Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2007 21:44 | Tapio Muurinen | ||
| Ehkä Veijo tarkoitat yo kuvaajaa, mutta vastaan omasta puolestani, että jo nähtyjen lisäksi löytyisi Kotkasta enemmänkin kuvia, mutta koska en ole kysynyt lupaa, haluavatko kuvansa nettiin, niin en ole selvästi tunnistettavia henkilökuvia tänne laittanut. Vaikka onhan monesta kuvasta kulunut aikaa jo 20-30 vuotta. | ||||
|
19.02.2007 16:52 | Tapio Muurinen | ||
| Pikemminkin sinä olet oikeassa, mitä tulee noihin viljasiiloihin. Minä en enää muistanut, vaikka muutaman vuoden melkein vastapäätä asuin ko. vuosikymmenellä. Yleisesti puhuttiin myllyn rannasta - uuden näkkileipätehtaan punatiilistä seinää näkyy oikeassa reunassa, näin oletan. | ||||
|
19.02.2007 16:17 | Tapio Muurinen | ||
| Kommin junat tuskin edes pysähtyvät nykyään Kouvolassa, jos miehistön vaihdon takia. Ne vedetään yleensä suoraan Pieksämäeltä Mussaloon. | ||||
|
|
19.02.2007 16:12 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvin harvoin tänne enää tulee suoria junia, ei edes päivittäin - kuulemma. | ||||
|
19.02.2007 16:05 | Tapio Muurinen | ||
| Noista Sr1-vetoisista päiväjunista minulla ei ole tietoa, mutta veikkaisin, että Kotkan meripäivien aikana olisi joskus sellaisia Eil-junia vedetty. Sen sijaan 1980-luvun puolivälissä kulki sesonkiaikoina viikonloppujuna P 85/86, pääteasemat Rovaniemi ja Kotka, jossa oli pari makuuvaunua koko välin ja olisiko ollut yksi sininen päivävaunu. | ||||
|
19.02.2007 14:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassakin näkyy hyvin, kuinka neljä yläporrasta on peitetty kiipeilyn estämiseksi. Lisäksi tarrassa lukee "Kiipeäminen kielletty jännitteisen ajojohtimen alla" tms. Kyllähän tuosta Tarzan menisi, mutta se ei ole terveellistä. Nuo kiipeilyestot ja tarrat olivat heti alusta alkaen https://vaunut.org/kuvasivu/29734 , sillä vaunujen valmistumisen aikaan 1970-luvun alussa Etelä-Suomessa oli jo sähköistettyjä ratoja. | ||||
|
18.02.2007 18:49 | Tapio Muurinen | ||
| Kukka-asetelmathan ovat kauniita https://vaunut.org/kuvasivu/26549 :) Edellyttää terävyysalueen hallintaa ja/tai mahdollisuutta kuvata pienellä aukolla. - En malta olla mainitsematta, että vajaa vuosi myöhemmin seisoin tuolla sillan takana rantavedessä kevätiltana ja tähtäilin IC847:ää. Silloin ei ollut aivan näin vehreää. | ||||
|
18.02.2007 18:12 | Tapio Muurinen | ||
| Edelliseen kommenttiini jäi virhe, kun poistin P 65:n lauantailta. Kuvatekstissä saapuvien junien lukumäärä 5 on oikein. Tällainen tilanne oli esimerkiksi kevällä 1987. | ||||
|
|
18.02.2007 17:48 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvatekstissä mainituista junista puuttui P 85, joka toi autovaunun Kouvolasta. Se saapui P 59:n ja P 65:n väliin. Eli vilkkaimpaan aikaan saapui neljä autopikajunaa puolen tunnin välein, ja aamupäivän aikana yhteensä kuusi yöjunaa (lisäsin puuttuvan kuvatekstiin). Muina päivinä, mutta ei lauantaina, tuli vielä autovaunu Seinäjoelta P 63:ssa. | ||||
|
|
18.02.2007 17:30 | Tapio Muurinen | ||
| Kovin näyttää siltä, kuin ikkuna olisi ala-asennossa eikä heijastumaa ole kuten vieressä. Unohtelevaisia ihmisiä me aukokuskitkin olemme. Kerran näin Tampereella, kun eräs autonomistaja temppuili Gfot:in ylätasanteelle sammuttamaan autostaan valot. Auto oli lastattu Helsingissä tai Turussa. Tai sitten valot loistivat koko matkan yön pimeydessä, kuten Seinäjoen pohjoisen kaarteessa kerran makuuvaunun ikkunasta totesin. | ||||
|
|
18.02.2007 14:22 | Tapio Muurinen | ||
| Viereisellä raiteella puretaan ehkä tämän saman junan mukana tulleita Gfot-vaunuja. Niitä onkin näköjään kertynyt jo pitkä roikka. Usein näkyi 5-6 vaunua peräkkäin. Viimeksi saapuneiden piti ajaa kaikkien läpi. Tämä Oe on ollut viimeisenä ja siirretty omaan autopussiin. - Juhani näki aivan oikein. Oikeassa reunassa on kaksikin laatikkoauraa. Nyt en jaksa muistaa, joko niissä oli oma moottori, jolloin siipiä ja teriä liikuteltiin hydraulisesti. | ||||
|
18.02.2007 14:10 | Tapio Muurinen | ||
| Näissä neljässä kuvassa aikahaarukka on laaja. Noin 1985 - 1990. Ajallisia kiinnekohtia ovat paitsi tämän Gfo:n poistuminen liikenteestä, ratapihan valaistuksen uusiminen, (muistaakseni 1987), ja Oijustien silta taiteiden yli, jota kuvissa ei näy. | ||||
|
17.02.2007 15:29 | Tapio Muurinen | ||
| Aina kun näen kuvan tästä "Turun Prinsessasta", tulee mieleen matka lapsena perheen kanssa Piikkiön asemalta Turkuun joskus 1950-luvun lopulla. Mielelläni kuvittelen, että veturina olisi ollut juuri tämä (joku Hv se kuitenkin oli). Todennäköisesti se ei ollut ainoa Hv-veturin vetämä junamatka, sillä muutama vuosi aikaisemmin olin käynyt mummoni hautajaisissa Joensuussa, jonne matkustettiin junalla Kouvolan, Pieksämäen kautta. Ne ovatkin varhaisimpia muistoja junamatkoista. Tuosta ensimmäisestä yöjunamatkasta makuuvaunussa muistan oikeastaan vain veturista lentävät punaiset hiilet ja kekäleet sekä ylikäytävien kilkattavat kellot. | ||||
|
15.02.2007 21:06 | Tapio Muurinen | ||
| Se on kuin polkupyörällä, niin kovaa kuin jaksat polkea. Pikkupoikana, kun noita salaa lainailtiin, niin tuntui, että näillähän menee vaikka kuinka kovaa. Nyt vähän isompana ei ne niin kovaa menekään (20 - 25 km/t jonkin matkaa) | ||||
|
15.02.2007 20:59 | Tapio Muurinen | ||
| Entiselle kymenlaaksolaiselle tulee aina vähän alakuloinen olo, kun näkee kuvia tai kuulee juttuja Voikkaalta :( | ||||
|
15.02.2007 20:57 | Tapio Muurinen | ||
| Kevään mittaan pitäisi joku ratkaisu saada. On ehdotettu mm. oven muutosta käyntisillalta veturiin; tai "huulena", että pannaan kopukkavaunu veturin kumpaankin päähän, niin Cargon porukka voi matkustaa siellä. | ||||
|
15.02.2007 10:37 | Tapio Muurinen | ||
| Punaista väriä siellä ja täällä, valkoiset pyöränkehät vauhtiraidat ym. koristeet ja kiiltävä ulkopinta lisäsivät Popedan näyttävyyttä. Sehän oli omalla tavallaan suuruuden ja voiman symboli. Takana näkyvä suomalainen veturi on ehkä Hr1 1009. - Sain kuvat sähköpostilla pienessä koossa, mikä resoluutiossa näkyy. | ||||
|
|
14.02.2007 10:50 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä sopisi paremmin johonkin muuhun kuvaan; Sm1 tai Sr1-vetoinen Kotkan tyypillinen T-juna, mutta Kymin asemalla ollaan kesällä 1980. Kello n. 16.30, odotellaan H735 Kymiin. Samaan aikaan saapuu Kouvolasta hyvää vauhtia Kotkaan menevä tavarajuna, joka vasta asemalla aloittaa tiukan jarrutuksen, joka menee reilusti pitkäksi. Juna pysähtyy ja alkaa hitaasti peruuttaa. Asemalla saavuttuaan kuljettaja tulee ulos antamaan suorittajalle selvityksen: "Perkei, kun myö luultii, että se Motti oottaa meitä". - Samalla Motti jo saapuukin. | ||||
|
|
13.02.2007 22:22 | Tapio Muurinen | ||
| Timo muistaa tai tietää Lättien vaihtumisen virallisesti "Sähkömotiksi" (sellaisenkin nimityksen ammattislangilla kuulin) paremmin. Minä kaivelin hajatietoja jostain harmaan solumassan syövereistä, että Sm1:ä kokeiltiin jo aikaisemmin kaupallisessa liikenteessä joskus talvella, koska sellaisia matkoja on jäänyt mieleen. | ||||
|
13.02.2007 22:11 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka rönsyileekkin vähän kauas rautateistä, niin siihen aikaan, kun varjaagi- l. viikinkipäällikkö Rurik lähti Skandinaviasta (Ruotsista) perustamaan Novgorodia, ei junista osattu kuvitellakaan. Valloittajat olivat "soutajia" l. ruddareita. Venäjällä heitä kutsuttiin russeiksi | ||||
|
|
13.02.2007 10:11 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä on kaiketi aamupäivän toinen vuoro, joka lähtee tunnuksella H 733 takaisin Kouvolaan 9.30. Iltapäivällä oli vielä toiset kaksi vuoroa. Yhteensä 4 vuoroa päivässä, eli sitä kituuttamisen aikaa, jolloin puhuttiin vuosittain myös Kotkan henkilöjunien lopettamisesta. | ||||
|
12.02.2007 22:57 | Tapio Muurinen | ||
| Olavi Kilpiön perusteellisessa artikkelissa "Jatkosodan sotasaalisveturit" (Resiina 2/1987) on kuva samanlaisesta veturista. Sen mukaan tämä olisi Lokakuun rautateiden Eh (tai ylä-K), Kolomnan veturitehtaan tuote. Näitä saatiin Suomelle kolme kappaletta. Eu oli hieman erilainen, mm. kahdella isolla kuvulla varustettu. Se oli myös vähän isompi ja 10 t painavampi (142 t). Sitä oli vain yksi kappale. Molemmat olivat 0-5-0 akselistoltaan ja kuuluivat Suomessa Tr2-sarjaan 10.1942 alkaen. Kuvauspaikkaan en ota kantaa, mutta Muurmannin radalla liikennettä hoiti lähinnä "Kirovin rautatiet", ja hyökkäysvaiheen aikana suuri osa sotasaaliista saatiin etelämpää. Muurmannin radalla liikennöitiin, mm. Äänislinnasta, mutta siellä ei tehty suuria tuhoja. | ||||
|
12.02.2007 12:34 | Tapio Muurinen | ||
| Taustalla salmen takana näkyy Mussalon rantaa. Tuolloin Mussalossa oli muutamia omakotitaloja ja kesämökkejä. Oli siellä Mussalon kivihiilivoimalaitoksen yksi yksikkökin. Jään yli mentiin Mussaloon hiihtämään. Nyt sinne on meren yli tie, rautatie ja on siellä vähän muutakin. | ||||
|
12.02.2007 12:06 | Tapio Muurinen | ||
| Samoilta paikkeilta pari kuvaa noin 20 vuoden aikajänteellä: https://vaunut.org/kuvasivu/18745 ja vaikkapa https://vaunut.org/kuvasivu/18749 | ||||
|
|
12.02.2007 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva tavara peiteltiin Lainapeitteen tai firmojen omilla pressuilla. Välillä pressut eivät riittäneet koko kuormalle tai ajoviimassa ja kovalla tuulella nailonarujen solmut antoivat periksi, joskus koko pressu repeytyi. Sellaisenkin tapauksen muistan, kun Parkanon radalla repsottava peite sotkeentui ajolankaan ja katkaisi virran. (Itsekin lukemattomia tuollaisia peittoja sitonut ja aukonut kesätöissä) | ||||
|
|
11.02.2007 20:45 | Tapio Muurinen | ||
| Eikun vuotta aikaisemmin, eli jo keväällä 1971 jäivät Motit pois. | ||||
|
|
11.02.2007 20:42 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri näihin aikoihin jäivät viimeiset Dm4:t, "Motit" pois käytöstä ja kaikki Kotkan vuorot hoidettiin Lättähatuilla syksyyn 1979 saakka, jolloin Kotka sai sähköt. | ||||
|
|
11.02.2007 20:37 | Tapio Muurinen | ||
| Tätä vaunutyyppiä en sattunut kostaan näkemään. Ei kai näitä enää tuolloin montaa ollutkaan. Vanhan öljysataman raiteistolla, Myllyn rannassa, eli Vaasan Myllyn viljavarastot taustalla ja uusi näkkileipätehdaskin jo valmiina. Jep, jep. | ||||
|
11.02.2007 20:30 | Tapio Muurinen | ||
| "Gutsetin" sahalle tukkeja menossa. Ja kas, missä Hurun viheltimet ovat. Niiden sijaintiahan kokeiltiin myös tuossa, ennen lopullista sijoitusta katolle poikittain. | ||||
|
11.02.2007 18:08 | Tapio Muurinen | ||
| Tommi: 1960-luvulla satamiin tuli joskus pitkiä Gks-roikkia paperilastissa Ristojen vetämänä. Junan kasaaminen esimerkiksi Kouvolassa toi runkoon tavallisesti muitakin vaunuja. Takaisin päin oli useammin tyhjävaunujuna pelkästään Gks:ä, jota Risto veti. Tämän tilanteen jatkokuvissa näkyy, että vain alussa oli joku Gks, sitten muita umpivaunuja. | ||||
|
11.02.2007 17:50 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä lämmittäjä polttelee "Norttia", Risto hiiltä. | ||||
|
11.02.2007 12:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä maisema ehkä selvenee paremmin, kun viittaan kuvaan https://vaunut.org/kuvasivu/33454 Junat ovat matkalla eri suuntiin. Tässä Kupittaan liikennepaikkamerkki ja Turun esiopastin jäävät vieman ulos vasemmasta reunasta. P 128:n kuljettaja lisää portaita monta pykälää, ja viisari on kohta 70:ssä. Hr12 on tulossa samoilla paikkeilla vastaan https://vaunut.org/kuvasivu/22751 | ||||
|
10.02.2007 19:12 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ole purettu. Liikennettä on arkisin, joskus pyhäisinkin. Rata menee hieman viistoon tästä yli ja koivut peittävät loput. | ||||
|
|
10.02.2007 19:08 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä oli vähällä unohtua https://vaunut.org/kuvasivu/31238 | ||||
|
|
10.02.2007 19:06 | Tapio Muurinen | ||
| Työn sankareita kaikki https://vaunut.org/kuvasivu/31853 ja https://vaunut.org/kuvasivu/31858 | ||||
|
10.02.2007 19:01 | Tapio Muurinen | ||
| Tuttuja elementtejä maisemassa https://vaunut.org/kuvasivu/31846 | ||||
|
10.02.2007 18:59 | Tapio Muurinen | ||
| Näkymä Ylä-Keiteleelle lähes 50 v. sitten https://vaunut.org/kuvasivu/31856 | ||||
|
10.02.2007 18:57 | Tapio Muurinen | ||
| .., mutta tässä https://vaunut.org/kuvasivu/31847 se jo näkyisi tuolla metsän reunassa. | ||||
|
|
10.02.2007 18:55 | Tapio Muurinen | ||
| Linkkikuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/31854 tämä paikka jäisi aivan vasempaan reunaan, ehkä ei aivan mahtuisi kuvaan. | ||||
|
10.02.2007 10:57 | Tapio Muurinen | ||
| Joko tuollainen pysäyttää vaunun rajalle? Eikö toveri- venäläinen itse tarkista kalustoa yhtä holella kuin veli-suomalainen? Vai eikö siellä välitetä "pienistä"? | ||||
|
09.02.2007 10:17 | Tapio Muurinen | ||
| en oikein osaa hahmottaa, mutta onko Vt 6 ja nykyinen Savon rata kuvaajan selän takana? Kuvaussuunta noin etelään? | ||||
|
09.02.2007 10:03 | Tapio Muurinen | ||
| Juna on P 109/61. Lähtöaika n. 21.10 - 21.20. Mukana oli Rovaniemen autovaunu ja yksi makuuvaunu. Usein perässä oli myös erilukuinen määrä Gbkk ja Gblk kiitotavaravaunuja. Joku päivävaunuista jäi Tampereelle. Suurin osa, eli 109 jatkoi Joensuuhun. - Melkein kaikki historiaa. | ||||
|
08.02.2007 23:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos tarkennuksista. Muutin hieman kuvatekstiä. | ||||
|
|
08.02.2007 22:17 | Tapio Muurinen | ||
| Vahvan oloinen kuva kaikenkaikkiaan. | ||||
|
08.02.2007 22:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tuollainen olisi aivan unelma kesäpaikkana ja vapaalla. Tosin tekemistä kyllä riittäisi, jos paikat haluaa pitää kunnossa ja siistinä. Ja kunnon maakellarikin ilmanvaihtohormeineen. | ||||
|
08.02.2007 16:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvan saa klikattua suuremmaksi oikeasta alareunasta. | ||||
|
|
08.02.2007 16:35 | Tapio Muurinen | ||
| Se Turun esiopastin näkyy muutamissa kuvissani. En muista tarkaan, onko läheltä otettuja kuvia, jossa voisi erottaa yksityiskohtia? Se oli sitä pystylevyllistä mallia ja kaarteen takia suunta näytti kovasti "vinoon". Kyllä siitä ylikäytävälle värin erotti ja tiesi, onko kohta juna tulossa. Voin penkoa siitä jonkun kuvan lähiaikoina - tai mielellään minäkin näkisin jonkun muun ottaman kuvan ko. paikasta, jos kenellä löytyy - Kasarmin raidetta en "kuolemaksenikaan" muista, että se olisi ollut enää 1970. Olisin sen kyllä yleisestä kiinnostuksesta asiaa kohtaan sen huomioinut. Prikaatihan siirty Poriin jo 1966. Uskoisin, että vaihde ja ratakin putettiin pian kohta. Ehkä puhelinluettelon karttoja ei heti muutettu. Kari Savolan (2000) hyvä piirros alueesta 1930-luvulta, jossa rata hyvin näkyy http://www.utu.fi/aurora/6-2000/1934.jpg | ||||
|
07.02.2007 22:29 | Tapio Muurinen | ||
| Näin oli tosiaan 1960-luvun puolivälissä. Tämän junan kohdalla oli merkinnät: 1. ja 2. luokka, kahvi ja virvoketarjoilu, Teräsvaunuja - (ja samalla hinnalla:)). | ||||
|
|
07.02.2007 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä jäi pohdittavaksi ja epävarmaksi, olisiko tuo oikeassa reunassa näkyvä pätkä sittenkin ollut samalla PV:n raide, vaikka sijaitsi oudosti radan väärällä puolella? - Edellisessä tarkoitin tietenkin sitä kevyenliikenteen alikulkua Yo-kylän ja yliopistonmäen välillä. | ||||
|
|
07.02.2007 21:14 | Tapio Muurinen | ||
| Katsoin nykyistä karttaa, niin radan ja Helsinginkadun alikulku onkin muutettu n. 150 m Aurajoen suuntaan, l. voisi olla aivan lähellä tätä paikkaa. Vanha ylityspaikka näkyy hyvin linkkikuvassa. | ||||
|
|
07.02.2007 20:50 | Tapio Muurinen | ||
| Jos toisista kuvista yrittää saada muistille tukea, niin kuva voisi olla vielä vähän matkaa tämän junan etupuolelta https://vaunut.org/kuvasivu/31013 Kuvaajan selän taakse jäävät Kupittaan liikennepaikkamerkki ja toisella puolella ollut AGA:n valoesiopastin. Lisäksi jo rispaantunut varuskunta-alueen aita on jo loppunut ja vasemmalla alanurkassa näkyvä polku oikaisee Arvidsoninkadun päähän PV:n vaihdetta en enää muista 1970-luvulla olleen, mutta heti Aurajoen sillan jälkeen lähti teollisuusalueelle l. vastakkaiselle puolelle (oikealla) raide, joka näkyy aidan ja veturin välissä. Siinä oli välillä vaunujakin. Vatselantien alikulkuun, josta tuolloin mentiin tasossa yli, on noin 150 m (sanoisinko ?). Tämä oli herkullinen kuvauspaikka, josta on useita kuvia. Ehkä niitä vielä näkyy lisää silloin tällöin. | ||||
