Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.03.2006 23:21 | Tapio Muurinen | ||
| Näyttää Osa:sta olevan laivankuljetuslavetti vaihdettu. No eipä sitä varmaan enää paljoa tarvittu, kun Saimaan kanava valmistui. Muutoksen yhteydessä numero myös vaihtui 199 523:sta 199 522:een, vaikka oli sama vaunu. | ||||
|
16.03.2006 11:10 | Tapio Muurinen | ||
| Ei varsinaisesti liikenteessä, kun näiden liikkeet olivat niin verkkaisia, ettei jaksanut odottaa. Jotain saattaisi löytyä 1960-luvulta, jos yrittäisi penkoa, mutta aikaa pitää varata. | ||||
|
16.03.2006 11:04 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on hyvä tilanne. Harvoin sattuu kohdalle. Ei ainakaan silloin, jos tarkoituksella yrittää. | ||||
|
16.03.2006 10:54 | Tapio Muurinen | ||
| Ose:n muistolle: Tämäkin vaunu on uinut niin Suomenlahdessa kuin Saimaassa kuljettaessaan raskasta kalustoa, mm. ruoppaaja Tursaan Lakulahdesta (Haminasta) Rapasaareen (L:rantaan). Niinikään tarvittiin Osen vahvaa syliä, kun Yhdysvalloista tuotiin laivalla Haminan kautta Yankee- l. "jenkki"-sylinteri, painoa lähes 100 t, Inkeroisiin Tampellan kartonkitehtaalle. Summan paperitehtaan päämuuntaja tuotiin tällä erikoiskuljetuksena ilmeisesti Vaasasta. Kulkusuunan vaihtumista Pieksämäellä ei huomioitu, ja muuntaja tuli perille väärinpäin. | ||||
|
15.03.2006 11:21 | Tapio Muurinen | ||
| Muistiriepua kaivelemalla niin myöhään emme olisi olleet liikkellä, koska Paimiossa piti olla ennen lypsyaikaa. Silloin siellä oli vastaanottaja asemalla. Tämä vaihto tapahti jotain klo 12 - 13. | ||||
|
15.03.2006 09:45 | Tapio Muurinen | ||
| Jämerän näköistä meininkiä. Taitaa olla puristavat jarrut ottamassa vauhtia pois etualalla. Samaa menetelmä oli käytössä meilläkin aluksi, jos oikein muistan. | ||||
|
|
15.03.2006 09:27 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka tuo ensimmäinen Ek on ristiriidassa pikajunaan, niin junan vaihtoon tämä liittyy. Tulimme Kouvolasta, ainakin kerran oli Ukko-Pekka vetäjänäjä (tämä saattaa olla juuri se kerta). Siirryimme Turkuun menevään pikajunaan. Sitä veti joko Hr11 tai Hr12. Muuta sopivaakaan junaa ei näy, jolla olisimme tulleet. Odottelin, että laituri tyhjenisi matkustajista ja nappasin kuvan uudella Minolta A5:llani. Savonradan pikajunissa oli Pekkoja varmuudella ainakin keväällä 1969. Oma havainto esimerkiksi yöjunasta Kuopiosta Kouvolaan, vetäjänä "Pikku-Pelti" 1014. | ||||
|
14.03.2006 22:11 | Tapio Muurinen | ||
| Ampumaradalle - tästä - sotilaspyörällä - vuonna kauan sitten. Silloin oli muita kiireitä. Ei ehtinyt junia katselemaan :) | ||||
|
14.03.2006 11:37 | Tapio Muurinen | ||
| Vastakisko tai urakisko pomppii eri linkkien takaa silmille. Ari kysyi mikä idea tuolla on. Kukaan ei ole selittänyt, tosin kuvakin sen selvästi kertoo. Vastakiskon avulla voidaan päällystää myös kiskojen väli; ennen vaikkapa mukulakivillä, nykyisin asfaltilla. Käytetään teiden ylityksissä, lastausalueilla, satamissa ym. missä on myös kumipyöräliikennettä. | ||||
|
13.03.2006 14:28 | Tapio Muurinen | ||
| Eli tuosta Juhanin runsaasta annista voi yhteenvetona sanoa, että Toijala oli mitä mielenkiintoisin risteysasema. Ei liian suuri, mutta kuitenkin vilkas ja monipuolinen. - Ensimmäisiä junamuistoja lapsuudesta kesältä 1957. Matkustimme koko perhe silloinkin Toijalan kautta Turkuun. Kuurilan junaonnettomuus oli vielä tuore. Isä sanoi junassa, että jossain näillä paikkeilla se tapahtui. Pidin silloin lujasti penkistä kiinni. Toijalan asemalta jäi mieleen, että ensin meni mies resiinalla kovaa, ja kohta kiihdytti saapasvarsipiippuinen veturi perässä vielä kovempaa matkustajalaiturin ohi. | ||||
|
13.03.2006 11:16 | Tapio Muurinen | ||
| Päiväyksen mukaan on lauantai. Viikonloppuisin Huruilla oli vähemmän töitä kuin arkisin. 1960-luvun puolivälissä ja lopulla saattoi nähdä varikolla 20 - 30 Hurua yhtäaikaa. | ||||
|
13.03.2006 09:14 | Tapio Muurinen | ||
| Taidan ymmärtää tuon Ilkan vinkin. Turun sähkön 100-vuotisjuhlia varten julkaistiin kirja "Ihana Valo". Liittyiköhan tuo kalottikattoinen pyöreä rakennus oikealla siihen vanhaan voimalaitokseen, jäi arvoitukseksi. | ||||
|
13.03.2006 08:54 | Tapio Muurinen | ||
| Voi kuinka tyypillinen kuva Kaakkois-Suomessa 1970-luvulla. Liukulaakerivaunut, 50:n nopeusrajoitus ja mahtava lovipyörien paukutus. | ||||
|
|
12.03.2006 23:42 | Tapio Muurinen | ||
| Samoja jalanjälkiä olemme kaiman kanssa tallailleet ;) | ||||
|
|
12.03.2006 23:28 | Tapio Muurinen | ||
| Menikö tuo nyt jotenkin oudosti? Tämä on se asema, joka oli samalla alueella muinaisen Koroisten piispanlinnan kanssa. Tällä nimellä sitä tuolloin kutsuttiin. | ||||
|
12.03.2006 23:22 | Tapio Muurinen | ||
| Muistavatko muut vielä Hopealinjan pysäkin (kuvatekstissä maininta), jossa pikajunat kesäaikataulun mukaan pysähtyivät. Hopealinjahan oli vesibussi, joka kulki Hämeenlinnasta ainakin Toijalaan, ehkä Tampereellekin. Kuvan herra ei ollut konduktööri, vaikka siististi onkin pukeutunut. Myös sellainen muistikuva on, että konduktööreillä oli johonkin aikaan kesävirkapuku, joka oli siniharmaa. - Junanlähettäjän lähtölupaa tässä odotellaan. Lämmittäjäkin on tyypillisessä asennossaan. | ||||
|
12.03.2006 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Niimpä tietenkin, mielessä kummitteli se satulalattiainen Ma. | ||||
|
|
12.03.2006 22:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tallissa olevista, kuvassa vasemmanpuoleinen, joka näkyy vain silhuettina, on todennäköisesti joku muu kuin Tk3. Valonheittäjät näyttäisivät olevan vähän korkeammalla kuin vieressä olevalla 834:lla. Tuo F:n takana oleva diesel on todennäköisesti Vv16, jonka yksityiskohtia näkyy paremmin alkuperäisessä kuvassa. Veturimuseossa on tullut käytyä useita kertoja, mutta talli itsessään on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka kuviakin varmaan löytyisi. | ||||
|
12.03.2006 20:50 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos Olaville tiedoista, varmaan Arikin on tyytyväinen. Jos on reissuja noille seuduille, niin täytyypä panna vahvaan harkintaan, tai voihan tämän reissun toteuttaa priorisoiden ja panna ne muut harkintaan :-) | ||||
|
|
12.03.2006 20:43 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, minulla oli 350 mm polttoväliä ja vähän tärinää mukana. Hyvä vertailu Mikolta. | ||||
|
|
12.03.2006 20:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvasta on vähän huono sanoa, mikä vaunu? Hiekkavaunu se ei ole. Ehkä joku virkatarvevaunu. Joskus tuollaisia näkyi ratatyömailla. Tuossa se on pantu topparin lisäkkeeksi. | ||||
|
|
12.03.2006 20:32 | Tapio Muurinen | ||
| Eiköhän se ollut samaa rakennusta. Kun vanha osa jäi pieneksi, jatkettiin reilusti. Ainakin 8 pilttuuta tuli lisää. Nyt en muista, purettiinko vanha osa kokonaan? Uusi osa on Veturimuseon käytössä. Siellä oli silloin ennen kaksi vesitorniakin | ||||
|
|
12.03.2006 20:24 | Tapio Muurinen | ||
| Tavallinen matkustavainen muiden joukossa. Ehkä aikansa rautatieharrastaja. Monilla ihmisillä oli, ja on kai vieläkin, tapana jaloitella laiturilla vähän aikaa varsinkin kesällä. Pääsi samalla tietämättään ikuistetuksi Hurun kanssa samaan kuvaan. | ||||
|
12.03.2006 16:55 | Tapio Muurinen | ||
| Kerran aikaisemmin heitin kysymyksellä, että minne tämän radan varresta puuta viedään. Ainakin Karjaalla lastataan ja Piikkiössä. Meneekö Kirkniemeen vai Raumalle vai minne? Ainakin Piikkiössä lastatut vaunut näyttävät menevän ensin Turkuun. Tietäisikö "asemapäällikkö" ? | ||||
|
12.03.2006 16:39 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvan perusteella Gbl:n luukku, joka on vaaleaa muovia tai lasikuitua, toimii samalla periaatteella. Sitä ei vain voi käyttää alhaalta maasta, vaan lastauslaiturilta, jolloin siihen ylettyy helposti esim. pienen korikkeen kanssa. Harvoin noita tarvitsi availla. | ||||
|
12.03.2006 12:24 | Tapio Muurinen | ||
| Joo, hyvä päivittää välillä harhaisia käsityksiä. | ||||
|
|
12.03.2006 10:47 | Tapio Muurinen | ||
| Eikö kukaan ole halunnut kertoa kulkuajoista? Tässä kello lienee 17 - 18, koska aurinko on juuri laskenut. Kuvaajien kertomuksista päätellen nämä saattavat kulkea +/- 1 tunti aikataulustaan. Riipuuko se sitten Venäjän puolen tuloajoista. Varmita kai on panna kesällä Härmänmäelle teltta pystyyn ja suunnata putket kohti itää :-) | ||||
|
|
12.03.2006 10:38 | Tapio Muurinen | ||
| Minulle taas tuli koko G-sarja Gd:sta alkaen tutuksi ketjun toisessa päässä, eli satamassa. Lukiolaisena ja opiskelijana tuli purettua mm. irtosellua Gb-vaunusta. Oli hikistä puuhaa kesähelteellä :-) - Nythän näitä uusimpiakaan G-sarjan vaneriseinäisiä ei taida olla enää liikenteessä, vaan tilalla ovat Gbln:t yms. | ||||
|
11.03.2006 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Leksa, saatta olla, että Lokomo sai ensimmäisensä valmiiksi ennen Valmettia, eli 2201 olisi silloin vanhempi. Valmet teki parilliset ja Lokomo parittomat numerot. Varmaan isosta erosta ei ole kyse. Samalla tavallahan tehtiin myös muiden sarjojen kanssa, jos ne oli annettu näille molemmille tehtaille, eli Valmet=parilliset, Lokomo=parittomat. | ||||
|
|
11.03.2006 21:56 | Tapio Muurinen | ||
| Minulla ei ole näistä yhtään kuvaa. Nyt voi taas hyvällä syyllä kysyä, että miksi ei? Olin useamman kerran P63:ssa matkustajana, kun tuo turkulainen tuli vierelle. Se oli todella nykyajan sekajunan näköinen. Muistaakseni jossain Resiinassa oli näistä mainintakin. | ||||
|
11.03.2006 11:30 | Tapio Muurinen | ||
| Eläin junakunassa, tai toisinpäin. Hyvänmielen kuva, vetää väkisin suupieliä ylöspäin. | ||||
|
|
11.03.2006 11:24 | Tapio Muurinen | ||
| Lähteestä lisää tietoa: On/oli vielä Gbly isojen rullien kuljetukseen. Niissä oli vahvistettu lattia trukkien suurille pyöräpainoille ja valoa läpäisevät ikkunaluukut. Osa Gbl- ja Gbly-vaunuista on lujitemuovikattoisia. Tommi laittoikin tänne tuoreita kuvia https://vaunut.org/kuvasivu/22795 - 1980-luvulla ajoi Turusta Tampereelle illalla pikajuna (nro ?), jonka perässä oli 10 - 20 kiitotavaravaunua. Se oli muistaakseni yhteysjuna P63:lle. | ||||
|
11.03.2006 11:07 | Tapio Muurinen | ||
| Muutaman päivän viiveellä. | ||||
|
|
11.03.2006 10:55 | Tapio Muurinen | ||
| Löytyy, mutta ilman värejä Toijalan tallikaarelta lämpimän Pikku-Jumbon vierestä 1960-luvulta. Josko sellainen kelpaisi? | ||||
|
|
11.03.2006 00:48 | Tapio Muurinen | ||
| Jotenkin näin se meni - Gbk-vaunuja alettiin rakentaa samalle alustalle, kuin Hkk-avovaunut. Niiden suurin sallittu nopeus oli 100 km/t. Osa varustettiin tehokkaammilla jarruilla, jotta niitä voitiin käyttää kiitotavarakuljetuksissa aina 120 km/t saakka, ja sarjamerkinnäksi tuli Gbkk. Rakenteeltaan jonkin verran erilainen ja tilavuudeltaan suurempi on Gbl ja tehokkaammilla jarruilla varustettu Gblk (kuvassa). Nämä pysyivät normaalin pikajunan vauhdissa hyvin mukana, eli sen 120 km/t. | ||||
|
10.03.2006 14:53 | Tapio Muurinen | ||
| Piti sanomani P61. Meni akseliluku ja junan numero väärinpäin. | ||||
|
|
10.03.2006 14:52 | Tapio Muurinen | ||
| Eli melkoisia junia jo 1960-luvulla, kuten tuo P68, jonka perässä oli 17 vaunua. Ei laituritkaan riittäneet joka paikassa. Itse näin joskus 15-vaunuisia, mutta seassa oli jo uusia teräsvaunujakin. | ||||
|
|
10.03.2006 10:28 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, mitähän se Ei mahtoi painaa ollessaan täynnä matkustajia? | ||||
|
|
10.03.2006 10:24 | Tapio Muurinen | ||
| Matti ymmärsi veturien päälle. Olihan hän Karjalan Kannakselta Haapamäelle siirretyn veturinkuljettajan poika ;) | ||||
|
10.03.2006 10:21 | Tapio Muurinen | ||
| 1961, 1970, 1964?, 1967, 1968 tai 1969, ?, ?. 1968 ja 1970 tulivat Haminaan joskus 1960-luvun puolivälissä Vr11:n 1810 ja 1811 jälkeen, ja olivat siellä kauan. | ||||
|
10.03.2006 00:01 | Tapio Muurinen | ||
| Ompahan niin paljon maisema muuttunut, etten olisi suoraan tunnistanut, vaikka Lättähatulla ja Motillakin tästä on lähdetty juuri kuvaussuuntaan kymmeniä kertoja. | ||||
|
09.03.2006 23:52 | Tapio Muurinen | ||
| Ari, mukavaa jos jossain liikahti. Minusta nämä kuvat eivät ole teknisesti onnistuneita, kuten mainitsinkin, mutta ehkä dokumentteina oli syytä näyttää. Piti vähän "kurveja" vääntää. Epätarkkuudelle ei voi mitään. | ||||
|
|
09.03.2006 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Juhani, hyvä suoritus Huru-pojalta. Oli aika pitkä juna (kymmenkunta vaunua), lisäksi pysähdykset Hämeenlinnassa ja Toijalassa, ja kun ottaa huomioon Hurun verkkaisen kiihtyvyyden. | ||||
|
|
09.03.2006 23:37 | Tapio Muurinen | ||
| Terolle, tuolloin oli aikataulussa viisi Karjaan suuntaan ja neljä Turun suuntaan. Useimmat ajoivat yöllä. Tätäkin saattoi kuvata vain keväällä, kun illalla oli tarpeeksi valoa. | ||||
|
|
09.03.2006 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Eli se räjähdys on tapahtunut melko uutena eli kolme vuotiaana. Ja melkein vuoden vaihteen kunniaksi. | ||||
|
|
09.03.2006 22:00 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvan oikealla puolella näkymättömissä on/oli Koroisten muuntoasema. Voimalinjoja risteilee haitaksi asti. Tuon eristysjatkoksen (E väärinpäin) kohdalla alkaa Vanhan Tampereentien ylikäytävällä varoituslaite toimia. Vanha tie meni kirkon vasemman päädyn edestä. | ||||
|
|
09.03.2006 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä isompi Hiivatti! Nuo Petrin linkittämät kuvat mainioita vertailuja :-) | ||||
|
|
09.03.2006 21:14 | Tapio Muurinen | ||
| Oikeassa reunassa osittain näkyvä, haalistuneen punamullan värinen rakennus on niin "VR-arkkitehtuuria". Olisikohan ollut ratavartijan tai muun henkilökuntaan kuuluvan asuinrakennus? | ||||
|
|
09.03.2006 20:54 | Tapio Muurinen | ||
| Tommi, niin minustakin. Oikean junan näköinen, ainakin kuutta vaunutyyppiä letkassa. Kupittaan alueella oli paljon teollisuutta. Tänne ajoi aamuisin oma järjestelijä tuoden tavaraa, yleensä Dv/Vv 15-16-vetoisena. Illan suussa lähtevä tavara haettiin pois. Vaunuja oli yleensä kymmenkunta. | ||||
|
|
09.03.2006 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Onhan tämä maisema muuttunut reilussa 30 vuodessa. Tasoylikäytävästä mennään oikealle Keskussairaalan (silloin TYKS) nurkalle, josta Kiinanmyllynkadulle ja Sirkkalankadulle. Heti vasemmalla on liittymä Littoisten tiehen. | ||||
|
|
09.03.2006 20:29 | Tapio Muurinen | ||
| Niinpä, ratahan kurvailee vielä tämän sillan jälkeen mukavasti S-kaartein ennen Räntämäkeä. Räntä oli aikoinaan aseman kategoriassa. Junan kohdalla kaarteessa on aseman kaasuesiopastin. Kilometrit laskettiin Helsingistä Toijalan kautta, eli ne lisääntyivät Turkua lähestyttäessä. | ||||