Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	26.05.2014 23:00	Tapio Muurinen
		Nämä vekkiluukulliset olivat Saksassa valmistettuja: nrot 104101-104125 (25 kpl). Suorakylkiset olivat kotimaisia alkaen nrosta 104001, joka ehti liikenteeseen ensimmäisenä. Molempia alkoi valmistua kevättalvella 1964. Olen itsekin ollut välillä näiden kanssa sekaisin, lisäksi historiikissa VR 1962-1987 on väärä tieto, mutta näin sen pitäisi olla https://vaunut.org/kuva/58972?tag0=11%7CKa%7C
	26.05.2014 19:51	Tapio Muurinen
		Eiköhän tämä ole tämän kevään "onkireissulta" Kutemaisiin; jostain Saarijärven pohj.puolelta. Paikkaa yritän muistella tuon ison siirtolohkareen avulla, mutta en saa mieleen. Ihmeen kova puurahti on ollut hiljattain, koska kiskot ovat noin kirkkaat. Ja ratakin on noin puhdas kasvillisuudesta; ei puuntaimia eikä vanhaa heinää.
	26.05.2014 19:44	Tapio Muurinen
		Minun silmään puomi oli "kermankeltainen" niin kuin dieselvetureissa.
	26.05.2014 00:30	Tapio Muurinen
		Hiilirahti ylämaihin oli tässä jo hiipumaan päin. Ennätysvuosi oli 1963, jolloin hiiltä tuotiin satamaan 420000 t. Valtaosa lähti junakuljetuksina.
	26.05.2014 00:17	Tapio Muurinen
		Sylinteri tuli Yhdysvalloista ms Finnforestilla ensin Hanasaareen, josta proomulla Raumalle. Rautatiekuljetus vaati muutamin paikoin radansiirtoja ja alentamisia. Sylinterin paino 123 t.
	26.05.2014 00:05	Tapio Muurinen
		Kirkkaat kiskot, isot tonnikilometrit.
	25.05.2014 12:55	Tapio Muurinen
		Tommin kysymykseen: Oli yksi siirtokattovaunu Gmk https://vaunut.org/kuva/54708?tag0=11%7CGmk%7C mutta niitä tehtiin vain yksi koekappale v.1965.
	22.05.2014 23:05	Tapio Muurinen
		Joulukuussa 1994 tuli Vainikkalasta Mussaloon T2952 2xSr1:llä. Junassa oli 284 aks. ja painoa 5563 t.
	21.05.2014 11:27	Tapio Muurinen
		Juhani Katajisto kertoo höyrykirjassaan, että Pasilan Pekoilla ajettiin joitakin pikajunia Seinäjoelle n. neljän vuoden ajan 1957-61, kunnes dieselöinnin yleistyminen vei ne Seinäjoen suunnalta ja Pekoistakin puolet siirrettiin Kouvolaan.
	18.05.2014 13:06	Tapio Muurinen
		Risto on päässyt Kymistä "suorilla läpi" kun ei tarvitse tuon enempää puuskuttaa. Ratapiha on patoaltaan pinnan alapuolella. Loistava kuva jälleen! 70-luvun lopulla noita kalliolla olevia rakennuksia ei muistaakseni enää ollut. - Vertailu 40 vuotta myöhemmin, sama paikka: kallio alkaa peittyä lehtivihreään https://vaunut.org/kuva/92588?a=1
	17.05.2014 19:43	Tapio Muurinen
		Jäi laskuista pois nuo viisi ensimmäistä, nrot 43001-43005, jotka tilattiin Saksasta ja otettiin käyttöön v.1960. Ne olivat vähän lyhyempiä https://vaunut.org/kuva/21653?u=832&tag0=11%7CGks%7C Pasilassa valmistettiin v.1963-1968 600 kpl, nrot 43101-43700 Kuvassa niistä ensimmäinen https://vaunut.org/kuva/21654?tag0=11%7CGks%7C terässeinäisenä ja kokoharmaana.
	17.05.2014 12:24	Tapio Muurinen
		Vuosi 1968 oli viimeinen vuosi, kun Gks-vaunuja rakennettiin (k.o. vuonna 200 kpl). Näissä oli samat alustat kuin Hkk:ssa. Vain sarjan 20 ensimmäistä olivat terässeinäisiä ja -kattoisia, jotka maalattiin kokonaan harmaaksi. Muut 580 vaunua olivat alumiiniseinillä ja -katolla. Alumiinipeltiä käyttämällä vaunun taarapaino keveni n. 1,5 t. Vastaavasti kuormaa voitiin ottaa saman verran lisää; kuorma 26 t. Alumiiniseinät olivat huomattavasti keveämmät siirrellä kuin terässeinät. Haminassa ei katon kautta vaunuja purettu (ei voi sanoa, etteikö koskaan) kuten Kotkassa tehtiin kaupungin nostureilla. Ajan myötä alumiini patinoitui tasaisesti "likaisenharmaaksi" (näkyy oikean päädyn takaa neljännellä raiteella). Kuvassa on todennäköisesti sunnuntai-iltapäivä, jolloin koukkasin kotoani p-pyörällä vakioreitin sataman puolelle. Illalla sitten Kossilan bussilla Kouvolaan ja edelleen Vekaranjärvelle "toisiin töihin".
	16.05.2014 12:32	Tapio Muurinen
		Rautatiehallitus oli kesällä -67 (heinäkuu) antanut luvan näille raakaöljyjunille nostaa junapainot Jt:stä poiketen 1500 t:iin. Lupa koski rataosia Vainikkala-Hillo ja Vainikkala-Viheriäinen. Perusnopeus välillä Vna-Hillo sekä Vna-Riihimäki oli 48 km/t (vet. Hr13), ja Riihimäki-Toijala-Viheriäinen 44 km/t (vet. Hr12 tai 2xVv15).
	15.05.2014 00:08	Tapio Muurinen
		Tulen karaisemia, arvokkaan näköisiä herroja; 60-kymppisinäkin vielä jaksoivat painaa. Ikärasismia ei tunnettu. - Nykyään taitaa taas olla mahdollista jatkaa 60-kymppiseksi.
	13.05.2014 12:26	Tapio Muurinen
		Reino, ei mitään pirskatteja. Meikäläisten ikäsarjassa muisti alkaa tökkiä muutenkin. Eihän aina voi muistaa tilanteita tai vuosia, kuin "sinne päin". Suurin anti näissä kuvissasi saman aikakauden ansiokas dokumentointi, jota itsekin olen elänyt, sekä kuviesi kautta välittyvät tunnelmat ja ajatukset. Kiitokset näistä! - Jk. Olin 90-luvulla kesiä maastotöissä Iissä ja Yli-Iissä. Tuotakin siltaa tuli päivittäin ajeltua lukuisat kerrat.
	12.05.2014 13:47	Tapio Muurinen
		Riston savutuksesta ja sylinterihöyryistä päätellen näyttää, että olisi vaihtotyö käynnissä asemalla. - Tässä tien pohjoispuolella aivan radan varressa oli 90-luvulla autiotalo. Kerran poikkesin sen PuuCeehen asioille. Ovi avautui radalle päin. Siinä kesäiltaa ihastellessa ajattelin; olisipa tässä ollut oivallinen tarkkailupaikka höyryliikenteen aikoihin ja myöhemminkin.
	11.05.2014 23:01	Tapio Muurinen
		Ei kiskoja ja laippauria yleensä tarvinnut puhdistaa lumesta ja jäästä. Junaliikenne oli sen verran vilkasta ja maantieliikenne vähäistä, ettei haittaavaa jäätymistä päässyt syntymään.
	11.05.2014 22:53	Tapio Muurinen
		Meni niinkin myöhään kuin 1.1.1969, jolloin Suomi ilmoitti ettei sivupuskimia tarvitse kiinnittää. Kuormassa olevat puutavaravaunut otettiin vastaa ilman sivupuskimia 1.9.1968 alkaen.
	11.05.2014 12:51	Tapio Muurinen
		Oivallinen valinta viikon kuvaksi!
	11.05.2014 12:37	Tapio Muurinen
		Ei ole "Jonsson" (viisisakarainen tähti, J-kirjain keskellä). Haeskelin sopivivaa yhtiötä, mutta Esko tuon jo kertoikin http://de.wikipedia.org/wiki/Argo_Reederei Alukset olivat hyvin yleisiä kaakon satamissa. Useat olivat nimeltään A-alkuisia. Ne olivat n. 100 metrisiä, 2000-3000 dwt, ja rahtasivat vientitavaraa lähinnä Keski-Eurooppaan.
	10.05.2014 12:25	Tapio Muurinen
		Siteeraan alan miesten kertomia juttuja: Pena K (veljeni appiukko) kertoi Pikku-Truumannista, että sillä oli sellainen ominaisuus, että kun se oli jonkin aikaa seisoksissa, niin liikkeelle lähtiessä roiskahti savukorsteenista nokista vettä kuin ämpärillä heittäen. Jos koneen rampilla oli henkilöitä jotka eivät tuota ominaisuutta tienneet, saattoi heidän muotonsa todella mustua. Jotkin kuljettajat olivat tehneet jäynää ihan piruuttaan tietämättömille konduktööreille ja junamiehille. Pena kertoi myös eräästä lämmittäjästä jolla oli tapana, jos konduktööri unohti opastelippunsa veturiin, niin lämmittäjä nakkasi sen tulipesään. Oli polttanut monta lippua. Osmo H oli ollut lämmittäjänä Harri K:lle. Osmo kertoi, että kerran he olivat Pikku-Truumannilla työssä Jouko M:n ollessa kipparina. Kotkan ratapihalta oli kerätty pitkä roikka ja lähdetty kiskomaan sitä kohti Hovinsaarta. Pikku-Truuman oli vetänyt roikkaa junnaamalla. Junamiehet, Osmo ja Harri olivat pistäneet veturissa korttiringin pystyyn. Kipparin mielestä meno oli ollut liian verkkaista, ja hän oli vetäissyt valtaventtiiliä enemmän auki. Truumannipa olikin alkanut äksyillä, ruvennut lyömään ympäri ja matkanteko oli tyssännyt kokonaan. Harri oli sulkenut valtaventtiilin, korttikierros oli katsottu loppun. Sitten Harri sanonut Joukolle, että menes tähystämään tuonne roikan perälle, haetaan ratapihalta uusi vauhti. Näin oli tehty, ja uusi korttikierros oli pelattu loppuun Paimenportin jälkeen Hovinsaaren ratapihalla.
	09.05.2014 22:37	Tapio Muurinen
		Ilmeisesti sama veturi samalla pihalla kolmisen vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/55880?u=832&kv=1962&kv2=1965&paik=Kotka
	09.05.2014 18:12	Tapio Muurinen
		Äkkiseltään tulee mieleen Gb 55555 ja Gd 44444; Hdk 99999 ei tainnut olla.
	09.05.2014 13:28	Tapio Muurinen
		Veijolle kovin tuttu maisema, ja varmaan tuttuja olivat miehetkin. - Eli: kuljettaja, koneapulainen, konduktööri, pari junamiestä, normaalia tuohon aikaan.
	09.05.2014 12:53	Tapio Muurinen
		Rataosalle Iisalmi (etelävaihde) - Pyhäsalmi (Pyhäkummun erkanemisvaihde), A-rata, K30-kiskot, annettiin tammikuussa 1967 koeluontoinen lupa Vna-Rhe-Vna -koksijunille, jossa sallitaan näiden junien liikennöinti seuraavasti: "SNTL:n 4-aks. Vok-vaunuja, suurin sallittu aks.paino 20 t saadaan kuljettaa suorilla ja kaarteissa, joiden säde on yli 800 m enintään nopeudella 35 km/t sekä kaarteissa, joiden säde on alle 800 m enintään nopeudella 25 km/t. Radan tarkastuksiin ja lovipyöriin on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Jos kiskonkatkeamien todetaan selvästi kasvavan, on koksijunaliikenne keskeytettävä. Yli -20 asteen pakkasilla antaa ratapiirin päällikkö harkitsemansa nopeusrajoituksen" (Rt 96/428, 23.1.67). - Kuvassa https://vaunut.org/kuva/62442?u=2119&kv=1967 tämä aikansa "mahtijuna" matkalla pohjoiseen.
	08.05.2014 21:31	Tapio Muurinen
		Vedän Toijalan pois - liian vähän raiteita vasemmalla.
	08.05.2014 12:29	Tapio Muurinen
		Hienoja kuvia, jos/kun/vaikka peilikameralla (Rollei, Yashica...) otettuja. Itsekin kokeilin sellaista 60-luvulla. Tähtäämiseen piti totutella, koska kuva oli ylösalaisin ja vasen oli oikea :)
	08.05.2014 11:24	Tapio Muurinen
		Veturi oli Tampereen kirjoilla. Veikkaan Toijalaa (varauksin), suuntana pohjoinen.
	07.05.2014 23:43	Tapio Muurinen
		Antsa kyseli Kotkan Kivisalmen silloista https://vaunut.org/kuva/52265?u=832&paik=Kotka Menee arvailun puolelle, koska faktaa ei helpolla löytynyt. Hovinsaaren ratapihaa alettiin touhuamaan jotain 1936-37. Toinen silta tuli viereen ehkä samassa yhteydessä, siis ennen sotia. Alkuperäinen Kotkan rata kiskotettiin 22,343 kg/m kiskoilla. Seuraava kiskonvaihto K30:ksi oli v.1926. K43-kiskot tulivat 40-luvulla. Varmaan silta on ainakin kerran vaihdettu kantavammaksi kasvaneiden kuormien takia.
	07.05.2014 23:13	Tapio Muurinen
		Kommenteissani yllä on pari asiavirhettä: Suomalaisia Hdk- ja Hk-vaunuja alettiin varustaa Hdka- ja Hka-välivaunuiksi v.1966 lopulla (ei 1965). - Ja Risto ei ole ripustautunut "Stalinin korvaan", vaan Vgk:n keskuspuskimeen jonkalla eli apulenkillä (näkyy kuvaa suurennettaessa).
	07.05.2014 22:55	Tapio Muurinen
		Uskoisin, että sivupuskimet on asennettu vaunujen Suomeen tuloa varten, jos vaunuja ei voitu tuoda yhtenäisenä ryhmänä. VR joutui vastaanottamaan myös sellaisia uudempia vaunuja, joihin ei edes voitu kiinnittää puskimia. Tämän takia alettiin v.1966 lopulla varustaa Hdk- ja Hk-vaunuja automaattipuskimilla välivaunuiksi SNTL:n vaunuja kuljetettaessa. Vaunut sijoitettiin pääasiassa Vainikkalaan, mutta myös eräille suurille risteysasemille kuten Kv, Lr, Pm, Lh, Ri, Psl, Tku, Sk, Ol ja Jns, jonne vaunut tuotiin ryhminä, ja lajiteltiin välivaunujen kanssa edelleen määräasemille. Vaunujen palatessa takaisin itään oli välivaunut poistettava risteysasemilla, ja SNTL:n vaunut kasattava jälleen omaksi ryhmäkseen. Vainikkalan tehtäväksi sitä ei saanut jättää.
	07.05.2014 00:30	Tapio Muurinen
		P68 ko. vuonna tämä illan viimeinen.
	07.05.2014 00:25	Tapio Muurinen
		Hkk 111111; noitakin oli joskus mukava "bongailla".
	06.05.2014 13:29	Tapio Muurinen
		Ilman romantisointia; nuorukaisen oppivuodet olivat kovia, mutta tehokkaita. - Eikö vain kuvassa Jorman kollega "roiku" ikkunassaan käsivarret paljaaksi käärittyinä.
	05.05.2014 19:58	Tapio Muurinen
		Lämmittäjä on lisännyt juuri neljä lapiollista Ukko-Pekan kyltymättömään pesää. Savu värjäytyy hetkeksi mustanpuhuvaksi. Voi vähäksi aikaa istahtaa avoimen ikkunan ääreen vilvoittelemaan ja ihailla kesäistä maalaismaisemaa. Lämmittäjä ja kuvaaja huomaavat toisensa - kädet heilahtavat.
	05.05.2014 19:39	Tapio Muurinen
		Jimi: En millään voi muistaa yksityiskohtia, mutta muiden kuvien perusteella se sellainen "sekulijuna" - siis OIKEAN junan näköinen, kuten tuohon aikaan oli tavallista, Oli avokkaita ja umpisia, osa tyhjiäkin, ehkä osa oli menossa satamaan, osa tukkujen varastoihin. Säiliövaunuja ei tässä vuorossa kulkenut. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/19375 saattaa olla sama vuoro. - Paitsi, näyttäähän tuossa linkkikuvassa olevan muutamia kotimaisia pyttyjä ja naapurin Vokkejakin.
	04.05.2014 00:36	Tapio Muurinen
		Oikein, aamuhan tässä on kun Mussalosta (etelästä) on tulo. En lukenut edes kuvatekstiä.
	04.05.2014 00:31	Tapio Muurinen
		Se ensimmäinen silta, jota myös Hovilan sillaksi kutsuttiin, oli tuossa penkalla yli 10 vuotta. Taidettiin sille joku käyttö keksiä muualla, en muista.
	04.05.2014 00:26	Tapio Muurinen
		Tätä kuvaa katsoessa tunteet nousevat pintaan, melkein itku tulee.
	04.05.2014 00:23	Tapio Muurinen
		Hyvin on Risto laukottanut tosiaan loppumatkasta; yli 90 km/t parhaimmillaan. Tuo samainen 1039 oli kovin yleinen tässä junaparissa myös kesällä 1973. Suuri aikataulu-uudistus tapahtui 3.6.1973. Tämä samainen juna muuttui numeroksi 4321. Lähtö Yv 13:46, Phä 15:44 - 16:05, Krv 16:48 - 17:25, tulo Ilm 18:07. Eli kulki pari tuntia myöhemmin kuin tarkkailuajossa.
	03.05.2014 23:56	Tapio Muurinen
		Sambre & Moselle (belgial.). Olisiko kolmekymppistä.
	03.05.2014 13:35	Tapio Muurinen
		On Korkeakosken voimalaitoksen allas. Joki kääntää sillan jälkeen hieman vasemmalle. Voimalaitos jää parin ensimmäisen vaunun taakse puiden piiloon. Joskus kevättulvien aikaan vesi huuhteli sillan alarautoja. - Tuttu ja "herkullinen" kuvauspaikka itsellekin Kotka-vuosilta 1970-luvun lopulla, kuten Tuomaksen kuvastakin voi päätellä.
	03.05.2014 13:20	Tapio Muurinen
		Tässä kuvassa valotus on sattunut aika "kohilleen". Kamera oli Minoltan SRT 101 (runko käytettynä ostettu). Oli siinä Cd-valotusmittari, mutta objektiivi, halpa 350 mm/5,6 Soligor, oli käsisäätöinen. Aika usein tuli virhevalotuksia. - Kuvausalustana oli iso Baltian jääjärven pohjaan jäälautasta pudonnut siirtolohkare. Sitä monessa kuvassa käytin. Lohkare on edelleen olemassa (tarkistin viimeksi pari vuotta sitten sinisen makuuvaunun ikkunasta).
	03.05.2014 13:00	Tapio Muurinen
		On vain Risto-veturi pantu hyvään maisemaan. Mukavan lyhyt juna Hk- ja Hkk-vaunuineen. Onneksi Antero kiipesi koivuun eikä aurinko mennyt pilveen. Vuotta aikaisemmin kuvasin tätä samaa junaa Kiuruvedellä. Silloin numero oli 4321. Joskus myöhemmin numerointi muuttui toisinpäin 4312:ksi. Vielä kesällä 1975 tätä "Vieskan" järjestelijää vedettiin Ristoilla jonnekin syksyyn saakka, vaikka aikatauluihin se oli merkitty dieselille kesän alusta. Saattoi olla viimeisiä säännöllisiä Ristoilla vedettyjä tavarajunia.
	02.05.2014 11:28	Tapio Muurinen
		Outokummun kiisujuna Petäjävedellä v.1974 https://vaunut.org/kuva/24614?u=832&paik=Pet%C3%A4j%C3%A4vesi
	28.04.2014 22:45	Tapio Muurinen
		Värikuvat jatkosodassakin olivat harvinaisia. Värifilmejä saatiin saksalaisilta jonkin verran, eikä niitä riittänyt läheskään kaikille TK-kuvaajille. Filmit toimitettiin Saksaan kehitettäväksi. - Vaunu näyttäisi olevan välikorjattu Tampereella 6. (vai 8.) -41, joten kuva on sen jälkeen.
	27.04.2014 00:50	Tapio Muurinen
		Traktorit olivat 1960-70-luvuilla hyvin yleisiä vetopelejä satamissa. Lähinnä niitä käytettiin lastauskärryjen vetämiseen varastoista laivan kupeeseen. Kärryjä saattoi olla useita peräkkäin, ns. "kärryjunia". Traktoreissa oli keulassa erikseen rakennettu puskinlevy, jolla rautatievaunuja voitiin työntää tarvittaessa. En muista, että niissä oli erikseen vetolaitteita vaunujen vetämiseen; on saattanut jossain ollakin. Orasvuon konepaja käytti ainakin Fordin ja Valmetin traktoreita, joita varusteltiin satamatöihin sopiviksi Metsäkylässä Haminan pohjoispuolella (ent. Vehkalahti).
	26.04.2014 13:34	Tapio Muurinen
		Terävöitin ja vaihdoin alkuperäisen kuvan, joka näytti hieman tuhnuisesta. - Jostain LK:n pikku-uutisesta muistan, kun belgialainen rinkkapari oli päättänyt ylittää Ounaskosken sillan tuota yläkantta pitkin, ehkä maisemat näyttivät sieltä paremmalta. Se sattui juuri tämän P64 tuloaikaan illansuussa. Joku oli heidät huomannut ja käynyt ilmoittamassa läheiselle poliisiasemalle. Poliisit pyysivät kauko-ohjaajalta junan pysäyttämistä, joka onnistui Nivavaaran lv.:lle. Sillan päässä poliisit pitivät turisteille vähintään nuhtelevan puhuttelun.
	26.04.2014 13:23	Tapio Muurinen
		Kyllä kai tuo oli vanha LKS, ennen kuin uutta alettiin pystyttää Ounasvaaran puolelle 1980-luvun alussa. Nythän tuo on yksi Rovaniemen terveyskeskuksista, Sairaalankadun terveyskeskus.
	23.04.2014 23:49	Tapio Muurinen
		Sellaiset vermeet, että juuri noin minäkin sen ajattelin tapahtuneen. Vastapainovaunussa oli jossain myös kirjallisia käyttöohjeita, vai koskiko ohjeet vain kuljetusta, ei jaksa muistaa. - Jos kuva olisi 20 vuotta nuorempi, niin suoraan nosturin takana, kallion reunalla kokoaisi Haminan nykyinen punatiilinen asemarakennus.
	23.04.2014 14:49	Tapio Muurinen
		Korjaus kommenttiini 22.03.2013: Rovaniemen ratapihalla vain r.8 ja r.9 kiskotettiin K43-raudoilla v.1965. Muilla raiteilla noudatettiin K30-kiskotuksen nopeus- ja akselipainorajoituksia. Rovaniemeltä Misiin oli sorapohjainen K54, myös Nivavaaran, Kuluksen, Vian ja Misin II-raiteet.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset