Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.10.2006 00:50 | Tapio Muurinen | ||
| Oli, oli. Kesähelteellä kaikki pikkuikkunat auki verhot lepattaen. Joskus verhoja viuhtoi ulkopuolellakin. Vanhemmat ihmiset yrittivät sulkea ikkunoita; "täällä vetää". Talvella eteiset jäässä ja ikkunat kuurassa. Kaminapään vastainen WC oli täynnä klapeja, joita konduktööri ohimennessään lisäili kaminan pesää. Yöjunassa pitkällä penkillä voi yrittää vaikka torkkua, jos oli tilaa. Takki vain mytyksi pään alle ja hyvää yötä. Pätkäkiskoilla ajettaessa aina jostain kuului rytmikästä naksutusta tai lonksutusta, joka ei tullut pyöristä. Vaunu heilahteli keväisin kunnolla rajoittimia vastaan. Että silleen... :) | ||||
|
12.10.2006 21:16 | Tapio Muurinen | ||
| Viikko sitten nousin tässä IC47:n kyytiin. Eipä tullut niin tarkkaan katsottua, josko olivat jo silloin olemassa ja käytössä? | ||||
|
11.10.2006 19:23 | Tapio Muurinen | ||
| Ja asjallinen oli ensimmäisenä osittain näkyvä Hdk-vaunukin liukulaakeripesineen, eri suuntiin harottavine sivupylväineen, joista kaksi paria oli rautaisia ja kuormakettingeillä varustettuja. Vaunu painoi n. 9 t ja otti kuormaa 16-17 t. Sen kantavuus ja lattia oli heikko jo tuolloin. Useimmiten vaunussa kuljetettiin sahatavaraa tai hiiltä bulkkina. Vaunu oli muuten kulussa hyvin hiljainen, koska siinä ei ollut juurikaan irtonaisia, kolisevia osia. | ||||
|
11.10.2006 16:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tattista vaan Jouko. Koska otit asian esille, niin omana sivukommenttina: Sivun 6 alimmainen kuva ei ole minun, vaikka kuvateksti on tuttu. Tosin olisin ylpeä tuollaisesta Hv-kuvasta. Ehkä lukijoista joku tunnistaa omansa, vaikka samanlaisia kuvia tuosta kallionkielekkeeltä tuppasi tulemaan. - Jk. Siinä "alkulämmittelyssä" mainituista pikkupojista eräs oli tietenkin nimeltään Tapsa. | ||||
|
11.10.2006 11:43 | Tapio Muurinen | ||
| Koojii, mukava "kuulo-muistikuva". Usein höyryveturin viheltimestä kuului "pitkässä" ensin epämääräistä suhinaa ja kähinää, kun veturi "availi ääntään". Vähitellen löytyi oikea taajuus. - Tavarajuna lähestyy Juurikorpea. Hytissä kolinan ja metelin seasta kuuluu Riston pitkä tulovihellys. Lämmittäjä huomaa ensin vihreän ohi-opasteen ja huutaa: "Ohi menee", jonka kuljettaja kuittaa "lyhyellä". Sen jälkeen suorittaja rullaa lippunsa. | ||||
|
|
10.10.2006 20:49 | Tapio Muurinen | ||
| Ja paikallistuntemusta omaaville vinkkinä, että junan alkupää on kutakuinkin Haminan nykyisen aseman kohdalla (tästä hieman takaoikealle). | ||||
|
|
10.10.2006 20:38 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä junat eivät ole kulkeneet enää lähes 25 vuoteen. Uusi linjaus on itäpuolella (tämän penkan takana). Tässä kohdassa on vilkas maantie, eritasoliittymä Vt 7:lle länteen, sekä radan suuntaisena Lappeenrannan tielle pohjoiseen. | ||||
|
|
10.10.2006 15:23 | Tapio Muurinen | ||
| Linkki unohtui, siis tässä https://vaunut.org/kuvasivu/26107 | ||||
|
|
10.10.2006 15:22 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva aikakaudelta ennen dieseleitä - sama juna, sama paikka. | ||||
|
08.10.2006 22:48 | Tapio Muurinen | ||
| Saattaa olla ensimmäinen, onnitteluni, vaikka tuolla tuli matkustettuakin kesällä 1978 useita kertoja Vesteråsin ja Ludvikan välillä ollessani sielläpäin töissä. En muista, otinko edes yhtään kuvaa - nyt vähän hävettää. | ||||
|
07.10.2006 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Onko tämä juuri se uoma, jota pitkin Höytiäisen lasku tapahtui n. 150 vuotta sitten? Rannat näyttävät aika huuhtoutuneilta. Alunperin hallitusti suunniteltu lasku ryöstäytyi, ja Höytiäisen pinta laski lähes 10 m. Samalla Höytiäinen pieneni kolmanneksen. | ||||
|
07.10.2006 13:24 | Tapio Muurinen | ||
| Säilövaunujuna on mennyt painamalla öljysatamaan. Samaan aikaan rekka-auto on lähtenyt odotusalueeltaan, entisen Kivisen sahan paikkeilta, satamaan päin - ja jälleen inhimillinen syy. Taustalla on Hillonlahti. | ||||
|
07.10.2006 13:12 | Tapio Muurinen | ||
| Laiva on suomalainen AL:n (Etelä-Amerikan linjan), 1950-luvulla valmistuneista. Joku näistä http://www.slhy-laiva.net/laiva12004-sal.php Olivat tavallisia kävijöitä. | ||||
|
07.10.2006 00:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kymijoen ylittävä Voikkaan ristikkosilta valmistui juuri ennen sotia tai sodan alkuvaiheessa. V:n 1940 lopussa ratayhteys Korialta Savonradalle, Haarankallion vaihteelle, oli liikennöitävässä kunnossa. Jatkosodan aikana ja vähän aikaa sen jälkeen rataa liikennöitiin, mutta kiskotus purettiin lähes kokonaan 1945-46, koska ankara kiskopula pakotti viemään kiskot muualle. Läpiajettava rata ei sen jälkeen enää ollut, mutta teollisuusrata Korialta Kelttiin rakennettiin uudelleen 1950-luvun alussa. Se vanha ja ahdas ristikkosilta on nykyisin tiettävästi kevyen liikenteen käytössä (= musta viiva). Olen joskus 1970-luvulla ajanut sen sillan kautta, ja muistaakseni sillä oli valoilla ohjattu yhdensuuntainen liikenne sen ahtauden takia. | ||||
|
06.10.2006 23:35 | Tapio Muurinen | ||
| Jahas, ollaan sitten Arin ja monen muunkin kanssa oltu samalla reissulla v.2000, tosin toisistamme tietämättä. Tuo Koskenkylä oli minullekin outo, mutta löytyihän se Laurilasta 18 km pohjoiseen. Oli laiturivaihteenakin 1960-luvulla. Ainakin Louella tehtiin uusia siltoja noihin aikoihin, joen yli ja eritasoja maanteiden kanssa. Pohjat ja penkat tehtiin sitten niiden jälkeen. | ||||
|
06.10.2006 08:44 | Tapio Muurinen | ||
| Muurolan asemanseutu sijaitsee suuressa sorakuopassa, josta on viety paljon soraa Rovaniemen radan rakentamiseen. Karu kasvupohja on huono ottamaan kasvillisuutta ja maisema on säilynyt melko muuttumattomana noita Sakarin mainitsemia uudistuksia lukuun ottamatta. Kolmostiellä olevia Eims-vaunuja katselen. Lieneekö Rovajärvellä leiri, koska vaunuja on tuotu tänne odottelemaan. Täällä on vapaa seisontaraide ja vaunut ovat hyvässä suojassa. | ||||
|
|
05.10.2006 23:20 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri niin. Laurila-Rovaniemi välin perusparannuksen yhteydessä 1990-luvulla Louen hitaat mutkat oli tarkoituskin poistaa ennen radan sähköistämistä. - Toissapäivänä matkustin P971:llä Oulusta Rovaniemelle. Juna lähti Oulusta 35 min. myöhässä. Sr1 laukotti parhaimmillaan 144 km/t ja saikin aikataulua ajettua melko hyvin kiinni. Esimerkiksi Oulu-Kemi väli tultiin yli 120 km:n keskinopeudella. | ||||
|
|
05.10.2006 14:15 | Tapio Muurinen | ||
| Junan alkupää on juuri Louejoen sillalla. Ilma on lämmin, alkukesän tuoksut sekoittuvat kreosoottipölkkyjen (=rautatien) aromeihin. Pitkä, 16-20-vaunuinen juna pitää pätkäkiskoilla melkoista meteliä. | ||||
|
05.10.2006 14:00 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin. Jos vielä aiheesta, niin Kelloselän lisäksi pyöreää puuta lastattiin noihin aikoihin vielä Sallan asemallakin. Kursussa oli saha, joka oli välillä konkurssissa, mutta myös se kuljetti tavaraa rautateitse. Ja Isokylän asemalla oli iso polttopuuyritys, joka toimitti VR:lle puut ympäri maata mm. kaminoilla varustettuihin. vaunuihin. | ||||
|
|
05.10.2006 10:40 | Tapio Muurinen | ||
| No kappas vain. Almanakkaan ne alettiin merkitä kursiivilla vasta 1984. Eli kelloja on siirrelty ja yöjunia kiihdytelty sekä viivytelty keväin syksyin noinkin kauan. | ||||
|
|
05.10.2006 00:49 | Tapio Muurinen | ||
| Ilta-aurinko paistaa hyvin matalalta, joten kuva on ennen 1984:ää, jolloin siirryttiin ensimmäisen kerran kesäaikaan. Kello on n. 22. | ||||
|
05.10.2006 00:34 | Tapio Muurinen | ||
| Nuostapa luontokuvaajien laitteista; varmasti molempien kannattajia löytyy. Hannu Hautalan kiikkustuolinäyttelyn yhteydessä hän kertoi kuvaavansa edelleen ja vain filmille, ja kysyttäessä kuinka monta kuvaa olet ottanut, oli vastauksena miljoonan tai kaksi. | ||||
|
04.10.2006 22:34 | Tapio Muurinen | ||
| Ilmeisesti vanha, uusrenessanssityylinen rakennus ei vastannut riittävästi aikansa tarpeita, ja se purettiin epäkäytännöllisenä. Näinhän kävi monille muillekin kauniille asemarakennuksille. Siihen aikaan tuollaisista arvoista ei välitetty. Eikä varsinkaan Turussa myöhemminkään (tosin asemarakennus ei kuulu/-nut kaupungille). Sen ensimmäisen aseman suunnitteli arkkitehti P.E.S. Degenaer 1876, ja nykyisen silloinen Rak.hallituksen pääjohtaja Väinö Vähakallio 1939. | ||||
|
|
04.10.2006 12:18 | Tapio Muurinen | ||
| Noh, Turun asemarakennushan on kulttuurihistoriallisestikin hieno, funkkistyylin edustaja. Valmistunut vaikeina vuosina 1939-1940. Sehän sopii kauniisti tuohon yli 20 v vanhaan maisemaan, kuten Tuplaporkkanakin, joka taitaa olla siirtymässä lähtölaituriinsa. | ||||
|
|
04.10.2006 11:54 | Tapio Muurinen | ||
| Mika: Haarukoiden pitää sanoa, että 1997 jälkeen, jolloin nosturi oli vielä olemassa, tosin ei enää käytössä. Tuolloin vielä Kursussa ja Joutsijärvellä varastoitiin ja lastattiin puuta. | ||||
|
26.09.2006 14:21 | Tapio Muurinen | ||
| Onko radassa jotain muutakin erikoista, kuin 30 kg:n kiskot ja kaarre, kun Sr12:n oli ajettava noin hiljaa? Sillähän 16 t:n akselipaino ylittyi niukin naukin. Nämä muutko saivat sitten huristella vapaasti, koska olivat 6 t keveämpiä? | ||||
|
26.09.2006 00:11 | Tapio Muurinen | ||
| Muistilokerikon pohjia kaivelemalla ja eräitä asioita niputtamalla yhteen täytyy jälleen nöyränä todeta, että oikea kuvausvuosi onkin 1976 eikä -75. Eli aiheeseen liittyviin kommentteihin täytyy niiltä osin lisätä vuosi. Koska muuten tulivat nuo uudet laituriopasteet? 1974 olivat vielä ne vanhat "laatikot" tolpan varressa. | ||||
|
|
25.09.2006 15:03 | Tapio Muurinen | ||
| Koska autovaunu on yleensä viimeisenä, se myös likaantuu aika lyhyessä ajassa. Varsinkin sadekelillä pyöristä ja kiskon pinnasta irtoava lika pyörii sumuna junan perässä. Samasta syystä myös ulkona olevat autot vähän sotkeentuvat (ja lentää siellä ilmassa muitakin voimavesiä 100 km:n tuntivauhdissa). Koska autot otetaan sisään tulojärjestyksessä, ylimääräisen pesun voi välttää olemalla hyvissä ajoin lastauspaikalla, että saa autonsa sisätiloihin. | ||||
|
25.09.2006 00:39 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä tuosta veturista; ensin pidin itsestään selvänä, että se on joku Sv/Dv12-sarjalainen, mutta pakoputken suojus sanookin muuta. 2700-sarjalaiset "Ruotsinlaivat" ovat Rovaniemen tasalla olleet peräti harvinaisia. | ||||
|
|
25.09.2006 00:01 | Tapio Muurinen | ||
| Eka auto on Fiiu ja kolmas Volvo 245? (valm. 1974 alk.). Kuvausvuosissa en ole vahvoilla, koska tuolloin en merkannut kuviani mitenkään. Asiayhteyksiin sitomalla yritän niitä saada jotenkin kalenteriin. Esimerkiksi tässä olin Lapissa kesätöissä v.1975-77. Vuodesta 1981 olen asunut Rovaniemellä, joten haarukointia riittää. | ||||
|
|
24.09.2006 22:57 | Tapio Muurinen | ||
| Vähitellen se eteni. Sitä mukaa kun rata oli saatu parannettua ja kiskot vaihdetuksi K54:ksi. Sen jälkeen tulivat sähkölangan vetäjät perässä. Laurilaan sakka hitsatut kiskot ulottuivat joskus 1980-luvun alussa. Muistan Rovaniemelle matkustettaessa Laurilan jälkeen jonkun tokaisseen, että nyt vasta tuntuu oikealta junamatkalta, kun kiskojen kolke alkoi kuulua. Siihen oli helppo yhtyä. | ||||
|
24.09.2006 22:27 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on joku Helsingin-Turun radan oikaisuissa syrjään jäänyt seisake. Tarkemmin osaa tässä nyt paikantaa. | ||||
|
24.09.2006 22:23 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus (1990-luvulla?) on kokeiltu autopikajunien ajamista Sallaan saakka. Sponsoritukea tarvittiin sallalaisilta matkailuyrittäjiltä. Heidän pettymyksekseen suuri osa porukasta ajoikin Kuusamoon Rukalle. | ||||
|
24.09.2006 22:07 | Tapio Muurinen | ||
| Tavaralla oli jälleen kiireempi kuin ihmisillä. Samanlaisia kokemuksia jossain Pohjanmaan lakeuksilla :) | ||||
|
24.09.2006 22:01 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä veturit olivat suurten ratapihojen laskumäkipäivystäjiä. Niiden toiminta-alue oli aika suppea, tallilta laskumäkeen ja tallille. Kotivarikolla tiedettiin, mihin näillä saattoi ajaa. Muu rajoitus oli vähintää 43 kg:n kiskopaino. Aikataulukirjan A-osassa kuljettajille sanotaan, että veturia siirrettäessä varikolta toiselle, oli hankittava rataosaston johtajan lupa heikkorakenteisille silloille ja rataosille, joilla on keveämmät kiskot kuin 43 kg/m. Tämän verurin suurin akselipaino oli 15,8 t. Esimerkiksi Ristolla se on 17 t. Kaikkein raskain se oli aikoinaan Vr4:lla 19,8 t, ennen muutoksia Vr5:ksi, 17,3 t. Trumpassa, Tr2, akselipaino oli 17,5 t, vain sen keskimmäinen akseli oli laipaton. | ||||
|
24.09.2006 21:27 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä Ari, että laitoit tämän kuvakoosteen aikansa infrastuktuurista. Tuohon lähdeviitteeseen täytyy syventyä kunnolla ja ajan kanssa, ja siihen välillä palaillen. 1970-luvun alussa, kun minulla oli jo ajokortti, ja jonkun kerran tuli ajettua Vt 15:tä Kouvolasta Mikkeliin, muistan tuon radan alikulun. Silloin toivoin, että kulkisipa tuossa nyt joku juna. Linja on edelleen hyvin näkyvissä, tosin kapeana tienpohjana, jos osaa oikeassa kohdassa vilkaista. | ||||
|
24.09.2006 20:01 | Tapio Muurinen | ||
| Itselläni ei ole ollut talvikuljetuksista kokemuksia kuin kerran. Silloin oltiin jo kevätpuolella, eikä ollut kova pakkanen. Alussa autoja ei voinut lämmittää, mutta eikö näissä nykyisin ole pistokkeet jälkiasennuksena? Erilaisia tarinoita on kuulunut, miten yli 30 asteen pakkasessa autoja vedettiin toisilla autoilla ulos vaunusta (yleensä VR:n). Jos se ei hinatessa lähtenyt käyntiin, niin sitten se piti saada johonkin lämmitystolppaan, joita asemalta kyllä löytyy. | ||||
|
|
24.09.2006 13:25 | Tapio Muurinen | ||
| Heräsi omantunnon kysymys, jonka jätän avoimeksi. Olenko laittanut nuoremman kuvan kuin 1975? Voisiko tuo vaunu olla uudempaa valmistuserää, jonka päädyt olivat viistot? Vanhemmassahan päädyt olivat suorat. | ||||
|
|
24.09.2006 13:11 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva on 4-tien sillan vierestä. Tämäkin maisema on kovasti erilainen nykyisin. Kemijärven radan vierestä oli jo tuolloin purettu 2. raide, joka oli ollut vaihtotöitä varten. Kaikki pientalot ovat muuttuneet kerrostaloiksi. Radanvarressa kasvaa tiheä koivikko. Kesällä rataa ei tuolta vaskkaiselta puolelta edes näy. | ||||
|
|
24.09.2006 13:01 | Tapio Muurinen | ||
| Kerran satuin Tampereella näkemään, kuinka mies temppuili noita vaunun kyljessä olevia portaita yläkannelle. Hän kävi sammuttamassa autonsa valot, jotka olivat Helsingissä unohtuneet päälle kirkkaassa auringonpaisteessa. | ||||
|
|
23.09.2006 21:46 | Tapio Muurinen | ||
| Uusi rata Parkanon kautta oli valmistunut 4,5 v aikaisemmin. Eräät pikajunat Seinäjoelle ja Ouluun kulkivat vielä Haapamäen kautta. Noihin aikoihin Parkanossa muistaakseni pysähdyttiin, koska sen jälkeen n. klo 23 oli aika käydä nukkumaan. Seinäjoella oli pitempi pysähdys, koska oli veturin vaihto. Pian Seinäjoen jälkeen alkoi pätkäkiskojen rytmikäs klonksutus, jota jatkuikin sitten loppuun saakka. | ||||
|
23.09.2006 19:12 | Tapio Muurinen | ||
| Oho, vanha tuttu penkki, niinkuin kersantti Ärjylän tuoli. Uutta keltaista(?) maalia kaipaisi pintaansa. Tuossapa olen useinkin istunut junanvaihdon välillä, ja katsellut josko jotain mielenkiintoista sattuisi näkymään. | ||||
|
23.09.2006 18:48 | Tapio Muurinen | ||
| 1 = ykköspääty. | ||||
|
|
23.09.2006 18:22 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaakseni johonkin aikaan autovaunut liitettiin junaan jo ylempänä ratapihalla, ja runko tuli valmiina laituriin. - Vieläköhän käytössä on tuollaiset liukuvat päätepuskimet, jotka ottavat tarvittaessa liikaa voimaa vastaan. | ||||
|
23.09.2006 18:15 | Tapio Muurinen | ||
| Junan alussa oli tuolloin 4 puuvaunua, joista ensimmäinen näyttäisi olevan Ei-päivävaunu. Kolme seuraavaa ovat muistaakseni vanhoja 1. luokan makuuvaunua, joihin myytiin hieman halvempia 2. luokan makuupaikkoja kuin teräsvaunuihin. Näissä oli miellyttäva matkustaa, vaikka nitinä ja kolina olikin aika kuuluvaa. | ||||
|
23.09.2006 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Hieno iltakuva Korian maisemista, lähes silhuetti, mutta laskeva aurinko antaa hieman oranssia väriä Kymijoen pintaan. IC:llä on vielä vauhtia toista sataa, mikä kuvassakin näkyy. - Ja siitä kallionlipalta, läheltä vedenrajaa, kuvattu? | ||||
|
22.09.2006 14:36 | Tapio Muurinen | ||
| Sitä alkuperäistä "Kuoleman radan" siltaa ei enää ole. Luultavasti filmauksiin käytettiin jotain aivan muuta siltaa tai pelkästään filmausta varten rakennettua. | ||||
|
22.09.2006 10:48 | Tapio Muurinen | ||
| Olenkohan unohtanut pois kuvan, mihin verrata. Kas tässä https://vaunut.org/kuvasivu/23866 | ||||
|
22.09.2006 10:40 | Tapio Muurinen | ||
| Komea on lähtö. Etelätuuli painaa savuja menosuuntaan ja Pekka laahaa höyrypilveä vielä jonkin matkaa perässään. | ||||
|
21.09.2006 21:49 | Tapio Muurinen | ||
| Tyylikästä! Aurinkokin on näköjään Itä-Lapissa pilkahtanut. Ruska näyttää paremmalta. Pohjoisempana on satanut lunta. | ||||
|
21.09.2006 21:43 | Tapio Muurinen | ||
| Takakaarteesta alkaa kova Hanhikosken nousu, joka jatkuu lähelle Kuusivaaraa. Talviliukkailla ja syksyisten lehtikelien aikaan monet junat ovat olleet siellä vaikeuksissa. Vielä nykyisinkin joutuu joskus hiekottamaan. Nousu on erityisen jyrkkä alussa ja lopussa. Rovaniemeläinen vek. (eläk.) E.Huhtala kertoi, kuinka monesti ajettiin rata puhtaaksi pelkällä veturilla. Juna jätettiin suosiolla tähän asemalle. Kerran he uskalsivat jätää junan ilmajarrun varaan mäkeen ja kävivät ajamassa radan puhtaaksi. | ||||