Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.05.2007 11:35 | Tapio Muurinen | ||
| Jaa, että tämäkin paikka loppuu. Vielä joku vuosi sitten tässä oli puupinoja ja oli kuormauspaikka. Tällä rahdalla on lastattu puujunia suoraan linjaltakin. Vaunuroikka on jätetty sopivaan paikkaan, missä on hakattu, ja ajokone on lastannut suoraan vaunuun. | ||||
|
16.05.2007 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä nykyaikaiset radat ovat niin samanlaisia, että on hankalaa saada oikein mistään kiinni, jos ei tunne paikkaa. Tällä vajaan 20 km:n mittaisella radalla on 17 erilaista siltaa. Pääkuvaussuunta on länteen, eli Juurikorven suuntaan - odotan vielä jonkin aikaa. | ||||
|
|
16.05.2007 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Korkilla on kuusi pistettä kasassa, mutta bonuksia ei tule. Vieläkö joku haluaa yrittää? | ||||
|
16.05.2007 00:12 | Tapio Muurinen | ||
| Vesiviskuri tämä on. Samanlainen on Enonjärvellä. Tämän pumppaamo oli n. 60 m:n päässä Myllyjoen sillankorvassa. Tosin tätä viskuria ei enää 1970-luvulla käytetty, ja muutenkin käyttö lienee ollut vähäistä. | ||||
|
15.05.2007 12:59 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava kuva ja keväinen tunnelma. Vaahterakin jo kukassa. Ensin ajattelin, että iltalaivalle ollaan menossa, mutta kuvateksti paljastaa, että onkin aamu ja painetaan rannasta asemalle. Kuljettajan paikka on näköjään tyhjä, eli ajetaan veturin toisesta päästä. | ||||
|
13.05.2007 15:51 | Tapio Muurinen | ||
| Sama systeemi se oli kuin Nom:eista muualle junaan, eli periaatteessa siinä oli "valtakuntien raja". Molemmissa oli omat henkilökunnat. Kuten kuvastakin näkyy, yhdistelmä on melkoisen pitkä. Huru-13 joutui tekemään tosissaan töitä, jos aikataulussa halusi pysyä. Junan pituus venyi joskus vähän liiankin pitkäksi. Ne pantiinkin pian kulkemaan kahdessa osassa. | ||||
|
13.05.2007 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, hankalat keliolosuhteet, silloin kun pyörä ei pidä, pitkän poutajakson jälkeen hiljalleen alkava sade tekee likaisen kiskonpinnan liukkaaksi, jos parivedossa toisen pyörät pääsevä sutaisemaan, niin toisenkin tehon putoavat, jos joku toinen juna samassa jaksossa haukkaa paljon virtaa ja jännite laskee. Onhan niitä erikoisia tilanteta, mutta ei kai niitä monesti vuodessa satu. Venäjän junillakin tässä baliisit sallivat vähän nostaa nopeutta mäen alla. | ||||
|
13.05.2007 10:33 | Tapio Muurinen | ||
| Tekisi mieli sanoa, että kuva https://vaunut.org/kuvasivu/23677 on samasta paikasta. | ||||
|
12.05.2007 11:47 | Tapio Muurinen | ||
| Kiristyvä kilpailu puunhankinnassa ja Venäjän markkinoilla pakotti Kuusankoski-yhtiön, Kymiyhtiön ja Voikkaan tehtaat miettimään yhdessä tulevaisuutta. Yhtiöt päätyivät kaikkien kolmen teollisuuslaitoksen yhdistämiseen ja näin saatiin alueelle suuri metsäteollisuusyhtiö 1904, Kymin Osakeyhtiö. | ||||
|
|
12.05.2007 11:45 | Tapio Muurinen | ||
| Voikkaankoski virtasi vapaana suhteellisen pitkään muiden alueen koskien ollessa jo tehtaiden käytössä. Vasta Savonrataa suunniteltaessa huomasi August Palmberg Voikkaankosken edullisen sijainnin. Hän ei kuitenkaan saanut lupaa tehtaan perustamiseen. Muutaman vuoden kuluttua valtiopäiväedustaja, lakimies ja liikemies Rudolf Elving lunasti Voikkaan molemmat rannat ja koskiosuudet. Voikkaalla aloitti hiomo ja yksi paperikone 1898. Neljän vuoden päästä paperikoneita oli neljä ja lisäksi sulfiittiselluloosatehdas. | ||||
|
|
12.05.2007 11:43 | Tapio Muurinen | ||
| Ruotsalainen Axel W. Wahren innostui puuhiokkeen ja paperin valmistuksesta Venäjän markkinoita varten. Kymi Oy perustettiin 1872. Wahren osti Kuusankosken itärannan ja perusti sinne paperitehtaan. Wahren toivoi rautatien rakentamista Otavan vahtituvalta tehtaalle. Senaatti päätti 1875 kuitenkin, että V-luokan asema perustetaan vahtituvalta vajaa virsta (n. 1 km) itään, Kouvolan kylään, puuhiokkeen lastaamista varten. Asema valmistui jo samana vuonna. Hioke kuljetettiin asemalle hevosilla. Vilkkaan vientiliikenteen takia jo vuoden kuluttua asema nostettiin III-luokkaan. | ||||
|
|
12.05.2007 11:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä yksinkertaisessa piirroksessa näkyy kauniilla tavalla Suomen teollinen kehitys. Se perustui vesivoimaan, metsiin ja kuljetusreitteihin. Kymijoki virtasi vapaana 1870, kun Riihimäen-Pietarin rata valmistui. Voikkaan- ja Keltinkosken välillä oli pudotusta 25 m puolentoista peninkulman matkalla. Näihin koskiin teollisuusmiehet suuntasivat katseensa. Lyhyessä ajassa koskien partaalle nousi neljä puuhiomoa. | ||||
|
|
11.05.2007 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Kun ajatellaan aikaa ennen 1964, jolloin Voikkaana ja Kuusankosken radat yhdistyivät, niin miljoonat sellu- ja paperitonnit on jouduttu painamaan Haarankallion vaihteen kautta Harjun asemalle jompi kumpi väli. Eihän tuosta Haarankalliosta ole Harjuun kuin n. 1,5 km, mutta kuitenkin. | ||||
|
|
11.05.2007 21:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on hyvä ja selväpiirteinen kartta. Minulle nämä Kouvolan-Korian-Kuusankosken-Voikkaan-Harjun-Multamäen eri vaiheet ovat olleet vähän sekavia, mutta nyt kokonaisuus alkaa hahmottua. Yksityskohdissa riittäisi tutkittavaa vaikka kuinka paljon. Tuosta Kouvolan asemalta kuvitellaan vielä loivasti kaartava rata Marjoniemen kentän sivuitse Tanttariin, joka oli siinä syksyyn 1961. | ||||
|
11.05.2007 20:52 | Tapio Muurinen | ||
| Se työkone on tällainen Sisu https://vaunut.org/kuvasivu/33280 Todennäköisesti on ilta/ viikonloppu, ja Tekari huilailee seisakerakennuksen edessä. | ||||
|
11.05.2007 20:44 | Tapio Muurinen | ||
| Oikea havainto pehtoorilta, kyllä siellä keulilla Iso-Huru yskii. - Paikallisjunissa useinkin näkyi porukkaa kesällä istumassa rappusilla, tupakalla tai muuten jäähdyttelemässä. Konduktööri velvollisuudesta sanoi ohimennessään, että "älkää tippuko" | ||||
|
11.05.2007 16:42 | Tapio Muurinen | ||
| Heti VT12:n alituksen jälkeen jäi oikealle, jyrkän törmän reunalle pysäkki-/lv-rakennus, mutta se oli hankalassa paikassa, koska rata oli ammuttu kanjoniin. Kumpikohan lienee ollut. Vanhan tiedon mukaan noilla paikkeilla on ollut myös sivuraide, koska raskaammat junat vedettiin Sitikkalan mäessä kahdessa osassa ja liitettiin ylhäällä taas yhtaan. | ||||
|
11.05.2007 16:29 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta samaisesta E:n ym. kirjasta pikavilkaisulla löytyy useita Sk-sarjojen vetureita, jotka olivat "rivissä" yli 60 v. Esim. Sk1 144, 64 vuotta. | ||||
|
|
11.05.2007 14:36 | Tapio Muurinen | ||
| Eikun hitsi! Olihan siinä valtatie 12:n sillankorvassa vielä 1970-luvun puolella Sitikkalan pysäkkirakennus pystyssä. | ||||
|
|
11.05.2007 13:39 | Tapio Muurinen | ||
| Mankala jäi vähän vieraaksi, valitettavasti. Se vilahti nopeasti ohi pikajunan ikkunassa. Paikka näytti idylliseltä; makasiini, seisakerakennus ja poikittain rataan nähden oleva asuinrakennus niiden takana (kuvassa katto näkyy). Rakennuskanta 1910-20-luvulta. Uusi seisakekatos oli jo olemassa. Se näkyy harmaana oikeanpuoleisen opastimen takana. - Sitikkalan pysäkkirakennus oli samantyylinen. Se katosi jo joskus 1960-luvulla. | ||||
|
|
11.05.2007 11:33 | Tapio Muurinen | ||
| Kanoja minäkin veikkaisin, esim. Vr1 658 (1921-1974) https://vaunut.org/kuvasivu/27482 | ||||
|
|
11.05.2007 10:07 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä lähes samasta paikasta otettu kesäinen kuva https://vaunut.org/kuvasivu/19378 Odotellaan puolenvaihtoa. | ||||
|
|
11.05.2007 10:01 | Tapio Muurinen | ||
| Keskimmäisessä kuvassa näkyy perässä tuleva runko. Näyttäisi olevan Ei, ja oven raosta räppäsin. | ||||
|
|
11.05.2007 08:15 | Tapio Muurinen | ||
| Eräissä 1960-luvun mv-kuvissa asema ja makasiini ovat "tummasävyisiä", ilmeisesti punamulla maalattuja. Seuraavalla vuosikymmenellä väri vaihtui vaaleaksi. | ||||
|
10.05.2007 22:34 | Tapio Muurinen | ||
| Taitaa olla jo v.orgin-kaikkeuden vanhin kuva, jonka kuvaaja on seisonut kameransa takana. Mainioita tällaiset dokumentit. | ||||
|
10.05.2007 22:26 | Tapio Muurinen | ||
| Ihmeellistä tuo logistiikka. Siirrellään puuta äärestä toiseen. Piikkiöstä on lastattu puukuormia Heinolaan. No eihän Mylsästä ole enää kuin nelisenkymmentä kilometriä Sunilaan. | ||||
|
10.05.2007 22:15 | Tapio Muurinen | ||
| Taitaa olla itähämäläistä paikallismurretta. Entinen Kymi on Koria, ja nykyinen Kymi oli Karhula, no joo... | ||||
|
10.05.2007 09:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä kaarteessa oli kesäyössä mukava katsoa makuuvaunun ikkunasta, kun Huru veti kaukana pitkää P 63:sta. | ||||
|
10.05.2007 09:26 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä jäi jotain pähkäiltävää ääneen. Oliko Voikkaalla oma veturi, joka hoiti tavarajunat Multamäkeen ja päinvastoin? Se selittäisi myös suunnitelmat rakentaa lyhyempi rata Harjuun. Ja kuinka kauan Voikkaan radan yksityinen kausi kesti? Löytyyköhän mistään perimätietoa tai oikeaa tietoa. Tietäisikö Hannu tai joku muu? - Tämä kaikki siis ennen yhteyden valmistumista Kuusankosken kautta. | ||||
|
|
10.05.2007 09:13 | Tapio Muurinen | ||
| Meneeköhän Myllykoskelle? En tiedä, mutta haluaisin tietää. | ||||
|
|
10.05.2007 00:22 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavia kuvia nämä. Taitavat olla sivuston vanhimpia värikuvia, tai sieltä päin. - Paluuta värilliseen murkkuikään. - Otsolle vinkkinä, että vetoraide päättyy tuolla viimeisen puuvaunun jälkeen. Varmasti siellä penkan päässä on toppari. | ||||
|
10.05.2007 00:07 | Tapio Muurinen | ||
| Minulta löytyy useita kuvia Ka:sta uuden uutukaisina. Sarjan ensimmäinenkin 104001 (saksal.), ja kotimaisia. Kn ei tullut missään kamerani eteen. Varmaan jollain muullakin näistä on kuvia, mutta pidetään asia lämpimänä. Ajattelin panna jonkinlaisen vaunukavalkadin alkaen vanhemmista. Nämä "tuliterät" tulevat sitten aikanaan. | ||||
|
|
09.05.2007 23:56 | Tapio Muurinen | ||
| Kauan kesti, mutta pikkuhiljaa alkavat nämä Kouvolan, Korian, Kuusankosken, Voikkaan keskinäiset yhteydet minulle hahmottua - vähän hidas kun olen. Tuo Markon mainitsema Puumotti on ollut kätevä Voikkaan liikenteessä. Junahan joutui vaihtamaan menosuuntaa kesken matkan. Todennäköisesti sillä on ajettu myös Kuusankoskelle. Voi kuvitella myös hankaluudet Voikkaan tavarajunien vaihtaessa suuntia Haarankalliossa. Tuokin oli uusi tieto, että Kymintehtaalle oli oma raide Kouvolasta jo noinkin varhain. | ||||
|
|
09.05.2007 13:54 | Tapio Muurinen | ||
| Niinpä tietenkin. Olisi pitänyt ensin tutkia vähän karttaa. Päässä pyöri vain historiikista mieleen jäänyt lause "..liikenne loppui 1981 jatkuttuaan yhtämittaisena vuodesta 1902 alkaen." Eli ennen 1960-lukua Voikkaan tavara lähti aina ensin pohjoiseen, Savon radalle, sitten vasta etelään. Tuo oli hyvä korjaus. | ||||
|
|
09.05.2007 00:06 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassa koko vaunusto on vanhaa vuosikertaa noita viimeisenä näkyviä Ka/Kn-vaunuja lukuun ottamatta. Ne ovatkin sitten aivan uusia. | ||||
|
|
09.05.2007 00:02 | Tapio Muurinen | ||
| Historian tietona tähän voisi lisätä vielä, että Tanttarista Kuusankoskelle johtava Kymin tehtaan rata, 3,8 km, rakennettiin yksityisenä ratana 1891-92. Kouvolasta oli säännöllinen henkilöjunaliikenne tehtaalle 1949 saakka. Siitä ei ole tietoa, milloin liikenne on aloitettu. Ns. Voikkaan rata, joka myös rakennettiin yksityisenä sivuratana, valmistui kymmenen vuotta myöhemmin 1902, jolloin Kuusankosken rata oli läpiajettava. | ||||
|
08.05.2007 20:23 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä siellä jotain radan- tai vaihteenkorjausta tehtiin, ja vaunusiivooja-täti siirtyy raiteiden ja laitureiden yli puolelta toiselle. | ||||
|
|
08.05.2007 20:19 | Tapio Muurinen | ||
| Taustaa - koululaisten pitkä kolmen kuukauden kesäloma on lopuillaan. Olemme tulleet pikkuveljeni kanssa Piikkiöstä viikon-parin lomareissulta. Ensin Lättähatulla Karjaalle, josta P 32:lla Helsinkiin. Kuvassa Vv15 vetää ns. saksalaisvaunuja huoltoraiteelle ja Huru seuraa perässä. P 1:llä jatkoimme Kouvolaan 20 min. vaihtoajalla. Filmistä oli vielä vähän jäljellä; seuraavana päivänä kouluun. - No, sellaistahan se elämä on nykyäänkin :) | ||||
|
|
08.05.2007 17:15 | Tapio Muurinen | ||
| Voi kuinka mukava kuva! Ja entäs tämä "Voivotti", Seinäjoeltako tämä 1968 tuli, eli tuli ensimmäisena yhdessä 1970:n kanssa Haminaan, ja olivat siellä useaita vuosia parina. | ||||
|
08.05.2007 09:37 | Tapio Muurinen | ||
| Havainnollinen kuvakertomus Harjun maisemista. Kuvista näkee kuinka nopeasti luonto ottaa omansa. Oikea vuodenaika tehdä ratapenkkaretki ja tallentaa Savon radan legendaarisia maisemia. Puun ollessa lehdessä näkyvyys olisi ollut aika rajallinen. | ||||
|
|
07.05.2007 22:51 | Tapio Muurinen | ||
| Se purettu väli oli reilu 11 km, eli Koria-Voikkaa, josta puolet kiskotettiin uudelleen. Kuusankosken kautta rata oli koko ajan liikenteessä 1902-1981. Savon radan oikaisujen takia molemmissa päissä tapahtui muutoksia. Ennen lähtö eteläpäässä oli Tanttarista, mutta syksysta 1961 alkaen Kouvolasta, kun Savon rata pantiin kiertämään Kellokallion ympäri. Samoin pohjoispäässä vaihde siirtyi Haarankalliosta n. 3 km pohjoisemmaksi Multamäen asemalle Venekallion oikaisun takia. Venekallion/Multamäen tunnelihan valmistui vasta 1970. | ||||
|
07.05.2007 17:03 | Tapio Muurinen | ||
| Neuvostoliiton hajoamisen ja muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen Venäjä alkoi kehittää voimakkaasti öljytuotteiden vientiä Suomenlahden kautta. Omat satamakapasiteetti ei ollut siihen riittävä. Suomessa oli hyvät satamat ja pitkäikaiset suhteet. Muita suuria öljysatamia oli esimerkiksi Muuga ja Klaipeda. Vaikka Suomen vienti Suomen kautta oli vain muutamia miljoonia tonneja, oli se kuitenkin huomattava tuloutus VR:lle ja satamakaupungeille. Suurimmillaan Haminan kauttakulkuliikenne oli 1996, jolloin transitona meni ulos n. 2 milj. t. Lisäksi meni Neste Oy:n jalostamoille satoja tuhansia tonneja (varovainen arvio). Juurikorven-Haminan radan liikenne oli 9,6 milj. brt. Ainoa vuosi muuten, kun Hamina meni Kotkan edelle. Venäjä on kehittänyt omiaa öljynvientiään koko ajan. Vanhoja satamia on parannettu, kuten Pietari. Uuraaseen tuli öljysatama, jota ei siellä ollutkaa. Uusia on tulossa: Batareinaya, Ust-Luga ja Vistino. Koivisto uutena ja suurimpana vie jo nyt yli 40 milj. t. Kolmannen vaiheen jälkeen, 2010, vienti on 60 milj. t. Mainittakoon, että Venspilsin vienti romahti Koiviston valmistumisen jälkeen 80 %. Haminan kautta nesteitä menee nykyisin n. 1 milj. t. (suuruusluokka). | ||||
|
07.05.2007 11:15 | Tapio Muurinen | ||
| Kaunis kuin "Toukokuun yö". | ||||
|
|
07.05.2007 10:36 | Tapio Muurinen | ||
| Sellaisia ennusteita on näkynyt ja kuulunut, että liikenne Suomen puolella lisääntyisi jonkin verran. Venäjä alkoi tehdä Viron reiteillä "ratatöitä". Noin 10 vuoden takaisista huippuvuosista kuljetusmäärät ovat vähentyneet noin puoleen juuri liikenteen siirryttyä Viron puolella, ja myös Koiviston nestesataman valmistuttua. | ||||
|
|
07.05.2007 09:04 | Tapio Muurinen | ||
| Ennen dieselkaudella, jota kesti noin 20 vuotta, normaali junamitta oli 20 "Goboa", ja junapaino 1500 t. Nyt junassa on 50-60 vaunua ja painoa 4500 t. | ||||
|
05.05.2007 10:49 | Tapio Muurinen | ||
| Parinkymmenen vuoden ajan tännekin pendelöivät turvejunat Parkanon ja Seinäjoen välin suurilta turvetuotantosoilta. Käytetään täällä turvetta edelleen, mutta vähäisessä määrin menneeseen verrattuna. Koskahan muuten viimeiset turvejunat tällä ratapätkällä ovat liikkuneet? | ||||
|
05.05.2007 10:19 | Tapio Muurinen | ||
| Nooo.., tietenkin sitä perimmältään toivottiin, mutta myös sitä, että taipuma on sallituissa, eli ennalta lasketuissa rajoissa. | ||||
|
|
05.05.2007 00:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Pessankosken silta valmistui 1961/-62 taitteessa. Sillan kautta voitiin kuljettaa rakennustarvikeita ja koneita rakenteilla olevalle Kuusaanniemen tehtaalle. Vasta Rapakosken sillan valmistuttua kesällä 1964 tehtiin molempien siltojen koekuormitus kahdella Tr2 veturilla samana päivänä. | ||||
|
04.05.2007 23:01 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavastipa Joni kuvailit asian ytimen. - Ei junakuvia ilman kameroita; mukava muistella näitäkin aikoja http://members.fortunecity.com/canoneos/manuals/minoltaa5.html | ||||
|
|
04.05.2007 22:50 | Tapio Muurinen | ||
| Tanella hyvä huomio :) - Felica-kausi oli jo tässä vaiheessa ohi. Muistaakseni -65 kevättalvella se vaihtui kinokompaktiin (Minolta A5). | ||||
|
|
04.05.2007 22:04 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki me, jotka muistamme höyrykauden, ja muuttumisen dieseleiden kautta sähkökauteen, voidaan varmasti olla samaa mieltä, mutta kehitys kehittyy ja rautatiemaisema "köyhtyy". - Näinhän sen pitääkin olla. | ||||