ratkaisu tähänkin ongelmaan. | ||||
|
10.10.2008 21:34 | Tapio Muurinen | ||
| Kuljettajan rouva on laittanut isot eväät. Ehkä molemmilla on virkalakki vielä kassissa. Sehän oli yleensä oltava ainakin mukana. Oli niinkin tiukkoja varikonpäälliköitä, että jos lakkia ei löydy, vaihdetaan miestä. - Eikös Eemelikään muista, milloin oikea virkapuku tuli, 1980-luvulla jotain? Sitä ennen oli tummansininen "puolihaalarin" takki, jonka rintataskussa oli VR:n logo. | ||||
|
09.10.2008 10:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tämäkin "nuori" mies menee vielä kolmeksi viikoksi Kouvolaan. Sitten lomat pois, jonka jälkeen alkaa pitempi vapaa ilman varhaisia herätyksiä ja yökeikkoja (tosin eivät nekään pahoja ole olleet). | ||||
|
08.10.2008 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Edellisten herrojen kunniaksi sopinee myös Pacific 231 (A.Honegger) http://www.youtube.com/watch?v=s93_JGtxozA&feature=related | ||||
|
08.10.2008 14:36 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä, sekä sekä näkymä että kuuluma olivat mieliinpainuvia, kun 1680 sitkeää hevosta panevat parasta raviaan. Jo vuosia olin seurannut lajitovereidensa työskentelyä satamapäivystäjinä, joka sekin oli määrätietoisen jämerää ympärilyönteineen, kun raskaita roikkia siirreltiin, mutta tällainen vauhtinäytelmä linjalla oli jotain aivan muuta. - Noista lennätinlinjoista en osaa sanoa kuin arveluna, että kai ne noin vedettynä säilyivät paremmin kunnossa. Maantiesilloilla, kuten tässäkin Turun ohikulkutien sillalla ei ollut jalkakäytäviä, joten talvella aurattaessa jääkokkareet ja raskas lumi (Turussakin on ollut oikeita talvia) eivät lentäneet suoraan langoille. Myös ilkivaltamahdollisuus väheni. Jos ali olisi vedetty, niin tästä piuhat olisivat silloin menneet https://vaunut.org/kuvasivu.php/40089 | ||||
|
|
08.10.2008 09:11 | Tapio Muurinen | ||
| Sama juna päiviä ennen tai jälkeen https://vaunut.org/kuvasivu.php/44829 | ||||