Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.03.2007 23:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva taitaa olla Aatsingin kylätien ja Kelloselän väliseltä pätkältä, jota porot mieluusti käyttävät ja väli pysyy avoimena. Kylätien jälkeen rajalle päin oli ylitettävä Aatsingin haudaksi nimitetty ruhje. Sen yli oli rakennettava pengerrys, jota pidettiin Suomen korkeimpana. Saattaa olla edelleenkin. Välirauhansopimuksessa NL velvoitti Suomea rakentamaan radan Kemijärveltä rajalle ja NL rakentaa omalle puolelleen. Sopimukseen kuului NL:n kauttakulkuoikeus Perämerelle. Aluksi suomalaiset rakensivat rataa verkkaisesti ja se kiskotettiin tarkoituksella vanhoilla Kruppin K25 kiskoilla (1882 ja 1888 vuosilukuja näkyy). Sidepulttejakin käytettiin vain yhdet kumpaankin kiskoon (vai olisiko materiaalipula ollut sodan jälkeen niin kova, että toiset poistettiin). Suomi ei kuitenkaan saanut purkaa kiskoja omalta puoleltaan. Sitä valvottiin ja linja täytyi pitää avoimena. Omalla puolellaan NL käytti raskaampaa kiskotusta, K43, jotka se käytti parempiin tarkoituksiin. Ehkä osa meni betoniraudoiksikin. | ||||
|
|
07.03.2007 21:31 | Tapio Muurinen | ||
| Kelloselästä Alakurttiin on noin 80 km. Alakurtista Muurmannin radalle, Rutsiin, on noin 100 km. Tällä välillä rata on kunnossa, ja enemmän tai vähemmän säännöllistä liikennettä. | ||||
|
07.03.2007 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Syyskuussa 1944 suomalaiset lopettivat täällä liikenteen hoitamisen, kun saksalaisilla oli vielä paljon kalustoa ja tavaraa radalla. Saksalaiset siirtivät oman komennusryhmänsä huolehtimaan viimeisten junien kuljetuksista, mutta syyskuun puolella kuitenkin. | ||||
|
07.03.2007 11:06 | Tapio Muurinen | ||
| Omaa aikakauttaan nuo majoitusvaunutkin edustivat. Kursseilla ja komennuksilla oleville tarjottiin edullista majoitusta talon puolesta. Sähkölämmitys ja valaistus konapajalta kaapelilla. Vesi tuli kantamalla ja heitettiin käytön jälkeen portaalta ratapihalle. Ajanvietteenä radio, sanomalehti ja korttipakka. | ||||
|
07.03.2007 10:12 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitoksia jälleen, saatiin ammatillista näkökulmaa. Tuokin kysymys ratkesi, vaikka näin kauan kesti :) | ||||
|
07.03.2007 08:42 | Tapio Muurinen | ||
| Samaan suuntaan n. 37 vuotta sitten https://vaunut.org/kuvasivu/30763 | ||||
|
07.03.2007 08:40 | Tapio Muurinen | ||
| Sama paikka n. 37 vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu/30764 | ||||
|
07.03.2007 08:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän voisi niputtaa muutaman kuvan, esimerkiksi https://vaunut.org/kuvasivu/31372 ja https://vaunut.org/kuvasivu/21367 | ||||
|
06.03.2007 21:41 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoisen kommenttisarjan saitte höyryveturien käytöstä (ja nopeuksista) 1950-60-luvulla. Kiitokset tilasojen penkomisesta. Tätyypä panna oikein muistiin. | ||||
|
06.03.2007 21:32 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvauspaikkaa voi vain laajasti pähkäillä, jos ei tunnusta taustalla näkyviä rakennuksia. Mikähän on kuvausvuosi, se voisi rajoittaa haarukointia. Taitaa olla kuitenkin yksiraiteinen rata. Pariraidetta rakennetiin vähitellen ja vasta 1954 Kv - Ri oli kokonaan kaksiraiteinen. Ajettiinko 15 - 16 t:n aks.painoilla Porkkalaan, vai vaihdettiinko kevyempi veturi eteen. Sitten jää vielä väli Kouvolasta Vainikkalaan. - Muuten, näitä vetureita oli sotasaaliina Riihimäen varikolla kolme. | ||||
|
06.03.2007 21:01 | Tapio Muurinen | ||
| Tuohon numeron sijaintiin ei oikein voi ottaa jämerää kantaa. Näyttää olevan vaihtelua. Omissa 1960-luvun kuvissa se on tuolla kaiteen yläpuolella. Samoin se oli Vr11:ssä. Kompurapäässä näkyi myös alhaalla olevia numeroita. Onkohan kaiteen paikkaa välillä muutettu joihinkin koneisiin ylemmäs, koska alapuolella oleviakin numeroita jossain näkyy, vai mahtuisiko numero tuohon tilaan? Taitaa olla jopa kaiteen takana (tai sitten kulmasta johtuva harha) | ||||
|
06.03.2007 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava nähdä tällaisia harvinaisia kuvia, joissa on jo vähän historian havinaa. Veturim hytin katto on hyvin kaareva. On ehkä jotain E-sarjaa, jos on niin vanha. Savupiipussa taitaa olla sadevesiläppäkin. | ||||
|
06.03.2007 10:34 | Tapio Muurinen | ||
| Resiinan 20-vuotisjuhlanumerossa (1989/2) on Nummelinin kuva samasta paikasta ja teksti "Dr13 2321 vetää ja Dr13 2349 työntää takaa -neuvostoliittolainen kiskonhiontajuna vaatii runsaastivetovoimaa saadakseen kiskot tasaiseksi Lavapuron mäessä" - Näyttäviä kuvia molemmat. | ||||
|
05.03.2007 18:55 | Tapio Muurinen | ||
| Vuoden 1987 lopulla Koskella pysähtyivät 132/133 (eivät kulkeneet lauantaisin). Tuolloin 133 pysähtyi vain tarvittaessa, mutta 132 pysähtyi vain sunnuntaisin. Olisiko samankaltainen käytäntö ollut loppuun saakka? | ||||
|
05.03.2007 17:23 | Tapio Muurinen | ||
| Näitä on joskus mukava tutkiskella, varsinkin jos on tuttu väli. - Esimerkiksi LT (lisätavara) 2305: Lähtee Korttiosta T1076:n ja H202:n saavuttua. Matkaväli Hyvinkäälle, jossa on vilkkuesiopastin ja varmuuslukittu pääopastin, on 10,5 km, ajoaika 25 min. Seuraavana Rajamäki, 13,5 km ja 23 min., sekä pysähdys tarpeen vaatiessa, koska on kohtaus T2304:n kanssa. Rm:llä on varmuuslukittu pääopastin kiinteällä valolla ilman esiopastinta. Otalammelle tullaan samoin kuin Rm ja odotellaan 9 min., sekä kohdataan H238. Otalampi on puhelinvartiopaikka. Lohjalle tullaan varmuuslukituksesta riippumattoman pääopastimen takaa, jossa on vilkkuvalo, jne.. Tuloaika Karjaan ratapihalle on 7.30. Kokonaismatka-aika 3 h 25 min tälle 101 km:n matkalle. Lohjan-Karjaan väli sai vasta noihin aikoihin raskaat 43 kg:n kiskot. | ||||
|
05.03.2007 10:04 | Tapio Muurinen | ||
| Jos kello on vajaa 8, niin tämä komea yökulkija voisi olla vaikkapa P14 Joensuusta (?) | ||||
|
05.03.2007 10:00 | Tapio Muurinen | ||
| Radan purkamista puuheenollen, tästä pohjoiseen purku ja kiskojen poiskuljetus tehdään vaikean kautta, jos silta poistetaan. Jospa ne (kiskot) jäisivätkin paikoilleen, mikä resiinaihmisille antaa pientä toivoa, mene ja tiedä. | ||||
|
|
05.03.2007 09:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän haluaisin kertoa erään mukavan muiston, jonka kertoi juuri 80 v täyttänyt eräs haminalainen entinen kuljettaja. He olivat tuoneet jonkun junan Ri saakka. Alkoi olla jo ilta eikä heitä huvittanut jäädä yöpymään kotoa kauas. Tallipäivystäjältä kysymään, että olisiko jotain takaisin viemistä. Tp katsoi, että onhan tuossa yksi Trumppa, joka pitäisi viedä Kouvolaan. Sillä sitten tultiin mitä muu liikenne ja kone salli (tarkemmat yksityiskohdat ovat unohtuneet). Samaisella kuljettajalla on Tumannin messinkikello koristeena pultattuna kotipihansa kiveen. | ||||
|
|
05.03.2007 09:23 | Tapio Muurinen | ||
| Siihen aikaan tämä kulki illansuussa. Lähtö Kv ennen klo 19, perillä n. 22.30 jälkeen. Lahdessa 15 min. pysähdys. | ||||
|
|
05.03.2007 00:16 | Tapio Muurinen | ||
| Jo 1950-luvun puolivälissä esimerkiksi T 2222:n perusnopeus oli 46 km/t. Se olikin "nopea vuoro", joka ajoi Kv - Ri välin pysähdyksineen n. 3,5 tunnissa. Yleensä Trumpan perusnopeus oli tuolloin n. 40 km/t ko. välillä. | ||||
|
04.03.2007 23:16 | Tapio Muurinen | ||
| Viime elokuussa kävimme tutustumassa seutukuntaan. Rakennus on yksityisomistuksessa ja jonkinlaisessa asuinkäytössä. | ||||
|
04.03.2007 23:11 | Tapio Muurinen | ||
| 3006 on tuonut junan asemalle, mutta ei paina sitä itse huoltoon. Toisessa päässä on Dv15, joka huolehtii rungon pois, mutta matkaveturi on lähtenyt heti perään. | ||||
|
|
04.03.2007 21:42 | Tapio Muurinen | ||
| Protosarjan ensimmäinen ja viimeinen. Nämä olivatkin sitten ahkerassa koekäytössä. | ||||
|
04.03.2007 21:36 | Tapio Muurinen | ||
| Suorastaan syleiltävän nostalgisia kuvia. Juuri tällaisena haluan muistella vanhaa Rantarataa pätkäkiskoineen, alkuperäisine rakennuksineen, pysähdystuokioineen matkustajien ja vastaantulijoiden takia. Silloin oli n. 1960-luvun puoliväli, kun muutamana kesänä matkustimme nuoremman veljeni kanssa Lätähatulla Piikkiöstä Karjaalle. Poikasten kirjoissa olimme silloin molemmat. Harmi vain (jälleen), kun niiltäkään matkoilta ei tullut otettua yhtään kuvaa. | ||||
|
|
04.03.2007 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Vai silleen :( | ||||
|
04.03.2007 21:22 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, tai ilman mitään saloja pumppailla resiinalla kauniina kesäpäivänä/-iltana, kunnes rata kokonaan pusikoituu tai kiskot viedään muualle. | ||||
|
28.02.2007 10:20 | Tapio Muurinen | ||
| Joutsijärvi ei ole enää vakituinen lastauspaikka, kuten ei ole Kursukaan. Näin oli vielä muutama vuosi sitten. Ehkä satunnaisesti voidaan lastata suoraan vaunuihin. Kuusamon tien varresta tuleville kuormille tämä olisi oikein sopiva paikka. | ||||
|
|
27.02.2007 13:35 | Tapio Muurinen | ||
| Myös Terolla oli oikea ilmansuunta. Maisema on tyypillisen "pohjoinen". Niesasta löytyy kuvakin https://vaunut.org/kuvasivu/15370 | ||||
|
|
27.02.2007 13:21 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä! Vaikka Olavi verhosikin vastauksensa konditionaalin ja veikkauksen taakse, en epäile, etteikö tietoakin olisi ollut. Joutsijärvi, ja Sallan suuntaan, vesitornin katolta kuvattu, tai mitä katosta enää oli jäljellä. Aika oli noin viikkoa ennen juhannusta. | ||||
|
26.02.2007 17:14 | Tapio Muurinen | ||
| Tälläinenkö oli se maamme kaupankäynnille tärkeä satama, joka pysyi auki ympäri vuoden. Vain poikkeuksellisen kovat jäätalvet Itämerellä saattoivat aiheuttaa tilapäisiä katkoksia. Kaikki muut satamat jouduttiin sitä mukaa sulkemaan, kun jäätilanne vaikeutui, ja kaikki liikenne kulki Hangon kautta, jos oli kulkeakseen. Myös työvoima muilta paikkakunnilta siirtyi Hankoon talviajaksi. Täältä lähtivät myös tuhannet siirtotyöläiset Amerikkaan nälän pakottamana parempaa toimeentuloa kovalla työllä hankkimaan. Monet loivatkin näihin maisemiin haikeat viimeiset jäähyväisensä. Kaluston perusteella sijoittaisin kuvan n. 1930. | ||||
|
26.02.2007 16:45 | Tapio Muurinen | ||
| 1970-luvun puolivälin paikkeille kuva sopisi. Laiturinäyttöjen seuraava versio oli jo 1977 käytössä. | ||||
|
25.02.2007 23:08 | Tapio Muurinen | ||
| Muutamilta matkoilta muistan nuo lähiliikenneroikat, jotka jäivät tuohon yöpymään, tai viettämään viikonloppua. Näköjään oli kolme runkoa peräti. | ||||
|
25.02.2007 22:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tarkempaa ajoitusta en osaa antaa, mutta mielenkiintoinen kuva. Dm4:n etupään kohdalla on vesiviskuri, jota en muista koskaan nähneeni. Samoin tuon tyyppisiä valaisimia en muista, ja laiturikärryssä on vielä kovakumipyörät. - 1950-luvun loppuun tai vuosikymmenten vaihteeseen myös minä tämän kuvan sijoittaisin. | ||||
|
25.02.2007 22:48 | Tapio Muurinen | ||
| Riihimäelle lähtevän junan numero on 9449, pysähdykset: Pasila, Kerava ja Hyvinkää. Onkohan sama juna https://vaunut.org/kuvasivu/33947 vai kulkiko näitä useampia? | ||||
|
25.02.2007 20:11 | Tapio Muurinen | ||
| Näin on tapahtunut monesti. Vasta muutama vuosi sitten Vgobo lähti Haminan öljysatamassa omille teilleen kiskoilla olleen jään takia. | ||||
|
25.02.2007 18:45 | Tapio Muurinen | ||
| Kulkee joka päivä ja on aamuyöllä Kotkassa Mussalon satamassa. | ||||
|
25.02.2007 18:18 | Tapio Muurinen | ||
| Laiva on tullut lasissa ahtojäiden läpi, koska maali on keulasta lähtenyt. Kiinnostuneille löytyy lisätietoja http://www.kommandobryggan.se/sol/silver.htm | ||||
|
25.02.2007 11:42 | Tapio Muurinen | ||
| Uutisoinneissa tapahtumasta jäi sellainen mielikuva, että veturit olisivat uponneet suohon, mutta pinnallahan nuo ovat. Tosin suolampi on toisella puolella, joten pehmeällä alustalla ratapenkka on osittain ollut, koska on antanut periksi. Veturien noston kannalta paikka kyllä hankala. Jopa noiden paloittelua suunniteltiin. Odoteltiin kuitenkin talven tuloa, että viereen voitiin rakentaa tarpeeksi vahva tiepohja suurille autonostureille, että ne pääsevät riittävän lähelle. | ||||
|
23.02.2007 20:13 | Tapio Muurinen | ||
| Radiolla ne käskyt kait nykyisin hoidellaan. Pari vuotta sitten kävin tuosta aidan yli maisemia kurkistelemassa. Ei kai tuota ohjauskatostakaan enää ole. En muista. | ||||
|
23.02.2007 12:23 | Tapio Muurinen | ||
| Hieman jatkoa edelliseen: "Sie bleiben während der Überfahrt in Ihrem Fahrzeug sitzen". Eli sama käytäntö tuonne Syltille. | ||||
|
|
23.02.2007 10:34 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavaa, että jotain vanhaa on säilynyt - käytössäkin? | ||||
|
|
23.02.2007 10:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tälläisista kuvista tulee helposti mieleen esimerkiksi autojuna Syltin saarelle, Hindenburgin patoa pitkin, Pohjois-Saksassa. Tuo pitkä kliffi ja dyynisaari sijaitsee vattimeressä Jyllannin niemimaan kainalossa, ja on hyvin suosittu lomailupaikka. Sinne mennään Saksasta vain junalla, joita menee kesäaikaan puolen tunnin välein. Ennen matkustajat istuivat matkan ajan autoissaan http://www.syltshuttle.de/site/syltshuttle/de/start.html En tiedä, vieläkö on sama käytäntö? | ||||
|
23.02.2007 10:13 | Tapio Muurinen | ||
| Samasta paikasta otettu kuva kolmisen vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu/31285 | ||||
|
22.02.2007 23:58 | Tapio Muurinen | ||
| "Ison Kirjan" mukaan Oku-Vnj välille vaihdettiin käytetyt 43 kiloiset 1964. | ||||
|
|
22.02.2007 19:49 | Tapio Muurinen | ||
| Eli monessa paikassa Hr/Dr13 on kuitattu, ainakin satunnaisesti. Lisään vielä listaan Kemijärven (mutta ei Salla), sekä Ilomantsin. | ||||
|
|
22.02.2007 10:21 | Tapio Muurinen | ||
| Hr/Dr13:n käyttö on minusta mielenkiintoinen aihe. Veturin käyttö rataverkolla on ollut laajaa. Olisi kai helpompi sanoa, missä sillä ei oltaisi liikuttu, jos vain oli ajotaitoisia kuljettajia. Jos ketä muuta kiinnostaa, niin esitän muutamia kysymymyksiä, ajettiinko Heinolan-Loviisan, Nurmeksen-Kontiomäen tai Haapamäen-Porin välillä, käytiinkö Hangossa, Uudessakaupungissa tai Kaskisissa? Muita käymättömiä paikkoja, jonne oli/on säännöllistä liikennettä? | ||||
|
|
21.02.2007 21:28 | Tapio Muurinen | ||
| Pelkkänä veturinako 2344 meinaa poistua Taivalkoskelta. Ei Ome-vanadiiniroikkaa saanut peräänsä. - Aika huikealta kuulostaa tuo koksijunan koeajo Haapajärven radalla varsinkin, jos junapainoa on ollut 1500-1800 tn, ja kun tietää kuinka mäkistä Saarijärven - Pihtiputaan väli on. | ||||
|
|
21.02.2007 15:36 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin, tekstistäsi muistan aikaisemmin lukeneeni, että Jyväskylän-Haapajärven radalla Dr13 on ajanut, ehkä ei kuitenkaan läpi, jos ei ole ollut tarvetta. Alunperin tätä tilattaessa oli lähtökohtana, että myös 30 kg:n kiskoilla voidaan ajaa koska sellaisia ratoja oli 1960-luvulla vielä runsaasti. Veturista tuli kuitenkin vähän liian raskas, mikä oli tarkoitus. Nopeutta taidettiin rajoittaa siitä, mikä oli sallittua kevyemmille akselipainoille. | ||||
|
|
21.02.2007 14:14 | Tapio Muurinen | ||
| Tämäpä mielenkiintoista, Dr13 uskaltautunut Taivalkosken radalle. No eihän se akselipainoltaan ole kuin hieman Dv12:ta raskaampi. Lieneekö ollut yleinenkin kulkija tuolla 30 kg:n kiskoilla? | ||||
|
20.02.2007 20:13 | Tapio Muurinen | ||
| Pasille täytyy valitettavasti myöntää, että vaikka melko paljon sillä suunnallakin tuli liikuttua, niin kuvia ei juurikaan ole - jonkimlaista saamattomuutta kai. Tai oikeastaan sitä toimintaa ei pitänyt kuvaamisen arvoisena, koska oli aina mielenkiintoisempiakin kohteita. - No, kerronpa kuvitetun sanallisesti: Hallan sahalla kävi monasti Vv14-tyyppinen, tummanvihreä veturi "Hallan veturi" puuvaunujen kanssa https://vaunut.org/kuvasivu/10787 Joskus junaa joutui Karhunsalmen sillalla odottamaankin, kun tieliikenne valoilla karkaistiin. Niinikään Hallassa purettiin proomuista raakapuuta, jotka vietiin lähitehtaille sitä varten varustetuilla pankkovaunuilla https://vaunut.org/kuvasivu/18986 Helilässä Vesivallintien tasoylikäytävällä, silloin Ahlstömintietä ei vielä ollut, autoliikenne odotti, kun Sunilan raskas sellujuna vyöryi kohti Kymin asemaa Move 90:n vetämänä https://vaunut.org/kuvasivu/9635 | ||||
|
19.02.2007 21:44 | Tapio Muurinen | ||
| Ehkä Veijo tarkoitat yo kuvaajaa, mutta vastaan omasta puolestani, että jo nähtyjen lisäksi löytyisi Kotkasta enemmänkin kuvia, mutta koska en ole kysynyt lupaa, haluavatko kuvansa nettiin, niin en ole selvästi tunnistettavia henkilökuvia tänne laittanut. Vaikka onhan monesta kuvasta kulunut aikaa jo 20-30 vuotta. | ||||