Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.11.2006 17:27 | Tapio Muurinen | ||
| Uuden aikataulukauden alkaessa tammikuussa 2005 Isot Vaaleat periaatteessa katosivat Rovaniemen korkeuksilta pikajunissa (poikkeukset ovat tietenkin mahdollisia). | ||||
|
21.11.2006 21:59 | Tapio Muurinen | ||
| Eipä noihin vaunuihin olisi tullut kiinnittäneeksi enempää huomiota, ellet olisi maininnut. Tässähän samalla omakin tieto karttuu. Nämä 3-pariovelliset Hl:t tehtiin alunperin kalkin yms. kuljetukseen Hdk- ja Gb-vaunujen alustoille. Niihin sai myös pressukatteen, josta keskellä oleva harjakannatin (käännettynä sivulle). Hlc oli varsinainen romu- ja irtotavaravaunu, jossa oli yksi pariovi keskellä. Ne tehtiin Hdk:n alustoille. | ||||
|
21.11.2006 09:41 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ole kovin paljoa tällä puolella kasvillisuus vallanut tilaa. Miljöö selvästi tunnistettavissa samaksi. Olisipa oma kuvanikin ollut väreissä. | ||||
|
20.11.2006 23:58 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, nämä Lahteen sijoitetut alkupään Vv15:t niitä Valkon juniakin tietenkin vetivät. | ||||
|
|
20.11.2006 23:49 | Tapio Muurinen | ||
| Silloin kuin aktiivisemmin sillä suunnalla liikuin, oli aina menokiire jonnekin. Loviisan päästä ajoin kyllä, uskallanko sanoa, satoja kertoja radan yli, mutta en jäänyt odottelemaan satunnaisia tavarajunia. Lättähatutkin lopettivat kulkemasta jo 1970. Nämäkin kuvat tulivat ikäänkuin erään matkan kylkiäisinä, kun huomasin Jyrängöllä etelään lähtevän junan ja ajoin Vrm:lle odottelemaan sitä. | ||||
|
20.11.2006 10:07 | Tapio Muurinen | ||
| Pieni korjaus, BE tai XE. | ||||
|
|
20.11.2006 09:56 | Tapio Muurinen | ||
| Virkatarvehenkilövaunut ovat BE tai BX. Oikeanpuoleinen, josta näkyy vain pääty on nro 709. | ||||
|
20.11.2006 09:51 | Tapio Muurinen | ||
| Puomi viittaisi johonkin Lokomon Teräsmieheen, mutta hytti ja konehuone on vähän outo. | ||||
|
20.11.2006 09:47 | Tapio Muurinen | ||
| Todella hienoa, että tälläisiä kuvia on olemassa ja saamme nähdä näitä. Kiitokset Keski-Petäjille! Vielä 1950-luvulla radan rakentaminen oli kovaa ruumiillista työtä. Työnsankareita kaikki, vaikka tunteilut pois. Tämäkin rata tehtiin vähitellen työllisyystöinä, pätkä kerrallaan. Enimmillään on rataa ollut rakentamassa lähes 2500 ihmistä. Jos kuva on kevättalvelta 1959, niin kiskotusporukka lähestyy Varasta. Höyrykäyttöinen rautatienosturi on on ottamassa kiskovaunusta uusia kiskoja. Sillä aikaa voitiin hetkeksi oikaista selkää ja asettua ryhmäkuvaan. | ||||
|
19.11.2006 12:53 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän kuvaan liittyy muutkin historiallista, kuin tuo kalusto. Lyhyessä junassa oli mukana joku romuvaunujen siirto. Kiskotus on alkuperäistä 43 kg:n, joka sodan jälkeen 1946-47 ankarasta kiskopulasta huolimatta oli pakko saada vaihdetuksi, että Soteva:n raskaat kuljetukset Rapasaaresta Hilloon saatiin käyntiin. Inkeroisista Kotkaan raskaat kiskot tulivat myöhemmin, tosin -40-luvun loppuun mennessä vähitellen, vaikka liikenne sinne oli muuten paljon vilkkaampaa kuin Haminaan. | ||||
|
19.11.2006 12:36 | Tapio Muurinen | ||
| VR:n käytössä on ollut. Jonkinlainen sora-aura l. penkka-aura. Auran siipi ja betoniharkkoja lisäpainona. Auraa on pitänyt ehkä välillä säätää ajon aikana, koska miehistölle on turvakaiteet. | ||||
|
19.11.2006 11:27 | Tapio Muurinen | ||
| Koivut alkavat kohta huojua, kun Risto puskee ilmamassaa edellään lehtitunnelissa. | ||||
|
19.11.2006 11:17 | Tapio Muurinen | ||
| Jäi mainitsematta, että ne veturit myös paloiteltiin siellä Suosaaren varastoalueella. | ||||
|
19.11.2006 11:12 | Tapio Muurinen | ||
| Vilkaisin linkittämääsi kuvaa, kiitti. Täytyy sanoa, että oho! Tämä juna tulee sieltä pusikosta :) | ||||
|
19.11.2006 10:54 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvatekstiä lukematta päättelin heti, että on joku lakko, joko yleislakko tai virkamieslakko -60-luvulla. Sen virkamieslakon päättymisen muistan paremmin. Kun junat jälleen alkoivat kulkea, piti ylikäytävät käydä hakkujen kanssa avaamassa jäästä. Ensimmäinen tavarajuna Inkeroisista Kotkaan pääsi lehteen, kun veturina oli Vv14. | ||||
|
|
19.11.2006 10:44 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä taisivat olla vielä tuolloin suurimmalta osaltaan käytössä olevia vehkeitä. Kallan silloilla, Suosaaressa, oli joku VR:n varastoalue - taitaa olla vaihde vieläkin. Sinne kerättiin 1970-luvulla (loppupuolella) käytöstä poistettuja höyryjä, Jumboja, joku Ankkakin. Jumbot olivat enimmäkseen näitä tuohidiisseleitä, erään kyljessä oli numero 937. | ||||
|
19.11.2006 10:28 | Tapio Muurinen | ||
| On niin samanlainen silta kuin on Haminan vanhan radan oikaisun yhteydessä tehty Summanjoen silta Metsäkylässä, Haminassa (ent. Vehkalahdella), että piti aivan tarkistaa onko molemmat tehty samalla reseptillä. Ei aivan, tämä on jännemitaltaan 3,2 m lyhyempi. Molemmat ovat valmistuneet samana vuonna. Sen sijaan Parantalankosken silta on samanmittainen, 34,2 m, kuin Summanjoen silta. Kuva Summanjoen sillasta https://vaunut.org/kuvasivu/21292 | ||||
|
|
18.11.2006 20:28 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoista katsella kesäistä versiota aiheesta "Kuopio vanha". Olemme näköjään käyneet vajaan vuoden välein samassa paikassa. Onko tuolla vankilan edessä Risto lähdössä viemään tavarajunaa etelään? Valaistus oli minun kuvassani aika hankala, mutta linkitän tämän vertailuksi https://vaunut.org/kuvasivu/30764 Pari viikkoa sitten etsin saman sillan Kuopiossa käydessäni ja onhan tuo maisema tosiaan erilainen. | ||||
|
18.11.2006 17:59 | Tapio Muurinen | ||
| Kesällä -73 1039 ravasi "lännentiellä" usein. Kiuruvedellä sitä usein katselin ja kuvailinkin. | ||||
|
|
18.11.2006 16:53 | Tapio Muurinen | ||
| Ylikäytävän kohdalla sijainnutta tienmutkaa on oikaistu, kun rata purettiin. Mutkahan oli vain sitä varten, että ylitys voitiin tehdä kohtisuoraan. Sähkö-/puhelinpylväitä on jatkettu ylikäytävän kohdalla, sillä tästä on viety junalla erikoiskuljetuksena hyvinkin korkeita kuormia: pieniä laivoja, hinaajia, lauttoja, losseja, proomuja ym. Nuorena oli haaveenani, että pitäisi joskus nähdä ja kuvata, kun Riston vetämä tavara nousee Reitkallin suunnasta. Hr/Dr13:t valtasivat kuitenkin niihin aikoihin kaikki vakituiset vuorot, enkä satunnaisia Ristoja ruvennut kyttäämään. - Muistatko Ari - sinähän kävelit tämän ratalinjan viime kesänä - miltä vanha pohja näytti näillä paikkeilla? | ||||
|
18.11.2006 09:26 | Tapio Muurinen | ||
| Savolaiset ovat kiireettömiä, mutta niin ovat lappilaisetkin. Luin äsken erään entisen savolaisen, nykyisen lappilaisen muistelmia. Etelän pikajuna oli jo Kemissä neljä tuntia myöhässä. Sen jälkeen juna muuttui tavalliseksi H-junaksi ja pysähteli jokaisella seisakkeella. Ennen Koivua konduktööri kulki junan läpi ja ilmoitti: "Koivu, ravintola-asema", mutta ei sitä, kuinka kauan pysähdytään. - Eikä juna jatkanut, ennen kuin kaikki olivat saaneet juustokahvinsa. | ||||
|
17.11.2006 14:08 | Tapio Muurinen | ||
| Noi talot ja juna o viäl täl pual jokke. Koroisis laske Aurajokke Vähäjoki, joka tulee Saramäest, ja vähä enne siihe laske Topinoja, et aika kuoppast se maisema o. | ||||
|
|
17.11.2006 11:28 | Tapio Muurinen | ||
| Koivu oli aikoinaan legenda. Höyryvetureiden käydessä vesillä, matkustajilla oli mahdollisuus nauttia asemapäällikkö Vierimaan rouvan pitämän kahvilan tuotteita, erityisesti leipäjuusto oli tunnettu herkku. Kesällä kahvila toimi ulkona aseman puistossa. Eikä juna lähtenyt, ennen kuin viimeinenkin matkustaja oli saanut kahvinsa. Koivu on "hankalasti" Muurolan ja Tervolan puolivälissä. Monet pikajunista pysähtyvät niissä edelleen. Koivussa pysähtyi joku lisäpikajuna ja esimerkiksi nopea H601/602 (Roi - Kok). Kesäkuun alusta 2003 tässä ei enää pysähdytty. | ||||
|
16.11.2006 16:15 | Tapio Muurinen | ||
| 100-vuotisjuhlakirjassa "Valtionrautatiet 1862 - 1962" taitaa olla väärä tieto, joka sanoo, että "Suomen valtio osti Hyvinkään - Hangon radan v.1917 10,5 miljoonalla markalla". Muualla näkyy ostovuosi olleen 1875, eli jo kahden vuoden kuluttua radan valmistumisesta. | ||||
|
|
16.11.2006 14:37 | Tapio Muurinen | ||
| Noo, jos vähän mutkan kautta kiertäen ja välillä yksityistä rataa kolkutellessa. Mutta kun tarkkoja ollaan, niin noinhan se tietenkin oli. | ||||
|
|
16.11.2006 12:44 | Tapio Muurinen | ||
| Vanha veturitallikin vielä paikoillaan Raunistulan sillan l. Raukkarin sillan l. Satakunnantien sillan kupeessa, miten vaan. Silta oli maamme ensimmäinen suuri katusilta rautatien yli. Sen suunnittelu alotettiin jo 1903, kun Aurajoen ylittävä rautatiesilta valmistui. Rahoitus myönnettiin kuitenkin vasta 1917, jolloin päästiin rakentamaan erittäin vaikeaan maastoon. Savea on paksuimmillaan 18 m. - Rata Helsingistä Turkuun valmistui 1899, mutta neljä vuotta Turku Itäinen l. Kupittaa oli radan pääteasema. | ||||
|
|
16.11.2006 00:40 | Tapio Muurinen | ||
| Löysin Turun vanhan kaupunkikartan. Siinä näkyy tämä ylikulkusilta Virusmäentientien (ja Urpontien) päässä, josta kuva on otettu. Kuvasin tämän 350 mm:n Soligorin pullonpohjalla. Matka noille taloille on n. 1,5 km. Aurajoki kääntyy itään kohti Halisia, joten talot voisivat olla Koroisten puolella, Aurajoen takana. Suunta passaisi hyvin. En muista, että enää tuolloin joen tällä puolella olisi ollut maalaistaloja. Yo-kylä kyllä laajeni, mutta aivan joen rantaan se ei ulotu (vieläkään). Kaarinan kirkko jää hieman kuvan ulkopuolelle oikealle. | ||||
|
15.11.2006 22:25 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva tuo mieleen tapauksen 3-4 kesää sitten. En malta olla kertomatta. - Edellisenä päivänä olin ollut tyttäreni kanssa Jns asemalla ja kuvannut Uim menossa ollutta 3xDv12 Vänäjän puujunaa. Veturissa käsi heilahti, johon vastasimme. Seuraavana päivänä olimme juuri tässä sillan päässä samoihin aikoihin odottamassa kyseisen junan tuloa. Junaa ei kuulunut, ei näkynyt. Tuli vain herra ja rouva, jotka olivat menossa Prismaan. Herra tunnisti meidät, sillä hän oli sen edellisen päivän kuljettaja - entinen kotkalainen kuljettaja. :) | ||||
|
15.11.2006 17:02 | Tapio Muurinen | ||
| Niin minäkin saatan olla, mutta kyllä niitä komeroita tehtiin ja tehdään vieläkin. | ||||
|
|
15.11.2006 16:56 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, oli muuten samanlainen, mutta ilman noita "luppakorvia", ja taisi olla hieman kaposempi - tätä kuvaa hainkin malliksi, mutta en muistanut kuvaajaa. :) | ||||
|
|
15.11.2006 14:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän KEi-vaunun viimeiset päätypaikat, jotka olivat yhdenistuttavia, sijaitsivat kulmissa katsesuunta sivulle, olivat mainiot näköalapaikat. Samanaikaisesti voi seurata maisemia myös taaksepäin. - Vaunukalusto poistui vähitellen. Jo 1970-luvun alussa niitä oli poistettu. Viimeiset jäivät pois matkustajaliikenteestä 1973. Osa niistä varustettiin sähköradan työjuniksi. | ||||
|
|
15.11.2006 12:18 | Tapio Muurinen | ||
| Toisessa pilarissa vasemmalta näkyy alhaalla latauskaappi, joka voidaan pahimman vaaran uhatessa nopeasti täyttää räjähdysaineella ja räjäyttää silta, ettei se jää ehjänä hyödyttämään vihollista. | ||||
|
|
14.11.2006 23:29 | Tapio Muurinen | ||
| Hetkinen, hetkinen :). - Tuo pk:n linkittämä kuvansa oli mieltä lämmittävä. Siinä näkyvät lankkuportaat radan yli ovat juuri tämän Hurun edessä. Tätä kuvauspaikkaa ei enää ole, joten vertailuakaan ei voi enää ottaa. Niin kuin Petri arvelit, siinä muuntajan kohdalla (missä nykyinen Helsingintie, eli moottoritie tulee radan varteen), oli lankkusilta ratojen yli. - Oli mainio kuvauspaikka. - Samassa paikassa oli Turun ratapihan laskumäki. Toissa kesänä kävin viimeksi paikalla. Teräsverkkoaidan takaa yritin kurkistella. Lonttisten alue oli kovasti muuttunut. Ennen se oli työläisten halpaa asuinaluetta. Nykyisin taitaa olla aika arvokasta omistaa siellä. | ||||
|
14.11.2006 19:36 | Tapio Muurinen | ||
| Palaan vielä tuohon Perin asialliseen kommenttiin yllä. Tämä lyhyt pikajuna 108, Tampere - Turku, oli tosiaan nopein juna tällä välillä. Matka-aika tasan kaksi tuntia. Tai oikeastaan Jyväskylä - Turku oli vielä nopeampia 1h 59´. Laivapikajunat, 110 ja 104, kulkivat puolisen tuntia hitaammin. 108:ssa oli puuvaunuja yleensä 3 - 4. On siinä paneelit saaneet kyytiä. Koskaan ei oma aikatauluni sopinut, että olisin voinut tällä junaparilla matkustaa. | ||||
|
|
14.11.2006 19:21 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo siniraitainen on Teboilin Stb. - Kemiran junan lannoitevaunut, Hkkg:t tehtiin vanhoista Hkk-vaunuista muuttamalla. Seinät ja katto olivat PVC-päällystettyä kangasta. Niitä tehtiin 1974 alkaen, joten kuva ei ole ainakaan vanhempi. | ||||
|
|
14.11.2006 18:25 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Tampereen pikajuna oli jo kerran 108, mutta muutin sen. Yritin aurinkokellosta tutkia, onko kello 9 vai 12 ja päädyin 9:ään. Kiitos Pertti hyvistä vinkeistä. Muutan vielä kerran :) - Tavarajuna on silloin T 3954. | ||||
|
|
14.11.2006 16:06 | Tapio Muurinen | ||
| Kun analysoi itse kuvaa ja yrittää muistella aikaa 30 v sitten, niin tuo Vv15-pariveto saattaakin olla juuri saapunut Ukp:sta. Vaunusto viittaa siihen. Runsaasti Hkkg lannoitevaunuja ja kaasusäiliövaunuja. Veturit käyvät vielä kuumana ja koneapulainen on irrottamassa lenkkiä - Parivetovemputus oli tosiaan näyttävää ja kuuluvaa. Niitä liikkui lähinnä juuri Uudenkaupungin ja Toijalan radalla. Harvassa oli se pää joka ei kääntynyt, kun kaksi Vv:tä ärisi tonnijunan keulalla kiihdyttäen sitä matkavauhtiin Hankkijan ja Barker-Littoisten kohdalla tehtaiden. Ääni kertautui mukavasti betoni ja tiiliseinistä. | ||||
|
|
14.11.2006 14:46 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisena minä Turun parhaiten muistan. Nykyisin se on niin "köyhä" :) | ||||
|
|
14.11.2006 14:41 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvausvuosi voi olla myös 1971, jolloin normaalisti tämä juna vedettiin vielä Hr11:llä. Pienen "leipomisen" jälkeen päädyin 1972:een. Sama juna on myös tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/18552 | ||||
|
12.11.2006 22:45 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo oli hyvä, tai konduktööri olisi voinut mennä kolkuttelemaan ovelle ja ilmoittamaan kuljettajalle, että otetaanpas ylimääräinen pysähdys seuraavalla ja poistetaan junasta humalaista räyhäporukkaa. | ||||
|
|
12.11.2006 12:36 | Tapio Muurinen | ||
| Veturin ohjaamosta on turvanokan läpi portaat alas. Päädyssä on kapea ovi, josta voi siirtyä vaikka toiseen samanlaiseen veturiin, jos ollaan esimerkiksi parivedossa. Käyntisilta on silloin laskettuna alas. Numero on maalattuna siihen käyntisiltaan. Oli ja mahdollinen läpikulku on suunnittelijan idea. Tuskinpa sitä koskaan käytännössä tarvittiin | ||||
|
12.11.2006 12:24 | Tapio Muurinen | ||
| Hieman historiaa turpeen käytöstä höyryvetureissa. - VAPO-konserni on oikeastaan saanut alkunsa 1940, kun tuli asetus Rautatiehallituksen Puutavaraosastolle polttopuiden ja puutavaran hankkimisesta valtion laitoksille. Sotavuosina hiiltä ei saatu ulkomailta, eikä halkojakaan riittänyt kunnolla asuntojen lämmitykseen. Parhaat halonhakkaajat olivat rintamalla. Siviileille järjestettiin mottitalkoita. Turvetta alettiin käyttää halkojen ohella vetureiden polttoaineena. Pistopalaturpeen nosto sopi kotirintamalle jääneille siviileille. Vuonna 1945 osaston nimeksi tuli Valtion Polttoainekeskus (VAPO). Se oli jo aikaisemmin siirtynyt kansanhuoltoministerön alaisuuteen. Sotien jälkeen hiiltä ja halkoja alettiin jälleen saada, mutta nostettua turvetta oli varastoissa ja se piti käyttää. Ehkäpä sitä edullisissa paikoissa, kuten Seinäjoen ympäristössä edelleenkin nostettiin. Tarkempaa tietoa tästä asiasta ei ole. | ||||
|
11.11.2006 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| Näkyikö Venäjälle meneviä rekkajonoja ratasillan alla? | ||||
|
11.11.2006 21:38 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassa junan vasemmalla l. pohjoispuolella näkyvät isommat rakennukset olivat teollisuuskiinteistöjä. Junan loppupään kohdalla ja siitä Hämeentien sillan suuntaan oli myös pienasuintaloja, varsinkin radan eteläpuolella. Moottoritien tulo radan varteen muutti maisemaa aika tavalla. | ||||
|
11.11.2006 21:25 | Tapio Muurinen | ||
| Jos Jarkolle kelpaa, niin ala kyttäämään seuraavaksi Dv16:ta. Ehkä et kuitenkaan saa vaihdetta RHK:n linjalle, mutta kiskonpätkät siihen etuphalle ja isot nosturit tilata paikalle :) | ||||
|
|
11.11.2006 21:12 | Tapio Muurinen | ||
| Veikkaisin, että ainakin valmistajalaatat ovat myyty keräilijöille. On niille irtonumeroillekin ollut käyttöä. Olen nähnyt mm. omakotitalojen seinissä osoitenumeroina. Tuskin niitä mitään on tarvinnut panna sulatukseen. | ||||
|
|
11.11.2006 21:03 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava nähdä tällaisia, jo historiallisia kuvia. Täytyy olla kiitollinen Onni Keski-Petäjälle, että on kuljettanut kameran työmaalle ja ottanut näitä kuvia. Sellaista ei juuri noihin aikoihin tapahtunut. | ||||
|
11.11.2006 20:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on komea kulvertti ja hieno kuva kaikenkaikkiaan. Kuvatekstistä ja Lättähatun kulkusuunnasta selviää, että Ylä-Keitele avautuu taustalla. | ||||
|
11.11.2006 20:49 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan veturi käynyt joskus kyljellään tai ollut kontaktissa jonkun kanssa, koska peltejä on noin oijottu? | ||||
|
|
11.11.2006 20:43 | Tapio Muurinen | ||
| Tutustuimme poikani kanssa perusteellisesti tähän veturiin. Moottoripuoli oli aika sotkuinen, mutta sieltäkin selvisimme suhteellisen puhtaina :) - Ja pitihan tilanne tallentaa. | ||||
|
11.11.2006 00:32 | Tapio Muurinen | ||
| Hannu on löytänyt Vellikupista mukavia kuvauksia. Jos noin, kuten silminnäkijä kertoo, niin Voikkaan siltaa yritetiin pommittaa samalla taktiikalla, kuin Korian siltaakin. Voikkaan siltaan on varmaan ollut vielä vaikeampi osua kuin Korian siltaan. Tosin sillä ei ollut niin hyvää it-suojaa kuin Korialla, joten koneet saattoivat lentää vapaammin, mutta suoranpätkä Keltin suunnasta oli melko lyhyt ja rata kaartoi jyrkästi ennen siltaa. | ||||