Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2006 23:17 | Tapio Muurinen | ||
| Höyrykonella on tunnetusti alhaine hyötysuhde. Kyllä niille teknisiä kattilatehoja voidaan laskea, jotka taas riippuvat kattilan ominaisuuksista. Esimerkiksi Ukko-Pekalle on ilmoitettu 1591 hv, ja sehän on sama kuin Ristolla. Truumannilla se on suurempi. Tärkeämpää on vetovoima esim. pyörän kehällä, joka oli Trumpalla 17,8 t, Ristolla, 15,9 t ja Pekalla 11,6 t. Vertailun vuoksi Dv12:lla se on tavarajunakäytössä 17 t ja pikajunavälityksellä 13,1 t. Tälle Hr11:lle on vetovoimaksi ilmoitettu 20 t, joka on varmaan liian suuri. On tämä ollut myös tavarajunakäytössä. (eri lähteistä poimittuja tietoja) | ||||
|
24.03.2006 20:37 | Tapio Muurinen | ||
| Mitähän tarkoittanee tuo mallin viimeisenä oleva roomalainen I, valmistuserääkö? | ||||
|
24.03.2006 14:08 | Tapio Muurinen | ||
| Viipuriin sopinee vielä seuraava rautatieaiheinen juttu. - Viipurin Sudet oli tunnettu jääpalloseura. Ottelut pelattiin tuossa Salakkalahden jäällä. Suurin osa viipurilaisista oli jääpallon ystäviä. Kerran pelin jälkeen eräs mummo oikaisi radan yli Papulaan. Tohkeissaan hän ei huomannut saapuvaa veturia, vaan veturi tönäisi häntä. Mummo pyöri penkalta alas. Kuljettaja pelästyi ja pysäytti veturin. Kun hän näki mummon kömpivän hangesta, hän huusi: "Kuis käi". Mummo vastasi: "Suet voittiit" | ||||
|
24.03.2006 09:32 | Tapio Muurinen | ||
| Ystävyyssiteen kanssa vedettäessä on ainakin joskus ollut käytäntö, että vain vaunut jarruttavat (saattaa olla edelleenkin). Nykii se silti enemmän, kuin jos väli on kireä. | ||||
|
23.03.2006 22:57 | Tapio Muurinen | ||
| Ei jaksa muistaa, miten niitä raitsikkakauden jälkiä raivatiin. Ensi kai katosivat ajojohdot. Kiskot sälyivät aika pitkään. Tuon sillan kansi oli muistaakseni nupulakivipäällusteinen. Sillan alla majaili oma "kansa". Sieltä tuli aina paljon ystävällistä kommenttia, kun tästä käveli läpi | ||||
|
23.03.2006 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| Ja junanlähettäjän jalkaanmenevyys (vai miten se pitikään täällä sanoa?) | ||||
|
23.03.2006 22:41 | Tapio Muurinen | ||
| Eikö tuo SILO ollut naisille enemmän tuttu merkki, alushameista aamutakkeihin. Olisiko se ollut jossain nykyisen Bio-Centerin paikkeilla? | ||||
|
23.03.2006 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta sillasta ei koskaan tullut ajettua raitsikalla. Nehän kävivät Nummenpakalla kääntymässä. Yliopiston kohdalta muutaman kerran kävin kyytiin keskikaupungille päin. | ||||
|
|
23.03.2006 22:22 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka vertailuksi kuva, miltä seutu näytti tuolta Hämeentien sillalta katsottuna https://vaunut.org/kuvasivu/22750 | ||||
|
|
23.03.2006 19:32 | Tapio Muurinen | ||
| Johannes kysyi, paljonko viipurilaisia palasi Talvisodan jälkeen. Erään lähteen mukaan 40 %, eli n. 30000. | ||||
|
|
23.03.2006 14:02 | Tapio Muurinen | ||
| Eikös Viipurin varikko ollut Pasilan jälkeen Suomen toiseksi suurin. Noista asukasluvuista voi päätellä, että kaupungin kasvu on ollut todella nopeaa. - Pitää korjata omaa edellistä kommenttia, tuo Repolankatu toki jatkui. Maununkatu liittyy siihen viistosti. | ||||
|
|
23.03.2006 09:37 | Tapio Muurinen | ||
| On hieno pienoismalli. Isäni oli aikoinaan Viipurissa juoksupoikana. Hänen opastuksellaan teimme oman reissun kaupunkiin, silloin kun se jo oli mahdollista. Rautatientorilta lähtee Karjalankatu Salakkalahden itäpuolitse, jonne kahden vaunun raitsikka juuri kurvaa. Yksi vaunu kääntyy juuri lyhyelle Repolankadulle, joka muuttuu Karjalankadun suuntaiseksi Maununkaduksi. Se päättyy Torkkelinpuistoon. Viistosti asemaa nähden on Rautatienkatu. Asemalle on juuri saapunut idästä päin H-sarjan vetämä matkustajajuna. Kana touhuilee kolmen tavaravaunun kanssa. | ||||
|
22.03.2006 14:17 | Tapio Muurinen | ||
| Empäs puhukaan mitään, koska en tunne maisemia! Tämä Härmänmäkihän on aivan eri paikassa. | ||||
|
|
22.03.2006 13:56 | Tapio Muurinen | ||
| En ole koskaan käynyt maisemissa, mutta oletan, ettei se kovin jyrkkä ole. Eikö Ypykkävaaran liikennepaikalta Arolaan ole koko matka melko tasaista nousua? Väli on 20 km ja risat, kokonainousua metreissä jotain 25 - 30 m. Sitten kun loppuosalla tulee Härmänmäen tapainen hieman jyrkempi töppyrä, niin se imee loputkin mehut. | ||||
|
22.03.2006 13:43 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava kuva jostain Kotkankallion kupeesta, oletan. Aurinko on jo tovi sitten painunut horisintiin. Keskellä oleva valo on piilotettu portaalin taakse, ja siitä varjoa etualalle. Tornitalojen silhuetit piirtyvät punaista tavasta vasten. | ||||
|
22.03.2006 09:39 | Tapio Muurinen | ||
| Kun on näin hyvä kuva Ok:sta, niin vielä pari juttua. - Näitäkin käytettiin mm. hiilivaunuina. Kahmarikauhalla nostettiin laivasta hiilikekoja lavalle. Kekoja oli monta peräkkäin. Laidat eivät olleet kovin tiiviitä, ja hiiltä valui pitkin radan vartta. - Pienenä poikana olin mukana, kun haimme uuden kotimme lämpöeristeeksi sajajauhoa ja kutteripurua Saviniemen sahalta Haminassa. Sahan ylikäytävälle oli jäänyt vaunuroikka, jonka viimeinen vaunu oli tällainen Ok. Se piti kytkeä irti ja työntää miesvoimin edestä pois. Nuo liukulaakerivaunut oli raskaita saada liikkeelle. | ||||
|
21.03.2006 20:29 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo junapari P85/86, josta Hannu kerroit, oli tosiaan kulussa. Lähtö Kv 21.35 ja paluu Kv 7.40 (v.1987 aikataulun mukaan). Oma harva pää muisteli aikaisempia vuosia, jolloin matkustimme Rovaniemi-Kotka välin parina kesänä ja joulun tienoissa. Kerran oli autokin matkassa. Jäi niin hyvin mieleen eräs juttutuokio konduktöörin kanssa, kun keskustelimme junan kulkupäivistä. Hän totesi, ettei tämä juna ole kauaa kulussa. Lähtö oli tosiaan Rovaniemeltä torstai-iltaisin klo 19.20. Eikä siinä junsaa kovin paljoa matkustajia ollutkaan. Tuo v.1982 on liian varhainen, mutta v.1984 kuvasin junan Koivussa. | ||||
|
21.03.2006 13:32 | Tapio Muurinen | ||
| Pellavaöljy l. Tikkurilan Vernissa, hyvä puunsuoja. Veneiden omistajille tuttu :) | ||||
|
21.03.2006 13:28 | Tapio Muurinen | ||
| Näistähän löytyy tosi mielenkiintoisia juttuja :) | ||||
|
|
21.03.2006 11:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kuorma 30 t, bruttopaino jotain 45 t, akselipainoa noin 11-12 t. Sen aikaisille radoille sopiva. - Noihin pylväisiin liityy monia "hauskoja" muistoja koulupoikavuosilta 1960-luvulta, ollessani kesäisin trukkikuiskin apupoikana lautatarhalla. Varsinkin nuo vanhasta K22 ratakiskosta tehdyt pylväät, joita oli tässä vaunussa virallisesti 3 (4?) puolellaan. Ne painoivat aika riivatusti (n. 50 kg). Ne piti vielä maassa seisoen nostaa irti. Samalla kettingit hakkasivat hartioita ja päätä. Joskus kuorma oli painoi pylvasta vasten, eikä sitä saanut millään irti. Silloin "Suuri Herra" - trukkikuski oli pahana, kun piti nostaa pylväiden yli. Vaunun tyhjennyttyä, samat ratakiskopylväät piti nostaa takaisin paikoilleen. Sai siinä samalla voimistelua ja liikuntaa. Välillä jalat ottivat tahtomatta sivuaskelia :-)) | ||||
|
21.03.2006 10:35 | Tapio Muurinen | ||
| Eli tuo piippu on 4,2 km:n päässä | ||||
|
21.03.2006 09:46 | Tapio Muurinen | ||
| Samaa minäkin katsoin, luultavasti kirkas aurinko :) | ||||
|
21.03.2006 09:42 | Tapio Muurinen | ||
| Piti vähän aikaa miettiä, ennen kuin selvisi, että tuo kuvalinkki onkin eri paikasta, eli Limingasta. On niin saman näköiset paikat. Graafisen aikataulun profiilista katsottuna tämä mäki ei ole kovin jyrkkä. Pitkä polttoväli taas vähän liioittelee; silmämääräisesti arvioituna n. 6 - 8 promillea. Jotain voi päätellä myös sähköpylväiden korkeudesta suhteessa etäisyyteen tuolta alimmasta kohdasta. Esimerkiksi lähdöt Oulaisista ja Kilpuasta pohjoiseen ovat jytkemmät. | ||||
|
21.03.2006 09:31 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki kuvat ovat vähän suttuisia, johtuen heikosta valosta, isosta aukosta, pienestä terävyysalueesta ja tärinästäkin, mutta laitoin näitä dokumentteina lähimenneisyydestä. | ||||
|
|
21.03.2006 09:25 | Tapio Muurinen | ||
| Eli Vv15 on Helsingissä ja Sm1:t Vantaalla. | ||||
|
|
21.03.2006 09:23 | Tapio Muurinen | ||
| Mikähän iso savupiippu kuvassa keskellä? | ||||
|
|
21.03.2006 09:21 | Tapio Muurinen | ||
| Ohjaamossa näyttää olevan enemmänkin porukkaa :) | ||||
|
19.03.2006 23:34 | Tapio Muurinen | ||
| Pari ensimmäistä talvea olivat hankalia, koska avoimet lattianalusmoottorit, italialaiset Breda-dieselit tuppasivat jäätymään ja niistä seurasi erilaisia häiriöitä. Eikä ollut vielä kunnollisia huoltotilojakaan. Moottorit oli koteloitava. Alkuperäiset sylinterinkannet eivät kestäneet. Useita versioita kokeiltiin takuuseen. Vasta kotimainen konstruktio oli kestävä. Myös käytetty jäähdytysneste söi moottorin tiivistekumeja. Eli olihan noita lapsentauteja aluksi (Vr:n historiikkia 1962-1987 lainaten). Itse matkustin myös paljon näillä, ja aina pääsin perille. | ||||
|
19.03.2006 18:26 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ole standardien mukainen. Tämä on värivirheellinen l. "marsupulu" | ||||
|
19.03.2006 18:20 | Tapio Muurinen | ||
| Taitaa olla näköalalasit, kun on näin hyvä kuva, eikä yhtään heijastumia. Sivumennen, reilu kuukausi sitten matkustin tällaisessa vaunussa vasta elämäni eka kerran Kouvolasta Riihimäkeen; alakerrassa ja ulkona oli pimeää. Hyvä kyyti. | ||||
|
19.03.2006 17:45 | Tapio Muurinen | ||
| Oikeastaan jalkajarru. Käyttövipu näkyy vasemman akselin takana heikosti. Toimii, kun sen päällä seisotaan, tai painetaan sopivan reijän kohdalle ja lukitaan ketjun päässä olevalla rautatapilla. Se on aika tehoton vaunun jarruttamiseen, mutta käyttö olikin lähinnä seisontajarruna, jossa asennossa se kuvassakin näyttäisi olevan. | ||||
|
|
19.03.2006 12:34 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo Rovaniemi - Kouvola - Rovaniemi oli aivan oma junansa, joka oli kulussa 1980-luvun alussa (n.1982-1985?). Tai oikeastaan se Rovaniemi - Kotka, koska muut, paitsi autovaunu menivät Kotkaan saakka. Autot piti lastata ja purkaa Kouvolassa. Junan lähtö oli pohjoisesta torstai-iltaisin ja etelästä sunnuntai-iltaisin. Oli kulussa ainakin kesäaikaan, joulun tienoissa ja kevätsesongin aikaan. Kolarin vaunut kulkivat samassa silloin kun Kolariin ajettiin. Junapari oli muistaakseni P82/83 (voi olla myös 83/84) | ||||
|
18.03.2006 18:39 | Tapio Muurinen | ||
| Veturissa on vielä hetken tehot päällä. Neljä pakoputkea ja ratamoottoriosaston katossa oleva puhallin pukkaavat kuumaa. Alkupään Hk-vaunut ovat pylväskuormassa sivupankot luokille taipuneina, sitten Gb, muutama Hk ehkä kuitulevy tai vanerikuormassa pressuilla suojattuina, taas Gb, suurin osa on kuitenkin kuivaa sahatavaraa. Mukavan näköinen juna. Oikeassa reunassa on vihellysmerkki ennen Salmenvirrantien ylikäytävää. Vastapääta oleva talo on saanut tottua jatkuviin vihellyksiin :-) | ||||
|
18.03.2006 17:53 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan, harmaa otetanko vaunun nurkassa ja nuo varjokuvat katon rajasta sen kertovat. Vertailut vaikka tästä https://vaunut.org/kuvasivu/21656 | ||||
|
|
18.03.2006 12:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tuopa on melko täydellinen selitys, kiitoksia! | ||||
|
|
18.03.2006 09:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta savunohjainpellistä tai tuulipellistä, kumpaa nimitystä vain haluaa käytää. Mikä sen todellinen hyöty loppujen lopuksi oli? Meillähän se oli Ristoissa, Pekoissa ja "Hekselissä" (Pr2). Maailmallakin sitä näkyi. Suurin osa vetureista oli kuitenkin ilman. Oliko siitä jotain hyötyä vasta suuremmissa nopeuksissa? Luulisi sen haitanneen tähystystä, varsinkin se suurempi Wagner-pelti, tämä pienempi Witte-pelti ei ehkä niinkään. Saksalaisia on kuitenkin selvästi näissä jäljitelty. | ||||
|
|
18.03.2006 09:31 | Tapio Muurinen | ||
| Ettei tuosta edellisestä kysymyksestä seuraa kovin pitkäpiimäistä ja uuvuttavaa, viikonlopun pilaavaa pähkäilyä, auttaa jos katsoo tuota varjoa; ei minun vaan vaunun (ottaa myös huomioon kuvausajankohdan). | ||||
|
|
18.03.2006 01:00 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän voisi vielä panna arvaus-/tietokilpailun; mikä vaunu on veturista seuraava? | ||||
|
18.03.2006 00:27 | Tapio Muurinen | ||
| Jäi hieman mietityttämään tuo lavetin vaihto-operaatio. Tehtiinkö sitä kuinka usein? Tällä varustuksella en vaunua koskaan nähnyt. Samoihin aikoihin vaunu vielä liikkui Haminan suunnallakin sen laivalavettinsa kanssa. Joku lossi ja hinaaja sillä vietiin. Viimeisenä oli työläs operaatio, kun tutkimusalus Särkkä (nyk. Muikku) kuljetettiin uutena Raumalta, Hollmingin telakalta Saimaan syväväylätutkimuksiin. Operaatio oli sen takia työläs, kun laiva piti nostaa kahdella Höyry-Ardeltilla matalille rullalaveteille, joilla se vedettiin uuden sillan ali. Sen jälkeen taas vaunun kyytiin. Voi kun jaksaisi muistaa ajankohtaa tarkemmin. Tarjoan kesiä 1966 tai 1967 | ||||
|
|
18.03.2006 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, kumma juttu. Tämäkin rata on ollut 33 vuotta, kun tämä ennen sotia rakennettiin (1937). Nyt kun rata sepelöidään ja sähköistetään, se on kymmenessä vuodessa kasvanut umpeen. Tosin ennen soraradat aurattiin melkein kerran vuodessa penkka-auralla. Ruiskutuksiakin tehtiin ainakin -60-70-luvulla. Tuossa opastimen takana oleva vihreä pläntti oli siperianlehtikuusimetsikkö. Joku oli sen siihen aikoinaan istuttanut. Tästä kuvasta oikealle, eli itään, alkaa Savilahti. Sen takana on Haminan kaupunki parin kilometrin päässä. | ||||
|
17.03.2006 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Saman tyyppinen kuva 7 vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu/20864 | ||||
|
|
17.03.2006 22:40 | Tapio Muurinen | ||
| Veturi hohtaa aivan kuin uutena, vaikka oli jo 8 v. On varmaankin ollut isossa huollossa ja maalattu samalla. | ||||
|
|
17.03.2006 22:35 | Tapio Muurinen | ||
| Lari, voihan tuonkin Kouvolan mies olla Timppa, en tiedä, mutta hän, ketä luultavasti tarkoitat oli tuolloin samanikäinen kuin sinä nyt, eikä edes suunnitellut vek:n ammattia :=) | ||||
|
|
17.03.2006 21:46 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä oli aikoinaan kova nousu, tosin ei enää Ristoille, mutta kyllä senkin vauhti kovasti hidastui. Juosten olisi voinut helposti ottaa viimeisestä vaunusta kiinni. Vaikka vauhti putosi, niin sitkeästi se aina kipusi mäen päälle ja uuteen vauhtiin. | ||||
|
17.03.2006 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan nämä nyt niitä venälisen panssarijunan telejä, joista Teppo mainitsi. Vanhoilta ainakin näyttävät. Aina kun tämä vaunu (=telit) uitettiin meressä, laakeripesät käytiin läpi ennen matkaan lähtöä. Näissä on avattavat lakeripesän kannet. | ||||
|
17.03.2006 19:05 | Tapio Muurinen | ||
| Näinhän tuo omistussuhde on, kuten kerroit. | ||||
|
17.03.2006 13:35 | Tapio Muurinen | ||
| Täsmälleen näin. Parhaiten se selviää tuosta piirroskuvasta. Se laivalavetti (Osa 199 523) tuli itselleni kovin tutuksi. Tässä syväkuormaversiossa, joka erottuu kuvassa Osf:n takana, en nähnyt sitä koskaan. | ||||
|
17.03.2006 09:59 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, eikö se ole käytäntö, että kumpi ensin ehtii kohtauspaikalle, niin menee sivuun, jos ei ole aikataulun mukaista pysähdystä. | ||||
|
|
17.03.2006 09:53 | Tapio Muurinen | ||
| Pitää vielä tarkentaa omaa kommenttia kysymyksellä. Onko se silloin enää sama vaunu, jos yläpuoli on vaihdettu, mutta samat telit alla? Littera pysyi samana, vaikka ulkonäkö oli aivan erilainen. | ||||
|
17.03.2006 09:48 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunun käytöstä oli erikseen maininta "Ei saa viedä laskumäen yli". Jos nyt kenellekään oli tullut mieleenkään viedä tätä laskumäkeeen. Kuvakin kertoo, miksi ei. Olisi voinut jäädää jopa mahastaan kiinni. | ||||
|
|
16.03.2006 23:21 | Tapio Muurinen | ||
| Näyttää Osa:sta olevan laivankuljetuslavetti vaihdettu. No eipä sitä varmaan enää paljoa tarvittu, kun Saimaan kanava valmistui. Muutoksen yhteydessä numero myös vaihtui 199 523:sta 199 522:een, vaikka oli sama vaunu. | ||||