1642-98269 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.04.2007 12:45 Tapio Muurinen  
  Juu, kyllä sen voisi korjatakin, mutta kustannusarvio on n. 100 eur. Ostin tilalle kaksi vähän parempaa käytettyä runkoa. Ne pitäisi vain käyttää huollossa.
kuva 06.04.2007 12:29 Tapio Muurinen  
  Jos kuva olisi vuodelta 1964, niin harvinaisuus kaikenkaikkiaan. Lähes uudelta näyttää joka tapauksessa. Uutukainen esiteltiin Helsingin asemalla ilman sisustusta maaliskuussa 1964, jolloin numerot olivat päissä. Kesäkauden alussa alkoi matkustajaliikenne.
kuva 05.04.2007 17:58 Tapio Muurinen  
  Eräässä kirjassa on sodanaikainen peitepiirros, jossa alkuperäinen Kotkan rata on vielä olemassa. Se lähti kuvassa reilusti vasemmalta, eli näiden huoltoraiteiden lounaisreunasta. Linjaus oli kutakuinkin Kotkankalliontie-Vahterontie-Kiehuvantie, liittyen Kiehuvassa nykyiseen rataan Myllykoskentien alikulun pohjoispuolella. Todennäköisesti vanhaa ratapohjaa on ainakin osittain käytetty nykyisten teiden pohjana.
kuva 05.04.2007 13:53 Tapio Muurinen  
  Arvelua: Ilmansuunta on kyllä oikea, mutta se uusi lähtö Teholasta Inkeroisiin valmistui jo yli 70 v sitten. Tässä pölkytkin näyttävät vielä aika ehjiltä ja puusto on pientä, joten paljon nuoremmaksi pistoraiteeksi arvelen. Tosin voihan olla, että samaa suuntaa on käytetty vielä kauan johonkin tarkoitukseen.
kuva 05.04.2007 13:38 Tapio Muurinen  
  Aivan oikein, tuijotin vain aseman kelloa, ja nämä tulopuolen raiteet jäivät huomaamatta. Muuta uskottavaahan kommentissani ei ollutkaan, kuin tuo lähtöaika. 77 meni tosiaan Kouvolaan kolmena, josta Savonlinna jatkoi itään ja Kuopio/Joensuu pohjoiseen (siis ennen Parikkala-Onkamoa).
kuva 04.04.2007 21:01 Tapio Muurinen  
  Ehkä MK 77 Kuopioon, lähtöaika 15.30.
kuva 04.04.2007 20:59 Tapio Muurinen  
  Mukava havainto. Ei tuollaisia ole joka tytöllä. Olet ehkä nähnyt Oulusta siirrettäviä vetureita. Jonkinlaista suojausta ja valmisteluja varastointia varten tehtiin Iisalmessakin, vaikka suurin osa suojattiin Pieksämäellä.
kuva 04.04.2007 19:02 Tapio Muurinen  
  Vielä eräs yleiskuva osasta veturien säilytysaluetta https://vaunut.org/kuvasivu/23515
kuva 04.04.2007 18:48 Tapio Muurinen  
  1980-luvun alussa alettiin miettiä varastoitujen höyryjen tulevaisuutta. Niitä oli yhteensä n. 170 kpl. Kokeeksi kunnostettiin tuttu Risto 1082, jonka herättely jälleen kulkukelpoiseksi vei n. 1 miestyövuoden Kuopion konepajalla. Vaikka veturit eivät olleet mitään ikäloppuja, oli aika ajanut niistä ohi. Mistä löytyy tulevaisuudessa kuljettajat, kattilasepät, missä kunnossa ovat veturien huoltolaitteet jne. VR:n sotilastoimistossa oli jo sellainen henki, ettei puolustusvoimat enää höyryhepoja tarvitse. 1984 päätettiin, ettei höyryvetureita tarvita, ja niitä alettiin vähitellen poistaa. Viimeisenä tyhjennettiin Kumisevan asevarikko Haapajärvellä syksyllä 1994.
kuva 03.04.2007 20:32 Tapio Muurinen  
  Lämminsävyinen iltatunnelma tutuilta kallioilta, kun aurinko on painunut jo Valtion viljavaraston taakse. Kontrastia antaa Kymen vuolas ja synkkäsävyinen elementti. Tästä paikasta saa näyttäviä kuvia, kuten tämäkin on. Tavarajuna jyrisee sillalle kolmen Dv:n voimin. Olisikohan kuormassa Heinolan Flutingtehtaan tuotantoa. - Eipä ole tullut käytyä paikalla ainakaan 20 vuoteen.
kuva 01.04.2007 20:54 Tapio Muurinen  
  Säiliöiden sotkuiset kyljet voivat johtua myös siitä, että vaunuroikkaa tönittäessä nestettä suorastaan roiskuu täyttöaukon kannen raoista. Aikoinaan vaunuja saatettiin myös täyttää liian täysiksi, ja lämpölaajenemisen seurauksena nesteet eivät mahtuneetkaan säiliöön - näin kertoivat.
kuva 01.04.2007 12:35 Tapio Muurinen  
  Tve3 468 (Vv13 1767) ja Tve3 476 (Vv13 1775).
kuva 01.04.2007 11:38 Tapio Muurinen  
  Ovako osti VR:ltä kaksi Tve3-veturia 1980-luvulla (olivat alkujaan Vv13-sarjaa). Taitavat olla juuri nämä.
kuva 01.04.2007 11:17 Tapio Muurinen  
  Ja vielä pitempi aika siitä, kun tässä oli lähteviä tavarajunia.
kuva 01.04.2007 11:11 Tapio Muurinen  
  Kyllä siitä Sm1:stä kuva löytyy, mutta on kovan työn takana. Se tuli vastaan talvella selatessani erään sanomalehden vuosikertoja. Olisiko ollut vuosi 1967?
kuva 31.03.2007 18:01 Tapio Muurinen  
  Jounin kysymykseen ei ole tarkentavaa vastausta, koska kuulin jutun eräältä sallalaisesta. Aikoinaan kelkat olivat vähän vikuroita. Pyrkivätpä ne joskus perä edellä kiipeämään puuhunkin.
kuva 31.03.2007 10:36 Tapio Muurinen  
  Nyt ei oli sitä "vaaraa", kuin radan ollessa aurattuna, että kaasuvaijerin hirttäessä kelkka karkaa omille teilleen. Näin tapahtui eläälle Salmivaaran miehelle, kun kelkkaa käynnistäessään se lähti ryntäämään täysillä kiskojen välissä ilman kuljettajaa. Kelkka löytyi vasta Kursusta, kun bensiini loppui.
kuva 31.03.2007 10:26 Tapio Muurinen  
  Kun puhutaan höyrykauden romantiikasta, niin varmasti se romantiikka oli muualla kuin höyryveturin hytissä. Kovaa ja raskasta työtä ennenkaikkea. - Tämä aika oli juuri murrosvaihetta, kun Haminan linjaliikenteessä siirryttiin höyryistä dieseleihin. Hieman yli puolet Hr13-vetureista oli jo valmiina. Vajaan kolmen vuoden ajan merkkasin vihkoon veturihavainot. Esimerkiksi maaliskuussa -65 (31 havaintoa) vain 5 käyntiä oli Hr13:a, mutta vuoden kuluttua, kun Kouvolassa oli 50 kpl Hr13:a, oli suhde jo päinvastainen. 20 havainnosta enää yksi oli Risto.
kuva 31.03.2007 10:09 Tapio Muurinen  
  Nuo ulospuhallukset juuri kuvaushetkellä olivat sellaista ajatuksen lentoa, jota joskus olen mietiskellyt. Muutamia kertoja sellaista tapahtui niin kesällä kuin talvella, ja pitemmän tai lyhyemmän seisomisajan jälkeen. Siitä vesi-iskusta olen kuullut. Sehän saattoi pahimmoillaan halkaista sylinterinkannen. Nykypäivän höyryjen kuvausajoissa usein näkee samoja tilanteita. Antavathan ne kuvaan hienon säväksen.
kuva 30.03.2007 22:30 Tapio Muurinen  
  Erästä höyrykuvaukseen liittyvää juttua olen joskus mietiskellyt. Tässäkin kuvassa se tulee hyvin ilmi, nimittäin nuo sylinterien poistopuhallukset. Muutamia kertoja sattui niin, että kuljettaja avaa hikiventtiilit, kun näkee kuvaajan tähtäilevän kamerallaan. Jäi jälkeenpäin mietityttämään, oliko se ystävällinen ele, sillä kuvaan tuli näyttävyyttä monin verroin. Normaalisti noin ei tapahtunut. Onkohan muilla vastaavia kokemuksia, ja mitähän sanoisi ammattimies Jorma T?
kuva 30.03.2007 22:09 Tapio Muurinen  
  Tämä kallio oli mieluinen paikka seurata ja kuvata toimintaa ratapihalla. Tämän päivän verailukuvaa samasta paikasta olisi hankala saada, sillä Haminan punatiilinen asemarakennus sijaitsee osittain tällä kalliolla. Toinen yhtä hyvä paikka oli Ristojen takana näkyvät kalliot. Niitäkään ei enää ole. - Tuore kesäinen kuva otettuna hieman kauempaa https://vaunut.org/kuvasivu/27834 ja sen jatkolinkki kertonevat hieman muutoksesta.
kuva 30.03.2007 17:56 Tapio Muurinen  
  "Lentävä tamperelainen". Tämän kuvan minäkin muistan, kun tilaus uudesta kiitojunasta tehtiin 1963 (?). Pikkupoikana kuvaa ihasteltiin, jos ei talteenkin leikattu.- Taiteilijan näkemys muutamia vuosia myöhemmin tehdystä sähkömoottorijunasta (Sm1) oli myös hieman toisenlainen, millainen siitä oikeasti tuli. Se muistutti pitkälti Dm4:ää virroitin katolla.
kuva 30.03.2007 15:48 Tapio Muurinen  
  Kuvat eivät todellakaan ole aprillia. 40 vuodessa talvi on siirtynyt 660 km pohjoiseen (oma empiirinen tuore havainto). Samana aamuna muuten kuvasin keväthuumaisen ukkometson kotipihallamme. Sitä monet kaverit koulussa pitivät aprillijuttuna.
kuva 29.03.2007 11:43 Tapio Muurinen  
  Jos lastauslaiturista vielä jatkan, niin sen sijainti https://vaunut.org/kuvasivu/23217 eli tuosta vaihdekopista vielä vähän matkaa Hämeentien sille päin. Sairaalaan tai sen voimalaitokseen mielellään yhdistäisi, jos vaikka halkoja tai hiiliä olisi aikoinaan purettu.
kuva 28.03.2007 23:03 Tapio Muurinen  
  Junan vieressä olevan raiteen ja lastauslaiturin merkitys ei minulle valaistunut. Lastauslaituri sijaitsi aivan TYKS:n lampökeskuksen kohdalla. Pääradan kaltevuus on melko jyrkkä Hämeentien sillan alla. Viereinen lastausraide on pengerretty vaakatasoon.
kuva 28.03.2007 16:32 Tapio Muurinen  
  Onnettomuuksiakin sattui, ja ainakin kerran Tornionjoki tulvi katkaisten radan. Silloinkin oli kolme nipussa. Seurauksena oli, että tulvan taakse jääneet veturit eivät olleet normaalikierrossa, ja Ouluun tuli veturipula.
kuva 28.03.2007 16:25 Tapio Muurinen  
  Kolme on näyttänyt useimmiten olevan pitkin talvea, mitä on tullut vilkaistuksi.
kuva 28.03.2007 16:18 Tapio Muurinen  
  Yhteensä niitä Eaov-vaunuja oli 70, mutta niitä vedettiin 30 vaunun junina 3 x Dv12:lla, jolloin junan kokonaispaino oli n. 2700 t. Se olikin siihen aikaan Suomen raskain juna
kuva 28.03.2007 16:09 Tapio Muurinen  
  Nykyaika tuleekin viiveellä https://vaunut.org/kuvasivu/26305
kuva 28.03.2007 16:08 Tapio Muurinen  
  Samasta paikasta pari muuta kuvaa; vähän puristettuna https://vaunut.org/kuvasivu/22750 ja tänä päivänä. - "Maailma muuttuu Eskoseni"
kuva 28.03.2007 10:40 Tapio Muurinen  
  Tämä rata vihittiin juhlallisin seremonioin samalla reissulla, kuin Parikkala - Onkamo, kesäkuussa 1967.
kuva 27.03.2007 22:32 Tapio Muurinen  
  Entivanhaan junien ja karjan yhteenotot olivat jokakesäisiä. Karja oli ulkona laitumella, rata vieressä, heikko aita, tai jostain pelästyneenä menivät aidasta läpi. Vetureiden karja-aura ei ollut turha keksintö. Se kehiteltiin jo varhain. - Noormarkku, syyskuu 1961: Lättähattujuna törmäsi lehmälaumaan. Liitevaunu suistui kiskoilta, vetovaunu vaurioitui.
kuva 26.03.2007 10:30 Tapio Muurinen  
  Määräasema: Hillo - Haminan satama - Hamina; sama paikka eri aikoina. Asemarakennus tosin muutti uuteen, nykyiseen paikkaansa 1980-luvun alussa. Haminan uusi syväsatama rakennettiin ennen sotia Hillo-nimiselle tilalle. Se oli myös entisen kotikyläni nimi.
kuva 26.03.2007 10:23 Tapio Muurinen  
  Tämä oli jo kesällä 2005 samannäköinen, esimerkiksi johdatellessaan T 3528:ssa paremmin meikattuja kavereitaan Turusta Karjaan suuntaan. Uudet jäähdyttimen pellit kiiltelivät keulalla jo silloin.
kuva 25.03.2007 23:23 Tapio Muurinen  
  Tampellalla oli näköjään vanhoja lappuja, koska kaikki laivat oli höyrylaivoja (s/s). Tämä "Herakles" ei kuitenkaan ollut se kuuluisa kahvilaiva, joka toi sotien jälkeen ensimmäisen kahvilastin, vaan seuraaja m/s.
kuva 25.03.2007 23:12 Tapio Muurinen  
  Tämän Gb:n seinään on vaihdettu uusi lapputeline. Se on samanlainen kuin esim. Hk:ssa https://vaunut.org/kuvasivu/35067
kuva 25.03.2007 22:56 Tapio Muurinen  
  Ai ja voi, kun etelässä on keväisen näköistä. Toissapäivänä oli Napapiirin tasalla muutamilla työpaikoilla virkistäytymispäivä hiihtäen, ja mitä parhaat kelit.
kuva 25.03.2007 22:44 Tapio Muurinen  
  Tämä vanhanmallinen lapputeline oli muistaakseni myös Hdk-vaunuissa. Se oli aika ojutta peltiä, pieni sadelippakin. "Verkkoläppä" lukittiin tuollaisella hakaskoukulla.
kuva 25.03.2007 22:38 Tapio Muurinen  
  Tämä kemiläistä paperia Haminaan tuonut juna oli joku pienempi erä, ehkä muutamia kymmeniä, korkeintaan satoja tonneja. Sellaista ei laivan erikseen kannattanut käydä hakemassa, jos sinne suunnalle ei ollut muuta asiaa. Junakuljetus oli järkevää sinne missä laiva oli. Vielä 1960-luvulla kovina talvina Perämeren satamat menivät kiinni, jolloin junakuljetukset Etelä-Suomen avoimiin satamiin lisääntyivät huomattavasti.
kuva 25.03.2007 22:29 Tapio Muurinen  
  Juu, entisinä aikoina vanhoja lappuja ei läheskään aina poistettu. Niitä saattoi tosiaan olla 3-5 vanhaa alla. Niistä näki, missä päin vaunu on hiljattain seikkaillut. Nykyisin laput ovat ilmeettömiä, tietokoneella tehtyjä tavallisia tulosteita. Eikä niitä läheskään aina enää ole.
kuva 25.03.2007 22:23 Tapio Muurinen  
  Tässä on jo niin paljon uutta asiaa, että menee oman hallinnan yli. Ilmeisesti säännöllinen linjaliikenne Antwerpeniin oli jo alkanut ja vaunut purettiin ensin A:n varastoon. Noista värikoodeista kuulen ensi kertaa. Aikoinaan äitini oli töissä Rauma-Repolan vientilautatarhalla. Pyysin häntä tuomaan käytetyt saatelaput minulle. Ne RR:n laput olivat komeita, mänty-hammasratas -painatuksella. Niistä sai myös kerättyä hyvän vaunukokoelman.
kuva 25.03.2007 18:22 Tapio Muurinen  
  Eräissä sodanaikaisissa valokuvissa näkyy, että vielä kesällä -42 asema oli rauniokasana. Pahoin hävitettyyn kaupunkiin palasi asukkaita verrattain vähän, myös jälleenrakennus oli vähäistä. Päinvastoin kuin maaseutukunnissa, joissa tuottava toiminta (=maatalous) saatiin nopeasti käyntiin. Tämä ei ole tieto, vaan uskomus, että väliaikaiset tilat tarvittaville asematoiminnoille järjestettiin ehjänä säilyneisiin osiin, kuten juuri oikeaan siipeen.
kuva 25.03.2007 13:41 Tapio Muurinen  
  Säännöllinen henkilöliikenne Haminan ja Inkeroisten välillä loppui 25.05.1968. RUK:n kurssijunat ajoivat vielä muutaman vuoden tämän jälkeen n. 1972 saakka kurssien vaihtojen yhteydessä.
kuva 25.03.2007 00:21 Tapio Muurinen  
  Sama mies asialla, Eliel Saarinen. Oikeassa siivessä on vielä vähän alkuperäistä jäljellä
kuva 24.03.2007 18:11 Tapio Muurinen  
  Hokkus pokkus - ei tarvitse - samoin minun kristallipalloni näyttää. P 123 on lähtenyt Paimiosta Turkuun kesällä 1992.
kuva 24.03.2007 18:04 Tapio Muurinen  
  Ei, pirskatti. Taisin sössiä tämän leikin. Kuvitellaan, ettei tuo kuutiorakennus ole punainen tai ei ainakaan tuon värinen. Anteeksi tahaton harhautus, mutta ei ole Salo.
kuva 24.03.2007 17:34 Tapio Muurinen  
  Erään kotkalaisen vek:in kanssa jutellessani jäi sellainen mielikuva, että Mussukasta ylös lähtevät junat olisivat valmiiksi ilmattuja. Vain jarrujen koettelu ja heti matkaan. - Nyt olen vähän epävarma.
kuva 24.03.2007 17:21 Tapio Muurinen  
  Kuva on 1990-luvulta. Taustalla näkyvä kulmikas rakennus, jota kuvittelin tiilen väriseksi; en ole varma sävytinkö oikein?
kuva 24.03.2007 09:36 Tapio Muurinen  
  Onkohan näitä ilmauslaitteita jo kuinka monessa paikassa? Mussalossa on, ja on kai muuallakin; Kilpilahti, ym ?
kuva 23.03.2007 00:44 Tapio Muurinen  
  Käyntisillalla on kuormanaluspuita l. pokkuloita, joita veturimiehet keräilivät, jos sellaisia sattui jossain olemaan hyljättyinä. Ne olivat hyviä polttopuita. Hamina oli 1960-luvulla Suomen suurin sahatavaran viejä ja pitkät puutavarajunat olivat jokapäiväisiä. Vaikka Vv14 olikin pieni kooltaan, oli se tehokas puurtaja. Moottori oli sama GM, kuin Dm3/4:ssa. Suuri kitkapaino saatiin massiivisilla lisäpainoilla. Veturihan painoi 40 t. Tässä tyypissä oli mekaaninen voimansiirto, joka oli hyötysuhteeltaan hieman parempi kuin muuten samanlaisessa Vv13:ssa. Se salli suuremman nopeuden ja oli vähän voimakkaampi. Heitot olivat ripeitä. Veturimiehet tykkäsivät tästä aikoinaan (vertailut olivat lähinnä höyryveturipuolella).
kuva 22.03.2007 22:08 Tapio Muurinen  
  Olihan tässä tietynlaista ärhäkkyyttä, vaikka liikkeet olivatkin verkkaiset - Vv, murinamylly, ryykkirauta, pässi... Kerran istuimme uimapaikkamme vieressä ratapenkalla kuivattelemassa itseämme. Erään pojan uimahousut kuivuivat kiskolla. Juna saapuu Vv:n vetämänä Summan tehtaalta ja housut saivat kunnon mankeloinnin. Niistä ei ollut sen jälkeen enää uimahousuiksi.
<<   >>