244-6783 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.04.2006 22:11 Tapio Muurinen  
  Ja pari vuotta myöhemmin maisema ja junat näyttivät tällaisilta https://vaunut.org/kuvasivu/20863
kuva 11.04.2006 22:27 Tapio Muurinen  
  Hyvä tietää, muistelin vanhempia juttuja, mitä olin kuullut. Se oli tuttu näky, että junat vietiin yleensä painamalla. Jo Kauton rannan kohdalla oli käännettävä tehot täysille. Aikoinaan junia vietiin myös vetämällä, mutta silloin piti tehdä sopiva nykäisy tehtaan piipun juurella, ettei mene päätepuskurista läpi.
kuva 11.04.2006 16:15 Tapio Muurinen  
  Tämän kuvan otin vuokra-asuntomme nurkalta 100 mm:n objektiivilla. Eli näin lähellä rataa asuimme. Oli viimeiset hetket sinä kesänä saada tästä junasta kuvia, sillä illat pimenivät aina varhaisemmin. Tässä kello on jotain 21.30 paikkeilla. Keittiön ikkunasta oli radalle ehkä 15 m. Jos aamuseitsemältä oli kahvinkeittopuuhissa samaan aikaan, kun T5073 saapui 2xSv12:n vetämänä Ylivieskan suunnasta, heilautimme veturimiehistölle tervehdyksen. Vastaus tuli välittömästi. Lähes säännöllinen herätys oli ainakin minulla aamulla kolmen aikaan, kun T2052 jytisytti taloa raskaassa koksilastissa matkallaan Rautaruukille. Juna kulki silloin Vainikkalasta Kouvolan ja Iisalmen kautta. Joskus tuli mieleen, että jos se nyt suistuisi kiskoilta, niin koksilasti tulisi sänkyyn. -
Iltarusko oli komea. Tällaista hetkeä odottelinkin. Toki rehellisyyden nimissä on mainittava, että lievää kuvankäsittelyäkin on.
kuva 11.04.2006 14:50 Tapio Muurinen  
  Kun tämä radan profiilia katsoo, niin se on aika tasaista Iisalmesta Kiuruveden ohi Aittojärvelle. Sitten alkaa kova Lavapuron nousu ennen Pyhäsalmea, jolloin noustaan
yli 50 m. Vastakkaisesta suunasta tultaessa on lyhyt ja jyrkkä Komun mäki. Pyhäsalmen jälkeen onkin enimmäkseen laskua Haapajärvelle, ja siitä melko tasaista tai loivaa laskua Ylivieskaan saakka.
kuva 11.04.2006 11:59 Tapio Muurinen  
  Ihan sanatarkasti en vilkkaasta keskustelusta muista, mutta niin asian ymmärsin , että vuoto oli, jota piti seurata ja varautua täydentämään matkalla. Sen muistan sanatarkasti, että, "jos jos myö sinne saakka päästää, ni sit myö selvitää". Toki olisihan Kouvolakin voinut tehdä jotain asialle, mutta kotiin oli kiire, ja kotivarikollakin vika voitiin korjata.
kuva 11.04.2006 11:09 Tapio Muurinen  
  Kiuruvesi ympäristöineen tuli tutuksi niinä kolmena kuukautena, kun olimme siellä opiskelijoina kesätöissä. Kaunista seutua ja paljon hyviä muistoja :-)
kuva 11.04.2006 09:48 Tapio Muurinen  
  Kun kesäkuun alussa asetuimme tähän taloksi ajattelin, että onhan hyvällä paikalla, rata aivan vieressä. Sitten illalla pihasaunassa kylpiessämme alkoi kuulua tuttua puuskutusta. Oli mentävä ulos katsomaan, Risto nousee Kiuruveden aseman suunnasta junansa kanssa, mahtavan mukavaa.
kuva 11.04.2006 09:32 Tapio Muurinen  
  Ei ainakaan kovin jyrkkää kantaa voi ottaa E-6:n puolesta tai vastaa. Sehän tuli E-4:n jälkeen ja "kaappasi" koko kentän. Vanhemmat E-4:lla kehitetyt, ja varsinkin itsekehitetyt, saattavat olla vähän hailakoita. Riippuu myös säilytyksestä, ja kuinka paljon niitä on "poltettu" projektorin halogeeneissa. (Huom! omia epätieteellisiä havaintoja)
kuva 11.04.2006 09:21 Tapio Muurinen  
  Samalta se näyttää kuin vanhassa virsitaulussa, varmaan alkuperäinen vuodelta 1925.
kuva 11.04.2006 09:12 Tapio Muurinen  
  Junan myöhäisestä kulkuajasta johtuen sen kuvaus oli mahdollista vain jonkin aikaa heinäkuun puolelle. Silloin ei vielä kelloja siittelty kesäaikaan. Elokuussa illat olivat jo pimeitä. Kyllä se muistaakseni silloinkin ohi jyskyttäessään nurkkia tärisytti.
kuva 11.04.2006 00:02 Tapio Muurinen  
  Juu, paras kortteeripaikka mitä on koskaan ollut. Hyvä porukka, ei edes sitä mv-televisiota häiritsemässä, ja tällaiset mielenkiintoiset kapistukset muutaman kymmenen metrin päässä. - Mikähän fontti se onkaan tuossa km-tolpassa 586?
kuva 10.04.2006 08:40 Tapio Muurinen  
  Joskus veturillekin tulee jano ja liian kuuma. Seuraavan kertoi vek. P.Lindholm Haminasta. "Oltii menos tavarajunal Kouvolaa Vv15:llä, ku huomattii, et jäähyttäjä vuotaa. Kyl myö päästää takas, ku täytetää jäähyttäjä Kouvolas ja otetaa vesiämpäreitä mukaa, ja lasketaa kaikki alamäet rullaamalla".
kuva 09.04.2006 22:33 Tapio Muurinen  
  Jospa minäkin vielä sekoitan. 5161 (pe 5163) lähtö Kemistä 12,52, tulo Kolariin 16.22 (pe 16.57). On Pellossa melko tarkalleen kello 15, johon jättää usein vaunuja. Tornion aika pitää arvioida. Lähdöt Kolarista; 5160 (la) 19.19, muina päivinä 5162 lähtee 19.50. Saapuvat Kemiin 23.15. Su eivät kulje. (Aikataulut ovat viime kesältä, mutta ovat olleet jo vuosia kutakuinkin näin).
kuva 09.04.2006 17:29 Tapio Muurinen  
  Ilman puskimia 12,900, niin silloin se on puskinten kanssa 14,000.
kuva 09.04.2006 11:10 Tapio Muurinen  
  Väritys oli prototyypeissä lähes valkoinen. Sivujen värisävy muutettiin sittemmin vaalean harmaaksi, mutta konehuoneen yläosa on edelleen valkoinen. Yhdelle valonheittimelle nuo keulapellit oli leikattu. Yksi pyöreä valonheitin niissä oli vähän aikaa. Valmetin rautatiekalustotuotanto myytiin Transtechille ja noin sen tuotanto jakautuu.
kuva 09.04.2006 10:55 Tapio Muurinen  
  Sellutehtaalle menee koko juna, tyhjiä rättivaunuja ja säiliöissä mitä lienee.
kuva 08.04.2006 21:42 Tapio Muurinen  
  Veljeni appi, Pena, oli kotkalainen kuljettaja (kuten on vävypoikansakin). Pena on tehnyt näillä paljon töitä. Ne olivat väkeviä työkoneita, mutta oli niissä jotain ominaisuuksia, jonka takia niistä ei oikein pidetty. Kana oli paljon mieluisempi. Nämä "Pikku-Trumannit" olivat aluksi Vr4-sarjaa, jossa vesisäilöt kaartuivat lähes koko kattilan ympäri. Vesitila oli suuri, mutta hiilipoksi oli pieni. Täydessä vesi- ja hiililastissa akselipaino oli kovin suuri, koska se jakautui vain kolmelle vetävälle akselille. Veturia sanottiinkin vaihteensärkijäksi. Esimerkiksi Turussa veturi ei saanut ajaa Aurajoen sillalle raskaan akselipainonsa takia. Veturi muutettiin 1950-luvun alussa sarjaan Vr5, rakentamalla vesitila perään ja alle laahuspyörä. Näin paino jakautui tasisemmin.
kuva 08.04.2006 16:43 Tapio Muurinen  
  Vähän lunta etelässä - paljon lunta pohjoisessa :-)
kuva 08.04.2006 11:56 Tapio Muurinen  
  Tuo oli hyvä, että Truman pikajunassa. Olen minäkin sellaisesta kuullut. Löytyy aikataulu v.1959. P12 Ri - Hki, 11.15 - 12.14, pysähdys Hyvinkäällä. Kaksitoistanen on ollut ehkä pari tuntia myöhässä. Hyvä suoritus Trumpalta, kun on pysynyt lähes aikataulunopeudessa. On siinä kiertokanget "säksättäneet".
kuva 07.04.2006 18:35 Tapio Muurinen  
  Vielä haluaisin lisätä erään kuvamuiston Sitikkalan mäestä. Oli muistaakseni virkamieslakkoa edeltävä päivä. Tavaraa piti siirtää kiivasta tahtia. Tumannin vetämä tavarajuna nousee omaa raidettaan, kun "väärää" raidetta samaan suuntaa menevä Ukko-Pekan vetämä pikajuna ohittaa sen. Kuvan otti pikajunan kuljettaja tai lämmittäjä.
kuva 07.04.2006 18:22 Tapio Muurinen  
  Vuoden 1964 jälkeen tehtyjen muutosten jälkeen Sitikkalan mäki ei ole ollut enää vanhassa maineessaan. Alkukaarretta, joka esti vauhdin oton, loivennettiin ja profiilia muutettiin. Lisään vielä Juhanin mielenkiintoiseen selostukseen Sitikkalan onnettomuudesta https://vaunut.org/kuvasivu/23102 Markku M:a lainaten. T2836:n SNTL:n vaunuja suistui kiskoilta ja vaunut kallistuivat osittain viereiselle raiteelle. Miehistö sai irrotettua veturin, jolla he lähtivät varoittamaan saapuvaa EP7, Kareliaa, kaikkia mahdollisia viestityskeinoja käyttäen. Alamäessä Karelia ei kuitenkaan ennättänyt kokonaan pysähtyä, vaan rysähti päin vaunuja. Sr12 2710:n vahingot jäivät aika pieniksi.
kuva 07.04.2006 17:13 Tapio Muurinen  
  Muutetaan tokkiisa, jos paikallistuntemuksesi niin sanoo. Katselin vanhasta GT:stä. Rajalinja tekee näillä paikkeilla aikamoista murtoviivaa.
kuva 07.04.2006 17:04 Tapio Muurinen  
  Tämä taitaa olla se paikka, missä kaltevutta on jotain 22 promillea.
kuva 07.04.2006 16:47 Tapio Muurinen  
  En yhtään muista kuvasinko tämän ennen vai jälkeen sorajunan. Kello on aamulla 9 paikkeilla. Kaarre näin päin sopisi hyvin Inganmaalle, ja sorajuna on kohta tämän jälkeen.
kuva 07.04.2006 16:34 Tapio Muurinen  
  Muistan hyvin tuon paikan, jossa raiteet ovat vähän kauempana toisistaan, mutta tarkempi paikan määritys jäi silloin tekemättä. Kartasta katsottuna tuo kaarre sattuu hyvinkin Suurisuon itäreunaan, Kuusankosken ja Iitin rajamaille.
kuva 07.04.2006 16:18 Tapio Muurinen  
  Kuvan perspektiivi on vähän vääristynyt 350 mm:n lasin takia. Junassa on veturi+9 vaunua. Vaunuista 6 on vanhoja puuvanuja. Tuloraiteena on 4. Kun juna saapuu idästä, näyttää hetken, ettei se millään osaa neloselle vaan menee aivan muualle. Kerran kuulin vieressä olevan miehen tokaisevan: "Kouvolassa veturit osaavat loikata oikealle raiteelle".
kuva 07.04.2006 09:12 Tapio Muurinen  
  Tänäkin päivänä yli 4000 tonnin junan vauhti putoaa mäen päällä johonkin 30 km/t:ssa. Vaikeuksia saattaa tulla liukkailla keleillä, jos 2.veturi alkaa sutia, tai jos joku toinen juna samassa erotusjaksossa "haukkaa" enemmän virtaa. Silloin auttaa, kun huutaa linjaradioon jotain tehokasta.
kuva 07.04.2006 09:03 Tapio Muurinen  
  Saattaa olla A.M. Sehän on tuttu leima monessa paikassa. Mitä se lyhenne muuten tarkoittaa? Nykyisin nämäkin kiskot on ainakin kerran vaihdettu. Nyt en muista (enkä voi mistään tarkistaa) onko K60-kiskot? Liikennemäärät ovat kuitenkin sitä luokkaa. Osuudella kuljetetaan vuosittain yli 20 milj. br-tonnia. Kulutuskin on aika kova.
kuva 07.04.2006 08:57 Tapio Muurinen  
  Erittäinkin hyvä tapa viettää lomapäivää. Samalla sillalla on tullut joskus kameran kanssa liikuttua ohikulkumatkoilla, tai muistaakseni jopa kertausharjoitusreissulla. Onko tuo Riston vieressä odotteleva Vv15 numeroltaan 1955, eli ensimmäinen lajissaan?
kuva 06.04.2006 22:50 Tapio Muurinen  
  "Mäen hankaluutta lisäsi 580 m:n säteinen kaarre, joka rajoitti nopeuden 85km/t. Joskus Kausalassa on päivystänyt työntöveturi raskaimpia junia varten. Jos mitään apuja ei ollut, oli junan pääsy Mankalaan kiinni kelistä, veturimiehistön taidoista ja usein tuuristakin, jota kuljettaja sieluntilansa mukaan anoi joko ylä- tai alakerran herralta" (sit. Markku M)
kuva 06.04.2006 22:39 Tapio Muurinen  
  Sitikkalan raskas ja mutkainen mäki on ollut aikoinaan haaste monelle kuljettajalle. Saattaa se olla vaikea vieläkin, jos kaikki ei mene normaalisti. Vielä viime vuosilta on tapauksia, että perässä tukeva pikajuna auttaa säilöjunan mäen päälle. Aikoinaan raskaat junat katkaistiin Kausalassa, ja vedettiin kahdessa osassa. Mäen päällä oli pistoraide, jossa juna jälleen kasattiin (mutta siitä on jo aikaa). Ystäväni Markku Meriluoto, Uudenkylän poikia, kertoo kuinka talvipakkasella saattoi kuulla Trumannin kiskovan 1300 tonnin tavarajunaa Sitikkalan mäessä. Jyly kantautui 10 km:n päästä Uuteenkylään. Eikä Trumppa ollut niitä vetureita jotka hyytyivät mäkeen.
kuva 06.04.2006 22:22 Tapio Muurinen  
  Radan kunnostaminen on pitkä projekti. Tämäkin aloitettiin Riihimäeltä alkaen v.1962, kun vanhat 43 kg:n kiskot vaihdettiin neuvostoliittolaisiin 53 kiloisiin. Perusparannuksia tehtiin vielä ainakin v.1968. Betonipölkyt ovat olleet kuvanottohetkellä ehkä vuoden-pari. Erilaisia korjauspätkiä, kuten routapaikkojen korjauksia, massojen vaihtoa, penkkojen vahvistuksia tehtiin vielä 1970-luvun alkupuoliskolla.
kuva 06.04.2006 22:10 Tapio Muurinen  
  Kuljin silloin viikoittain tätä väliä, olin Vierumäellä kesätöissä. Maanantaiaamuisin nämä sorajunat olivat käyneet tutuksi. Tätäkin osasin odottaa, mutta tilanne tulee ja menee hetkessä. Sorakuopasta voi vain arvailla. Edes sitä, onko tämä tullut vetämällä vai työntämällä. Ehkä kuitenkin vetämällä tenderi edellä, eli jostain idästä päin.
kuva 06.04.2006 19:29 Tapio Muurinen  
  Mukavaa Putte, että löysit näille sivuille. Saadaan asiantuntevia kommentteja. Paikka ja maisema on minullekin tuttu. Tuli oltua tuolla tehtaassa töissäkin joskus. Tuo tehtaan rata taitaa olla aika pehmeässä kunnossa. Varsinkin ne ratapihan vaihteet, jos ei ole uusittu. Tuollaista junaa joutuu painattamaan jo täysillä siihen kaarrenousuun. - Toivottavasti 50-vuotias tehdas säilyy. Sehän on Stora-Enson tarkkailuluokalla. Kymenlaaksosta kuuluu vähän väliä huonoja uutisia. Nyt viimeksi Myllykoski aloittaa yt-neuvottelut.
kuva 06.04.2006 13:36 Tapio Muurinen  
  Joo, ne alkuperäiset istuimet olivat aika huvittavia. Usein näki, kun miehet mieluummin seisoivat.
kuva 06.04.2006 13:24 Tapio Muurinen  
  Olisiko niin, että noita virolaisia vaunuja on letkassa siellä täällä sekaisin. Minulla on sellainen mielikuva, että juna tulee jostain kauempaa, esimerkiksi Donetskin alueelta Ukrainasta.
kuva 06.04.2006 11:30 Tapio Muurinen  
  Mukava lukea tällaisia juttuja. Siinä Huru-13 hypähteli ja keinahteli varmaan aika iloisesti :)
kuva 06.04.2006 00:23 Tapio Muurinen  
  Tulipa Simosta paljon asiaa. Minä asun muuten Pororaidossa. Kaupunki pitää kulku-uran kunnossa :-)
kuva 06.04.2006 00:19 Tapio Muurinen  
  Muistelen aikoja, jolloin tuota kankea ei vielä käytetty. Veturi painoi roikkaa hiljaa, junamies meni väliin ja irroitti lenkin. Kuinkahan monta tapaturmaa tuossakin tyovaiheessa on sattunut. Muistaakseni näin tuo irroituskangen ensimmäisen kerran Oulun laskumäessä joskus 1980-luvulla. On se saattanut olla käytössä tosin kauemmin.
kuva 05.04.2006 10:39 Tapio Muurinen  
  Kaikki Simosta - eräs simolainen kuljettaja sanoi aikoinaan: "Jt loppuu Rovaniemellä ja laki Kemijärvellä."
kuva 05.04.2006 09:44 Tapio Muurinen  
  "Sähköveturit saastuttavat vähemmän kuin lämpöveturit" (sit.)
kuva 03.04.2006 21:40 Tapio Muurinen  
  Niin, kyllähän näiden säilytystä pahimman kriisitilanteen, ja joukkojen liikekannallepanon sekä huollon kannalta perusteltiin. Maailmanpolikan näkymät, öljyn varmuusvarastoinnit ja se, että ennen kuin ensimmäinenkään höyryveturi olisi liikenteessä, kriisi olisi jo ohi (näin vitsailtiin). Pääesikunnassa päätettiin keväällä 1984, ettei höyryvetureita tarvita.
kuva 03.04.2006 13:36 Tapio Muurinen  
  Voi kun jaksaisi taas muistaa, oliko 1082 täällä säilytyksessä. Kuitenkin sen kunnostaminen liikkuvaksi kymmenen vuoden tai sitä pitemman ajan varastoinnin jälkeen oli eräänlainen koe, kuinka suuren työmäärän ja ajan sellainen vaatii. Oliko Kuopiossa vielä sen verran konepajaa, että kunnostus olisi tehty Kuopiossa? Ensimmäisiä koeajoja oli kuitenkin tavarajunan veto Pieksämäeltä Varkauteen (lehtileike löytyy, mutta ei ole nyt ulottuvilla)
kuva 03.04.2006 13:20 Tapio Muurinen  
  Laita Juhana ihmeessä kuva, että nähdään miltä maisema nykyisin sillalta näyttää. Itse on tullut puhkottua vain sitä moottoritien tapaista.
kuva 03.04.2006 08:49 Tapio Muurinen  
  Olisiko ollut joskus 1980-luvun loppupuolella, kun Puolustusvoimat päätti, ettei nykyaikainen ankara ja lyhytkestoinen sota höyryvetureita tarvitse. Silloin nämäkin katosivat. Kävin vielä kerran paikalla vuonna 198?, mutta silloin tämä oli jo tyhjennetty.
kuva 03.04.2006 08:41 Tapio Muurinen  
  On niitä muutamia rullallisia. Nämä olivat malliksi ja valmiina. Voihan noita skannailla silloin tällöin lisää, kunnes joku sanoo, että kiitos riittää... :-)
kuva 02.04.2006 20:11 Tapio Muurinen  
  1033 oli RUK:n kurssin 129 vetäjänä Haminasta Kouvolaan noin 37 vuotta sitten. Veturin perässä oli toistakymmentä Ei-vaunua ja kyydissä lähes tuhat nuorta miestä. Jokaisen vaunun eteisessä oli vartija, ettei porukat roiku ulko-ovissa ja portailla. Joskus aikaisemmin junasta oli nimittäin heitelty savuja ja tulenosoituspanoksia - pojat, pojat, eihän sellainen sovi.. Me jäimme Kouvolaan. Samoin veturi jätti junansa ja meni tallille, ehkä hiilestämään ja täydentämään vesivarastojaan. Veturi kuului siihen aikaan Pieksämäen kalustoon.
kuva 02.04.2006 17:33 Tapio Muurinen  
  Oikein ymmärsit. On sitä joskus ajan säästämiseksi tehty, mutta kuten edellä todetaan, se on nykyisin kielletty, ollut sitä jo kauan. Sen toki tiesin. Oma selostukseni oli harhainen sikäli, että käytin samaa termiä nykäisylle.
kuva 02.04.2006 10:25 Tapio Muurinen  
  Kävin alueella ainakin kolmena kesänä, -73, -79 ja -80. Usein vetureita oli varsinkin loppuajasta liikuteltu. Joitain oli viety pois paloitteluun. Jäljellä olevia yritettiin vähän suojata, mutta selvä rappeutumisen piirre oli aistittavissa. Kaikista tenderivetureista oli tenderit nostettu ylös pölkkyjen varaan, etteivät laakerit painuisi. Myös kiertokanget oli irroitettu ja nostettu vandringille.
kuva 02.04.2006 10:15 Tapio Muurinen  
  Juhanilla on paremmat silmät kuin minulla. Tuo vasemman rivin 2. on selvästi erilainen, sehän on hiilipiipullakin. Katselin vain hytän muotoilua, mutta sehän ei vielä paljoa auta. Viideskin näyttäisi olevan hiilipiipulla. Laitimmainen raide oikealla, jonka veturijonoa ei näy (vähän selkiä erottuu), oli selvästi näitä muita raiteita alempana. Se olikin asevarikolle vievä raide.
kuva 02.04.2006 10:04 Tapio Muurinen  
  Joitakin muistomerkkejä ja museovetureita lukuun ottamatta nämä kaikki on sulatettu. En muista onko mikään niistä muutamasta kunnostetuista ja nykyisin kulussa olevista tältä varikolta, ehkä 1009.
<<   >>