![]() |
04.12.2006 10:05 | Tapio Muurinen | ||
Paikkaa en tohdi sanoa muuta kuin, että jossain Etelä-Suomessa (ehkä Helsingin seutuvilla). Ja veikkaisin kaikesta muusta huolimatta, että sylinteri on tulossa jollekin suomalaiselle kartonkitehtaalle. Tuollainen sylinteri painaa useita kymmeniä tonneja. Sen siirtäminen laivasta vaunuun vaati erikoisvahvoja nostureita. Olisikohan Helsingissä ollut sellaista nosturia. 1960-luvulla tuotiin Amerikasta Inkeroisten Tampellan tehtaalle samanlainen sylinteri, Jenkki-sylinteri, joka painoi 90 t. Se siirrettiin Ose-vaunuun ruotsalaisen valtamertenkyntäjän omilla erikoisnostureilla. | ||||
![]() |
04.12.2006 09:53 | Tapio Muurinen | ||
Vahva muistikuva on, että huhtikuussa 1969, kun katselin yöpikajunan P72(?) lähtöä Kuopiosta (siinä Puistokadun/Karjalankadun sillalla) olisi ollut juuri 1014 vetäjänä. Jos asiakirjat sanovat toisin, niin sitten ei. | ||||
![]() |
03.12.2006 10:53 | Tapio Muurinen | ||
Silloin Wanhaan Hyvään Aikaan, jo 20 v. sitten, kaikki pikajunat ajovat välin 36 - 37 min. Kausalassakin ehdittiin pysähtyä 40 minuuttiin. - "On hektistä tämä nykyaika, heh.." | ||||
![]() |
02.12.2006 15:38 | Tapio Muurinen | ||
Itse otetuista vanhoista kuvista puheenollen, tästä kaikki alkoi. - Kuva ensimmäisestä rullasta syksyllä 1962 https://vaunut.org/kuvasivu/19611 | ||||
![]() |
02.12.2006 15:26 | Tapio Muurinen | ||
Kun Lakulahden satama-allas valmistui 1956, jäi tämä vanha sataman puoli yksinomaan bulk-tavaralle; hiiltä, kaoliinia, rikkiä, jne; myös pyöreää puutavaraa kyllästettynä ja raakana, ja esim. egyptinparrua Keski-Euroopan hiilikaivoksiin. Kuvassakin taitaa olla Hkk-roikka kyllästettyjä pylväitä. Kerran satuin näkemään, kun Riston vetämä Mak-hiiliroikka lähti tästä vanhaan malliin kohti Pohjois-Kymenlaakson puunjalostustehtaita. Yleensä ne lähtivät Keskiratapihalta, jonne päivystäjä oli junan kasannut. - Talvikuva tuosta ylikäytävältä nähtynä samaan suuntaan muutama vuosi myöhemmin https://vaunut.org/kuvasivu/19317 | ||||
![]() |
02.12.2006 10:51 | Tapio Muurinen | ||
Mielellään muuttaisin kuvan vuotta vanhemmaksi, sillä 1966 jo valtaosa Haminan tavarajunista vedettiin Hr13:lla, mutta esimerkiksi huhtikuussa 1965 niitä oli omissa havainnoissani vain 9 %. Lisäksi minulla oli jo tuolloin kinokoon pokkari, jolla tämä on kuvattu. - Mutta antaa nyt olla, koska tilanne on ollut mahdollinen. | ||||
![]() |
02.12.2006 10:41 | Tapio Muurinen | ||
Huutokoskella on ollut 13,7 m:n kääntöpöytä, mutta ei tiettävästi tallia. | ||||
![]() |
02.12.2006 10:03 | Tapio Muurinen | ||
Reijo, älä ajattele noin monimutkaisesti. :) - Ei n. 15 vuotias kuvaaja miettinyt tuollaisia. Maailma oli silloin tällainen. Muutos oli kuitenkin nopeaa ja katosi pian tavoittamattomiin. | ||||
![]() |
01.12.2006 23:42 | Tapio Muurinen | ||
Ja paikkahan on Poitsilan ratapihan eteläpää. Uusi punatiilinen asemarakennus on junaan nähden tästä kohtisuoraan oikealla. | ||||
![]() |
01.12.2006 23:23 | Tapio Muurinen | ||
Edellisenä syksynä nuori mies oli ankarasti säästettyään ostanut Felican. Tässä kamera on jo vajaan vuoden vanha. - Ja asiaan: Hillossa ei vetureiden ollut tarkoituskaan yöpyä. Linjaveturit kävivät vain kääntymässä. Täällä ne eivät saaneet edes juotavaa (vettä) eikä syötävää (hiiliä/halkoja). | ||||
![]() |
30.11.2006 19:28 | Tapio Muurinen | ||
Kuvassa oleva juna on mitä suurimmalla todennäköisyydellä TK 1051 Ouluun. Lähtö oli Helsingistä 19.00. | ||||
![]() |
30.11.2006 19:25 | Tapio Muurinen | ||
Kokeillaan ensin vaikka "Palaute kuvaajalle" - klikkaa kuvan alta Kuvaaja -> sieltä avautuu tällainen kirjoituskenttä -> Lähetä (tulee s-postiini). | ||||
![]() |
30.11.2006 08:45 | Tapio Muurinen | ||
Vuosikymmenien ajan rautatiesilta oli myös tärkeä kevyenliikenteen väylä "tält puolt jokke tois puol jokke". Käytävät olivat molemmin puolin verkkoaitojen välissä. En tarkkaan muista, mikä kieltomerkki sillan pielessä oli, mutta ainakin polkupyörälläajo oli kielletty. Sitä ei kuitenkaan kukaan noudattanut. Oli melkoinen tärinä ja jytinä Hurun saapuessa sillalle; aivan eri luokkaa kuin puolet keveämmällällä "Deeverillä". Nykyisin kai sillan ylittäminen jalankulkijoilta on kielletty, koska siltaa ei näiltä osin huolleta. Lähellä olevan Tuomaansillan takia ylittämiseen ei pitäisi olla suurempaa syytäkään. | ||||
![]() |
29.11.2006 20:34 | Tapio Muurinen | ||
Tarkka havainto Jussi. En olisi huomannutkaan, ellet olisi maininnut. Se sama tumma katon reuna näkyy myös tuossa yllä linkittämässäni jatkokuvassa. Syitä voi hakea: a) olisiko kylkiä pesty joskus vesiruiskulla, b) filmissä tapahtunut muutoksia 40 vuoden aikana, c) kuvankäsittelyssä kaikki punaiset eivät ole tulleet mukaan? (saturaatiota on jo tässäkin loivennettu) | ||||
![]() |
29.11.2006 16:26 | Tapio Muurinen | ||
Mielenkiintoinen, suorastaan tehokkaan näköinen valaistus. Ensin luulin, että efekti on tehty kuvankäsittelyllä, mutta uskotaan kun sanotaan. | ||||
![]() |
29.11.2006 16:23 | Tapio Muurinen | ||
Valitettavasti sellaisia auto-junakuvia ei loydy, kuvitellaan: tummanpunainen, rek. GFL-30. | ||||
![]() |
29.11.2006 13:45 | Tapio Muurinen | ||
Diesel- ja sähköveto tulevat säilymään rinnakkain, niin kauan kuin junilla Suomessa ajetaan, sillä ei kaikkia ratoja "koskaan" sähköistetä. Ja sitten kun öljylläkään ei enää ajeta, niin on muita energiamuotoja. Esimerkiksi höyryveturien varastointi 1970-80 -luvulla mahdollisen kriisin varalta, oli öljyn loppumisen uhka - Samin edelliseen mietiskelyyn omana kommenttina, että 30 vuotta sitten filmiä tosiaan piti säästää kustannussyistä ja paljon mielenkiintoista (ja vähemmänkin mielenkiintoista) olisi voinut kuvata paljon enemmän. Tänä päivänä digikuvaus on halpaa ja kuvien ja harrastajienkin määrä on lisääntynyt eksponentiaalisesti. - Mukava lukea yllä olevaa palautetta. Itse en pitänyt tätä kuvaa mitenkään erikoisen hyvänä :) | ||||
![]() |
29.11.2006 11:04 | Tapio Muurinen | ||
Edelliseen pienenä lisäyksenä, että Sr1:n "protosarja" 3001-3006 oli ahkerassa koekäytössä, ja niillä vedettiin myös pikajunia Helsingin - Toijalan välillä. Toijalassa oli veturin vaihto. | ||||
![]() |
29.11.2006 09:33 | Tapio Muurinen | ||
Juuri näin. Hyvästä diasta tai negasta saa helpolla skannattua laadukkaan digikuvan halvemmallakin tasoskannerilla. Sävyjen kaivaminen onnistuu vasta oikealla filmiskannerilla. Minäkin käytän nykyään pääasiassa niitä Anttilan ja Prisman filmejä digiräpsyn ohella. | ||||
![]() |
28.11.2006 23:16 | Tapio Muurinen | ||
Linnunlaulu oli aina mielenkiintoinen ja "pakko käydä". Tästä kuvasta vajaa 10 vuotta aikaisemmin siellä oli vain viisi raidetta https://vaunut.org/kuvasivu/21129 (anteeksi, oli taas laitettava oma kuva, kun en tiedä, mitä kaikkea hienoa täältä löytyykään). Tässä niitä taitaa olla jo yhdeksän; mitähän lienee tänään. - Vieläköhän se Juneksen huvila uhmaa mahtavaa rautavaltiota ja kaupungin ympäristöviranomaisia? | ||||
![]() |
28.11.2006 22:55 | Tapio Muurinen | ||
Tämä on oikea vuosi. Teimme upo-uudella Kuplalla perhe-teltta-kesäloma-Suomenkiertoajelun :). Jatkokuva näyttää tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu/29211 | ||||
![]() |
28.11.2006 21:38 | Tapio Muurinen | ||
Olishan siinä vaikka 5400 dpi:tä (Konica-Minolta), mutta en käytä yleensä kuin 2700, ettei tiedoston koko kasva aivan jättisuureksi. Tämän kuva on valotukseltaan aika paljon pielessä, joten sitä piti vääntää PSP:lla. Lopuksi rakeisuuden ja kohinan varovainen vähennys Neat Imagella. | ||||
![]() |
28.11.2006 20:45 | Tapio Muurinen | ||
P 63 lähti tuolloin Oulusta 8.00, oli Rovaniemellä 12.05 ja Kemijärvellä 14.00. Kemijärveltä P 64 lähti takaisin 15.10 (aikataulu edelliseltä vuodelta, mutta lienee ollut vielä sama). Se olikin pohjoisen ainoa pikajuna. 61 tuli vain Ouluun pikana. | ||||
![]() |
28.11.2006 20:28 | Tapio Muurinen | ||
Muutetaanko osoitteeksi Oulu ja annetaan junalle numero TK 1051 tai 1041? Samoihin aikoihin (n. 19 - 20) lähti myös 1717 Karjaan suuntaan, mutta ehkä ei Töölöstä. Nuo 1. ja 3. vaunu ovat vanhempia lämminvaunuja Ggv tai Ggk. Yhtään vanhaa Gb:tä tässä junassa ei ollut. | ||||
![]() |
27.11.2006 23:06 | Tapio Muurinen | ||
Niinpäs onkin. Sallan asemalta on koko matka, n. 3,5 km, kovaa nousua, joka varsinkin alkumatkasta on erityisen jyrkkä. Keskikaltevuutta on yli 10 promillea. | ||||
![]() |
27.11.2006 21:38 | Tapio Muurinen | ||
Yleensä lastaus tapahtuu vetämällä. Yksi nuppi vetää 4 - 6 peräkärryä, jotka irrotetaan omiin vaunuihin. Nuppi jää viimeiseen/ensimmäiseen. Joskus on kyydissä pelkkiä peräkärryjä. | ||||
![]() |
27.11.2006 08:37 | Tapio Muurinen | ||
Pituudesta puhuttaessa olet todennäköisesti oikeassa. Tuo minun mainitsemani mitta on kaivettu "reikäisestä taskunpohjasta" ja on muutenkin 100 m liian suuri noin yleisestikin. | ||||
![]() |
27.11.2006 00:57 | Tapio Muurinen | ||
2M62:n teho on n. 3000 kW. Paljonkohan noissa puuvaunuissa on bruttopaino? Olisiko 75 - 80 t? Siitä voinee jotain laskea. Normaalisti suurin junapituus on 925 m. | ||||
![]() |
27.11.2006 00:01 | Tapio Muurinen | ||
Vanhatalli ja vesitornikin päässeet kuvaan. Säilytetäänköhän tuolla tallissa enää edes vetureita. Ennen (1960-luvulla) Sr:ien kohdalla oli kääntölavalta säteettäisesti lähtevät tallikaaren raiteet, joilla seisoi useita höyryvetureita; Ristoja, Pekkoja, Paikkuja, Kanoja, joskus Kukko ja Trumannikin. Lisää oli tallin vierustalla oikealla koivujen alla. | ||||
![]() |
26.11.2006 23:34 | Tapio Muurinen | ||
Rata Imatrankoskelta Imatra T:lle on isoilla junilla aika raskas (eipä siellä juuri pikkujunia olekaan), koska sieltä noustaan koko matka. Aikoinaan "konemiehet" juttelivat, että voimansiirron voitelu yrittää lämmetä liikaa, jos yhdellä Dr14:llä ajetaan. Jos toinen työntää, niin se toki helpottaa. | ||||
![]() |
26.11.2006 22:01 | Tapio Muurinen | ||
No jaa. Sitten pitää mennä Sallaan, Kursun ja Salmivaaran väliin. Siellä menee 245 rikki. | ||||
![]() |
26.11.2006 16:10 | Tapio Muurinen | ||
Tuomo, tarkoitatko artikkelia Resiinassa 1/1999? Myös minä muistan lapsuudestani (Haminassa) eläkkellä olevan kuljettajan Kalle Topias Lehtosen. Hän oli niissä porukoissa mukana, jotka hakivat viljaa kolmella junalla 1917 - 1918 kaukaa Venäjältä, jopa Uralin takaa. Paremmin tunnen myös haminalaisen vek (eläk.) Paulin Lindholmin, joka on ollut Kalle Topiaksella aikoinaan lämmittäjänä. Voi mitä kaikkea Kallen elämään sisältyikään; erottaminen rautateiden palveluksesta - punavankileirillä Tammisaaressa - otettiin jälleen veturimieheksi, jota tehtävää hoiti ansiokkaasti eläkeikään saakka, jne. | ||||
![]() |
26.11.2006 15:55 | Tapio Muurinen | ||
Heitän puolihuolimattomasti, että Arola (Kon - Vus). | ||||
![]() |
25.11.2006 23:24 | Tapio Muurinen | ||
Mukava nähdä kuvia Nyky-Kouvolasta. Omat vastaavat muistoni ovat yli 30 v:n takaa. 1960-luvun lopulla saattoi vielä nähdä Kukonkin astelevan arvokkaana laskumäessä, tai Kanat tekivät äkäisiä heittoja tasaisella. Sitten tulivat nämä Vr12:t tuliterinä, kuten 1852 ja 1855 https://vaunut.org/kuvasivu/27157 | ||||
![]() |
25.11.2006 19:07 | Tapio Muurinen | ||
Aivan, eipä kestänyt kauaa hakea oikeaa vastausta. Tuo km-tolppa kertoo aika paljon. Paikka on tosiaan Mäkilamminvaara Pesiökylän - Taivalkosken rataosalla Lipon liikennepaikalta noin kilometri etelään. Tasausviivan korkeus + 285,98 m mpy. (eräitä muitakin lukuja on näkynyt). Ei se tämän kummoisemmalta näytä, ei varsinkaan nyt kun pensaikko alkaa peittää näkyvyyttä. Kuva on pohjoiseen, Lipon suuntaan. Sinne on 10 promillen lasku. Etelään päin on 12 promillen lasku kahden kilometrin matkalla. Liikenne radalla on lopetettu. Henkilöliikenne Lättähatuilla loppui jo 1982. Tavaraliikenne oli lähinnä raakapuun kuljetusta. Myös Mustavaaran kaivos ja sen raunioille perustettu konepaja olivat radan käyttäjiä. Viimeiset puujunat kulkivat pari vuotta sitten. Nyt rata on purku-uhan alla. - Vieressä oikealla näkyy saksalaisten rakentaman Hyrynsalmen - Kuusamon kenttäradan pohjaa. | ||||
![]() |
25.11.2006 17:52 | Tapio Muurinen | ||
Näin teemme! | ||||
![]() |
25.11.2006 10:01 | Tapio Muurinen | ||
Tarkoititko Make yllä 2xSr1:tä? Olen kuullut, että reilusti yli 4500 t:n kuormia on vedetty. Eivätkä ne olleet mitään koeajoja. | ||||
![]() |
25.11.2006 00:03 | Tapio Muurinen | ||
Lari, ei ole mitään syytä pahoitteluun. Minähän tässä jälleen sekoilen. Syy on siinä, etten aikoinaan tallentanut kuvaustietoja oikeastaan mihinkään. Kuvailin vain omaksi ilokseni enkä voinut ajatellakaan, että nämä voisivat olla joskus dokumentteja esim. vaunut.org:ssa. | ||||
![]() |
24.11.2006 23:11 | Tapio Muurinen | ||
Että menee oikein sekaiseksi, niin 1994 tämä oli jälleen P 129, ja EP 131 tuli pari tuntia myöhemmin. | ||||
![]() |
24.11.2006 23:01 | Tapio Muurinen | ||
Kyllähän nämä edelleenkin kulkisivat mielellään vauhdikkaasti, mutta rajoitin (JKV) panee vastaan 147:ssä, siellä missä voisi näin lujaa mennä. | ||||
![]() |
24.11.2006 22:55 | Tapio Muurinen | ||
Äikä jännää, että katkaistaan päärata yöksi ja tehdään muuntajalle oma liittymä sivuun ilman vaihdetta. No, eihän näitä muuntajia edes joka vuosi kuljetella. Tietoni perustui Turun sanomien ko. artikkeliin ja "kylän miesten" juttuihin. Tämä Littoinen on ollut sopiva paikka siirtää muuntajia Liedon suurelle 400/110 (?) kV:n muuntoasemalle, joten samanlaisia siirtoja tässä on tehty ennenkin, ja purkualustalle on ollut käyttöä. | ||||
![]() |
24.11.2006 22:44 | Tapio Muurinen | ||
Löytyi taskuaikataulu 1990. Kuvausaika on n. klo 18. Näiden perusteella juna voisikin olla EP 131, johon viitaisi myös tuo ravinteli. Vielä 80-lopulla tämä kulki lähes samalla aikataululla P 129:nä, ollen vain kuusi minuuttia hitaampi. | ||||
![]() |
24.11.2006 16:15 | Tapio Muurinen | ||
2344:n luokkakorjaus ja saneeraus oli tosiaan 1992. Kuvassa veturi suorastaan kiilteli kuin uutena, joten se vuosi on todennäköinen. | ||||
![]() |
24.11.2006 14:54 | Tapio Muurinen | ||
Maailmankaikkeuden vanhin Deeveri, ikää 43 v. | ||||
![]() |
24.11.2006 13:14 | Tapio Muurinen | ||
Kaksi kesää aikaisemmin olin samoilla seuduilla kartoittajana, parasta mahdollista aluetta, opettavaista ja erittäin mielenkiintoista. Joskus kuulin kaukaa, että siellä taas juna menee, mutta kertaakaan en sattunut radan varteen samaan aikaan. - Se Ss I:n leikkaus on massoiltaan lähes kaksi kertaa suurempi kuin tämä. Vaikka halpaa vankityövoimaa käytettiin runsaasti, vuoden 1928 lopulla heitä oli lähes 300 lähinnä ojien kaivuussa ja leikkausten aloituksissa, oli radan rakennuskustannukset vähintään keskimääräiset ellei korkeammat, n.1,2 milj. mk/km, suurista pengerryksistä, leikkauksista ja silloista johtuen (VR 1912 - 1937). | ||||
![]() |
24.11.2006 12:27 | Tapio Muurinen | ||
Nummenniityn risteyksen seutuvilta kuva 1970-luvulta https://vaunut.org/kuvasivu/31012 | ||||
![]() |
24.11.2006 12:23 | Tapio Muurinen | ||
Hyvinkin on tuo pari vuotta klappia. Säädän sitä varovasti, aluksi 1991:een. Kiitos Jouni. | ||||
![]() |
24.11.2006 09:35 | Tapio Muurinen | ||
On sellainen olo, ettei tässä olisi ollut vielä vaihdetta ja ns. muuntajaraidetta. Seuraavana kesänä oli, kun suuri muuntaja tuotiin (jostain?) Osg-vaunulla, ja vietiin maanteitse Lietoon. | ||||
![]() |
24.11.2006 09:22 | Tapio Muurinen | ||
Aika voimakas keltaokran sävy. Onko maali kotitekoista? Muistan, kuinka esimerkiksi Piikkön asema on ollut välillä ollut "ruskeampi", välillä beige. Onkohan sekin ollut joskus tämän sävyinen? Ja kukahan ne värit aikoinaan päätti, asemapäällikkö? | ||||
![]() |
24.11.2006 09:04 | Tapio Muurinen | ||
Niinpä näyttää olevan. Sama mies, B.Granholm, taitaa olla syyllinen. Molemmat V-luokan asemia alun perin? | ||||
![]() |
23.11.2006 17:27 | Tapio Muurinen | ||
Uuden aikataulukauden alkaessa tammikuussa 2005 Isot Vaaleat periaatteessa katosivat Rovaniemen korkeuksilta pikajunissa (poikkeukset ovat tietenkin mahdollisia). |