Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2007 22:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Läävämäen lyhyt mutka oikaistiin todennäköisesti jo 1940-luvun lopulla, kun Haminan radalle pantiin 43 kg:n kiskot 1946-47. Suuremmat oikaisut tehtiin 1950-luvulla ja 60-luvun alussa. | ||||
|
29.10.2007 22:53 | Tapio Muurinen | ||
| Kortojan silta luultavasti, no erinäisiä kertoja tuostakin on tullut yli matkustettua. | ||||
|
29.10.2007 22:33 | Tapio Muurinen | ||
| Kylläpä oli pitkä kääntöpöytä Vanhalla tallilla jo tuolloin, 22,8 m. | ||||
|
|
29.10.2007 11:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tavarajunien lähtö Kotkan radalle oli hankala, koska ne piti ensin "painaa" henkilöaseman eteen. Samat toimenpiteet takaisin päin tultaessa. | ||||
|
26.10.2007 00:38 | Tapio Muurinen | ||
| Haminassa oli Nesteen varasto jo ennen Porvoon jalostamon rakentamista. Varasto huolehtii Kaakkois- ja Itä-Suomen jakelusta. | ||||
|
|
25.10.2007 23:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän junan rahdista arvelen, että se on tuonut Kilpilahdesta kuorman Haminan Fortumin aluevarastolle, ja palailee tässä tyhjänä takaisin. | ||||
|
25.10.2007 22:59 | Tapio Muurinen | ||
| Näissä kaikissa kuvissa on paljon mielenkiintoista historiaa, kiitokset lähettäjälle. - Vaikkapa tuo Piikkiö: "Väliplatformu" vuodelta -02 ja lämmin makasiini vasta edellisvuonna valmistuneena. (Isompi makasiini laitureineen ratapihan toiselle puolelle valmistui vasta -47. Se on purettu yli 20 vuotta sitten). Ratapihan itäpäässä on Piikkiönjoki ja Myllytie, koska joessa oli maantiesillan paikkeilla mylly. | ||||
|
08.10.2007 22:18 | Tapio Muurinen | ||
| Samasta paikasta kuva vastakkaiseen suuntaan https://vaunut.org/kuvasivu/33454 1970-luvulla Kupittaa ohitettiin sn 70 km/t. Vain Kupittaan päivystäjät menivät sivuun. Paimion henkilöjunat toki pysähtyivät. | ||||
|
|
08.10.2007 15:42 | Tapio Muurinen | ||
| Veturin edessä näkyy erotusjakson merkki. Junan ylitettyä tämän kohdan alkoivat Kupittaalla Kiinanmyllynkadun ylikäytävän varoituslaitoksen kellot kilkattaa ja valot vilkuttaa punaista, samalla puomit alkoivat laskeutua. | ||||
|
|
08.10.2007 15:35 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmassa reunassa näkyvä iso tiilirakennus oli vanha leipomo; jossa jo ennen sotia toimi paja, asepaja ja muonavarasto. Rakennuksen pohjoispuolella oli Rautaportti, josta tuli rata kasarmialueelle. Rautaportin isot betonipilarit näkyvät kuvassa (Kari Savolan piirrosta tulkiten). | ||||
|
|
07.10.2007 23:30 | Tapio Muurinen | ||
| Entistä PorPr:n aluetta vasemmalla. Pölkkyjä on tosiaan vaihdettu. Vanhat saattoivat pötköttää penkalla pitkän tovin, ennen poiskuljetusta. | ||||
|
07.10.2007 23:19 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän kuvaan löytyi jatkokin https://vaunut.org/kuvasivu/39113 Pakkasta oli aika lailla, koska kaikki piiput työntävät noin sakeasti savua ja vesihöyryä. Saattoi olla -20 astetta, en muista. | ||||
|
06.10.2007 11:06 | Tapio Muurinen | ||
| Minusta tässä ollaan jo paremman kesän puolella kukinnasta päätellen, kuin toukokuussa. Onko etualalla kulleroita, vai päivänkakkaroita, ja sarjakukkaisiakin jo kukassa? Onko tuo köynnös oikealla vain lehtikuusen oksa? | ||||
|
06.10.2007 10:25 | Tapio Muurinen | ||
| No niin! Viikonlopun helppo (kun tietää). Muutaman minuutin kuluttua oli seuraava tilanne https://vaunut.org/kuvasivu/26354 P 123 (ja Dr13 2343) odottelee Paimiossa vastaantulijaa. Aikoinaan useita kertoja Paimiossa tuli jäätyä pois P 35:n kyydistä. Taustan varastolta olen myös ollut mukana hakemassa muutamia kertoja rehukuormia. | ||||
|
|
05.10.2007 22:58 | Tapio Muurinen | ||
| Valmiilta silta näyttää, ja se otettiin heti käyttöön. Jyrängön siltaahan rakennettiin kaksi vuotta 1930-32. Liikenne Heinolaan alkoi 22.5.1932. | ||||
|
04.10.2007 10:22 | Tapio Muurinen | ||
| Kotkalaisille ja moneelle muullekin paikka on tuttu. Jos kuva sijoitetaan maisemaan, niin tässä sopiva https://vaunut.org/kuvasivu/26683 Lähempi veturi on sillan alla ja toinen noin Kanan savun paikkeilla. - "Liiton" talo näkyy vetureiden välistä. | ||||
|
03.10.2007 09:08 | Tapio Muurinen | ||
| Takavuosina valittiin Suomen kauneimpia asemarakennuksia. Tämäkin oli sellainen joskus 1980-luvulla. Väri taisi olla silloin vihreä. | ||||
|
03.10.2007 09:04 | Tapio Muurinen | ||
| Sama mieshän se, vain vähän nuorempana :). | ||||
|
02.10.2007 09:44 | Tapio Muurinen | ||
| Täysin sama kommentti Jorman kanssa: "Miksi minulla ei ole yhtään kuvaa noista lisälaidallisista Hk-vaunuista kukkurapäillään kuljettamassa juurikkaita Itä-Suomen raakasokeritehtaalle Kotkaan, vaikka ne olivat näihin aikoihin jokapäiväisiä". | ||||
|
02.10.2007 09:34 | Tapio Muurinen | ||
| Kilometripylväistä kiinnostuneille rautatieharrastajille löytyy hieman lisätietoa http://www.finnica.fi/suomi/artikkelit/tiellakulkijoidenopastaminen.htm | ||||
|
01.10.2007 23:44 | Tapio Muurinen | ||
| Olipa niin mainio kertomus, että mielellään annamme anteeksi :). | ||||
|
|
01.10.2007 23:37 | Tapio Muurinen | ||
| Noita kivisiä kilometripylväitä oli valta- ja kantateiden varsilla. Niissä oli valkoiselle pohjalle maalatut mustat lukemat tien kumpaankin päähän. Pyöreässä "kaiverruksessa" oli punaisella (valtatie) ja sinisellä (kantatie) pohjalla tien numero valkoisin numeroin. Museoteiden varsille näitä on jätetty. Veikkaan, että niitä pystytettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla. | ||||
|
01.10.2007 22:20 | Tapio Muurinen | ||
| Jatketaan vielä hieman aiheesta ja kuvitellaan tuohon kaarteeseen Raajärveltä, noin 13 km:n päästä tuleva malmijuna, veturi Sv12 (mahdollisesti parivedossa). Misistä lähti 1970-luvun alussa kaksi junaa: T5052, klo 11.00, ja T5054 n. klo 16. T5052 ajoi suoraan Raaheen, jossa se oli vajaan seitsemän tunnin kuluttua. T5054 jäi Ouluun lajitteluun. | ||||
|
01.10.2007 22:07 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä molemmat ovat entistä Vv13-sarjaa (jos eivät olleet teollisuuslatosten omia). Ulkonäköä ja tekniikkaa vähän muuteltiin eri tilaussarjojen myötä. Se "viistokeulasäleikkömalli" oli Vv14 tai vastaava Move https://vaunut.org/kuvasivu/29574 | ||||
|
|
01.10.2007 13:53 | Tapio Muurinen | ||
| Ei loppunut rauta täältä, kuten ei muualtakaan Suomessa. Suhdanteet vain ajoivat sellaiseen päätökseen. Ensin lopetettiin Kärväsvaara (v.1966), sen toimittua vain 7 vuotta. Lopullinen isku Misin kylälle tuli 1970-luvulla, kun Rautaruukki päätti lopettaa Raajärven ja sen kylkiäisen Leveäselän. Parhaaseen aikaan tätä rataa tuli 1000 t magnetiittirikastetta joka päivä. Viimeinen juna tuli v.1975. Viime viikolla tapasin sen viimeisen junan kuljettajan, pirteän, yli 80 vuotiaan herrasmiehen. Ehkä Raajärven nopeaan lopettamiseen vaikutti myös paha kaivossortuma, joka täytti suuren osan tunneleista vedellä. Sinne jäi aivan uusia koneita. - Raudan uutta tulemista odotellaan kovasti varsinkin Kolarin suunnalla. | ||||
|
|
30.09.2007 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Oikealle vievästä vaihteesta rata jatkui aikoinaan Raajärven ja Leveaselän rautakaivoksille. Nykyisin näillä sorakuopan raiteilla puretaan ja lastataan armeijan kuljetuksia. | ||||
|
30.09.2007 22:35 | Tapio Muurinen | ||
| Kun Sieppijärvelle junan valot alkavat näkyä Pohjasenvaaran mutkasta, on juna vielä noin 11 km:n päässä. Välillä juna lähes katoaa näkyvistä, koska rata on mäkinen, vaikkakin muuten suora. Tästä suora jatkuu vielä noin kaksi kilometriä, mutta juna katoaa pian näkyvistä jyrkään alamäkeen. Muutama vuosi sitten Sieppijärvi oli vakituinen puunlastauspaikka. Ratapihalla oli päätien lisäksi kolme lastausraidetta. Joskus juna tuli Kolarista vajaana ja otti tästä parikymmentä vaunua lisää. Vaihtötöissä Dr16 ärisi tosissaan painaessaan lastiroikkaa tuolta alhaalta vastamäkeen. Hiekkaakin monasti piti käyttää. | ||||
|
30.09.2007 22:08 | Tapio Muurinen | ||
| Eihän maisema kovin paljoa ole muuttunut, kun vertaa noihin Olavin tuoreisiin kuviin. Puut ja pensaat vain kasvaneet. Ajattelin, että enemmänkin olisi rakennettua ympäristöä. | ||||
|
30.09.2007 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Kauklahdesta tulee usein mieleen, kun matkaliput pitemmille reiteille kirjoitettiin vielä käsin lippuvihkoon. Lipussa oli reitti kautta/via Ke - Klh; esim. Kouvolasta Helsingin kautta Turkuun. - Syyskyvat seudulta ovat muuten näyttäviä! | ||||
|
30.09.2007 11:41 | Tapio Muurinen | ||
| Punarinta-raukka. | ||||
|
30.09.2007 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä, tunnelmassa riitti. Tässäkin vallan tyypillinen talvinäkymä. Välit lumipöllyssä ja eteiset kuurassa, mutta sisällä oli kodikkaan lämmintä, vaikka ikkunat olivat jäässä. Ja jos jotain paleli, niin istuttiin sitten ulkovaatteet päällä. Kamiinapään klosetti oli joskus klapivarastona, mutta olihan toinen pää käytettävissä. Varsinkin suurten juhlapyhien aikaan nämäkin vaunut olivat viimeistä istumapaikkaa myöten täynnä. Normaalisti, jos rungossa oli teräsvaunuja, vain niihin myytiin paikkalippuja, ja näissä oli reilummin tilaa. Silloin saattoi vaikka oikaista pitkälle, kolmen istuttavalle penkille, ja torkkua siinä vaikka koko yö. | ||||
|
29.09.2007 14:11 | Tapio Muurinen | ||
| Hei poijjaat! Samanlaista arkea elettiin silloin kuin tänäänkin. Maisemat näyttivät vain silloin tällaisilta. Nyt tässä varmaan on erilainen näkymä. No, täytyy myöntää, että näissä vanhoissa kuvissa itsellekin jotain "kuorrutusta"; 20-30 vuotta eteenpäin, niin monille kolmannen vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen oli sitä parasta aikaa. | ||||
|
29.09.2007 10:08 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä silta on alkuperäisenä 1960-luvun lopulla kuvattuna Olavinlinnasta https://vaunut.org/kuvasivu/18112 (pahus, kun kuvasta tuli liian suuri, eikä vaihtaminenkaan onnistunut). | ||||
|
|
28.09.2007 23:49 | Tapio Muurinen | ||
| Lahontuho, K33 sisälsi muina "hivenaineina" arseenia ja kromia. Se myrkky on jo kauan ollut kielletty. Lisäksi täällä kyllästettiin paljon esimerkiksi ratapölkkyjä kreosootilla (=kivihiiliterva). Puotelinpohja erotettiin Hillonlahdesta omaksi jätealtaakseen pintavalunnan takia. Myöhemmin tehtiin vielä toinen, vahvempi penkka, kun öljysataman rata tekee silmukan Hillonniemessä. - Kysäiseppä Antti kollegaltasi tunteeko hän, kuka kuvassa on mannekiinina. | ||||
|
|
28.09.2007 22:43 | Tapio Muurinen | ||
| Kyrönsalmi. | ||||
|
27.09.2007 15:45 | Tapio Muurinen | ||
| Matkustajaliikenne käyttää normaalisti raiteita 1-3, koska enempään ei ole tarvetta. Tässä etualalla näkyvät ovat matkustajavaunujen huolto- ja seisontaraiteita. Kaikkiaan ratapihalla on muistaakseni 13 läpiajettavaa raidetta. | ||||
|
27.09.2007 15:35 | Tapio Muurinen | ||
| Noin 25 vuotta sitten, kun junaliikenne oli kaksi kertaa vilkkaampaa, Viassa näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu/22186 Ei enää silloinkaan paljoa matkustajia liikkunut. Koululaiset oli siirretty takseihin ja vanhemmilla oli omat autot. Asemalaiturikin on ollut, mutta rata on nostettu sen tasalle. | ||||
|
27.09.2007 09:35 | Tapio Muurinen | ||
| Kaksi konttia / vaunu. Olikohan noissa mitään erityisiä lukituksia Ob:n kyytiin? Pari lyhennettyä sivutolppaa näyttäisi olevan kontin kohdalla. Tällaisia kuvia muistelee mielellään vähän haikeana. | ||||
|
|
27.09.2007 09:14 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoisia asioita löysitte kuvasta. Itse en kiinnittänyt huomiota edes tuohon päätykoukkuun. Alkuperäisestä kuvasta näkyy suurennettuna selvästi otetangon pylvään yläpäässä loppuopastimen koukku. Mitä tuohon päätykoukkuun sitten ripustettiin, jää toistaiseksi epävarmaksi. Ehkä joku varoituskyltti? - Säiliön kyljessä on pääkallon kuva voimakkaasta myrkystä. Mitä sitten "Lahontuho" sisälsikään, ominaispaino oli reilusti yli yhden. Näissä vaunuissa kuljetettiin erilaisia nesteitä, joiden painot vaihtelivat. | ||||
|
26.09.2007 09:30 | Tapio Muurinen | ||
| Kerran sattuneesta syystä Volgalla hinattiin Mersua. Mersun takaikkunassa oli tarra, jossa luki "Johtotähti kaikilla teill", mutta Volgan ikkunassa luki "Volga vie perille". - Varsin viehättäviä olivat nuo luonnonkivistä rakennetut, osittain kasvillisuuden sitomat asemapihat. | ||||
|
25.09.2007 23:23 | Tapio Muurinen | ||
| Jänskään, että kaivettais vanhat Vr12:n paperit laatikoista ja tehtäis niitä tarpeellinen määrä vähän modifioituina. A vot, siinäpä olisi hyvä peli kymmeniksi vuosiksi. | ||||
|
23.09.2007 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Piilola on jännä paikka. Voisi luulla, että seisake keskellä ei mitään. Nimikin on kuvaava. Tie 648 on kuitenkin vieressä vähän matkan päässä vasemmalla. Tolpalta lähtee polku, joka pysyy auki lukuisten kävelijöiden ansiosta. Hmm, radansyrjää takaisin Kannonkoskelle. | ||||
|
23.09.2007 23:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvauksellinen paikka tämä voimalaitoksen seutu Kymijoen itäisimmässä haarassa. Kuva kertoo puolestaan. - Kolmisenkymmentä vuotta sitten pyöräilin usein samoissa maisemissa. Tuosta vasemmalta sillan korvasta sai esimerkiksi tällaisen kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/18239 | ||||
|
22.09.2007 22:16 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä kuvassa on surullinen jäähyväistunnelma. Kun muistelee aikaa 1960-luvulla ja vanhaa komeaa asemarakennusta. Eihän tässä enää paljoa matkustajia liikkunut, mutta tavaraliikenne oli vilkasta. 1962 ratapihan viittä raidetta pidennettiin etelään päin 200 m ja asemarakennuksen eteen tuli kokonaan uusi 800 m:n raide paperitehtaan liikennetta varten, lisäksi lisäksi lyhyempi pussiraide. - Vanha asema purettiin ja tehtiin tämä parakki, jolle ei enää ole käyttöä. | ||||
|
22.09.2007 20:21 | Tapio Muurinen | ||
| Kuriositeettina Hv-muisteluun vuodelta 1956 mainittakoon vielä TP 1031 (=pikatavarajuna) Pasilasta Karjaalle (edelleen Turkuun); veturina Hv1, perusnopeus niinkin kova kuin 48 km/t. Kulki joka päivi paitsi lauantaisin ja aattoina. | ||||
|
|
22.09.2007 11:19 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos Juhani tarkennuksista. - Varmasti noin, kuten kerroit, että "Heikki"-sarjan vetureilla ajettiin muillakin kuin Hv1:llä. Olivathan ne kauan, pitänee puhua vuosikymmenistä, tärkeimmät matkustajajunien vetäjät tälläkin linjalla. Uskoisin, että varsinkin loppuaikoina 1950-60-lukujen taitteessa ajettiin miten milloinkin, varsinkin lisäjunissa. Oma kertomukseni oli aika suurpiirteinen. Se perustui hajanaisiin tietoihin ja mielikuviin, eräänä sellaisena muistelin T.Jalosen ja J.Oksasen artikkeleita Resiinassa (3/2003) Helsingin-Turun satavuotiaasta radasta. Omista kokoelmista löytyy aikataulukirjoja ja niiden lisälehtiä vuosilta 1956-57. Vetovoimana oli Hv1 (tätä varmaankin sovellettiin) ja Dm4. Esim. Hv1-pikajunia olivat 30, 30A, 33, 35 ja 37A; Dm4+16 aks. oli 33. Eräissä tapauksissa näitä käytettiin vaihtoehtoisina. Jo tuolloin sallittiin radan hyvän kunnon takia Turun-Paimion välillä sn 110, jos rahkeissa riitti varaa. Paimion-Karjaan väli vatkattiin 85:ttä. 1950-luvun lopulta muistan heikosti paikallisjunamatkan Piikkiöstä Turkuun. Veturi oli todennäköisesti joku Hv. Paimiossa oli kääntöpöytäkin. | ||||
|
|
21.09.2007 19:49 | Tapio Muurinen | ||
| Minun on huono tehdä vertailuja, koska näiden murinoista on niin kauan ja MoVeja en juurikaan ole kuullut, mutta yritän; sellainen 6-pyttyinen, nopeakäyntinen diesel (1500 r/min) molemmissa päissä, niiden rytmit vähän sekoittuvat, jotenkin sellainen "karkea". Muistutti aikalaistensa GM:ien, esim Dm4:n ja Vv13/Vv14:n murinoita. Tosin ne olivat 12-pyttyisiä. | ||||
|
|
21.09.2007 19:11 | Tapio Muurinen | ||
| Korjaan edellistä sanomaani, että viisihän näitä oli, viimeisen numero 1954. - Vielä 1960-luvun alussa suurin osa pääradoista oli kevyttä, alle 43 kg:n kiskoa. Helsingin - Turun välillä vaihdettiin viimeisenä (v. 1958-1960) Fiskarsin - Paimion väli, josta vajaa puolet oli käytettyä kiskoa, l. Fiskars - Perniö. Vasta sen jälkeen nänä Pulla-Hurut siirrettiin Tampereelta Turkuun. | ||||
|
|
21.09.2007 15:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tyylinäyte Pekan tallentamana samoilta ajoilta https://vaunut.org/kuvasivu/40237 Kun tämä kvartetti (koesarja) 1950-1953 ilmestyi rautaisille teille v.1955 ensimmäisinä linjadieseleinä, olivathan ne sekä tehokkaita, että raskaita silloisille radoille. Veturin kyljessä luki telien kohdalla "Paino työkunnossa 66500 kg, suurin akselipaino 17000 kg". Tämä olikin kiskonkatkojan maineessa. Helsingin - Turun väli sai yhtenäisen raskaan kiskotuksen vasta 1960-luvun alussa, jolloin tämä korvasi Hv1:t Rantaradalla yhdessä Hr12:n kanssa. | ||||
|
21.09.2007 12:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tunnusmerkit viittaavat vahvasti Laurilan ratapihan eteläpäähän, joka on tässä vielä kaksiraiteinen. Pitkä sotajuna odottelee vastaantulijaa. Kannatinpylväitä ja sähkölankoja viriteltiin jo kesällä -03. Taustalla on vanhan 4-tien risteys, vasemmalla heti Isohaaran voimalaitos. Viime kesänä ajoin neljästi tuosta tunnelista, mutta millään en muista, onko se juuri tuollainen. Muitakaan sopivia paikkija tähän ei pohjoisesta löydy. | ||||
|
|
21.09.2007 09:19 | Tapio Muurinen | ||
| Veturin molempien päiden kohdalla, raiteiden välissä, näkyy valokaasupostit, joista täytettiin matkustajavaunujen kaasusäiliöt. Jälkimmäisessä on letkukin paikoillaan. | ||||