Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	19.12.2007 15:42	Tapio Muurinen
		Tero oli tarkkana. Kasseja näyttää olevan tässä alkupäässä. Molemmilla vedettiin. Ome-roikkakin olisi löytynyt, mutta olkoon nyt tämä. - Paikka on lähempää asemaa, km 585-586 välillä. Suunnillen tämän https://vaunut.org/kuvasivu/23830 perän kohdalta.
	18.12.2007 17:56	Tapio Muurinen
		Juu, sitä "härkävaunua" minäkin tapailin. Tuli pieni vivahde-ero. Sehän oli yleisnimitys näille kaikille täysillä mukavuuksilla varustetuille joukkokuljetuksille; myös uudemmille Gbk-vaunuille jne. Jatkosotavuosina Puolasta tilatut vaunut olivat ilmajarruttomia, alk. numerosta 59000. Ruotsista sotien jälkeen tilatuissa vaunuissa oli SKF:n rullalaakerit. Vaunut numeroitiin alk. 57000.
	17.12.2007 13:30	Tapio Muurinen
		Veturi ja viisi vaunua näyttää olevan kunnossa. Heinäkuun lopulla Rovaniemelle tuli viisi vaunua. Niillä on täytynyt olla ennestään jo jotain, koska tuossa taustalla on vielä ehkä sitä heinäkuun letkaa?
	17.12.2007 13:18	Tapio Muurinen
		Kuulemma kahden päivän reissu Luostolla yöpymisineen, ym. ohjelmaa, johon kuuluu tämä junamatka+matkasta kuvattu video maksaa 1100 eur/hlö. Tämä on oikeastaan jatkumoa sille brittien joulumatkailulle Lappiin, joka alkoi joulupäivänä 1984, jolloin ensimmäinen Concorde lastillinen käväisi Rovaniemellä. Eli rahaihmisten touhuja.
	17.12.2007 09:21	Tapio Muurinen
		Pyöreästi samaa nopeutta normaalisti, mitä hevonenkin veti. Olisko n. 6 km/t. Pitkillä tasaisilla osuuksilla se saattoi kiihdyttää vähän kovempaakin. Silloin kekäleet lensivät "raakana" piipusta. Noista Ukko-Samperin vetureista vanhempi väki muistaa erilaisia legendoja. Otto Tuomaisen linkin takaa lyötyy hyviä perustietoja.
	16.12.2007 23:54	Tapio Muurinen
		Sn ei ollut tärkeä, vaan että tukkirekijono saatiin perille Kemijokivarteen Tulppion savotoilta. Hevosille matka oli liian pitkä. Tälläkin meni yhteen reissuun koko kellonympärys. Alamäessä se saattoi alussa mennä liiankin lujaa kuin oli tarkoitus, tukkirekijonon painaessa hallitsemattomasti, mutta sillon se rikkoi jo sn:n.
	16.12.2007 23:28	Tapio Muurinen
		Niin veturitallin kuin kalustonkin omistaa Cantebury Travels, sen takana taas on brittiliikemies Adrian Collins. Ihmeen nopeasti muuten saivat homman pyörimään. Pipoa täytyy nostaa.
	16.12.2007 23:17	Tapio Muurinen
		Sisustus on uusittu kokonaan. Penkit on päällystetty punaisella porokuvioisella kankaalla. Penkkien välissä on koko penkin mittaiset, jalopuupintaiset pöydät. Päätyseinällä on isot plasma-TV:t, josta tulee kuvaa joko matkan varrelta tai veturin hytistä.
	16.12.2007 23:04	Tapio Muurinen
		Tuulipussikin näyttää liehuvan leppeässä etelätuulessa valomaston huopussa. Niitähän käytettiin ns. myrkky- ja kaasujunien reiteillä osoittamassa tuulen suuntaa. Onnettomuuden sattuessa ainakaan samaan suuntaan ei ole syytä paeta. - Vieläköhän nuo ovat käytössä?
	16.12.2007 12:22	Tapio Muurinen
		Paikalliset ovat tällaisissa tietenkin vahvoilla, eli paikka varmennettuna vieläpä - ilmetty Kymi. Kuva on 1980-luvun alkupuolelta. Vaikka sähkö oli ollut jo vuosia (-79 alk.) ajettiin vielä useita vuoroja Dr13:lla, kuten tässä. Juna on menossa Kotkaan. Ratapihalla näkyy Karhulan suunnan vaunuja. Tämä vetopätkä oli nimenomaan vaihtotöitä varten. Kymi on ollut aikoinaan hyvinkin vilkas liikennepaikka. Vaunuja on käsitelty vuosittain kymmeniätuhansia. - Sattumalta olen kysynyt aikaisemminkin tätä paikkaa. Kuva tuosta sillalta tänne pohjoisen suuntaan https://vaunut.org/kuvasivu/32960
	16.12.2007 12:10	Tapio Muurinen
		Jahas, meillä on odotettavissa hienoja kuvia lähiaikoina :)
	16.12.2007 11:02	Tapio Muurinen
		Kyllä se on ollut jo tämä sama. Siinäkin oli jo päällemaalauksia ja tyhjiä välejä, ja shabloonilla maalattuja uusia kelloaikoja ja raidemuutoksia. Varmaan jossain välissä koko taulu on maalattu uudelleen. Sitä vanhaa taulua en muista. Kuvassa on betonijalusta, jossa on jotain pultinkantoja. Siinä se varmaan on ollut.
	16.12.2007 10:52	Tapio Muurinen
		LK:n mukaan tämä lähti Vaaralasta (entinen seis.) vähän vaille 15. Siihen on lentokentältä sopiva matka. Kuljettajia oli kuulemma vähän vaikea löytää. Sellainen löytyi Ylivieskasta. Hän on jo eläkkeellä VR:ltä, mutta ollut aikoinaan näissä lämmittäjänä. Lämmittäjänä oli helsinkiläinen, pian eläkkeelle jäävä kuljettaja, mutta saanut aikoinaan hv-koulutuksen. - Illalla n. 22.30 kuului Kemijoen sillalta tuttua jyminää ja pitkä iloinen höyryvihellys, joillaista sieltä ei olekaan kuulunut vuosikymmeniin. Ilmeisesti matka oli sujunut hyvin.
	15.12.2007 20:02	Tapio Muurinen
		Tänään kun olin Rovaniemen kirjastossa, joku outo juna jyristeli ohi n. klo 13 jälkeen, en nähnyt. Olisikohan ollut juuri tämä. Lauantain tyhjävaunujuna tuli perässä normaaliin aikaan vajaa tunti myöhemmin. Ovat sitten saaneet säävöt kohilleen. Hanhikoskelta turistit siirtyivät busseilla Luostolle. Juna palaa tyhjänä takaisin Rovaniemelle. Olishan tuo hienoa saada kuvatuksi iltapäivän kaamosvalaistuksessa Ounaskosken sillalla. (Käyttäjä muokannut 15.12.2007 20:04)
	15.12.2007 19:05	Tapio Muurinen
		Minulla on samasta taulusta kuva reilu 5 vuotta aikaisemmin. Siitä poimin jotain tietoja, ks. https://vaunut.org/kuvasivu/44132 Paitsi lähtöajoissa on pieniä muutoksia, niin Toijalan suuntaan melkein kaikki lähtötiet ovat muuttuneet. Jyväskylä jatkaa Pieksämäkeen, Loimaan iltalättä on jäänyt jo pois, ja myöhätamperelainen jatkaa yön yli Joensuuhun. Toijalan ja Paimion Lätät (16.20) lähtevät kuten ennenkin. Paimion paikallisliikenteen lakkaamiseen oli vielä reilu kuujausi.
	14.12.2007 23:45	Tapio Muurinen
		Ei voi mitään, mutta aina kun näen tämän veturin, niin tulee mieleen ikimuistoisen riemullinen matka, jolloin lähes 1000 ukkoa matkusti tämän perässä Haminasta Kouvolaan.
	14.12.2007 23:33	Tapio Muurinen
		Pertti H:n mukaan Deeverin oikealla puolella ovat 5 ja 6. Täällä on Tanen omakin hyvä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/23985 jossa juna on raitella 7. Sen vieressä on 8.
	14.12.2007 22:28	Tapio Muurinen
		Siis raide, ei laituri.
	14.12.2007 22:20	Tapio Muurinen
		Porkkana on 1A:ssa, Lättä 2:ssa ja Deeveri 4:ssa
	14.12.2007 20:58	Tapio Muurinen
		Jaha taas. Pertin vastauksesta tietämättä mietin ja hioin samaan aikaan omaa kommenttiani :)
	14.12.2007 20:55	Tapio Muurinen
		Aseman tuonpuoleisessa päädyssä oli laituri ja pari pussiraidetta ja paikallisjunille Raisio-Naantali-Uusikaupunki suuntaan. Raiteiden numerointia en muista. Aseman toisessa päässä oli kaksi laituria, ja raiteet 1A, josta erääseen aikaan 1970-luvulla lähtivät Helsingin ja Joensuun p-junat, sekä Paimion aamuvuoro. Asemarakennuksen edessä oli tämä 1B, josta myös lähdettiin p-junalla Helsinkiin, sekä Jyväskylään. Raiteelta 2 (1A:n laiturin toisella puolella) lähti pikajunia Tampereelle ja h-junia Toijalan suuntaan. 4-raiteelta pääsi tuolloin h-junilla päivällä Toijalaan ja iltapäivällä Paimioon. Muitakin käytäntöjä oli eri aikoina. Tulopuoli erikseen.
	14.12.2007 14:37	Tapio Muurinen
		Tuosta eo. onnettomuudesta kuulin hiljattain, että veturimiehet eivät uskaltaneet hypätä kyydistä, koska pelkäsivät jäävänsä kaatuvien vaunujen alle. Se varmaan olikin viisas valinta, sillä useita vaunuja hajosi ja niiden sellu- ja paperilastit levisiät laajalle. Veturi kaatui 1.raiteelle.
	14.12.2007 13:59	Tapio Muurinen
		Kello 21 tienoo oli Turussa vilkasta aikaa. Puolen tunnin sisällä saapui tai lähti neljä junaa. Juuri 1975 ei löydy aikataulua, 1974 löytyy. Sen mukaan P129 saapui Helsingistä 20.45 (Dm9). Jyväskylastä saapui tämä P106 (Dm8) klo 20.59. Tampereen suuntaa lähti P109 21.05 (kuvassa). Helsinkiin P132 21.15 (merkintöjen mukaan vielä tuolloin vet.vetoinen?). Se juna on vähän hakusessa tässä kuvaparissa, jotka ovat peräkkäiset ruudut. Mysteeri minullekin. Muistiinpanoja ei tietenkään ole.
	13.12.2007 23:21	Tapio Muurinen
		Englantilaisten "Arctic Express" koeajo Rovaniemeltä Kemijärvelle ei oikein sujunut. Veturia piti korjata vähän väliä matkan aikana, ja aikataulu meni täysin sekaisin. Sen takia se joutui odottelemaan Misissä VR:n liikennettä viisi tuntia. Koko reissuun meni aikaa yli 12 tuntia.
	13.12.2007 23:09	Tapio Muurinen
		Tuosta vaihdemiehestä ja vaihteen asennosta vain tuli jatkumo mieleen...
	13.12.2007 23:00	Tapio Muurinen
		Tilanne on hieman inspiroitu, koska en muista, menikö se juuri näin. Voi olla, että tämä Porkkana on Helsinkiin lähtevä P132, klo 21.15, ja Naantaliin menevä P106 meni jo tuosta viereistä raidetta. Siinä tapauksessa edellisessä kuvassa näkyvä huruvetoinen on P109. (Käyttäjä muokannut 13.12.2007 23:02)
	13.12.2007 13:15	Tapio Muurinen
		Kuvasta tuli mieleen Metsäkylän silta Summanjoen yli https://vaunut.org/kuvasivu/23320 Paikalla oli ensin maantie ja silta, ns. Klemolan silta. Samaan paikkaan rakennettiin rautatiesilta. Maantie meni vielä kaksi vuotta silta-aukosta, kun silta oli valmis, mutta rata puuttui. Radan valmistuminen kesti kauan työllisyystöiden pätkäluonteisuuden ja maiden pakkolunastusmenettelyjen vuoksi. Ensimmäinen juna ajoi yli vasta 1962. Linkkikuvassa tienhaamu vielä on erotettavissa.
	13.12.2007 09:44	Tapio Muurinen
		Minua kiinnostaisi tietää, koska viimeksi näitä höyrynostureita käytettiin. 1970-luvulla kuitenkin; onnettomuuksien raivauksissa, kuten veturien nostoissa. Tämä oli kömpelö ja hidasliikkuinen, mutta vahva. Pienemmissä nostoissa alkoi olla jo sopivampaa kalustoa 1970-luvulla. Viimeksi seurasimme koko päivän, kun molemmat Ardeltit nostivat luotausalus Särkän Osa-vaunusta matalalle rullalavetille, jotta yhdistelmä mahtuisi uuden sillan ali. Sitten takaisin Osa:n kyytiin. Tämä tapahtui Haminassa kesällä 1966.
	12.12.2007 22:02	Tapio Muurinen
		Syksyllä 1960 tämä kävi Kotkan satamassa nostamassa 4 uutta engelsmanni-elementtiä paikoilleen. Ei ehtinyt vielä lähteä takaisin Kouvolaan, kun Hovinsaarella putosi Vgk-vaunuja sokerilastissa kiskoilta; ilmeisesti kiskot pettivät alla. Ei muuta kun niitä seuraavaksi nostamaan.
	12.12.2007 21:46	Tapio Muurinen
		No, no... Kv:n Ardelt päässyt vähän huonoon kuntoon. Vaunupajallakin on jäänyt käymättä 9.64. Tässä sama yhdistelmä vähän paremmassa kunnossa https://vaunut.org/kuvasivu/24305
	11.12.2007 22:49	Tapio Muurinen
		Tämä silta oli ensimmäinen suuri maantiesilta rautatien yli Suomessa. Sitä alettiin suunnitella jo 1903, kun Karjaan rata ylitti Aurajoen ja ulottui Turkuun. Määrärahat sillan rakentamiseksi myönnettiin vasta 1917. Levottomat ajat lähellä ja kauempana varmaan hidastivat töiden aloitusta. Paikka oli rakentamisen kannalta erittäin vaikea. Ensin piti juntata betonipaalut kantavaan pohjaan. Savea on 18 m. Vasta niiden päälle pilarianturat voitiin valaa. Ei ole lähdettä, mista voisi tarkistaa, mutta silta valmistui muistaakseni 1927.
	11.12.2007 20:18	Tapio Muurinen
		Vielä pitää kysyä, kummalle puolelle se uusi silta tuli?
	11.12.2007 20:05	Tapio Muurinen
		Jaha, kiitti - linkkikuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/22751 veturit ovat kutakuinkin samassa kohdassa.
	11.12.2007 19:54	Tapio Muurinen
		Millä nimellä "vanhat" turkulaiset kutsuivat tuota siltaa - Raunistulan l. Raukkarin silta, Pohjolan silta, Satakunnantien silta vai ehkä Aninkaistenkadun silta?
	11.12.2007 19:48	Tapio Muurinen
		Onko Kupittaalla enää mitään tavaraliikennettä - onko edes vaihteita?
	11.12.2007 19:46	Tapio Muurinen
		Tuosta "engelsmannista" läpi ja seuraavasta vaihteesta vasempaan, muuten juna joutuisi aseman eteen 1B:lle; vielä parin raiteen yli omalle tulotielle. Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/31284 on todennäköisesti sama juna keväämmällä.
	11.12.2007 15:38	Tapio Muurinen
		Niinpä - tämäkin oli koko ajan tulossa.
	09.12.2007 21:48	Tapio Muurinen
		"Virallinen" luovutuskuva sikälikin, että kytkintangot ovat alhaalla, kuten oli tapana. Harvoin omissa kuvissa näin sattui olemaan. Jonin kysymykseen: Tuo valonheitin on ns. Jumbo-mallinen. Se laitettiin näihin vanhempiin Ristoihin. Tämä taisi olla viimeisiä. Uudemmat olivat sylinteri-mallisia. Se oli muuten hyvä tuntomerkki erottaa kaukaa, kuuluiko veturi Kouvolan "omiin", vai oliko se joku vierailija, jos numeroa ei erottanut. Silloin piti kiinnostua jo enemmän. - Antti höyrymiehenä voi todistaa, pääsikö Rulla-Riston lämmittäjä helpommalla, koska sitä ei tarvinnut alvariinsa olla voitelemassa? Jotenkin rullakoneen ääni oli jotenkin sellainen pehmeämpi. Laakerimelua ja lonksutusta ei kuulunut niin paljoa, kuin liukulaakeroiduissa vetureissa.
	09.12.2007 00:29	Tapio Muurinen
		Eiköhän tämä luovutuskuva liene, puskimetkin iskemättömässä maalissa. Vuosi on silloin 1951. Missähän Tampereella kuvattu? Tässä sama veturi vajaa 20 vuotta myöhemmin https://vaunut.org/kuvasivu/23457 - 1096 pääsi nuorena poikasena eläkkeelle.
	08.12.2007 18:17	Tapio Muurinen
		Lisään vielä, että kaksi viikkoa Haminan henkilöliikenteen lakkaamisesta menin Kouvolaan/Valkealaan armeijaan. No pääsihän viikonloppulomalle l-autollakin. Milloin suorempaa reittiä Inkeroisten kautta, milloin kiertäen Utin ja Sippolan kautta. Rata oli kuitenkin vähän väliä vieressä.
	08.12.2007 18:03	Tapio Muurinen
		Saman voi todeta itsekin niin tämän kuin monen muunkin tilanteen hukkaamisessa. Päällimmäisenä taisi olla tässä tapauksessa se harmitus, että Haminaan ei enää junalla matkusteta lukuisista vetoomuksista Rautatiehallitukseen ja kansanedustajiin (he tekivätkin eduskuntakyselyn), sekä vaikutusvaltaisesta lähetyksestä huolimatta kaupunginjohtaja Vallealan johdolla. Tosiasia kuitenkin oli, että lisääntyvä henkilöautoliikenne jyräsi tämänkin välin. Kannattavuusraja olisi ollut n. 50 matkustajaa/juna, mutta matkustajia oli vain 20-30 lyhytmatkaiset koululaiset mukaan luettuna. Tässä alasajo oli jo tapahtunut, mutta harvennettu liikenne kahdella päivittäisellä vuoroparilla jatkui toukokuun loppuun saakka. - Sisäkuva Motista löytyy mm. Valtionrautatiet 1862-1962 juhlajulkaisusta s. 209, jossa lehtipoika myy lehtiä. Kuvitellaan värit: punainen plyyssi, valkoiset niskatyynyn suojukset, lakatut puupinnat jne.
	08.12.2007 17:19	Tapio Muurinen
		Löytyyköhän Kaipiaisten aseman ympäristöstä paikkaa tai enää hiilenmuruakaan siitä valtavasta varmuusvarastosta, 70000 t, joka tuotiin Neuvostoliitosta talvella 1960 sadalla junalla?
	08.12.2007 11:42	Tapio Muurinen
		Käsitykseni yhdellä koneella ajamisesta oli siis "vanhentunut". - Dieselveturit ja moottorivaunut -kirjassa mainitaan yhdellä koneella ajamisesta: a) Käännä epäkunnossa olevan koneiston käynnistys- ja käyttökytkin asentoon 0, b) Talvella piti huolehtia jäähdytysjärjestelmästä esilämmityksellä, c) Harkittava junan pienentämistä jäljellä olevan matkan ja maasto- ja ajo-olosuhteiden mukaan, d) muutoin ajo tapahtuu samoin kuin kahdellakin koneistolla. (Käyttäjä muokannut 08.12.2007 11:44)
	08.12.2007 00:57	Tapio Muurinen
		Jotain kaunista haluttaisi kertoa näistä junista. Ensimmäiset muistot junamatkoista liittyvät juuri näihin Dm4:iin ja Haminan Inkeroisten väliin 1950-luvulla. Jonkun matkan tein myöhemmin Savon radalla ja Turun seudulla 1960-luvulla. Plyyssipenkeissä, vaunun mukavasti keinahdellessa ja moottorien tasaisesti huristessa matkustamisessa oli juhlavaa tunnelmaa pikkupojan senaikaisessa maailmassa. Sellaista, mitä ei ollut linja-autossa eikä vanhoissa puuvaunuissa (tosin niitä opin myöhemmin arvostamaan). - Sitten tulivat Lättähatut n. 7 vuodeksi, kunnes nämä Motit ajoivat jälleen viimeiset Haminan harvat vuorot. Näihin vuoroihin en enää noussut.
	08.12.2007 00:19	Tapio Muurinen
		Siro kuin Joutsen.
	08.12.2007 00:17	Tapio Muurinen
		Tämäpä mielenkiintoista uutta minulle, vaikkakin näin jälkikäteen.
	07.12.2007 23:02	Tapio Muurinen
		Minäpä kaivoin. Se on 10A. Lehtosen artikkelin mukaan käytettiin Ek ja Dk vaunuissa, sekä kolmiakselisissa säiliövaunuissa.
	07.12.2007 20:37	Tapio Muurinen
		En ole konemiehiä, mutta paljon näiden vehkeiden touhuja seuranneena veikkaan, että jos yhdellä koneella ajettiin, niin silloin oli joku vika toisessa.
	07.12.2007 20:32	Tapio Muurinen
		Kahdessa muussa vaunussa https://vaunut.org/kuvasivu/43896 kaikki pesät ovat tuota toista mallia. Olisivatko peräti rullalaakeroituja?
	07.12.2007 20:16	Tapio Muurinen
		Pyöräkerroissa keskellä ja vasemmalla on tuo tuttu laakeripesä Nro 8 voiteluaukolla, mutta kolmas pesä on erilainen. Se on suljettu ja kansi on viisto. Varsinkin näissä säiliövaunuissa tuollaisia pesiä joskus näkyi. Osaisikohan joku kertoa siitä enemmän? (Käyttäjä muokannut 07.12.2007 20:17)
	06.12.2007 17:40	Tapio Muurinen
		Tässä ja kolmessa edellisessä kuvassa (31350-31352) on väärä ajankohta. Oikea on todennäköisesti lokakuu ja vuosi on 1983. Nämä ovat samalla viimeiset kuvani Haminan vanhalta radalta. Junassa oli romuvaunujen siirto, mm. tämä F, joka oli parikymmentä vuotta Hillon kääntöpöydän vieressä junamiesten taukotilana https://vaunut.org/kuvasivu/20407 Tiedot antoi haminalainen koulutoverini Pertti M.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset