Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	07.07.2007 00:50	Tapio Muurinen
		Oho, joko suistumisen syystä on mitään tietoa. Hellekäyräkö, vai pettiko 30 kg:n kisko, vai akseli? Pihtiputaaltako tämä oli tulossa?
	07.07.2007 00:33	Tapio Muurinen
		Varmaankin ne kuvat Pellisen kukosta ovat harvassa, jos se knp:n alueella touhusi. Jos ei kukaan henkilökuntaan kuulunut olisi kuvannut, niin eipä tainneet harrastajatkaan siihen aikaan vielä vierailla - näin olettaisin. Vielä tuosta Ardeltista, koska muutamia kertoja sen tapasin. Voimanlähde oli öljypolttoinen pystyhöyrykone. Se piti panna jo hyvissä ajoin "tulelle". Sitten kun höyry kunnolla pelmusi ympärillä, alkoi nosturi olla työkunnossa. Linkkikuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/24307 Ardelt on menossa nostamaan laivaa kaverinsa kanssa, joka odotteli valmiina sillan toisella puolella. Muuten, tuo pikku koukku painoi 1,5 tonnia.
	06.07.2007 01:09	Tapio Muurinen
		Vanhemmissa vaunuissa olivat nuo varsipuskimet, uudempiin laitettiin jo niitä jämäkämpiä sylinteripuskimia. Jarruttaminen vauhdissa oli tosiaan suoritus, jossa vaadittiin sekä akrobaatin taitoja, että nopeutta. Varsinkin, jos vaunu otettiin vauhdista kiinni. Tuo vipujarru oli oikeastaan seisontajarru. Sen jarrutusteho oli aika heikko, jos vaunu oli kuormassa. Jos useamman vaunun letkaa piti hillitä, niin jarrumies joutui hyppimään monen vaunun vivulla.
	06.07.2007 00:55	Tapio Muurinen
		Mikäli olen selostuksista ymmärtänyt, niin reilu vuosi sitten keväällä Kaakkois-Suomen retkellä olleet kävivät Haminassa juuri tässä paikassa "kääntymässä".
	06.07.2007 00:48	Tapio Muurinen
		Näillä pienillä yksi- ja kaksiluukkuisilla ns. pykälälaivoilla vietiin valtaosa raakapuusta, eli pylväät ja propsit, Keski-Eurooppaan. Laivat lastattiin yleensä sulan veden aikana rediltä, eli lautta hinattiin laivan kupeeseen. Puita vyörytettiin vielä näihin aikoihin suoraan rautatievaunusta mereen, esim. kuvassakin näkyvältä laitimmaiselta raiteelta. Kaikki sopivat rannat olivat tällaisia purkausraiteita.
	06.07.2007 00:38	Tapio Muurinen
		Taitaa olla Pasilan Ardelt. Kaksihan näitä höyrynostureita oli, toinen oli Kouvolassa. Ja DDR:n tuotantoa, tosin Ardelt-Werke GmbH oli vanha saksalainen konserni jo 1900-luvun alkupuolella, mutta sitten kävi, niinkuin kävi.
	05.07.2007 22:06	Tapio Muurinen
		Talven ensimmäinen kunnon myrsky kaakon puolelta. Vaunujen akseleiden kohtaan suojaan lumi on pysähtynyt kinoksiin. Oikea valokuvaajan toivekeli.
	03.07.2007 10:44	Tapio Muurinen
		Linjaveturit saivat nuo tummat "baskerinsa" piipun päähän tavallisesti toukokuussa, riippuen kevään kuivuudesta. Kuvana kautena oli aina olemassa metsäpalovaara kipinöistä, joita voimakas puhallus syyti piipusta. Radanvarsipalot olivatkin yleisiä aikoinaan. Kipinäsihti toki vähensi tulopaloja, mutta ei sekään niitä kokonaan estänyt. - Eräs tapaus: Kouvola, heinäkuu 1964. P 1 läksi jatkamaan itään Ukko-Pekan vetämänä. Jo Utin välillä syttyi 4 paloa, Kaipiaisten ja Kaitjärven välillä syttyi 8 paloa. Kaitjärvelle tuli puhelinviesti useista palopesäkkeistä. Siellä kipinäverkko tarkistettiin. Kaitjärven - Taavetin väliltä löytyi vielä 5 paloa. Salpausselän kuivat kankaat olivat herkässä tilassa ja sammutusjunalle riitti töitä.
	02.07.2007 00:05	Tapio Muurinen
		Josko tuo Euraasian läpiliikenne alkaisi jälleen elpyä. Vuosituhannen alussa Nahodkasta Haminaan tuli viisi konttijunaa viikottain. Sittenhän ne kuljetukset loppuivat lähes kokonaan, kun naapuri nosti tariffit ja tullit sellaiselle tasolle, ettei junakyyti ollut enää kannattavaa. Saas nähdä, kuinka puutullin kanssa lopulta käy.
	01.07.2007 23:53	Tapio Muurinen
		Vaikka usein reistasin tästä ohi noihin aikoihin, niin eipäs vain jäänyt mieleen.
	01.07.2007 23:47	Tapio Muurinen
		Yli puolet Kouvolan Ristoista, joita siellä vielä oli muutama vuosi aikaisemmin, oli ripoteltu Riihimäkeen, Helsinkiin ja ties minne. Reilut 15 oli vielä kuitenkin jäljellä. Näille ei aina riittänyt vetohommia, koska kaikki Hr13:t olivat jo vuosia olleet käytössä. Niinpä näitä norkoili Vanhan tallin kaarella odottelemassa, josko vedettäviä löytyisi. Oli tyypillinen näky noihin aikoihin varsinkin viikonloppuisin. Lisää vetureita oli usein näiden takana tuossa koivujen alla.
	01.07.2007 23:32	Tapio Muurinen
		Jossain näillä paikkeilla oli viitisentoista vuotta aikaisemmin joukko käytöstä poistettuja Ristoja jo ikuisiksi ajoiksi jäähtyneinä.
	01.07.2007 11:10	Tapio Muurinen
		Olivatko katolla olevat opastimet tarkoitettu noille itäisimmille raiteille, 1A, 1B ja 1C (meniköhän näin?), vai olivatko nuo lisänä näille https://vaunut.org/kuvasivu/36685 jos pitkän junan veturista ei enää kunnolla edessä olevia valoja nähnyt, niin samat valot voitiin tarkistaa myös takaa katon reunasta?
	30.06.2007 22:43	Tapio Muurinen
		Huru on tässä 6-vuotias, Valmet 1960.
	30.06.2007 22:41	Tapio Muurinen
		Olen samaa mieltä, että tämä oli P 31. Vaunusto, mm. keltainen postivaunu ensimmäisenä ja pitkähelmainen Esslingen kolmantena kertovat sen puolesta, samoin lähtöraide.
	30.06.2007 22:25	Tapio Muurinen
		On sunnuntaiaamu. Kello on noin 10.15. Olimme tulleet Helsingin Kansainvälisille Messuille tällä junalla Inkeroisista. Seuraavana vuonna kävimme Navigare-67 venemessuilla. Silloin olikin kamerassa jo värifilmi. Muutamia kuvia siltäkin reissulta on tällä foorumilla ollut esillä. Messut eivät tietenkään olleet pääasia, vaan junamatka, jonka sai messulippua vastaan puoleen hintaan. Eihän se puolikas lasten lipusta paljoa tehnyt, mutta messulippu piti käydä ostamassa Messuhallista.
	29.06.2007 23:55	Tapio Muurinen
		Vuonna 1966 kyseinen juna (P 61) oli Rovaniemellä klo 9.15. Välin Kemi - Rovaniemi se ajoi tunnuksella H 61. Tällä välillä matka-aika oli kolme tuntia.
	29.06.2007 23:49	Tapio Muurinen
		Veturi on tässä lähes uusi, valmistunut edellisenä vuonna. Olihan se komea ilmestys tummien puuvaunujen edessä. Erityisesti kiinnittyi huomio sen tasaiseen, lähes huomaamattomaan liikkeellelähtöön. Jos oikein muistan, niin P 13/14 lakkasi kulkemasta kesän alussa 1969, esim. https://vaunut.org/kuvasivu/36939
	25.06.2007 23:55	Tapio Muurinen
		Rata on tässä noin 25 vuotta vanha. Alunperin se kiskotettiin vain 22 kiloisilla. 1946-47 saatiin alle 43 kiloiset raudat. Oli pakko, että raskaat sotakorvauskuljetukset voitiin hoitaa Lappeenrannasta Haminaan. 1960-luvun alussa Ristot hoitivat tavaralinjaliikenteen Kouvolasta Haminaan käytännössä kokonaan. Kouvolassa oliva tuolloin Tr1 sarjasta 1059-1096. Ne kaikki tuli nähtyä lukuisia kertoja. Joskus harvoin näkyi Helsingin tai Pieksämäen numeroita kyläilemässä, 1040- ja 1050-alkuisia. Vielä harvinaisempia olivat Hr1 ja Tr2. Harvoin näkyi täällä päin myöskään Hr12. Silloin kun se kävi, niin se oli aina samassa junassa muutaman päivän peräkkäin, ehkä koulutusajossa.
	25.06.2007 19:54	Tapio Muurinen
		Ja vielä yksi kuva, kun tullaan takaisin päin https://vaunut.org/kuvasivu/20866 Viidessätoista vuodessa kasvillisuus on alkanut vallata tilaa itselleen.
	25.06.2007 19:45	Tapio Muurinen
		Seuraava kuva väreissä näyttäisi tältä https://vaunut.org/kuvasivu/23028
	25.06.2007 15:55	Tapio Muurinen
		Rata on tässä kallion päällä. Oja on louhittu kallioon.
	25.06.2007 15:17	Tapio Muurinen
		Tätä kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/38559 voi sijoitella näkymään. Tosin kamerat ja polttovälit ovat erit.
	23.06.2007 13:17	Tapio Muurinen
		Voiman välitys korjattu. - Tämä juna kulki illalla niin myöhään, ettei missään kuvassa näy yksityiskohtia tarkemmin. Sivukuvia ei voinut saada.
	23.06.2007 13:05	Tapio Muurinen
		Jos tuollainen reissu tehtiin vaikkapa välillä 6.81-6.84, niin oli Dr13, mutta jos myöhemmin, niin Sr1:llä pääsi jo Iisalmesta saakka.
	22.06.2007 01:07	Tapio Muurinen
		Kuva voi tosiaan olla Frövin asemalta.
	22.06.2007 01:00	Tapio Muurinen
		Kun muistelen tarkemmin, niin tämä juna meni Gävleen eikä Uppsalaan. Ruotsissa julkaistiin "Turistit" kuukausittain. Muutaman sellaisen ostinkin, mutta nehän katosivat paperinkeräykseen.
	22.06.2007 00:56	Tapio Muurinen
		Ottamatta kantaa ilmansuuntiin, niin tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/38435 voi hyvinkin olla samalta asemalta. Tällöin olisimme juuri itsekin vaihtaneet "Sähkölätästä" pikajunaan.
	22.06.2007 00:50	Tapio Muurinen
		"Grängesberg"-yhtiö perustettiin jo 1800-luvun lopulla kuljettamaan rautamalmia rautateitse rannikolle ja edelleen Keski-Eurooppaan. Sillä oli myös oma laivasto. TGOJ:n ja SJ:n radat kulkivat monin paikoin rinnakkain Kopparbergiin saakka. Lisää mielenkiintoista löytyy vaikkapa täältä http://www.historiskt.nu/normalsp/tgoj/tgoj_historik_1.html Asuin työkaverini kanssa aivan tässä vieressä, entisen Nobelin tehdasalueen porttivahdin tuvassa. Oli mainio kämppä :)
	21.06.2007 20:29	Tapio Muurinen
		Kotka - Kuusankoski sai sähköt lokakuun alussa 1979. Senkin jälkeen ajettiin Kotkan junia vielä melko paljon Dr13:lla.
	17.06.2007 19:02	Tapio Muurinen
		Aivan tuliterä Dv12, samana vuonna valmistunut. Mukava katsella näitä Jarmon kuvia 70-luvulta.
	17.06.2007 18:56	Tapio Muurinen
		Tuosta hieman alempaa kuvattuna, kun ei ollut tätä siltaakaan, maisema näytti vaikkapa tältä https://vaunut.org/kuvasivu/24495
	17.06.2007 18:47	Tapio Muurinen
		On ollut vielä aika vilkasta Kantasataman raitapihalla 1990-luvun alussa, pönttörunkoja useita ja uusia Simmukoitakin punaruskeiden välissä. Tuttu maisema itsellenikin, varsinkin 1970-luvulta. Linkissä https://vaunut.org/kuvasivu/26683 vähän vanhempi kuva.
	16.06.2007 21:30	Tapio Muurinen
		Hieno juttu tämä, että saimme Jormalta Nyky-Kouvolankin kaavion, kiitokset. Itselläni on jonkin verran kuvia Kouvolasta 1960-70-luvuilta jolloin henkilöratapiha uusittiin. Varikko ja tavarapiha uusittiin myöhemmin. Mielenkiintoista sijoittaa kuvia oikeisiin paikkoihin. Mitä arvioin vanhan asemarakennuksen sijainnista täällä https://vaunut.org/kuvasivu/38127 , ei ihan pidä paikkaansa. Se oli ainakin mittansa keskemmällä. Olen sen joskus kuullutkin, mutta en nyt satu muistamaan.
	16.06.2007 11:22	Tapio Muurinen
		Kaavio vanhasta Kouvolasta! Erittäin mielenkiintoista. Kuvassa näkyy hyvin, kuinka Savonrata lähti heti I-raiteelta ylös luoteeseen. Vanha Kotkan rata kääntyi jo ennen As.l II etelään, ehkä raide 64 kaaviossa. Tosin onhan sijainti voinut muuttua jonkin verran yli 20 vuodessa. Vanha asemarakennus olisi nykyisten 2-4 raiteiden paikkeilla. - Kiitos Jormalle näistä kuvista.
	16.06.2007 00:04	Tapio Muurinen
		Nyky-Kouvolaa en tunne. Muutoksia tehtiin 1970-80-luvulla. Raiteistoja ja laskumäki uusittiin; kasvaminen itäänpäin, koska sinne on tilaa. Kuva on otettu pitkällä putkella, joka typistää. Ehkä tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/23671 auttaa jotenkin hahmottamisessa.
	15.06.2007 23:31	Tapio Muurinen
		Muistan, kun "ylileveistä" joskus puhuttiin ja kirjoitettiin lehdissäkin. Lauta- ja lankkukuormista saattoi siteet pettää tai propsit liikkua poikittain matkan aikana. Kuormapeittojen narut löystyivät tai irtosivat, ja pressut alkoivat lepattaa holtittomasti ja iskeä vaikka vastaantulijan silmille. Yleensä näin tapahtui pimeällä. Hk:n ja muidenkin kettingit piti muistaa jo purkupaikalla heittää silmukkaan tolpan ympäri. Viimeksi vielä vaunumies tehdessään junan lähtötarkastuksen katsoi, ettei irtonaisia kettinkejä roiku. Joskus niitä kuitenkin jäi. Sitten niitä tarttui kiinni kaikkeiin mahdottomiin paikkoihin.
	15.06.2007 21:45	Tapio Muurinen
		Jos höyryvetureita ei oteta mukaan vetovoimaluetteloon, niin 1960-luvulla, varsinkin sen alkupuoliskolla, Turun mootoripikajunia vetivät Dm4:t.
	15.06.2007 21:33	Tapio Muurinen
		Todella mukava nähdä tällainen kuva. Muutamia kertoja ajoin juuri noihin aikoihin Kuninkaantietä junan kanssa "kilpaa" Tippa-Rellullani. Hain sopivaa kuvauspaikkaa ja yleensä aina myöhästyin.
	15.06.2007 21:09	Tapio Muurinen
		Oliko näitä paperinkeräysjunia useampana vuonna? Yhden junan tiedän kevättalvelta 1965, Salla-Inkeroinen. Juna ajoi läpi Suomen ja "keräsi" asemilta sinne lastatut jätepaperivaunut. Juna saapui juhlallisesti Inkeroisiin ja edelleen Tampellan kartonkitehtaalle Hr13:n vetämänä, "lakaatein" koristeltuna, Muistaakseni n. 600 tonnia jätepaperia oli lastina. - Paikkaa on vaikea tunnistaa, mutta joku iso asema on kyseessä. Uudet asfaltoidut laiturit. Verkkoaidatkin estämässä ihmisiä pomppimasta laiturilta toiselle. Taustan peltomaisema ei sano minulle mitään. Onkohan Veijo itse Gb:n puskimella?
	13.06.2007 23:58	Tapio Muurinen
		Samaa katselin minäkin, että on siinä yhdelle Dv:lle ollut repimistä. Vanha kunnostamaton Rantarata, 200 km pätkäkiskoa. Normaalisti tässä illan laivapikajunassa oli 10-11 vaunua; ainakin viikonloppuisin, ja kaksi veturia. Matka-aika välille oli himpun alle kolme tuntia. Viimeisenä näyttää olevan yksi puuvaunu ja Moskovan vaunu.
	13.06.2007 20:41	Tapio Muurinen
		No pirskatti, minähän olen ottanut tämän kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/37601 juuri Jaanintientieltä.
	11.06.2007 23:34	Tapio Muurinen
		Tämäpä jännä. Heti tunnistin jotain tuttua kuvassa ja ajattelin, että joku muukin on käynyt samassa paikassa kuvailemassa.
	11.06.2007 23:26	Tapio Muurinen
		Kas vain, olinhan siellä minäkin (n. 15 vuotta sitten). Näiden juhlien ansiosta taitaa 2343 olla sivuston linssilude nro 1.
	11.06.2007 23:20	Tapio Muurinen
		Se III-luokka taisi jäädä pois jotain 1956. "Kovia" vaunuja käytettiin vielä 1960-luvulla ruuhka-aikojen lisävaunuina. Eräs mukavimmista junamatkoista oli, kun matkustimme sellaisessa pääsiäislomalle Kuopion Asekoulusta Kouvolaan P 76:lla https://vaunut.org/kuvasivu/21507
	11.06.2007 14:56	Tapio Muurinen
		On varmasti, koska kiskoja katkeili ennen Hurujakin. Esimerkiksi 1950-luvun puolivälissä katkeamisia sattui jopa tuhansia vuodessa.
	11.06.2007 14:50	Tapio Muurinen
		Tässä kuvassa on hyvin mahdollista, että kuljettaja katsoo omalta puoleltaan, että joko on oiennut, jos juna on lähtenyt Poitsilan ratapihalta. Edessä on laskua Savilahden pohjukkaan. Kaarteesta alkaa 10 promillen nousu Salmenkylään. Tässä höyryvetureiden oli hyvä satsata mäkeen. Joskus maailmanaikaan (1950-luvulla ?) hiilijuna oli juuttunut pimeällä nousuun. Yksinäinen Satikka oli saanut luvan lähteä varovasti hiilijunan perään. Se olikin törmännyt siihen, mutta onneksi vauhtia ei ollut paljoa, joten tapauksesta selvittiin säikähdyksellä ja puskimien vääntymisellä.
	11.06.2007 14:37	Tapio Muurinen
		Mukava lukea teidän, ammattilaisten, kertomuksia. - Tätä ratapenkkaa ei enää ole. Paikalla on osan matkaa nykyisin pyörätie, jolta osin penkka on alennettu. Uusi rata koukkaa vasemmalta, lähempää taloa. Linkkikuva https://vaunut.org/kuvasivu/18467 on suurinpiirtein samalta tasalta. Siinä näkyvä sankka lehtipuusto oikealla jokseenkin 2343:n edessä.
	11.06.2007 00:21	Tapio Muurinen
		Sitä mukaa kun Hr12 sarjaa valmistui, lisääntyivät myös kiskonkatkeamiset. Todettiin, että veturi on liian raskas 43 kg:n kiskoille ja soraradoille. Käyttöä pyrittiin suuntaamaan 54 kg:n rataosuuksille, tai vauhtia piti laskea kevyemmillä radoilla. Esimerkiksi vuonna 1963 helmikuussa, kun lähes koko sarja oli valmiina, kiskonkatkeamia oli yli 400. 1962 helmikuussa niitä oli vain n. 290. Koko vuonna 1963 kiskoja katkeili 1600 kertaa. Sitten vähitellen katkeeamat alkoivat vähetä, kun sepelöinti ja 54 kg:n kiskotus lisääntyi.
	10.06.2007 11:04	Tapio Muurinen
		Eikun porukka on niin innoissaan, mikäpä ettei :)
	10.06.2007 10:59	Tapio Muurinen
		Itte Huru Kemijärvellä! Harvinainen kuva. Misi - Kjä sai 43 kg:n kiskot 1966, jolloin Hurullakin pääsi tänne ajamaan. 1970-luvun puolivälissä Kemijärvelle ajettiin lähes yksinomaan Sv12/Sr12-sarjoilla. Ounaskosken sillalla oli raskaille sarjoille alennettu nopeus. Olikohan sn 60 (?), en muista. Vain kolme (vai neljä?) vaunua on tullut etelästä perille saakka. Sininen laituriautokin on Fo-vaunun vieressä ottamassa matkatavaroita. - Kuvaaja tietää paremmin, mutta tuliko 59 Kemijärvelle saakka?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset