Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.11.2007 23:07 | Tapio Muurinen | ||
| On tämän radan pisimpiä kaltevuuksia. Pidempiä on muistaakseni vain Saarijärveltä Loikanlahteen, sekä Kutemaisen ja Varasen välillä. | ||||
|
17.11.2007 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Samaa sarjaa on. Ajattelin juuri linkittää sen, mutta en ehtinyt. Samalta reissulta löytyy tämäkin kuva, Kulonpalonvuoren tunneli https://vaunut.org/kuvasivu/32618 | ||||
|
17.11.2007 19:56 | Tapio Muurinen | ||
| Oikeat värit on ajoneuvoissa. | ||||
|
17.11.2007 19:54 | Tapio Muurinen | ||
| Vertailuksi vuoden 1949 aikataulun mukaan sama väli. Matka kesti 52 tuntia. Kyllä nykyajan varusmiesten ja -tyttöjen kelpaa. | ||||
|
16.11.2007 19:57 | Tapio Muurinen | ||
| Aninkaistensillan takana vasemmalla näkyy meijerin savupiippu ja katolla teksti VALIO. Meijerille meni aikoinaan raide viistosti Ratapihankadun yli. Heikko muistuva on, että olisin joskus ajanut tai kävellyt sen tason yli 1960-luvulla (?) | ||||
|
16.11.2007 19:39 | Tapio Muurinen | ||
| Maitoa turkulaisille vuodesta 1953 alkaen. | ||||
|
15.11.2007 21:54 | Tapio Muurinen | ||
| Ei turkulaisena, mutta maisemissa joskus liikkuneena tohdin sanoa, että tämä on VR:n makasiini, alkunperin vuodelta 1913. | ||||
|
|
15.11.2007 21:02 | Tapio Muurinen | ||
| Oi, oi kun tuntuu mukavalta katsella näitä kaiman kuvia wanhasta Turusta. Samalta sillalta tuli itsekin räpsittyä esim. https://vaunut.org/kuvasivu/18552 ja https://vaunut.org/kuvasivu/19375 | ||||
|
15.11.2007 13:29 | Tapio Muurinen | ||
| Noista loppiopastinlyhdyistä, joita kuvassa näkyy kolme. - Joskus tuntui, ettei niistä huolehtinut oikeastaan kukaan. Talvella niitä heitettiin hankeen, jossa ne lojuivat pitkiä aikoja. Jotkut saattoivat vilkuttaakin. Sitten joskus niitä kerättiin veturin vandringille parikymmentäkin ja vietiin lähemmäs junatoimistoa. | ||||
|
15.11.2007 08:42 | Tapio Muurinen | ||
| Työhuonekunta on vanha ammattiliittotermi, joka on saman työnantajan (VR) tietyn ammattiosaston (esim. sähköosasto) paikallinen alaosasto. Minun silmään tai korvaan ei olisi iskenyt lainkaan pahasti, vaikkapa vaunun kyljessä olisi lukenut: V.R., 5.Rj, Työhuonekunnat, Majoitus- ja Ruokailuvaunu :) | ||||
|
14.11.2007 16:26 | Tapio Muurinen | ||
| Hovinsaaren pieni paperitehdas oli aivan ratapihan vieressä. Sinne oli rata, ja raaka-aine tuli muualta puolijalosteena (sellu//hioke). Tehdas valmisti mm. paperia "sinikantisiin" kouluvihkoihin (=Haarla). Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/18234 näkyy tehtaan piippu Hurun takaa. | ||||
|
14.11.2007 16:15 | Tapio Muurinen | ||
| Palotorninvuoresta lohkaistiin pala pois, kun ratapihaa laajennettiin. Vasemmalla, kääntöpöydän takana oli kaarenmuotoinen veturitalli 3-4 veturille. | ||||
|
|
14.11.2007 00:36 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Kotkan uusi asemarakennus valmistui 1925, joten tämä on ennen sitä. Vuoden 1920 paikkeille arvelisin. - Palovartiotornikin kalliolla, josta nimi. | ||||
|
13.11.2007 22:54 | Tapio Muurinen | ||
| Kotkan ensimmäinen asemarakennus https://vaunut.org/kuvasivu/30819 sijaitsi kutakuinkin tuossa Kutsetin puujunan paikkeilla. | ||||
|
13.11.2007 22:48 | Tapio Muurinen | ||
| Jälleen asiaa, kiitokset taulukoista. Näitä voi vertailla tuon ajan kuviin. | ||||
|
13.11.2007 11:19 | Tapio Muurinen | ||
| Nimenomaan Mäntän kuljetuksissta tapaukseen liittyen minulla ei ole tietoa, mutta Mäntän pehmopaperia Haminasta kyllä laivattiin. Nuo tehtaiden omat kuljetukset tulivat aivan lakon loppuvaiheessa. Ne osottautuivat "työläiksi"; ylikäytävät olivat paksussa jäässä, jotka piti hakuilla avata, lisäksi veturin polttoaine oli tynnyreissä matkassa, ja lisäksi Moven vauhdilla satojen kilometrien matka vei paljon aikaa. | ||||
|
|
12.11.2007 23:07 | Tapio Muurinen | ||
| Oli virkamieslakko maaliskuussa 1963. Junat eivät kulkeneet, koska veturimiehet olivat lakossa. Kaikkia liikenneosaston henkilökuntaa lakko ei kuitenkaan koskenut. Teollisuus pyöri muuten normaalisti, mutta vienti takkuili pahasti, ja varastot alkoivat täyttyä. RH antoi luvan liikenneosaston henkilökunnalle ajaa pienvetureita ja jonkinverran tavaraa saatiinkin satamiin. Esimerkiksi Kaipolasta saakka tuotiin paperijuna tehtaan omalla Movella Haminaan. Olihan se jurraamista. Myllykoskelta ajettiin Kotkaan. Kisko-Kallet yrittivät avustaa satamissa. Summan tehtaalla ei ollut omaa veturia. Seurasin vierestä, kun Kalle yritti saada kahta Vgk-vaunua liikkeelle hangesta, jossa ne olivat seisoneet päiviä. Eihän Kalle-riepu mahtanut niille mitään. Alkujaan Kallella oli hydraulinen tunkki, jolla voitiin vaunun alustasta nostaen lisätä omaa kitkapainoa. | ||||
|
12.11.2007 01:08 | Tapio Muurinen | ||
| Ennenkuin Lättähatut alkoivat ajaa Haminaan 1960 alkaen, "Motti" l. Dm4 oli tällä välillä yleisin henkilöjuna. 1950-luvun alussa ajettiin jonkin aikaa "Puumotilla". Ensimmäisiin junamuistoihini kuuluu eräs matka Haminasta Keltakankaalle. Joskus kuului moottorivaunun alustasta ilmanpaineen suhahdus. Ilmeisesti se liittyi joitenkin välityksen vaihtoon. Silloin isä sanoi, että nyt rengas puhkesi. Inkeroisissa oli vaihto Kotkan junaan, jota veti höyryveturi. 1950-luvun Motteja ajoivat Haminan miehet. 1960-luvulla Lätät ajettiin Kouvolan miehistöllä. Haminan veturitallissa oli lättäpilttuu ja sen vieressä pieni koppi kahdelle miehelle lepohuoneena. Kuljettaja nukkui ajokkinsa vieressä kuutisen tuntia ja aamulla 6.00 oli ensimmäinen lähtö takaisin Inkeroisiin. | ||||
|
12.11.2007 00:45 | Tapio Muurinen | ||
| Hurun lähtömurina raskaan junan edessä oli mieliinpainuvaa kuunneltavaa. Kumu tuntui käyvän taivasta myöten. Kerran lainasin serkultani halpaa kelanauhuria ja laitoin sen pyörimään tuuletusluukun ikkunalaudalle, kun Huru-vetoinen tavarajuna lähti Karjaan suuntaan. Kyllä nauhalle jotain meteliä magnetoitui; missähän sekin nauha lienee. | ||||
|
11.11.2007 10:58 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava nähdä kaavio vanhasta Toijalasta. Esimerkiksi tässä https://vaunut.org/kuvasivu/22836 muutostyöt ovat jo käynnissä enteillen sähköaikakauden tuloa. | ||||
|
10.11.2007 19:41 | Tapio Muurinen | ||
| Eihän se alumiini mikään turvakori ollut. | ||||
|
10.11.2007 19:27 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä raakaöljyn junakuljetukset Mustalta mereltä Nesteen jalostamoille Porvooseen ja Naantaliin alkoivat elokuussa 1967, jolloin Haminaan tuli päivittäin 2000 t raakaoljyä joka päivä. Vilkkainta oli alkuvuodesta 1968, jolloin Haminasta lähti rannikkotankkereilla lähes 100000 t kuukausittain jalostamoille. Haminan kapasiteetti ei kuitenkaan sallinut enempää, vaan kuljetukset ulotettiin junilla perille saakka Naantaliin. Junakuljetukseen siirtymistä perusteltiin "Lähi-Idän tilanteella". Samanlainen juna saapuu Haminaan https://vaunut.org/kuvasivu/40508 | ||||
|
10.11.2007 16:47 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava kuulla tuollaisia asioita. Täytyypä pitää turkulaisuutta yllä vähän tiheämmin. | ||||
|
|
10.11.2007 16:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Haminan viimeinen säännöllinen henkilöjuna lähti klo 16.20. Muutamia ihmisiä oli asemalla hyvästelemässä viimeistä kulkijaa. Joku oli taittanut voikukkia, ja niputtanut niistä pienen kimpun Dm4:n keulaan. Se kesti paikoillaan minkä kesti. Konduktööri kävi jostain taittamassa pienen koivun, jonka hän kiinnitti EFi-vaunun perään. Se pysyi paikoillaan Kouvolaan saakka. Junaa kuljetti vek. A.Tuominen. | ||||
|
10.11.2007 16:14 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki ovat Jarkon kanssa näköjään samaa mieltä, niin olen minäkin. Paikalliset tai entiset sellaiset ovat vahvoilla. Veturi saapui Inksan suunnasta, vaihtoi Kiehuvassa puolta, ja jatkaa Kouvolan asemalle. Viereinen raide tulee kolmiosta, joka kääntyy veturin takaa oikealle. Alla on Mielakantie. Tästä hieman veturin kulkusuuntaan, kaarteessa, oli aikoinaan Teholan seisake, jossa Kotkan ja Haminan henkilöjunat pysähtyivät. Onkohan tämä alue paikallisten mukaan Mielakka vai Tehola; olkoon minusta vaikka Tehola. | ||||
|
09.11.2007 22:39 | Tapio Muurinen | ||
| 1900-luvun alkupuoliskolla olivat Hanko ja Helsinki ympäri vuoden auki pidetyt satamat. Kun muualla hiljeni, niin täällä vilkastui vastaavasti. "Heittosakkeja" tuli hoitamaan junaliikennettä aina Kotkaa myöten, ehkä kauempaakin. | ||||
|
09.11.2007 08:19 | Tapio Muurinen | ||
| Jotenkin näin: Suomen Petrooli perustettiin Viipurissa 1932 ja Trustivapaa Bensiini Helsingissä 1934. Sotien jälkeen yhtiöt joutuivat Neuvostoliiton haltuun, koska niissä oli saksalaisomistusta. Teboiliksi ne yhdistettiin 1948. | ||||
|
06.11.2007 10:01 | Tapio Muurinen | ||
| Juoksijoita sillalla. Tässähän näyttää olevan Rovaniemi-maraton parhaillaan menossa. | ||||
|
06.11.2007 08:45 | Tapio Muurinen | ||
| Tilapäinen ratkaisu tuo laitureiden jatkaminen puukannella näyttää olevan. Helsingissäkin jatkettiin itäisiä laitureita 1950-luvun alussa (?) lankkukannella, jotka olivat käytössä yli 20 vuotta. | ||||
|
03.11.2007 13:17 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo kiinteä pykkinosturi ilmestyi ilmestyi joskus 60-luvun lopulla tai aivan 70-luvun alussa. Firman mainos tuli paljon myöhemmin. Nosturin omistajasta/-ista minulla ei ole tietoa. Firmahan oli/on Ohikulkutien varressa. Muuta teollista toimintaa asemalla ei ollut (paitsi Navire muutaman sadan metrin päässä). Oikeassa reunassa makasiinirakennuksen päädyssä näkyy suuntanuoli; minnekähän tuo käskee? Osuuskauppaanko? Suoraan ratapihan yli! | ||||
|
|
03.11.2007 00:24 | Tapio Muurinen | ||
| No johan on Piikkiössä "äksonia". Tälläista ei kohdalleni koskaan sattunut, kiitokset! | ||||
|
03.11.2007 00:15 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä jälleen, että asia selvisi. Siitä rautateiden suuresta seuratalosta l. "Lukutuvasta", jossa erilaista kulttuuritoimintaa harrastettiin, olen kuullut puhuttavan. Kuvittelin, että se olisi ollut juuri tuo rakennus. Mutta sehän tuhoutuikin Talvisodan loppuvaiheessa Kouvolan suurpommituksessa. | ||||
|
02.11.2007 14:05 | Tapio Muurinen | ||
| No johan tulee oikeita, että ropisee. Oli kaunis aamupäivä yöllisen lumisateen jälkeen vuonna 1973. Muutama Sr12-vetoinen ja Porkkana-pikajuna olivat lakaisseet jo I-tietä 110 km/t:ssa. Yritin saada vaihteen levymallisine opastimineen samaan ruutuun. Eli kuva Piikkiön ratapihan länsipäästä. Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/42677 näkyvät Piikkiön pitkät raiteet jo 1923. | ||||
|
|
02.11.2007 10:48 | Tapio Muurinen | ||
| On sunnuntai. Kakkosraiteella oli viimeksi perjantaina Lättähattu, koska oli kohtaus pikajunan kanssa. Kolmostiellä näyttää olevan mm. joku Hh-vaunu. | ||||
|
02.11.2007 08:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä paikasta n. 1,6 km kuvaussuuntaan, Korven mutkan jälkeen, kilometrillä 233 oli hauras kiskonpää, joka murtui transitojunan alla tammikuussa 1978. 300 kuutiota dieselöljyä valui rikkoutuneista vaunuista maastoon. Varmaan jäljet näkyivät pitkään. | ||||
|
|
02.11.2007 08:47 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva on eteläisestä Suomesta ennen puolipäivän hetkeä. Asemalla ja kunnalla on sama nimi. | ||||
|
01.11.2007 21:13 | Tapio Muurinen | ||
| Mitähän ainetta se RD11 on/oli, jota käytettiin jäähdytysveden seassa? Tietääkö Antti tai joku muu? | ||||
|
|
01.11.2007 20:59 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvät päättelyt vahvistavat oikeaksi vuoden 1968, sillä virastotalon harjakaisia vietettiin toukokuussa 1968. Koivikossa näkyvä suuri rakennus on todennäköisesti rautatieläisten kulttuuritalo, jossa oli teatteriesityksiä, konsertteja jne. | ||||
|
01.11.2007 14:55 | Tapio Muurinen | ||
| Viime lauantaina kuulin mainion jutun, joka sattui Haminan radalla joskus 1940-50 luvulla. - Reitkallissa oli "maitotytto" myymässä maitoa ohikulkeviin juniin. Eräs haminalainen veturimies osti kolme litraa. Hän pani päälärin tenderin sihdin päälle, että se pysyisi viileänä. Astia oli kuitenkin kaatunut ja maitoista vettä alkoi mennä höyrykoneen läpi. Kun juna pääsi perille, oli koko veturi valkoisen kuohan peitossa. | ||||
|
01.11.2007 14:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/36490 on otettu tieltä. Eräissä kuvissa näkyy sallittu ajoneuvon korkeus 3,6 m. | ||||
|
|
01.11.2007 11:37 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin, kyllähän siltaan kuormia jysähteli epähuomiossa, milloin propsi-, milloin pylväskuormia. Joskus mentiin hiljaa ali ja vänkäri tähysti, että sopiiko vai eikö sovi, ja jos pientareen kautta pääsisi, ettei tarvitse purkaa kuormaa, tai lähteä kiertämään Salmenkylän kautta. - "Miljoona" kertaa tästäkin tuli koulumatkoja ym. pyöräiltyä. Vähän useammin koukkasin Jamilahdentien kautta, Poitsilan ratapihan päästä. | ||||
|
01.11.2007 09:35 | Tapio Muurinen | ||
| Korjaan oman pienen asiavirheen: Ei Jaakko, vaan velimihet Jukka Kämärässä haavoittumiseensa saakka, ja siitä eteenpäin Eino. - Antti Tuuri on kirjoittanut matkasta erinomaisen kirjan, josta tiettäväästi oon tehty myös elokuvasopimus. | ||||
|
|
31.10.2007 22:26 | Tapio Muurinen | ||
| Viipurin-Pietarin rata kulki vain lyhyen matkaa Kuolemajärven kapean pitäjän poikki, mutta Kämärän aseman kautta sillä oli tärkeä yhteys tähän liikenteen valtasuoneen. Kylistä alettiin rakentaa teitä asemalle. Siitä tuli tärkeä puunlastausasema. Asemalle rakennettiin kestikievarikin matkustavaisille. - Tammikuun lopulla 1918 valkoiset yrittivät pysäyttää Jaakko Rahjan komentaman punaisten asejunan tulon Pietarista Kämärän asemalle, mutta eivät onnistuneet. Taistelussa kaatui kuitenkin kymmeniä ihmisiä. Näistä alkuvaiheista kytevä kansalaissota eskaloitui nopeasti hirveksi roihuksi. | ||||
|
31.10.2007 22:01 | Tapio Muurinen | ||
| Yleensä uusien ratojen rakentaminen otettiin mielihyvin vastaan, mutta tämä Terijoen-Koiviston rata herätti paikallisissa vastustusta, koska venäläiset rakensivat radan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä poliittisista syistä lähinnä sotilasradaksi. Maat jouduttiin valtaosaltaan pakkolunastamaan. Kuolemajärvelle rakennettiin komea asemarakennus, joka tuhoutui viime sodissa. - Isäni kotiasema. | ||||
|
31.10.2007 21:38 | Tapio Muurinen | ||
| Lähtö Taavetista länteen on kovaa nousua, kun noustaan alhaalta jälleen Salpausselälle 30 m. Vanhat ja vielä vanhemmat kuljettajat muistavat tämän hyvin. Tuntuu se nykyvehkeilläkin, jos paikaltaan pitää lähteä tuhansien tonnien kanssa. | ||||
|
|
30.10.2007 16:48 | Tapio Muurinen | ||
| Eräs muisto, kun Hr13 lähti sakeassa lumisateessa Hillosta Kouvolaan. - Oli pakkaskeli ja lunta oli kerrostunut kiskon pintaan useita senttejä. Ensin kuljettaja painoi junaa kasaan ehkä 5-10 m saadakseen paremmin pitoa pyörien alle. Sitten vasta lähdettiin "kahlaamaan" hankeen. Sitä kasaanpainamista ennen liikkeellelähtöä on kai käytetty eri vehkeillä muissakin tilanteissa. | ||||
|
|
30.10.2007 16:35 | Tapio Muurinen | ||
| Nuo sillan massiiviset betonikaiteet loivat oman ilmensä. Nehän poistettiin vuosituhannen alussa sillan korjauksen ja huollon yhteydessä. Uudet, kevyet huoltokäytävät rakennettiin reunan ulkopuolelle https://vaunut.org/kuvasivu/40843 Kuvassa näkyy hyvin myös lennätinlinjat, jotka laskeutuivat jyrkässä rinteessä lähes käsinkosketeltavan alas. | ||||
|
29.10.2007 23:14 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri sama. Tienmutkia hieman oiottiin, kun rata purettiin. | ||||
|
29.10.2007 23:09 | Tapio Muurinen | ||
| Liikkalassa oli samanlainen asemarakennus kuin Metsäkylässä https://vaunut.org/kuvasivu/17708 mutta peilikuva, koska rakennukset olivat radan eripuolilla. | ||||
|
29.10.2007 23:04 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä sepelöity pätkä kuuluu Metsäkylän oikaisuun ja kunnostukseen, joka valmistui syksyllä 1962. Tämä oli Haminan - Inkeroisten radan ainoa sepelöity osuus. | ||||
|
29.10.2007 22:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Läävämäen lyhyt mutka oikaistiin todennäköisesti jo 1940-luvun lopulla, kun Haminan radalle pantiin 43 kg:n kiskot 1946-47. Suuremmat oikaisut tehtiin 1950-luvulla ja 60-luvun alussa. | ||||