Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2006 21:43 | Tapio Muurinen | ||
| Takakaarteesta alkaa kova Hanhikosken nousu, joka jatkuu lähelle Kuusivaaraa. Talviliukkailla ja syksyisten lehtikelien aikaan monet junat ovat olleet siellä vaikeuksissa. Vielä nykyisinkin joutuu joskus hiekottamaan. Nousu on erityisen jyrkkä alussa ja lopussa. Rovaniemeläinen vek. (eläk.) E.Huhtala kertoi, kuinka monesti ajettiin rata puhtaaksi pelkällä veturilla. Juna jätettiin suosiolla tähän asemalle. Kerran he uskalsivat jätää junan ilmajarrun varaan mäkeen ja kävivät ajamassa radan puhtaaksi. | ||||
|
21.09.2006 19:09 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisia tilanteita sattuu harvemmin edellyttäen, että molemmat ovat liikkeessä. Samankaltaisia tunnelmia koin viime kesänä Marinkylän sillan alla, Inkeroisiasta etelään. Vettä satoi, mutta onneksi oli lämmin ilma. | ||||
|
21.09.2006 19:00 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitoksia vaan myötämielisyydestä. Kyllä tässä omatkin nostalgiat ovat korkealla, sillä tämä Summan - Taavetin kantatien silta oli yksi mieluisimmista kuvauspaikoistani. Kotoani oli tänne n. 5 km matkaa ja kulkuvälineenä isän vanha polkupyörä. Yleensä kuvauspäivä oli sunnuntai, jolloin viitsi lähteä, kuten tässäkin. Joskus koko tie peittyi hetkeksi Riston savupilveen, junan kiihdyttäessä vauhtiaan. Vertailuksi toinen samankaltainen kuva https://vaunut.org/kuvasivu/23867 talvella. - Juhani, kyllä nuori mies elää vielä vahvasti Felica-kautta. Kuvan reunoistakin sen näkee, mutta keskialue on suht. tarkka. | ||||
|
20.09.2006 21:21 | Tapio Muurinen | ||
| Rakkaalla lapsella monta nimeä - ja toisaalta, kotkalaiset ovat muutenkin vähän outoja, siellä syrjässä kun ovat joutuneet olemaan (sanoo ent. virolahtelainen, ent. haminalainen, ent. kotkalainen) | ||||
|
20.09.2006 16:40 | Tapio Muurinen | ||
| Korjaan edellistä tekstiä, sillä Kirkkonummelle liikennöitiin jo 1969, kuten Jorman "Ilmala"-kuvastakin käy selville. | ||||
|
|
20.09.2006 16:33 | Tapio Muurinen | ||
| Sähköistys laajeni vähitellen. Ensin tehtiin laajat raiteistomuutokset. Paikallisliikenne Hiekkaharjuun alkoi syyskuussa 1970 ja Keravalle joulukuussa 1970. Ensimmäiset Sr1-sähköveturit tulivat syksyllä 1973, eikä silloinkaan vielä tainneet kaikki aseman raiteet olla sähköistettyjä. | ||||
|
20.09.2006 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Kumisevan rakennus on ollut samanlainen kuin tämä. Sen perustukset ovat edelleen näkyvissä. Samoja tyyppipiirustuksia (tai peilikuvia) käytettiin 1950-60-luvuilla muuallakin, kuten Taivalkosken radalla, esim. Leino ja Vääkiö. | ||||
|
20.09.2006 09:19 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta virkapukuasiasta tällä on varmaan aikaisemminkin keskusteltu. 1970-luvulla käytäntö on ilmeisesti ollut aika vapaa, mitä tuon ajan kuvista näkyy. Välillä on ollut vähintäin lakkipakko ja tietynlainen "herranpelko". Lakin ei tarvinnut aina olla päässä, mutta se oli oltava matkassa. Joskus jopa niin, että: "jos lakkia löydy, niin vaihdataan miestä" | ||||
|
|
20.09.2006 08:59 | Tapio Muurinen | ||
| Heh, jälleen sama 200%. | ||||
|
|
20.09.2006 08:55 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän kuvasarjaan kuuluu vielä yksi kuva, jota en ole skannannut. Se on näiden välistä (sivukuva Hurusta). Siinä näkyy, kuinka matkustajavaunut ovat jo irti Hurusta. Vv15 on ottanut roikan lenkkiinsä ja alkanut vetää. Huru lähtee hitaasti perässä ja välittömästi niiden perään Äsärrä. | ||||
|
|
20.09.2006 08:44 | Tapio Muurinen | ||
| Varmaankin noin on, kuten sanoit. Etsin sopivaa kuvaa Sähkömotti-parista, ja tällainen löytyi ensimmäisenä. Pitääpä taas säätää vähän tekstiä. | ||||
|
|
19.09.2006 22:54 | Tapio Muurinen | ||
| Jassoo, niistäpä ei paikallinen "kirjeenvaihtajamme" maininnutkaan mitään (tai en ymmärtänyt kysyä). Sanoi vain, että nuo kaksi lähtivät, ja yksi "Setori" tuli tilalle. | ||||
|
|
19.09.2006 21:44 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvaparista, jotka on otettu lyhyellä aikavälillä, voi nähdä, että Huru on irti tuomastaan matkustajarungosta. Se ei siis paina sitä (kuva 18981). Samassa kuvassa myös 2708 on jo liikkellä Hurun perään. Otson kysymyskin selviää samasta kuvasta. 2708 on jättänyt matkustajavaunut vaihdealueen taakse, mutta se on niin kauan pussissa, kunnes viereinen raide vapautuu. Huru on saanut kiiltävän maalipinnan luultavasti ison määräaikaishuollon yhteydessä Hyvinkäällä. | ||||
|
|
19.09.2006 16:13 | Tapio Muurinen | ||
| Olempa Petri kanssasi melkein samaa mieltä. Huomasin itsekin, että aurinko on vielä "idän" puolella vahvasti. Ja tällä 2708:n vetämällä P14:llä matkustimme Inkeroisista saakka. Sellaisenkin matkan teimme. | ||||
|
|
19.09.2006 15:01 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos edellisille aiktauluista. Molemmilla junilla, sekä P14:llä että P12:lla, tuli matkustettua. Päivitän omat tietoni ja säädän kuvatekstejä vastaavasti. Tuo MP/P12 jää hieman auki, mutta jospa se syysaikataulun myötä olisi muuttunut veturivetoiseksi. | ||||
|
|
19.09.2006 14:13 | Tapio Muurinen | ||
| Taas pitäisi olla aikataulu tuosta hetkestä. Kello on jotain 12:n paikkeilla. Kaytin aikaisemmin (ks. linkki) jostain syystä "turkulaista" P38:a. Se saattaa ollakin P32, joka saapui noihin aikoihin. Kaikki vinkit ovat tervetulleita. P64:a en oikein usko, sillä Hurun perässä olisi todennäköisesti vielä puuvaunuja tai Fo. | ||||
|
|
19.09.2006 13:43 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, kolmas "Setori/Seepra" tuli kahden entisen lisäksi. Dr16:a (mon.) odotellaan vuoden vaihteen jälkeen. | ||||
|
|
19.09.2006 13:27 | Tapio Muurinen | ||
| "Ei junakuvia ilman asjallisia filmejä" - Juhani: Luultavasi diafilmi oli ital. Ferraniaa (pitäisi avata diakehys ja varmistaa). Kodakin kalliisiin filmeihin ei tuolloin ollut varaa. Koulumme (Haminan Yhteislyseo)piirustuksenopettaja Raili Kiviniemi ymmärsi myös valokuvausta. Hänen kauttaan saimme hommattua filmiä edullisesti, koska hänen miehellään oli valokuvausliike. Ensimmäiset diafilmini kehitin heidän liikkeessään ja heidän opastuksellaan. En muista kuuluuko tämä niihin kuviin, mutta hyvin ovat säilyneet. Kaikista myöhemmistä kuvista ei voi sanoa samaa. | ||||
|
|
19.09.2006 11:23 | Tapio Muurinen | ||
| Ei saa tällaista kuvaa ei, kun Kotkan Vemput 2038 ja 2039 lähtivät täältä lopullisesti hiljattain. | ||||
|
|
19.09.2006 10:41 | Tapio Muurinen | ||
| Simolle ei valitettavasti löydy parempaa kuvaa kuin tuo linkki "18981" tästä tilanteesta. Luultavasti se on yhdistetty 1. ja 2.-luokan päivävaunu. - Noihin aikoihin, ja vielä pitkään myöhemminkin, päivystäjä Vv/Dv15 kävi hakemassa vaunuroikan huoltoon. Veturit palasivat Pasilaan yksin. Esim. tässä 2708 pääsi poistumaan viereisen raiteen kautta, kunhan Turun juna oli ensin viety pois. Nykyisihän linjaveturit tuovat ja vievät vaunuroikat mukanaan. | ||||
|
|
19.09.2006 10:11 | Tapio Muurinen | ||
| Samalta reissulta on muutamia aikaisemmin näytillä olleita kuvia esim. tämän https://vaunut.org/kuvasivu/18981 molemmin puolin. | ||||
|
17.09.2006 10:11 | Tapio Muurinen | ||
| Aika tarkka havainto :). Tämä oli lavastettu tilanne. En muista enää yksityiskohtia. Jostain piti napata sopiva lakki päähän. | ||||
|
16.09.2006 23:03 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavaa, jos pidit. Tuo 1969 on ollut ikäänkuin ujo piileskelijä. | ||||
|
|
16.09.2006 22:15 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvauspaikaksi sopii Kotkan asemalaituri. | ||||
|
16.09.2006 20:05 | Tapio Muurinen | ||
| Näin on. Ennen Vo:n laidat olivat puuta, nykyisin terästä. | ||||
|
|
16.09.2006 10:06 | Tapio Muurinen | ||
| Niin tosiaan, onhan olemassa myös lyhyempi Vof-konttivaunu, joka on saman mittainen kuin Vo. | ||||
|
|
16.09.2006 10:02 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä "voffelit" ovat huomattavan pitkiä, lähes 20 m. Vo on 5 m lyhyempi (kaukaa katsottuna hyvä tuntomerkki, numerosarja tietenkin kertoo kaiken). Kun junassa on 43 - 45 voffelia ja 2xSr1, niin onhan sillä pituutta! | ||||
|
15.09.2006 20:32 | Tapio Muurinen | ||
| Asiaa edelleen loivasti sivuten, kun Kolarin rata sepelöitiin, käytettiin murskeena Rautuvaaran kaivoksen sivukiveä l. raakkua, joka sisälsi paikoitellen runsasaastikin malmimineraaleja. Kaivosyhtiöt ja Geologinen tutkimuslaitos alkoivat saada kivinäytteitä Kolarista etelään. Kivien alkuperä pystyttiin heti paikantamaan. | ||||
|
15.09.2006 16:49 | Tapio Muurinen | ||
| Tunnelmaltaan hieno ja lämminsävyinen kuva. Oikeastaan tuo Volvon pyöräkuormaajan oranssi vilkkuvalo tekee tästä kuvan! Ja vielä melkein täysi kuu. Eikä tallin seinustalla nojaileva farkkukansakaan pahemmin haittaa :). | ||||
|
14.09.2006 20:16 | Tapio Muurinen | ||
| Resiinoiden välitys vaihtelee jonkin verran. Ratapiharesiinoissa se on aika "tiheä", kun taas ratavartijan resiinoissa se oli harvempi. Eli jälkimmäisellä saattoi päästä kovempaa jos jaksoi pumpata. 25 km/t on jo kova nopeus (suljetulla radalla, alamäessä, GPS:llä mitattu) | ||||
|
14.09.2006 13:32 | Tapio Muurinen | ||
| Jep, nuorelta "vaunumieheltä" oikea veto! Lisäksi irroitettavat päädyt ja oikean puoleisen pyörän takaa olevasta aukosta heikosti näkyvä viistotuki/jäykiste eräinä tuntomerkkeinä. - Hk-vaunuletka oli Summan paperitehtaan ratapihalla selluloosalastissa talvella n. 1963. | ||||
|
|
14.09.2006 11:06 | Tapio Muurinen | ||
| Ehkä tämä ei niin helppo olekaan. Päätytuki ja sen kiinnitys kertoo jotain. | ||||
|
|
14.09.2006 10:44 | Tapio Muurinen | ||
| Aika hyvä, mutta tämä on vähän vanhempi. Kuvattu 1960-luvulla. | ||||
|
13.09.2006 15:27 | Tapio Muurinen | ||
| En osaa vastata Tanen kysymykseen, mutta tuo kategorisointi on monitahoinen. Matkustajan kannalta oli tärkeää, oliko hän asemalla, laiturivaihteella (lv) vai seisakkeella (s). Nämä oli merkitty aikatauluihin. 1950-luvun alkupuolella lv:ta ei erikseen merkkitty. Lv:lta sai ostaa rajoitetusti matkalippuja, koska siellä oli henkilökuntaa. Eri vuosikymmenillä kategoria on vaihdellut. Asema saattoi olla myös eri vuorokauden aikoina laiturivaihteena tai seisakkeena. Hiirola mainitaan 1910-luvulla lv:na. suurimman osan "parhaista vuosistaan" se lienee ollut asema asemapäälliköineen. 1960-luvun lopulta jälleen lv, ja lopulta vain kylmä asema l. seisake. Liikennepaikkojen tärkeysjärjestyksestä ei Jounin kanssa kannata kiistellä :). Helposti pysäkki ja seisake menevät sekaisin tavallisissa keskusteluissa. | ||||
|
12.09.2006 10:28 | Tapio Muurinen | ||
| Se oli samanlainen kuin Lätän liitevaunussa; hiljainen, dieselin murinaa ei kuulunut, sähkömoottori piti kiihdytyksissä omaa hiljaista ulinaansa. Muuten matkustaminen ei juurikaan poikennut Lätällä matkustamisesta. | ||||
|
|
12.09.2006 09:52 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisellakin piti kesällä 1978 matkustaa joku väli Grängesbergistä Eskilstunan kautta Tukholmaan :-) | ||||
|
10.09.2006 23:16 | Tapio Muurinen | ||
| "Nosta selkänojat pystyasentoon. Nykäisen penkkejä käytävälle päin. Kierrä penkit haluamaasi suuntaan. Paina takaisin paikoilleen" - Jotenkin näin :) | ||||
|
10.09.2006 23:10 | Tapio Muurinen | ||
| Komea on auringonlasku. Arvaan, että ollaan Keltakankaansuoran pohjoispäässä. Kohta rata kaartaa kohti Myllykoskea. Sitä ennen ylitetään Myllykosken - Sippolan maantie ja Sorsajoki. | ||||
|
10.09.2006 22:42 | Tapio Muurinen | ||
| Vanha Saimaan kanava valmistui siis noin 6 vuotta aikaisemmin kuin Helsingin - Hämeenlinnan rautatie. Hinnaltaan ne olivat kutakuinkin samaa luokkaa. Kanava maksoi 3 milj. ruplaa ja rautatie hieman enemmän. Käydessämme kansakoulun luokkaretkellä Lappeenrannassa ja Saimaan kanavan varrella, jäi oppaan selostuksesta mieleen, että erään kalliokannaksen läpäiseminen maksoi saman verran kuin, jos 100 mk:n seteleitä (vanhaa markkaa) olisi ladottu päällekkäin leikkauksen korkuinen nippu. Meistä se tuntui hurjan suurelta summalta. | ||||
|
09.09.2006 10:51 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvauspaikka on noin nykyisen Vt1/E18 sillan alla. | ||||
|
09.09.2006 10:44 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo Jorman kuvaus on mainio. Harrastelija muistelee noitakin aikoja erilaisten "suodattimien" läpi. - Lähtökiihdytyksessä pimeydestä sukeltava Hr13 syytää sankkaa usvaa, joka leviää vaunujen turbulennissa laajalle ympäristöön. Lauhduttimen säleiköstä leyhähtää lämmin henkäys. Junan kadottua näköpiiristä "parfyymit" leijailevat vielä kauan. | ||||
|
09.09.2006 10:25 | Tapio Muurinen | ||
| Miikka, vilkaisepa vaikka täältä https://vaunut.org/kuvasivu/19379 "Jokke T":llä on paljon asian liittyvää tietoa. | ||||
|
|
08.09.2006 23:51 | Tapio Muurinen | ||
| Jussi, tunnustaudun enemmän Risto-faniksi, mutta olosuhteiden pakosta näiden pakokatkuja jouduin enemmän haistelemaan ;) | ||||
|
|
08.09.2006 23:40 | Tapio Muurinen | ||
| Voi kuinka tavallinen näky. Neljä putkea pukkaa siniharmaata usvaa tummansiniselle taivaalle. Pitkällä valotuksella tunnelma vain korostuu. | ||||
|
|
08.09.2006 23:30 | Tapio Muurinen | ||
| Uusi kanava avattiin elokuussa 1968. Oikealla näkyvä kapea uoma kuuluu minustakin vanhaan kanavaan, jonka mutkia tässä oiottiin. | ||||
|
|
08.09.2006 22:55 | Tapio Muurinen | ||
| Jo vain on Toijalan rata. Sen vieressä aidan takana on Barker-Littoisten tehtaat savupiippuineen. | ||||
|
02.09.2006 09:17 | Tapio Muurinen | ||
| On se sama. Kuvakulma vain on eri ;) | ||||
|
02.09.2006 01:12 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmalla oleva vanha rautatiesilta vuodelta 1886, jännepituudeltaan 100 m, oli valmistuttuaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta. Maantieliikenne oli samassa tasossa. Uusi rautatiesilta (2x50 m:n jänteet) valmistui viereen 1964. | ||||
|
02.09.2006 00:39 | Tapio Muurinen | ||
| "Ajojohdin päättyy" lukee portaalin pylväässä. - Ensilumi oli jo käynyt maassa, jäisiä laitureita oli hiekoitettu, mutta nyt aurinko paistoi ja sulatteli jäitä. Veturi kiilteli uutuuttaan. | ||||
|
|
02.09.2006 00:14 | Tapio Muurinen | ||
| Arto: Vaikka oikoradan avajaiset olivatkin monasti mielessä, ei tämä ollut tarkoituksellinen vastaveto, vaan tulipahan vahingossa. Aioin laittaa muita kuvia, mutta en löytänyt kaikkia, mitä oli tarkoitus :) | ||||
|
|
02.09.2006 00:09 | Tapio Muurinen | ||
| Kari: Tämä on kuvattu myöhemmin kuin tuo 3002. Protosarjan 3001-3006 piti olla maassa tammikuun -74 loppuun mennessä. Luultavasti näitä oli jo muutama. Veturin värit olivat uutena kutakuinkin noin. Skannausvaiheessa vain kuvan perussäädöt kohdalleen, ei muuta. | ||||