Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.04.2008 13:24	Tapio Muurinen
		Tämän komean talvikuvan kontrastiksi kesäinen kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/38996 samalta vt 21:n sillalta junan menosuuntaan. Junassa oli 30 vaunua ja mittaa n. 600 m.
	06.04.2008 13:07	Tapio Muurinen
		Hei koojii, sitä ei tarvitse yhtään harmitella tai moittia itseään tyhmäksi, jos ei aivan oikessa olisikaan, vaikka vilpittömästi uskoo tai muistaa niin olevan, eikä voi mistää tarkistaa. Keskusteluahan asiasta vain syntyy. Minulle on käynyt monasti samoin. Joskus palaute vain on tarpeettoman "ylimielistä". - Voisin sanoa samoin, että tämä veturityyppi on minullekin omalla tavallaan huippukokemus. Olin vasta saanut ensimmäisen kamerani. Sisällä oli eka filmi. Läksin innoissani kuvailemaan Haminan satamaan, joka oli kotini lähellä. Ensimmäisenä tuli Summan tehtaan radalla "uusi komea veturi" nro 1811. Se veti täyspitkää puujunaa. Äänimaisema oli mieleenpainuva. Muutaman ajan päästä kuvasin saman sataman päivystyskopilla https://vaunut.org/kuvasivu.php/19612
	05.04.2008 22:57	Tapio Muurinen
		Tuota noin, minusta se on oikein (n.v. 1977 tämä sekä 1804 saivat uusia sisuskaluja). Esimerkiksi tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/30763 veturi on alkuperäisenä maalausta lukuun ottamatta, mutta päällepäin sitä ei huomaa.
	05.04.2008 17:21	Tapio Muurinen
		Yksinkertaisuudessaan nerokas keksintö, mutta liian hieno meikäläisen tajuttavaksi tuo lukitus. Onko lukko tämä iso harmaa lohko, jota irrotuskettinki käyttää? Kytkentäähän ei saa irrotettua, jos jännitystä on vaunujen välissä.
	04.04.2008 15:23	Tapio Muurinen
		Näin tiukkaan rajatusta kuvasta ei osaa päätellä, mitä tiiliseinää kuvassa näkyy. 1970-luvulla tähän raaka-ainelähteiden äärelle perustettuun valtion ohjauksella metallurgsista koksia valmistava turvekoksitehdas, jonka tuotanto oli n. 30000 t/v. Hieman enemmän valmistettiin turvebrikettejä. Taustahälynä jäi tuo turvepelletti soimaan liian vahvana. Sitäkin VAPO tuotti, mutta en muista/tiedä tehtiinkö sitä täällä. Toiminnot alkuperäisessä muodossaan lakkasivat kannattamattomiana kestettyään kymmenisen vuotta. Sen jälkeen alkoi pitkä ja hiljainen mietintäkausi, mitä tehtäisiin kalliille laitoksille. Pientä toimintaa on varmaan ollut koko ajan. Nykyään VAPO valmistaa ja markkinoi pellettiä, joka on peräisin lähinnä hakkuu ja sahausjätteestä. Ihan hyvä niin, jos tuottavaa toimintaa on tänne tullut tilalle.
	04.04.2008 00:16	Tapio Muurinen
		Sama juna (nro) kilometriä aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu.php/46757 Ylläolevassa ohjariveturina on Sr12 2754.
	03.04.2008 01:02	Tapio Muurinen
		Noin puoli vuosisataa sitten matkustimme perhelomalla Joensuusta Outokummun Lättähatulla enon luokse kylään. Se oli ensimmäisiä, tai ensimmäinen matkani Lättähatulla. Kerran kauhistuin, että nyt topparoikka jää junan alle. Näköhavainto oli kaarteessa, mutta miehet olivatkin turvallisesti ratapenkalla - pikkunappulan havainto jäänyt kummasti muistiin. Vuosi oli jotain 1956-57. Enoni osoite oli Leppilampi, Ahonkylä.
	01.04.2008 22:52	Tapio Muurinen
		Iso turvepellettitehdas "keskellä ei mitään" tyhjän panttina.
	01.04.2008 22:45	Tapio Muurinen
		Kyllä, Haapamäen maisema liikkuu, veturi ei.
	01.04.2008 16:21	Tapio Muurinen
		No nehän olivat Kana ja Pikku-Jumbo.
	31.03.2008 09:44	Tapio Muurinen
		Haminan vanhan radan lähtö on aivan edessä, koska Kortojaa ei vielä ole ylitetty.
	31.03.2008 09:41	Tapio Muurinen
		Jos tämä 13-vetoinen on EP7 Joensuuhun, niin kohtaaja oli mahdollisesti P152, jonka vetäjä voisi olla Sr1 (vuodesta en ole aivan varma, silloin Sr1 olisi pitänyt vaihtaa Toijalassa).
	30.03.2008 23:08	Tapio Muurinen
		Jotain tuollaista liukuvaa rajaa v:n ja r:n väliin ko. ajankohtana täytyy tarjota. Vr11 sarjahan tilattiin jo loppuvuodesta 1955, ja ensimmäiset luovutettiin toukokuussa 1958. Ensimmäiset Vv15:t otettiin käyttöön jotain 1958 lopulla. Vr11 oli ilman lisäpainoja keveämpi kuin Vv15. Tiedä sitten miten niitä 4 t:n painoja käytettiin. - Nuo Antin jutut ovat mukavia luettavia. Ne kuvastavat hyvin uuden tulokkaan sopeutumista työkaluksi, joskus vaikean kautta. - Muistan aika hyvin, kun 1810 ja 1811 tulivat Haminaan syksyllä 1962. Kotkassa olivat samaan aikaan 1813 ja 1814. Haminasta veturit siirrettiin Joensuuhun v.1965 lopulla ja tilalle tulivat Vv15:t 1968 ja 1970. Kotkaan vaihdettiin samoihin aikoihin Vv15:t 1971-1974.
	30.03.2008 11:50	Tapio Muurinen
		Haminaan menevät vaihtaa kai tuossa (?).
	29.03.2008 23:27	Tapio Muurinen
		Kirjallisuus, esim VR:n historiikki 1962-1987, kertoo että näihin kahteen ensimmäiseen vaihdettiin. Muut nuoremmat poistuivatkin sitten rivistä jo vähän yli 20:nä. - Alunperin tästä piti tulla iso sarja, peräti 50 veturia vuoden 1959 loppuun. Tilaus jäi vain yhteen erään, eli 16:een kappaleeseen. Sitten alettiin tehdä melkein samanlaista Vv15:tä paremmalla vaihteistolla.
	29.03.2008 21:13	Tapio Muurinen
		Tuolla eräs nuori haminalainen junamies menehtyi hypättyään liikkuvasta veturista (Vv14). Hän lähti juoksemaan veturin edessä kohti vaunuja kytkeäkseen ne, mutta kompastui ilmeisesti ratapölkkyyn ja kaatui kiskolle. Vuosi oli syksyllä 1959. Silloin ei ollut aitaa, saati Zeofinn:n tehdasta
	29.03.2008 18:39	Tapio Muurinen
		Tässä yksi vanha kuva vuotta nuoremmasta veturista https://vaunut.org/kuvasivu.php/11032
	29.03.2008 18:34	Tapio Muurinen
		Veera hyvä, kyllähän näitäkin maalattiin säännöllisesti, esim. täyskorjausten yhteydessä. Kuvassa veturi on n. 12 v. Vielä pari vuotta myöhemmin se kiilteli näin komeasti https://vaunut.org/kuvasivu.php/24859
	27.03.2008 20:19	Tapio Muurinen
		Tämä vaurio sattui Mustalampien kohdalla n. 5 km Misistä itään.
	27.03.2008 00:19	Tapio Muurinen
		Tuskin olisin tunnistanut, jos olisit paikkaa kysynyt. Opstintakin on pitänyt siirtää vähän kauemmaksi, kun vauhtia on tullut lisää.
	27.03.2008 00:09	Tapio Muurinen
		- "Pysäythän siinä miun venheen kohala". - "Niin, Köyryjoessahan se sinun vene oli, siinä sillan korvassa oikealla".
	25.03.2008 23:36	Tapio Muurinen
		Tämä Ojanteen silta valmistui joulukuussa 1958. Silloin en tiennyt tällaisesta sillasta mitään, mutta vähän isompana poikana parikymmentä vuotta myöhemmin, kun asuin Kotkassa heitin usein pyörälenkkiä tämän kautta. Junien kulkuajat olivat aika hyvin takaraivossa. Jos siipi oli ylhäällä, kannatti jäädä muutamaksi minuutiksi odottamaan.
	25.03.2008 09:47	Tapio Muurinen
		No eipä mikään ihme, että pienen harrastelijan päässä alkaa hurista, kun puhutaan valmistumispäivistä, käyttöönottopäivistä, vastaanottopäivistä, luovutuspäivistä ja luovutustilaisuuksista. Toimittajaparka vielä yrittää lehdistötiedotteesta muokata oman näkemyksensä.
	25.03.2008 00:09	Tapio Muurinen
		Näyttää niin vieraalta, että kohta eksyn. Muistelen 70-lukua, kun varsinkin talvella pari kertaa viikossa tuli poikettua sisälle lämmittelemään. Laiturilta kun tultiin asemahallin läpi, oli vastapäätä ravintola "paremmalle väelle", ruokaa, kahvia ja virvokkeita. Oikealle käännyttiin pienemmästä ovesta rahvaan puolelle, jossa perjantai-iltaisin yritti olla jopa tunnelmaa. Samassa tilassa oli kulman muotoinen R-kioski. Samasta tilasta pääsi myös pikkuovesta ulos laiturille, tai toisinpäin. - Tai sitten muistan omiani.
	24.03.2008 21:09	Tapio Muurinen
		Ylläolevaan polveilevaan keskusteluun ensimmäisten (Valmet ja Lokomo) Hurujen luovutuksesta. Se pidettiin Tampereen rautatieasemalla to 14.5.1959 klo 15.00. Luovutuspuheen piti Lokomon toim.joht., vuorineuvos Lauri Kivekäs. Rautatiehallituksesta olivat läsnä kaikki johtajat, paitsi pääjohtaja Aalto, jolla oli "työesteitä".
	24.03.2008 12:35	Tapio Muurinen
		"Teve" siellä kurkkii ja odottelee tilanteen rauhoittumista, että pääsee päivystelemään.
	24.03.2008 12:32	Tapio Muurinen
		Tässä taitaa olla sama muoto kääntäen https://vaunut.org/kuvasivu.php/17900
	24.03.2008 00:11	Tapio Muurinen
		Pupujussit vain ovat pomppineet kyytiin.
	24.03.2008 00:06	Tapio Muurinen
		Kiitos Veijo, samoin sinnepäin. Vielä vähän noista Gks-vaunujen tulemisesta. Sitten 1952 Gb:n jälkeen VR ei ollut tilannut yhtään lämmittämätöntä katettua yleisvaunua. 1958 alettiin miettiä, suunnitellaanko uusi vai tilataanko valmista. Saksassa oli tuolloin jo 4000 kpl "liukukattovaunua" käytössä. Jospa kokeillaan sitä; rahasta tietenkin oli puutetta. Päätettiin tilata aluksi vain koe-erä. Taisivat olla maassa jo 1950-luvun puolella, mutta sanotaan, että 1960-luvun taitteessa. Kotkan ensimmäisillä Meripäivillä 1962 olivat sekä Gks-, että Ka-vaunut esiteltävänä omana ohjelmanumeronaan.
	23.03.2008 11:29	Tapio Muurinen
		Tämä veturi oli toukokuussa 1976 filmitähtenä Rovaniemellä, kun elokuvaa "Kotka on laskeutunut" filmattiin. Veturia oli hiukan "ehostettu" kuvausta varten. Ohjaaja Sturges vaati, että numeron pitää olla 1070, kuten Oulussa alunperin sovittiin. Se oli kuitenkin Oulun letkassa välissä, joten matkaan otettiin päästä tämä ja 1077. Kylkinumerot vaihdettiin ja kattilan päätyyn tehtiin pellistä uusi laatta. Hytin kylkeen maalattiin hakaristi ja kotkansiivet. Filmausten jälkeen veturit lähtivät Rovaniemeltä näyttävästi parivedossa "1070":n johdolla. Perässä oli roikka Soi/Soip-vaunuja. Kemistä tuli lisää mittaa. Ennen Rovaniemeltä lähtöä johtoveturinkuljettaja, jolla oli vastakkainen "maailmankatsomus" vaati, että kylkimaalaukset pitää poistaa. Sitten ne maalattiin pikaisesti yli. (Käyttäjä muokannut 23.03.2008 11:34)
	23.03.2008 10:56	Tapio Muurinen
		Luultavasti se on metanoli, vaikka noihin aikoihin ei aina kuljetusliike (VR) tiennyt, mitä mitä milloinkin viedään. Vaikka vaunu oli metanolivaunu, niin sisällä saattoi olla jotain muutakin. Vaunun kupeet ovat melko puhtaat, joten "kirkasta liuotinta" -tulenarkaa 1. lk, mutta pääkallon merkki puuttuu. Vaihtotöitä tehtäessä aaltoileva neste heilutti koko roikkaa joskus edestakaisin, täyttöaukon kannestakin välillä roiskahti. Kuljettaja, joka sen ylhäältä näki, ilmoitti konduktöörin puhelimeen "varokaa, nyt siinä ja siinä vaunussa roiskui" (alan miehiltä kuultua) (Käyttäjä muokannut 23.03.2008 10:56)
	23.03.2008 10:38	Tapio Muurinen
		Tarkemmin perehdyttyäni tämän veturin poistumiseen rivistä, joka oli aika omalaatuinen, pitää vähän tarkentaa. Veturi valmistui täyskatsastuksesta Kuopion konepajasta 28.5.75. Sieltä se palasi tavarajunassa Kouvolaan 1. kesäkuunta, joka jäi sen viimeisksi ajoksi (Resiina 2005/3). Viittaan ensimmäiseen kommenttiini, jos havaintoni oli vuodelta -75, niin se oli ennen tai jälkeen sen Kuopion reissun; jos ennen, niin toukokuu, jos jälkeen, niin kesäkuu, mutta kylmäksi tätä ei ollut vielä päästetty.
	23.03.2008 01:43	Tapio Muurinen
		Vielä 1960-luvulla, kun Kouvolan kaikki Ristot olivat "kotona", tässä koivujen alla saattoi nähdä sunnuntaisin parijonossa liki 10 Ristoa, ja Trumannikin yritti työntää peräpäätään tallikaarelta samaan näkökenttään.
	23.03.2008 01:32	Tapio Muurinen
		Vertailuksi laitan oman näkemykseni samasta paikasta, vain eri suuntaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/18239 Iso-Huru kävi ajoittain Kotkassa, mutta ei se mitenkään yleinen ainakaan 1970-luvulla siellä ollut. Joissain kierroissa sitä vähän aikaa näkyi 70-luvun loppupuolella. - Minäkin ajelin tähän polkupyörällä kaupungista, Kymenlaaksonkadun päästä. Hieno paikka kaikenkaikkiaan, jossa monasti tuli käytyä.
	23.03.2008 01:16	Tapio Muurinen
		Tämä 1094 on minun höyrykuvissani eräänlainen "etappi". Jäin toukokuun iltana Kouvolassa P11:n kyydistä ja näin Keskitallin edustalla tämän lämpimänä. Varoventtiili puhalteli välillä ylimääräisiä paineita. Pyörät olivat ruosteessa, siinä se oli seisonut ainakin jonkun tovin. Vuodesta en ole varma. Se oli joko -74 tai -75. Mielelläni laittaisin -75. Mutta kuitenkin se oli viimeinen "aito" kuvani Ristosta. Viimeiset reissunsahan tämä ajoi kesäkuussa -75. Kuukausi tästä Paulin kuvasta eteenpäin oli Risto-Reippaalla uudet pakkelit naamalla, ja edessä säilytys Lievestuoreen asevarikon piikkilanka-aidan sisällä monien muiden tovereiden seurassa.
	23.03.2008 00:56	Tapio Muurinen
		Tämäkin oli kuin vanha tuttu. Reviirilläni Hillossa "kuittasin" tämän vuonna -65 jo kesäkuuhun mennessä 8 kertaa. Sen jälkeen yleensäkin Ristojen vuorot korvautuivat Hr13:lla. Joissain lisävuoroissa vielä Ristoja näkyi, mutta yleisesti vakituiset ajettiin dieselillä.
	22.03.2008 21:29	Tapio Muurinen
		Parempia asiantuntijoita lainaten, esim. K.Salo (Resiina 2005/3), tämän viimeinen ajo oli 31.5.75 Imatralta Kouvolaan. Hiiltä näyttää vielä olevan reilusti varastossa, mutta ei tainnut olla enää mitään syytä lämmittää ylös.
	22.03.2008 11:12	Tapio Muurinen
		Aika jännä. Jokunen vuosi aikaisemmin sama merkki oli kummallakin puolella. Lippa heilahteli 180 astetta. Kaippa se ilmoitti vastaanottaville junamiehille, mille puolelle on tulossa https://vaunut.org/kuvasivu.php/36314
	21.03.2008 21:08	Tapio Muurinen
		Auringon suunnasta päätellen kello n. 9-10, eli aamupäivän Lättävuoro, ehkä vielä tuolloi H733. Tod.näk. samana iltana jäin pois tähän samaan paikkaan. Kotkaan oli jo sähköt kytketty edellisenä syksynä, mutta Lättiä vielä käytettiin. Ensimmäinen Lättä (Dm6) muuten saapui tähän 2.3.1959 klo 18.13, jatkaen sillä vuorolla päivittäin.
	21.03.2008 20:52	Tapio Muurinen
		Tyypillinen näkymä vielä tuolloin, mutta pian kaikki muuttuisi. Uutta JuHa-rataa oli alettu rakentaa vuoden alussa. Parin vuoden päästä tässäkin myllättiin. Junan alle kaivettiin tunnelia ja uusi asemarakennuskin alkoi valmistua.
	21.03.2008 20:45	Tapio Muurinen
		Meni hetki, että sai paikannettua itsensä. Keskellä on Mannerheimintie ja sen takana aseman ratapiha. Onko edes aurattu? No eipä siellä ollut mitään tekemistäkään enää.
	21.03.2008 20:38	Tapio Muurinen
		Näistähän vanha aivan herkistyy! Asjallisia kuvia tutusta ympäristöstä. Veturin takaa pilkistää junamiesten vanha taukotupa. Toimitti se jonkinlaista toimiston virkaakin, koska siellä oli mm. kaukokirjoitin. Taukokopin takana näkyy vähän kääntöpöydän rakenteita. Metsiä eikä kallioita enää ole. Ratapihana tämä kuuluu Keskiratapihaan, sen pohjoispäätä, eli Poitsilan ja Hillon välissä. 28 vuotta sitten oli näin talvisen näköista. 1960-luvulla sain aprillipäivänä hyvin talvisen kuvan, kun lumisadeyön jälkeen aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, ja Risto 1077 nousee juuri tällä paikalla Gks-roikan kanssa.
	21.03.2008 20:03	Tapio Muurinen
		Näistä jääradoista olen kuullut henkilötä, jonka isä oli tuolloin konduktöörinä näissä samaisissa junissa, näitten ratojen tekemisestä. Ensin jääkantta vahvistettiin mahdollisimman paksuksi pumppaamalla ja jäädyttämällä. Sitten kerättiin kaikki jokivarren risut, oksat ja ohuet rangat laajalta alalta ympäristöstä. Niistä levitettiin "peti". Sen päälle tuli pölkytys, joista joka viides (?) oli erikoispitkä (tuo jako saattaa olla väärä).
	21.03.2008 19:49	Tapio Muurinen
		Kelloselkään suunniteltiin kääntöpöytää, kuoppakin taidettiin kaivaa. Kääntöpöytää ei kuitenkaan rakennettu. Tultiin perä edellä Salmivaaraan ja käännyttiin, jos pidettiin tarpeellisena. Tuo vuosi n. 1954 on mielenkiintoinen. Kelloselkään ei tuolloin tietääkseni ajettu vielä henkilojunilla. Kemijärveltä matka jatkui yhteyslinja-autolla
	21.03.2008 11:38	Tapio Muurinen
		Tällaisen version löysin samasta paikasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/30702 Tämä silta ja vanha tie veivät ennen Korkeakoskelle ja Hovilaan. Heti sillan jälkeen oli hyvin vaarallinen tasoristeys, ns. Hovilan tasoristeys, johon moni ajoi viimeisen kerran ja vielä usemmat loukkaantuvat. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 11:43)
	21.03.2008 11:23	Tapio Muurinen
		Tuo Belarus vasemmalla taitaa olla tämän junan veturi. Jonninverran on tämäkin seutu ehtinyt muuttua. Asuin tästä oikealle 600 m n. 30 v. sitten. Tähän Norssaareen tuli silloin muinoin ratapätkä, joka oli raakapuun purkuraide - vaunuista mereen, sitten Keisarinsataman ankkuripaikalle laivoihin lastattavaksi (tai sahatavara proomuilla). Se lastaus oli tosin loppunut jo varmaankin 1960-luvulla. Keisarinsatama sai nimensä, kun keisarit, Aleksanteri III ja Nikolai II, ankkuroivat siihen ja jatkoivat pienemmillä aluksilla Langinkoskelle. Jo 1950-luvun puolella tähän suunniteltiin jatkettavaksi rata Mussaloon sataman rakenta varten, ja siirtämiseksi pois ahtaasta kaupungista. Toinen vaihtoehto olisi ollut helpompi suunta Kymin asemalta Mussaloon. Ei olisi tarvinnut niin isoja siltoja. Tässäkin on alla vettä syvimmillään yli 10 m. VR:n kanta oli, että rata vedetään tästä. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 11:24)
	20.03.2008 09:45	Tapio Muurinen
		Aha, no sitten se oli tämä. Jotenkin tuntui, ettei kaikki istu muistikuviin. Uusi tehdaskompleksi oli vastikään noussut, vierellä oli Gb-vaunuroikka joelle päin ja hvk:n korkea tiilipiippu kohosi korkeuksiin.
	20.03.2008 00:19	Tapio Muurinen
		Taustalla näkyvän sillan kupeessa oli ennen "Tehtaanmäki" seisake. Joskus 1963-64 keväällä teimme naapurin Matin kanssa pyöräretken sunnuntaiehtoopäivänä tänne. Sillalta otin kaksi valokuvaa, toisen tänne radalle päin, toisen tehtaalle päin. Sitten ajelimme takaisin kotiin. Reissua tuli noin 60 km. Maisemat olivat vähän erilaiset silloin.
	19.03.2008 13:22	Tapio Muurinen
		Tuo pikajuna, P31 Turun satamaan, oli VR:n "lippulaiva", status. Haluttiin antaa kuva matkailijoille. Siihen tuli ensimmäisenä teräsvaunuja, ja ensimmäisenä se muuttui kokonaan plooturunkoiseksi. Tosin kond.vaunu (Fo) hajoitti tässä hieman kokonaisuutta.
	19.03.2008 11:36	Tapio Muurinen
		Tämä Turun Ohitustien silta on ollut minun mieluisimpia kuvauspaikkoja jo 1960-luvulta. Aina kun maisemissa olen liikkunut, on tässä "pitänyt" kaydä, siis jonnimmoinen aikasarja. Silloin alkuaikoina tässä oli rauhallista katsella ja odotella, autoja meni joskus harvakseltaan. 80- ja 90-luvuilla oli toisin. Aivan pelotti se valtaisa autoliikenne. Nyt on taas rauhallista, kun moottoritie vei autot. - Tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/45392 on todennäköisesti n. 20 min myöhemmin samana iltana. Junat kohtasivat Paimiossa, mutta kmpikaan ei pysähtynyt matkustajien takia.
	19.03.2008 11:21	Tapio Muurinen
		Tähän kuvaan sopinee seuraava tarina. - 1920-luvulla tuli paljon työväkeä Savosta Kymijoen varren tehtaille etsimään töitä. Eräskin mies oli sellaisella työnhakumatkalla. Rahat riittivät vain junalippuun Myllykoskelle. Hän meni tehtaan konttorilta nöyränä kysymään josko töitä löytyisi (Myllykoski kuullui tuolloin patruuna Rudolf Waldenin laitoksiin). Ensimmäiseksi mieheltä kysyttiin, kuulutteko suojeluskuntaan. Rehellisenä hän vastasi, "en kuulu". - "No menkääpä Inkeroisiin kysymään, josko siellä ottaisivat teidät töihin". - Mies käveli rataa pitkin n. 10 km Inkeroisiin Tampellan tehtaan konttoriin, jossa samanlaiset kysymykset. Nyt mies vastasi "kyllä kuulun". - No menkäähän sitten tuonne Myllykoskelle kysymään, siellä ottavat teidät varmaan töihin.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset