225-42182 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.12.2006 11:09 Tapio Muurinen  
  Kuva on otettu jokseenkin suoraan pohjoiseen. Jos Juhanin tarkka silmä erottaa vasemmalla (koillisessa) kirkon tornirakenteita, niin siellä on Pyhän Ristin Kirkko, entinen venäläinen varuskuntakirkko, sittemmin myös Kouvolan varuskunnan kirkko, jonne olemme muodossa marssineet. Nykyisen se on Kouvolan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko.
kuva 20.12.2006 11:07 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoista olisi tietää, koska tämä otettiin uudelleen ajoon reilun vuoden kylmänäolon jälkeen. Olisiko peräti ollut juuri näitä aikoja, kun vetureita alettiin herätellä henkiin Kouvolassa? Viimeinen Haminassa olleista Hv3:sta tuotiin ajamalla omin konein.
kuva 20.12.2006 10:40 Tapio Muurinen  
  Nyt vasta huomasin itsekin tilanteen. Joku remontti on menossa. Lämpimänä kuitenkin.
kuva 20.12.2006 09:03 Tapio Muurinen  
  Tämä tuli mieleeni tästä kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/31893 koska Hv ja rouva Katajisto ovat samalla Vanhan tallin raiteella. Myös täällä https://vaunut.org/kuvasivu/31948 aihetta sivuttiin. Oma aikaisempi kuvani toiselta puolelta https://vaunut.org/kuvasivu/24032
kuva 19.12.2006 09:30 Tapio Muurinen  
  Tässä en ole vahvoilla, mutta yritän: Numero kertoo, että oli pääradan paikallisjuna (= Helsingin lähiliikenne). A = ei vakituinen, kulussa lauantaisin, sunnuntaisin ja kaksoispyhinä vain jälkimmäisenä. Esimerkiksi Rantaradan paikallisjunat olivat 300-sarjaisia. Jotenkin numerosarja määräytyi liikennepiirien mukaan.
kuva 18.12.2006 22:15 Tapio Muurinen  
  Kuvan Sr on vasta kaksi vuotta vanha (Lokomon valmistusnumero 600). Näin jälkeenpäin kuvia katsellessa kiinnittyy huomio vetureiden tummaan, lähes mustaan kattoon. Sama oli tuon ajan teräsrakenteisissa matkustajavaunuissa. Höyryvetureiden nokisavuilla ja vesisateella lienee ollut oma osuutensa.
kuva 18.12.2006 22:02 Tapio Muurinen  
  Kuva on minustakin hieno historiallinen dokumentti. Ei tarvinne mainita, mutta sanon kuitenkin, Kana on pääradalla Riihimäki - Viipuri (-Leningrad; jo tuossa vaiheessa). - Resiinavajassa on varmaan ollut useita resiinoita, 3-pyöräisiä ratavartijoille ja muille tarvitsijoille, vrt. "Ratavartijan kaunis Inkeri", sekä 4-pyöräisiä topparoikkaresiinoita (= osittain mielikuvitusta).
kuva 18.12.2006 10:12 Tapio Muurinen  
  Jäi aivan uteliaisuus päälle, että mikä on se Juhanin "varma" (ei välttämättä tarvitse vastata). Vasemmassa reunassa näkyy outo savupiippu? Kouvolan asemalle tehtiin muistaakseni oma sähkö jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Sähkölaitos tehtiin Kymi-yhtiön kanssa yhteistyössä ja avustuksella. Olisikohan laitos sijainnut tuossa?
kuva 18.12.2006 10:04 Tapio Muurinen  
  Juuri aioinkin heittää kommentin tuosta ikäkysymysestä, kumpi sai omansa ensin valmiiksi ja liikenteeseen, Valmet (2200) vai Lokomo (2201), mutta vastauksen saimme.
kuva 18.12.2006 00:27 Tapio Muurinen  
  Ja jälleen Juhanin kanssa samaa mieltä. Kuva on Vanhan tallin paikkeilta. Resiinavajan harjan kohdalla, kuvan keskipaikkeilla häämöttää Savon rata, jökä on jo kaartamassa jyrkästi kohti pohjoista. Ratakolmiossakin oli muutamia veturimiesten asuintaloja.
kuva 18.12.2006 00:21 Tapio Muurinen  
  Juu, ensin tuli mieleen, että Toralinna taustalla. Sitten vertailin muutamia kuvia, ja totesin ettei tämä olekaan Toralinna, vaan Kouvolan varikon suuri vesitorni.
kuva 18.12.2006 00:08 Tapio Muurinen  
  Näen kuvan ensimmäisen kerran ja samaa mieltä, että Kouvola on, juuri ennen sotaa, koska Ukko-Pekkoja oli jo liikenteessä. Pekka seisoskelee aivan Keskitallin kohdalla, samoin edessä näkyvä Jumbo. Sen vieressä oli vesiviskuri, joka kuvassakin erottuu. Asemarakennus sekä sen länsipuolella oleva ravintola ja odotushuoneet olivat tyyliltään samanlaisia, koristeellisia ja moniharjaisia, kattokolmiot ratapihalle päin. Se ravintolaosa tosiaan tuhoutui Talvisodassa, mahdollisesti 3.3.1940 Kouvolan suurpommituksissa (jo ei jo aikaisemmin). Vasemmallä näkyvä rakennus on veturimiesperheiden asuintalo. Mikäli tulkintani on oikea, niin Savon rata ja rata Kymin tehtaille alkoivat kaartaa juuri tuon talon kulmalta.
kuva 17.12.2006 13:25 Tapio Muurinen  
  Alkuperäinen kuva on epätarkka, mutta panin tämän dokumenttina aikakaudesta 40 vuoden takaa.
kuva 15.12.2006 21:28 Tapio Muurinen  
  Yleisesti ei paljoa kerrottu, että tuossa ylikäytävällä olisi sattunut yhteenottoja autojen ja junien kanssa, vaikka molempia liikkui paljon ja moniraiteinen tasoristeys oli hankala. Ilmeisesti siinä osattiin olla varovaisia ja liikuttiin sen mukaan. Kuvassa veturi on varmaan menossa. Auton kuormana saattaa olla kyllästettyä kovakuitulevyä "Insuliitiltä", Enson Korkeakosken tehtaalta, Kymin aseman eteläpuolelta. Matkaa on n. 10 km eikä hyvällä ilmalla kuormaa edes peitetty. Auto voisi olla vaikka jonkun paikallisen pikkufirman (veikkaukseni).
kuva 15.12.2006 09:43 Tapio Muurinen  
  Kävitte siis oikeastaan jo "Miljoonamöljässä". Siellä päässä on kaksi satama-allasta, jotka ovat vielä tavaraliikenteen käytössä. Tästä kalliolta oli aikoinaan mukava seurata vilkasta toimintaa ratapihalla ja satamassa. Kanat ja Kalkkunat, myöhemmin Vr11:t, Dv15/16:t touhusivat vaunuroikkien kanssa. Enimmillään niitä näkyi 4-5 yhtäaikaa.
kuva 15.12.2006 09:34 Tapio Muurinen  
  Näillä paikkeilla, en tohdi aivan sanoa, että juuri tässä, sijaitsee nykyisin Kotkan henkilöjunien tulo- ja lähtolaituri.
kuva 14.12.2006 23:27 Tapio Muurinen  
  Voi olla. Mutta olisiko ollut syytä, tai sitten kysymys tulkittiin väärin ja annettiin sen mukainen vastaus. Muistaakseni heitä oli vähintään kaksi, jos ei kolme. Ja se jäi erikoisesti mieleen, että väliajan he viettivät Rovaniemellä. Tuntui vähän erikoiselta järjestelyltä. Sen takia tuon mainitsin. Tottakai Iisalmesta jatkettiin sähköllä.
kuva 14.12.2006 20:28 Tapio Muurinen  
  Ovat näköjään Vesan ensimmäiset kuvat täällä. Mukava nähdä kuviasi "kultaiselta kuuskytluvulta"; ovat vielä oikealta suunnaltakin, kaakonkulmilta. Oli siellä vielä joku veturi lämpimänäkin, kun savu tai höyry noin leijailee. - Kylmäksi päästetyt höyryveturit ovat alakukoisen oloisia. Katsoin myös tuota Hv3:a. Se kuulunee siihen Hv3-kvartettiin, jotka viettivät aikaansa seitsemän Hv2:n kanssa joutilaina talvesta 1965 kevääseen -66 Haminan tallilla. Osa niistä herätettiin vielä palvelukseen.
kuva 14.12.2006 09:13 Tapio Muurinen  
  Eräällä matkalla seurasin, kuinka kaksi bernhardilaista saatiin yhteistyöhön (muuten koirien saamisesta matkaan ei olisi tullut kerrassaan mitään). Koirat pelkäsivät hillittömästi noita vaunun ritiläportaita. Omistajapariskunta kaivoi kasseistaan pyyheliinat, joilla portaat peitettiin, ja koirat loikkasivat vauhdilla kyytiin - sama vaunusta poistuttaessa.
kuva 13.12.2006 08:53 Tapio Muurinen  
  Noinhan se tietenkin jämptisti on. Aurinko oli jo noussut reilun puoli astetta alimmasta asemastaan ja laskuaikakin siirtynyt 20 min myöhäisemmäksi. Päivä oli kuitenkin synkkä kuin aitanpolku ilman emäntää. Jos olisi ollut selkeää, niin kirkkaana loistava taivaanranta olisi juhlistanut lähtöhetkeä. Aurinko oli jo painunut etelän vaarojen ja metsänrajan taakse. Tummia kohteita kuvatessa 1/60 sek oli jo lyhyt aika. - Tämä juna tuli ikäänkuin yllättäen selän takaa, enkä ehtinyt kunnolla tilanteeseen. Tarkemmat tunnukset jäivät havaitsematta.
kuva 10.12.2006 13:41 Tapio Muurinen  
  Kun Kotkan sähkörata valmistui syksyllä 1979, muuttuivat henkilöjunat Kv-Kta-Kv seuraavan aikataulukauden alusta Sm1:ksi. Siihen saakka ne ajetiin Lättähatuilla. Lättähattu käytti välille aikaa 1t 20-30min, mutta Sähkömotti meni reilusti alle tunnin; nykyisin jotain 45 min. Lättähattuun verrattuna eron huomasi selvästi. Kiihdytykset olivat niin äkäisiä, että tukitangoista sai melkein ottaa kiinni, jos satuit seisomaan. Keltakankaan suoralla vauhtia oli 110 - 120 km/t, ja autoista mentiin ohi "heittämällä" (= ensimmäiset Sm1 matkanani).
kuva 10.12.2006 13:26 Tapio Muurinen  
  Ja edelleen ymmärrykseni mukaan yksi tällainen parakki on edelleen olemassa Keitelepohjan aseman eteläpuolella, nykyisen ratapihan päässä (samalla puolella kuin asemarakennus).
kuva 10.12.2006 13:21 Tapio Muurinen  
  "Ison Kirjan" mukaan se Korpisen kulvertti on paljon pienempi kuin tämä, vapaa-aukko 7 m. Kun Korpisen isolta selältä puhaltaa, niin varmaan tarkkana on saanut ollakin. Talvella tällaisissa paikoissa jää on heikkoa virtausten takia, joten kiertäisin paikan minäkin.
kuva 09.12.2006 23:02 Tapio Muurinen  
  Timo, pannanpa mietintämyssyyn.
kuva 09.12.2006 22:57 Tapio Muurinen  
  Ymmärtääkseni tämä parakkikylä oli Ylä-Keiteleen pohjukan pohjoisrannalla, radan länsipuolella. Paljonkohan yhdessä parakissa asui miehiä? Onko taustalla uusi maantie 4-tieltä Kinnulaan, Lestijärvelle jne...
kuva 09.12.2006 22:51 Tapio Muurinen  
  Ratapenkkaa Keitelepohjan suunnasta rakennetaan. Asema on pian tuon kaarteen takana.
kuva 09.12.2006 22:47 Tapio Muurinen  
  Tämäkö tehtiin kuivalle maalle? Ja vedet ohjattiin vasta sitten tämän kautta, kun ratapenkka sulki lahdenpohjukan.
kuva 09.12.2006 22:42 Tapio Muurinen  
  Keitelepohjan aseman suunnasta lähestyy liki 20 m korkea ratapenkka.
kuva 09.12.2006 22:40 Tapio Muurinen  
  Näkymä Ylä-Keiteleen suuntaan, eli kaakkoon. Penkereeltä on mukava seurata kuikkapoikueitten elämää.
kuva 09.12.2006 19:16 Tapio Muurinen  
  Erittäin hieno kuvallinen dokumentti Keitelepohjan kulvertin rakentamisesta, kiitoksia. Teräsbetonikulvertin vapaa-aukko on peräti 15 m. Kävin pari kesää sitten sillan alla uimassa, ja otin suunnilleen samanlaisia kuvia. Ajattelin laittaa tänne arvattavaksi/tunnistettavaksi, mutta eipä tarvitse enää :)
kuva 09.12.2006 19:03 Tapio Muurinen  
  Jos kuvaussuunta on pohjoiseen, niin tuo kaarre ja silta kohtisuoraan rataan nähden sopivat hyvin Kutemaiseen. Hevosjärven silta, tästä n. 1 km pohjoiseen, ylittää radan viistosti, ja on suoralla osuudella, samoin Kt 77:n silta Kannonkoskella on suoralla osuudella.
kuva 09.12.2006 17:26 Tapio Muurinen  
  Voi jospa tähänkin kuvaan olis saanut höyryveturin. Pertun loru on minullekin tuttu omasta lapsuudestani. Höyryveturihan oli "elävä kone", jonka ääniin voi sovittaa erilaisia hauskoja lauseita kuvaamaan junan kulkua. - Syntyjään rankalainen säveltäjä A.Honegger tykkäsi koneista ja oli aikansa rautatieharrastaja. Hän sävelsi hienon sinfonisen kuvaelman "Pacific 231". Toinen säveltäjä, joka tulee mieleen oli brasil. H.Villa-Lobos, ja "Caipiran pieni juna" sarjasta Bachianas Brasilieiras. Kummassakaan ei jää epäselväksi, missä ollaan ja miten mennään. - Tuohon Pertin ensimmäiseen versioon uskoin 9:1. Hirvaan asemalta oli jatkosodan aikana rata Kemijoen rantaan. Siellä oli saksalaisilla iso elintarvikevarasto, mm. leipomo. Joskus sinne meneviä vaunuja piti viedä Rovaniemeltä. Rantaan oli kova lasku. Kaikissa vaunuissa ei ollut jarruja ja sinne piti mennä varovasti. Ratapohja on edelleen paikoitellen näkyvissä.
kuva 09.12.2006 11:08 Tapio Muurinen  
  BE 0709 oli viitesentoista vuotta myöhemmin Varkaudessa majoitusvaununa https://vaunut.org/kuvasivu/18636
kuva 09.12.2006 10:21 Tapio Muurinen  
  Laskeva aurinko valaisi tosiaan pian heilimöivän ohrapellon helakan vihreäksi. Piti odottaa sopivaa paikkaa metsänvarjosta, että junakin saisi vielä vähän valoa.
kuva 09.12.2006 10:13 Tapio Muurinen  
  Vanhemmat puurunkoiset resiinat ovat painavampia. Niitä saa nostaa oikein tosissaan. Arvioisin niiden painoksi jotain 40 - 50 kg.
kuva 09.12.2006 00:30 Tapio Muurinen  
  Kuvausväli oli melko tarkkaan kaksi vuotta. Kuvia lisätessä jäi aluksi väärät tiedot.
kuva 08.12.2006 22:47 Tapio Muurinen  
  Mutta onhan tässä samasta paikasta hieno kuva T 3528:sta https://vaunut.org/kuvasivu/13600
kuva 08.12.2006 17:48 Tapio Muurinen  
  Mukava muistitieto kylältä. Varmaan Pikku-Jumbo olisi mielellään 650 tonnin junan kanssa vaikealla kelillä apuja huudellutkin. - Oliko se HäkkiJussi vai NättiJussi? Häkinvaara ja Jussilanvaarakin kyllä lähettyviltä löytyvät.
kuva 07.12.2006 12:24 Tapio Muurinen  
  Tästä kääntöpöydästä eikä maisemastakaan ole enää jäljellä kuin muistot ja tämä kuva. Haminan talli ja kääntöpöytä ovat vielä olemassa, vaikkakin alennuksen tilassa, sillä rataakaan ei ole ollut yli 20 vuoteen. Kuva Haminan tallin 22 m:n kääntöpöydästä parin vuoden takaa https://vaunut.org/kuvasivu/12937
kuva 07.12.2006 11:51 Tapio Muurinen  
  Jorma, eräs kollegasikin on kerran juossut, tunnollinen kun on. - Sköldvikin tyhjästä pönttöjunasta, pituus n. 800 m, oli viimeisen vaunun jarruletkun paaki (onkohan sopiva termi?) auennut itsestään tärinästä jossain Nastolan paikkeilla. Ei muuta kuin juosten sulkemaan se ja sitomaan rautalangalla, ettei enää aukea. Aikaa kului edestakaisin betonipölkyillä ja sepelissä juosten 11 min.
kuva 07.12.2006 11:30 Tapio Muurinen  
  Tämä Hillon kääntölava tuli vaikeuksien kautta. Rata oli valmistunut jo 1937, ja siitä saakka veturit joutuivat ajamaan Kouvola-välin toiseen suuntaa tenderi edellä. Vuonna 1951 sattui Keltakankaalla (Inkeroisten pohj.puolella) tasoristeysonnettomuus, jossa Jumbo ajoi perä edellä kuorma-auton kanssa yhteen. Tenderi suistui ensin kiskoilta ja kaatoi muistaakseni koko veturin. Siinä lämmittäjä kuoli. Kouvolan osasto alkoi vaatia Hilloon kääntölavaa. Se louhittiin puoliksi kallioon, koska muualla ei ollut tilaa. Aluksi lava oli osaston historiikin mukaan sähköistämätön, ja veturit isotkin veturit käännettiin veivillä tai työntämällä jatkovarsien avulla. Pari sellaista näkyy F-vaunubn edessä, pienen sähkölaitekopin vieressä. Lavan sähköistämistäkin osasto joutui erikseen vaatimaan. - Kerran satuin näkemään 1960-luvulla, kun aluella oli laaja sähkökatko, niin Ristoa ei alettu kääntää käsivoimin, vaan se lähti tenderi edellä Kouvolaan. - Haminan tallilla oli aluksi 13,82 m:n kääntölava. Se muutettiin samoihin aikoihin 22 m:ksi. Tallin vanha lava oli kuulemma niin herkkä, että sitä ei tarvinnut kuin vähän tönäistä.
kuva 06.12.2006 22:01 Tapio Muurinen  
  Mitähän varten Kannonkoskella seisotettiin vaunuja? Tuntuu, ettei niille ollut siellä mitään järjellistä tehtävää. Joskus 1990-luvun lopulla siellä näkyi Ome:jakin.
kuva 06.12.2006 21:49 Tapio Muurinen  
  Onko kuva muuten sukualbumista?
kuva 06.12.2006 21:43 Tapio Muurinen  
  "Kun asemapäällikön kanat jäivät junan alle." - Siteeraan Lapin radion entistä ohjelmapäällikköä, Esko Kähköstä. Hän puolestaan oli käyttänyt lähteenään Koivun asemapäällikkö Vierimaan tyttären Tellervo Aaltosen muistelmia "Koivun asemaravintola 1927-1959": Mitähän mahtoi ajatella pikajunan kuljettaja nähtyään radalla 12 kanan parven ennen Koivun asemaa. Höyhenet vain pölisivät junan porhaltaessa kanaparveen. Kun juna sitten oli pysähtynyt asemalle, pyrähtivät kanat kaakattaen tahoilleen. Yhtään ei ollut kuollut ja seuraavanakin päivänä oli matkustajille tarjolla tuoreita keitettyjä munia. Vanhinkin kanoista oli moisen pöllytyksen jälkeen innostunut munimaan aamulla munan.
kuva 06.12.2006 21:29 Tapio Muurinen  
  Ennen RUK:n oppilailla oli valkoiset poletin reunat (tulivat entiselle haminalaiselle tutuksi lapsuusvuosilta). Ylikonduktööriä en merkeistä tunnistanut, mutta arvelin, että jos yleneminen on tapahtunut normaalisti, niin ikänsä puolesta arvoisa herra voisi ollakin. Kuva sopii hyvin 89 vuotiaan itsenäisen Suomen tunnelmaan.
kuva 06.12.2006 17:49 Tapio Muurinen  
  Lisää juttua Hirvaan noususta oli täällä https://vaunut.org/kuvasivu/18588 Linkkikuvassa on sama juna numerolla P 69. Se on vasta nousun alkuvaiheessa, Kaarelan talon tasoristeyksen kohdalla.
kuva 06.12.2006 17:41 Tapio Muurinen  
  Nuorempi herroista on RUK:n upseerioppilas ja vanhempi ehkä ylikonduktööri; merkeistä en tunnista. Ja vaunu on Em tai Cm.
kuva 05.12.2006 10:01 Tapio Muurinen  
  Juuri huomasin, että tässä on kaiketi sama juna tulossa https://vaunut.org/kuvasivu/31012
kuva 05.12.2006 09:53 Tapio Muurinen  
  Huomasitko Pertti esim. tätä kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/31571 Joitain samatyyppisiä kuvia kyllä vielä löytyisi. Muistaakseni jossain näkyy myös se sn85 rajoituskin.
kuva 04.12.2006 22:12 Tapio Muurinen  
  Juuri aioin mainita jotain vaunun valmistumesta ja sen puhtaan harmaasta maalauksesta, mutta eipä tarvitse. Telit ovat vanhat. Ne olivat aikoinaan venäläisen rautatietykin tai panssarijunan telejä. Vielä 1960-luvulla tämä kävi useasti Haminassa laivalavetilla varustettuna. Pikkunappulana tutkimme vaunun läpikotaisin. Puolapyörien halkaisijaa ei mitattu, mutta oli se yli metrin :)
kuva 04.12.2006 10:05 Tapio Muurinen  
  Paikkaa en tohdi sanoa muuta kuin, että jossain Etelä-Suomessa (ehkä Helsingin seutuvilla). Ja veikkaisin kaikesta muusta huolimatta, että sylinteri on tulossa jollekin suomalaiselle kartonkitehtaalle. Tuollainen sylinteri painaa useita kymmeniä tonneja. Sen siirtäminen laivasta vaunuun vaati erikoisvahvoja nostureita. Olisikohan Helsingissä ollut sellaista nosturia. 1960-luvulla tuotiin Amerikasta Inkeroisten Tampellan tehtaalle samanlainen sylinteri, Jenkki-sylinteri, joka painoi 90 t. Se siirrettiin Ose-vaunuun ruotsalaisen valtamertenkyntäjän omilla erikoisnostureilla.
<<   >>