1642-70727 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.03.2014 13:37 Tapio Muurinen  
  Vähän on heikosti erottuva esimerkki tuosta lenkistä ruuvin karaan ripustettuna (mahdollisesti) https://vaunut.org/kuva/18428?u=832&paik=Kouvola&tag0=2%7CSr1%7C - Pikkuveljen tekosia näköjään.
kuva 18.03.2014 13:30 Tapio Muurinen  
  En ole "konkari", mutta vanhaksi voi sanoa. - Aikoinaan junia katkeili useammin vetolaitteiden pettäessä kuin nykyään. Roikat oli saatava pois linjalta seuraavalle lähimmälle asemalle vaikka osissa. Kerran olen nähnyt tapauksen, kun vaunusta (muistaakseni Hdk?) oli vetolaite katkennut. Se tuotiin kuitenkin perille Hilloon tuollaisella apukytkimellä kiinnitettynä.
kuva 18.03.2014 13:14 Tapio Muurinen  
  Eiköhän tuo ole universaali keksintö, mutta ei ole ollut aina. Käytäntö kehittyi kun jouduttiin oikomaan tasaisten lautasten alinomaa vääntyneitä puskinvarsia. Niitä vääntyili kovassa työnnössä kaarteissa, esim. vaihteissa. Piti vain sopia, ettei samanlaiset "nurkat" joudu vastakkain.
kuva 17.03.2014 22:04 Tapio Muurinen  
  Höyryvetureissa, joissa oli karja-aura, lenkki pötkötteli yleensä pitkänä siinä auran päällä. Tenderin pää oli sitten eri tapaus. Mutta tosiaan, helpoin tapa oli, jos vaunuihin piti kytkeytyä, niin ottaa lenkki käyttöön. Joskus näkyi myös sellaista käytäntöä, että lenkki taivutettiin ylöspäin ja ruuvin kara tuikattiin lenkistä läpi, jolloin vetolaite ei roikkunut niin alhaalla. Vaihtotöissä näkyi silloin tällöin vaunuissa vapaana roikkuvia kytkimiä, jotka kolahtelivat ylikäytäviin, tai päällystetyillä lastausalueilla laahasivat lähes asvalttia.
kuva 17.03.2014 14:11 Tapio Muurinen  
  Taas huomaan, että olen kirjoittanut väärin yllä. Ei mikään Kirnukallio vaan Kelkkamäki. Eli Klemolan alikulkusillan kohdalla (Metsäkylän - Tavastilan tie) vanha ratalinja vaihtoi tämän uuden eteläpuoleiselle pellolle ja päättyi tähän mutkaan. Vanhalla linjalla oli paha nousu, Kelkkamäen nousu. 1960-luvulla tässä oli vielä selvät mylläysjäljet. Kirnukallio on Liikkalan pohjoispuolella.
kuva 17.03.2014 13:28 Tapio Muurinen  
  Yleensä suosittiin käytäntöä veturin lenkki vaunun koukkuun, ei toisinpäin. Oliko tuolla jokin muukin syy kuin liukkaammat ruuvin kierteet?
kuva 17.03.2014 13:24 Tapio Muurinen  
  Alkaa olla jo resiinalla ajamattomassa tilassa. Kuusi vuotta aiemmin tuosta vielä keveästi kolmepyöräisellä huilasi.
kuva 15.03.2014 20:44 Tapio Muurinen  
  Menee vähän ohi 3003:n naamakuvasta, mutta kyllä kaatuneiden muistopäivä oli vakiintunut liputuspäivä jo paljon aikaisemmin. Se on merkattu "iät ja ajat" yliopiston almanakkaan. Viralliset liputuspäivät alettiin "liputtaa" almanakkaan 1976. Muistan jo 50-luvulta alkaen, kun isäni, jämpti sodat käynyt mies, nosti k.o. päivänä kotipihallamme ensin lipun ylös ja laski puolisalkoon; sitten iltapäivällä klo 14 takaisin ylös. En tiedä, velvoitti suruliputus tuolloin valtion kaikkia laitoksia, myös VR:ää. Tämä käytäntö oli 90-luvun puoliväliin, kunnes siirryttiin normaaliin liputukseen - Sama ajoitusvinkki oli mielessäni kuvassa https://vaunut.org/kuva/37452
kuva 14.03.2014 19:58 Tapio Muurinen  
  Sr1 taitaa olla tuonut hetki sitten P41:n Toijalaan, josta Sv/Sr12 on jatkanut edelleen Seinäjoelle (kello on 17 ja jotain, jos aurinkokello ei pane vastaan). Tässä odottelua tunnin verran, kunnes Hr12 tuo T3014 Tampereelta, ja Sr1 jatkaa sen kanssa Pasilaan. - Linkki vetovoiman vaihtoon suuntana etelä https://vaunut.org/kuva/33055?u=832&paik=Toijala
kuva 14.03.2014 19:49 Tapio Muurinen  
  "Kaapin" koju (+hyyssikkä) on päässyt joihinkin kuviin sivuroolissa, kuten tässä vasemmalla https://vaunut.org/kuva/34475?u=832&paik=Kouvola Sehän sijaitsi siinä uuden tallin edustalla. - Ja se oli juuri r.5, joka veti "suorilla" länteen.
kuva 13.03.2014 19:41 Tapio Muurinen  
  Sama kuvauspaikka, mutta yhtäläisyyksiä on vaikea löytää https://vaunut.org/kuva/44018?u=832&paik=Turku
kuva 13.03.2014 14:27 Tapio Muurinen  
  Muistaakseni Kuplan alla on pieni pysäköintialue VR:n väelle. Vieressä on laituripolku eri laitureille, ja jatkeena raiteiden yli talleille saakka. Autoja ei vielä paljoa ollut; kuljettiin lähinnä polkupyörillä ja mopoilla.
kuva 12.03.2014 23:23 Tapio Muurinen  
  Kuva sivuaa kevyesti kuvassa https://vaunut.org/kuva/90650 käytyjä pohdintoja vaunustosta. - Tilanne hetkistä aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/65023?tag0=0%7CHr1%7C1013
kuva 12.03.2014 19:42 Tapio Muurinen  
  Yhteenvetona: Kesällä 1967 tässä junassa oli vaunuja Kouvolaan, Imatralle, Pieksämäkeen, Leningradiin ja makuuvaunuja Moskovaan. Juna saapui Kouvolaan 15:00 ja jatkoi Imatralle 15:10. Vr1 jäi taistelemaan loppupään roikan kanssa. Rungot Vainikkalaan ja Pieksämäkeen jatkoivat 15:30. Kouvolassa siihen kellonaikaan tapahtui, kun vielä P2 idästä saapui laiturin toiselle syrjälle. - Kesällä 1969 ainakin osa Imatran vaunuista jatkoi Joensuuhun.
kuva 12.03.2014 19:25 Tapio Muurinen  
  Ei se ole arvostelua - ainakaan pahansuopaa. Juuri tällaisissa historian dokumenteissa ajankohta (jos vain suinkin on tiedossa), milloin kuva on piirretty tai otettu, helpottaa suuresti myöhempää etsintää. Piirros taitaa kuvata tilannetta v.1871
kuva 11.03.2014 13:22 Tapio Muurinen  
  Kerran juttelin työkaverini kanssa noista Rautuvaaran läpiajoista. Hän: että jos sitä tiepenkkaa ei olisi ollut, niin koko juna olisi syöksynyt jatkeella olevaan avokaivokseen. - Minä: Ei se (juna) sentään 200 m ilman kiskoja kulje. Veturit joko kaatuu tai ei, ja muu roikka sylttääntyy niiden perään.
kuva 09.03.2014 22:19 Tapio Muurinen  
  Mukavia muisto- ja vertailukuvia samoilta jalansijoilta.
kuva 09.03.2014 12:22 Tapio Muurinen  
  Junan kokoonpanosta vielä; päähän oli hirttänyt ajatus, kuinka helppoa olisi ollut siirtää matkaveturilla nuo neljä ensimmäistä kuviteltua Pieksämäen vaunua Kouvolassa r1:lle, joka oli H771:lähtöraide. Sitten juna poikki uudelleen Vainikkalan vaunujen edestä. Mutta eihän se niin olisi toiminut, koska r1:lle ei ollut vaihdetta idästä. Joten ainoa mahdollisuus oli purkaa runko loppupäästä, vaikka se olikin aika työlästä, kuten Eljas yllä kuvaili.

Noita VR101 pölkkyjä (Suomessa ensimmäiset betonipölkyt) kokeiltiin Järvelän-Lappilan välillä alk. 1962. Lahden-Kouvolan niitä pantiin enemmänkin alk. 1964.
kuva 08.03.2014 20:53 Tapio Muurinen  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuva/62743?tag0=16%7CP%7C1 näyttäisi olevan samanlainen alkupää. Vertailin myös kuvaan https://vaunut.org/kuva/63109?tag0=16%7CH%7C771 Tuolla kauempana Moskovan vaunujen edessä on myös pari puukoria. Jospa 771 vaunusto on nytkin siellä. - Tämä on vain omaa olettamusta.

Myös minulle P1 tuli tutuksi kesälomareissuilla (noin kerran kesässä) ja muutoinkin Kouvolan reissuilla (josta tämäkin kuva on). Kouvolassa ei tullut seurattua, kuinka jatkot sujuivat. Pikkuveljen kanssa hakeuduttiin oikopäätä joko Kotkan Mottiin (15:35) tai Haminan Lättään (15:50) - 1967 saakka. Olisiko ollut juuri kesä 1967, kun ihmettelimme rungossa olevia Joensuun vaunuja. Emme tohtineet mennä niihin :)
kuva 08.03.2014 13:37 Tapio Muurinen  
  Junan alkupään neljä ensimmäistä vaunua EFi, Eit, CEi (todennäköisesti) ja Eit voivat kaikki olla H771:n vaunustoa. Viides vaunu on Fo. Eli Kouvolasta eteenpäin juna keveni huomattavasti, yli puolella.

Kallioleikkauksen tekniikasta: Mielestäni tässä ratapenkka on rivinteerattu suorakaiteen muotoisilla reunalohkareilla. Saatiin siistit reunat ja ojat molemmille puolille. Väli on täytetty kallionpinnasta ensin raidesoralla, jonka päällä on sepelitukikerros. Tällainen käytäntö oli aika yleinen perusparannustyömailla n. 50 v sitten. Muitakin tapoja on käytetty.

Kuvassa https://vaunut.org/kuva/37789?u=832&kv=1969&paik=Kouvola sivutaan osittain samoja asioita.
kuva 07.03.2014 18:31 Tapio Muurinen  
  Korian viljavarastosta puhuttiin yleisesti. Tuo, jota sittemmin vanhemmaksi osa osaksi kutsuttiin, valmistui v.1951 Koria-Voikkaa radan varteen n.1,5 km Korian asemalta. Se veti viljaa 13000 t, ja oli aikanaan Suomen suurin.
kuva 07.03.2014 18:22 Tapio Muurinen  
  Onpas vain käynyt maisema ahtaaksi kuvaajalle. Sama kalliosärmä näkyy molemmissa kuvissa. Vanhemmassa kuvassa km-tolppa on kallioon pultattu.
kuva 07.03.2014 12:35 Tapio Muurinen  
  Paljaista silokallioista näkyy, että tässä on tehty jotain louhintaa 1960-luvulla; levennettiinkö kanjonia vai leikattiinko nousua loivemmaksi en tiedä/muista. - Mukavia muisteloita Jormalta ohjaamosta koettuna. Joskus pikajunat tulivat Korian suoraa "lullimalla" odotellen lupaa sisään. - Harvinaisen pitkä oli tämä P1. Mukana oli noihin aikoihin Joensuun vaunut, vai oliko Jns määräasema? Osa vaunuista jäi kaiketi Imatralle.
kuva 06.03.2014 12:52 Tapio Muurinen  
  Sarakkeet 1 - 3: 1 on peruspaino, jonka kunnossa oleva veturi pystyy vetämään kaikissa olosuhteissa, siis myös pakkaskeleillä kiskojen ollessa lumisia ja jäisiä. 2 on perusjunapainoa suurempi paino, jonka kunnossa oleva veturi pystyy vetämään kyseiseen nopeusrajaan saakka, kun kiskot eivät ole lumiset, ja pakkasta on enintään -5 astetta. 3 on maksimipaino kyseisellä nopeudella, joka voidaan ottaa kuljettajan suostumuksella hyvissä olosuhteissa.
kuva 06.03.2014 12:29 Tapio Muurinen  
  Ei onnistu kuvasarjaksi minulta - en ossoo. Sarjan nimi ja selostus kyllä tulevat näkyviin, mutta kuinka kuvat saa raahattua mukaan. Valitut kuvat näkyvät tiedostoina yläpalkissa. Kun painaa Tallenna-palkkia, niin tulee virheilmoitus: Hakuehdolle ei löytynyt yhtään kuvaa. Olen yrittänyt ainakin neljä kertaa eri tavoilla??
kuva 05.03.2014 13:26 Tapio Muurinen  
  Jos tunnistan paikan oikeaksi, niin lampi on Gillobackträsket, ja ainakin tämä pää on luonnonsuojelualuetta. Lammen ja radan välissä taitaa nykyisin mennä joku autoväylä. Rata on mielestäni alkuperäisellä paikallaan. Useita kertoja tästä samalla junalla tuli matkustettua. Taisi muuttua seuraavana vuonna veturivetoiseksi P124.
kuva 05.03.2014 13:06 Tapio Muurinen  
  "Saatanhan tuota koettaa" (Jukolan Tuomas). - Aika hyvän paketin saa myös, kun hakuun valitsee tavaravaunutyypiksi Osa.
kuva 02.03.2014 22:51 Tapio Muurinen  
  Varmaan molempia painettu samalle hienopaperilaadulle.
kuva 02.03.2014 14:07 Tapio Muurinen  
  Sahalta on ollut kapsuraide mantereen puolelle "Pikisaaren raiteen" viereen v.1971 (313407_1971) http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ Aseman takana sijainnut korkea vanha rakennus lienee ollut kuivan sahatavaran varasto. - Linnoituksen ympäri on kiertänyt raide pitkälle Kaupunginlahden rantoja. Olikohan se ja tuo aallonmurtajan penger olemassa ennen v.1945, kun penkereen kärjestä rakennettiin laskuraide Saimaaseen? https://vaunut.org/kuva/33205
kuva 01.03.2014 20:19 Tapio Muurinen  
  Näin oli, noita pieniä opastinportaaleja oli tosiaan kaksi rinnakkain. Omia muistikuvia ei noilta ajoilta ole, vaikka Helsingin asemalla muutamia kertoja Turun suunnan junia vaihdettiin koko perheen voimin. Resiinaa 2/93 en löytänyt, mutta Valtionrautatiet 1862 - 1962 kirjassa s. 133 näkyy sama tilanne.
kuva 01.03.2014 20:09 Tapio Muurinen  
  Jos tämä on paikallisten mukaan Rapasaaren kärki, niin käytetään sitä. Tämä penkka laskuraiteineen tehtiin kovalla kiireellä talvella 1945. Raide valmistui muistaakseni jo helmikuussa. Pistoraide oli pakko rakentaa, sillä rauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli raivattava Suomenlahden miinoitteet, eikä merellä oleva kalusto olisi millään riittänyt operaation suorittamiseen määräajassa. Niinpä Saimaalta kuljetettiin rautateitse erikoiskuljetuksina 32 höyryhinaajaa avustamaan miinanraivauksessa. Suurin osa niistä tuotiin myös takaisin, kun tilanne sen salli. Tämän rautakanavan toinen pää oli Haminassa, Hillon Lakulahdessa (minulle tuttu paikka).

Syksyllä 1946 alkoi Varkauden konepaja toimittaa sotakorvausaluksia Neuvostoliittoon. Se jatkui kesään 1952, johon mennessä oli kuljetettu 36 alusta. Suurin osa kuljetettiin runkoina tai puolivalmiina. Ne varusteltiin luovutuskuntoon Haminassa Ahlströmin Nuutniemen telakalla. Loppuvaiheessa alukset kuljetettiin täysin valmiina. Koska kiskot olivat liian keveät (K30) raskaille vetureille, käytettiin ylösvedossa kahta pienempää veturia. Tr1-veturi otti kuljetuksen Rapasaaren vaihteelta - ainakin joskus 1950 alkaen.

Sotakorvausten lisäksi kuljetettiin muuta uivaa kalustoa runsain määrin koska Saimaan kanava ei ollut käytössä. Välillä 1945 - 1968 kuljetettiin Saimaalta Suomenlahdelle tai päinvastoin toista sataa erilaista alusta tai uivaa kappaletta. Tämä toiminta päättyi Saimaan kanavan avautumiseen kesällä 1968.
kuva 01.03.2014 19:12 Tapio Muurinen  
  Paikasta ei ole kahta puhetta. - Maantietonsa hyvin lukeneet muistavat Aavasakan laen huuhtoutumattoman moreenikalotin, eli korkeimman rannan yläpuolelle (yli 208 m mpy) jääneen supra-akvaattisen alueen Ancylusjärvivaiheen aikana. Kuusi kasvaa tuolla laella hyvin johtuen hienoainespitoisesta maaperästä. Sen alapuolella on huuhtoutunut rakkainen muinaisranta. Pelkistetyssä rasterikuvassa nämä näkyvät oikein hyvin.
kuva 28.02.2014 22:03 Tapio Muurinen  
  Näköjään lähtöopastinportaali oli vielä tuolloin keskemmällä, raiteilla 5 ja 6. Olisiko ollut noin 1962, kun se siirrettiin hieman kauemmas pohjoiseen raiteiden 2, 3 ja 4 yläpuolelle.
kuva 28.02.2014 21:53 Tapio Muurinen  
  Enimmäkseen vierasta "Uraputkineen" kaikkineen, mutta jotain tuttua sentään; kuten entinen Haapalan polkupyörätehdas (Ekotori) https://vaunut.org/kuva/33454?u=832&paik=Turku Vatselantien jatkeelta noustiin ratapenkalle, vilkaisu, näkyykö junia - ootellaan, ootellaan jos näkyi. Moottoritiekin oli vasta jossain kaavasuunnitelmissa (1970-luku).
kuva 27.02.2014 00:26 Tapio Muurinen  
  Juna on juuri tulossa sillalle, jonka ali johtaa valtatie etelään Kopparbergin suuntaan. Tietä erottuu oikealla lehvästön seasta. Asuimme Jaskan (opiskeli Uppsalassa) kanssa tässä ratapenkan juurella porttivahdin tuvassa patjoilla ja makuupusseissa silloin kun oltiin "toimistolla". Alue oli aidattu ja entistä Nitro-Nobelin tuotantoaluetta. Nykyään alueella näyttää olevan jotain moottoriratoja. - Vanha ratalinja Frövi - Ludvika näkyy mustalla (onnistuukohan) http://www.historiskt.nu/normalsp/tgoj/flj/flj_karta.html
kuva 26.02.2014 19:41 Tapio Muurinen  
  Aivan, aloin jo epäillä muistiani, että radat Ludvikaan eivät olleet aivan rinnakkain. TGOJ:n rata haarautui Grängesbergin pohjoispuolelta reilusti länteen. Se koukkasi mm. Blötbergetin kaivosten kautta, jolloin väliä oli useita kilometrejä. - Samalla toinen kommenttini (4. ylhäältä) saa parempaa sävyä.
kuva 26.02.2014 14:59 Tapio Muurinen  
  Ei jaksa muistaa oliko yksi- vai kaksiraiteinen tasoristeys, jonka yli muutamia kertoja kuljettiin, kun kaivettiin koekuoppia radan länsipuolella Grängesin ja Ludvikan välillä. Mm tämä kuva https://vaunut.org/kuva/76041?u=832&maa=141 on otettu jonkun montun reunalta. Näyttäisi olevan vain yhdet sähkölangat. - Geodatan karttalinkissä on muutamia "gruvområde:ja" juuri samoilla seutuvilla.
kuva 25.02.2014 20:01 Tapio Muurinen  
  Miellyttävä kuva. Onkohan joku keräilijänä/tiputtelija lähdössä yön selkään. Vanhan tallin päätyseinän kattoharjanne tässä kuvaajan vieressä; alhaalla seinustan vieressä joku halkopiippuinen huokailee.
kuva 25.02.2014 19:46 Tapio Muurinen  
  Rata on ollut myös tuolla toisella puolella; nykyisin siis vain tällä puolella. Tämä rakennettiin alun perin asemapäällikön virkataloksi 1940-luvun lopulla.
kuva 25.02.2014 19:36 Tapio Muurinen  
  Tämä uusi siipipyörämerkki otettiin käyttöön vuoden 1961 alusta (RH:n päätös 30.12.1960). Vanhaa merkkiä saatiin käyttää virkamerkkinä esim. puvuissa vielä vuoden 1961 loppuun.
kuva 22.02.2014 20:10 Tapio Muurinen  
  Veturin kohdalla neljä "Hakasta" Hka lumikuormassa. Joskus noiden lisäpainona käytettiin muutama kauhallinen sepeliä tai betonivaluelementtejä, etteivät pyörät nousisi kovassa vedossa niin helposti laippojen varaan esim. vaihteissa ja pienisäteisissä kaarteissa.
kuva 22.02.2014 19:53 Tapio Muurinen  
  Muutama vaunumitta myöhemmin https://vaunut.org/kuva/57235?tag0=0%7CTr1%7C1089
kuva 22.02.2014 15:52 Tapio Muurinen  
  Vr11 1811. - Oli vuosi 1962, ehkä lokakuuta ja joku sunnuntaiaamupäivä. Olin vasta ostanut ensimmäisen kamerani Felikan (6x6). Ensimmäinen rulla oli sisällä, muistaakseni Perutz. Muutama kuva kotiympäristöstä ja sen jälkeen sataman puolelle kuvailemaan lisää. Hillonlahden pohjukka piti ylittää Summan rataa pitkin kävelemällä tai pyöräilemällä. Aseman suunnalta alkoi kuulua lähestyvän junan ääni. Kohta Kaukaan mutkasta ilmestyi ison veturin liekkikuvioinen keltainen nokka, muuten veturi oli tumman vihreä. "Urputusta tai voivotusta" muistuttava ääni voimistui hitaasti. Nyt oli syytä väistyä. Äkkiä kamera muovikotelosta esiin ja hätäinen tähtäys lähestyvän junan suuntaan. Kamera sanoi "räps", kun MAN:nin voimat olivat valloillaan. Perässä seurasi täysi roikka, kymmeniä vaunuja, kuusipaperipuuta tehtaalle. - Se oli ensimmäinen junakuvani ja ensimmäinen tapaamiseni 1811:n kanssa. Vain yksi lasten käsittelyssä rypistynyt vedos on tästä muistona. Negatiivi on kadonnut.
kuva 20.02.2014 23:09 Tapio Muurinen  
  Kuva kuin satua! - Vaan oli täyttä todellisuutta 1950-luvulla ja 60-luvun alussa. Luultavasti on lauantai-iltapäivä. Olin samaan aikaan kirjastossa selaamassa mikrofilmejä. Ensin meni tyhjä puu- ja sellujuna Kemijärvelle aikataulussaan. Jonkin ajan kuluttua jyrisi uudelleen, mikäs se oli - no tämä. Illalla olin myöhään saunalenkillä. Ounaskosken sillalta kuului tuttua jyminää, ja pitkä höyryvihellys: "Rovaniemi, täältä tullaan". - Sykähdyttävää.
kuva 19.02.2014 19:52 Tapio Muurinen  
  Kiinnostaisi myös tietää, miten Voikkaan tehtaan liikenne hoidettiin 1900-luvun alusta yli 60 vuoden ajan. Hoitiko yhtiö sen omalla kalustollaan Harjuun tai Multamäkeen, vai kävikö valtion veturi tehtaalla saakka? Onko tästä kenelläkään havaintoja tai tietoja? Pitkään ajanjaksoon sopii varmaan erilaisia käytäntöjä. - Eräs tuttu kuljettaja (eläk.) kertoi, että joskus 1970-luvulla ajettiin tavarajunia Hr/Dr13:lla Kouvolasta Pieksämäkeen Kuusankosken kautta. Samalla Kuusankoskella tehtiin vaihtotöitä.
kuva 19.02.2014 00:10 Tapio Muurinen  
  Dm4:n katot olivat samaa niitattua alumiinipeltiä kuin muukin kori. Eli ne eivät olleet kovin vahvoja, eikä varsinkaan tarkoitettu katolla liikkumiseen. Kävely katolla esimerkiksi vesityksen yhteydessä aiheutti saumojen irvistelyä ja vähitellen sadevesivuotoja vaunun kattorakenteisiin. Katolle nouseminen kiellettiin n. 1960; ainoastaan tikkaita sai käyttää.
kuva 18.02.2014 23:45 Tapio Muurinen  
  Raideleveyttä ihmettelin itsekin paikan päällä; että onpas leveä. Jostain jälkeen päin tarkistin asian, ja tosiaan 1435 mm on mitta.
kuva 18.02.2014 20:20 Tapio Muurinen  
  Syy kasvillisuuden niukkuuteen voi olla myös siinä, että ratapiha on vielä suhteellisen uusi. Tällaisia olivat lapsuuteni ratapihat Haminan seudulla, koska useat niistä rakennettiin vähitellen 1950-luvulla.
kuva 18.02.2014 19:33 Tapio Muurinen  
  Tämäpä hauska! Viime huhtikuussa kuvasin tämän saman vaunun (1359) samaisella pysäkillä. Nousimme silloin vastakkaiseen suuntaan (etelään) menevään "kakkoseen". - Taustalla Erzébet-silta (Elisabeth) ja Tonavan toisella puolella Budassa kohoaa Gellert-vuori.
kuva 17.02.2014 20:05 Tapio Muurinen  
  Sama mieli Sepon kanssa. Jotain näissä vanhoissa mv-kuvissa on. Katse pysähtyy ja ajatus lähtee liitoon vaikka onkin vieras ympäristö, vai juuri se; vai sekö että samantyylisiä kuvia tuli vedostettua satamäärin punaisen tai kellanvihreän himmeässä valossa. Ensin alkoi näkyä kiskojen tumma pelkistetty rytmiikka ja vähitellen kaikki muut yksityiskohdat. - Kuva elää.
kuva 17.02.2014 19:46 Tapio Muurinen  
  Tästä kuvasta taitaa olla postikorttikin "Lapin vetovoimalajit kohtaavat". - Erkki oli/on kameramiehiä, ja armoitettu tietolähde; tosin ikääkin alkaa olla ja se vaikuttaa (90 v. lähestyy). Tutustuin häneen Kelloselän Lättäretkellä syksyllä 2000. Soittelimme silloin tällöin kuulumisia, vierailimmekin toisissamme, mutta ennen kaikkea muisteltiin. Erkin työura VR:llä alkoi kesken oppikoulun lähettipoikana sotavuosina, ja päättyi täysin palvelleena kuljettajana 1982. Mahtuu siihen väliin monenlaista. Tk3 oli hänelle ehkä kaikkein tutuin veturityyppi, mutta niin olivat muutkin, sekä pienemmät että suuremmat. Erkki oli yhtenä aktiivina hankkimassa ja touhuamassa Tk3 1147 muistomerkiksi Rovaniemelle. Se oli hänenkin käsissään tuttu peli.

Sotien jälkeinen aika oli ankaraa työntekoa. Esimerkkinä vain yksi tapaus monien joukosta: Olin ensimmäisessä työjunassa lämmittäjänä (Sk3 176), joka pääsi Kemijärvelle jo 23.1.1946 yöllä. Oli aivan hiljaista, ketään ei ollut vastassa. Huudatettiin pitkään pilliä, että nyt on ensimmäinen juna saapunut; joku koira vain haukkui". Tavoitteena oli saada rata avatuksi maaliskuun loppuun, mutta päästiinkin etuajassa.

Kun dieselkausi alkoi pohjoisessa 1960-luvulla, muistuu hänen kertomuksistaan ainakin "kortit" tyyppeihin Dm7, Sv12 ja Hr12. Viimeinen rautarikastejuna Misistä oli Erkin luotsaama.
<<   >>