Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2023 08:04 | Heikki Jalonen | ||
| Esa lienee oikeassa. Minäkin zuumailin kuvaa, nyt työaseman isolla näytöllä. Tuossa kyseisessä mötikässä vaikuttaisi olevan saranoitu kansi (kahva alempana, saranat ylhäällä). Se olisi hyvin kätevää ja erittäin loogista, jos tuolla sisällä on voitelua ja hoitoa kaipaava asetteluruuvi. Myös E.P. on oikeassa. Myös Flodin-venttiilit käyvät valokuvasta ilmi: nuo luistikaapin päällä olevat kaksi (pyöreää) korotusta ovat juurikin mainittujen venttiilien suojahattuja. |
||||
|
|
28.06.2023 19:16 | Heikki Jalonen | ||
| Osaisiko joku (E.P.?) vahvistaa: onko suunnanvaihdossa paineilmatoiminen servo? Ja edelleen, vaikuttaa siltä, että siinä olisi Müller-luistit. Jos näin on ollut jo uudesta (vuodesta 1914) saakka, niin kyseessä on ollut valmistumisensa aikoihin huippumoderni veturi. Siis muutenkin kuin muotoilullisilta ansioiltaan. On tietysti mahdollista, että pitkän käyttökauden aikana on myös tehty muutoksia ja nykyaikaistuksia. Mitenkähän tuossa ovat kuljettajan olot olleet (Ruotsissa vasemmalla puolella): edessään ovi ja vaikuttaisi, että näkyvyyttä palauttavaa pyyhintä tai vastaavaa ei ole. Linja-ajossa tähystäminen tapahtuu tietysti pääasiassa tuon ovilasin kautta. Liekö ollut lämmittäjän tehtäviä välillä avata ovea ja pyyhkiä ruutua puhtaaksi? Vetoisa ratkaisu ehkä talviajossa, toisaalta kesäkuumalla avoin ovi voi antaa mukavan tuuletuksen. Jokin ammattilaisen muistelo saattaisi tästäkin asiasta löytyä? |
||||
|
22.06.2023 10:56 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunun värit ovat muuten hämmästyttävän ajankohtaiset... Käyttöaikanaan gondoli taisi olla kokonaan alumiinin värinen; ilmeisesti kuitenkin aina maalipinnalla, vaikka kori onkin alumiinia. |
||||
|
22.06.2023 10:34 | Heikki Jalonen | ||
| Juuri maanpinnan nousun vuoksi Suomessa (MML) ollaan siirrytty N2000-korkeusjärjestelmään, jossa vanhat merenpintaan referoivat korkeudet päivitetään. Työ on käynnissä, juuri nyt laajasti merikarttojen uusien korkeus/syvyystietojen päivityksillä;käytännössä merikartaston täydellä uusimisella. Järjestelmän perusteista löytyy hyvä esitys Väylän sivuilta; https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattimerenkulku/n2000-korkeusjarjestelma Tuossa kyltissä on mainitun korkeuden referenssiviiva: tuon vaakasuoran pienen palkin yläreuna edustaa ilmoitettua korkoa. Aikaisemmin, ennen laser-aikaa ja nykyajan geomittalaitteita, rautatien alueella aloitettavan rakennustyön (radanrakennus, tunnelityöt, tienrakennus, talonrakennus ym.) työmaakorko haettiin tuosta kilvestä. Nykyäänkin edelleen laitteiden tarkastuskorko voidaan siitä ottaa, mutta myös Itävallassa on varmaan tapahtunut muutoksia peruskorkojärjestelmässä. Sitten, tuo lukema ei välttämättä geoteknisesti enää pidä paikkaansa. Miettikääpä jotain tämän vuosituhannen tunnelointeja Alpeilla: millä tarkkuudella vaikkapa Gotthardin pohjatunnelin kaltainen työmaa pitää mitata, jotta tunnelin päät osuvat toisiinsa keskellä-ei-mitään. Miksi mukana millimetrejä: koska ne piirustukset, joita toteutetaan on myös laadittu millimetrimitoituksella. Loogista on silloin, että mittaluku kerrotaan samaan tarkkuuteen kokonaan. Eikä mittamiehen tarvitse omasta päästään keksiä lisättäviä nollia; sellainen ei DIN-maailmassa käy laatuun. Ja piti niiden tunneleiden päiden osua toisiinsa jo kauan sitten; vaikka työmaan mittakaavat eivät aivan niin suuria olleetkaan nykyiset monikymppiset. Puolimilliset kertonevat ennen kaikkea mitan siirtäjien luottamuksesta omaan tarkkuuteensa... |
||||
|
15.06.2023 22:38 | Heikki Jalonen | ||
| Siellä takana taitaa luurailla Dodge 300 "Kew" kuorma-auto, 1957-65 valmistuksessa ollutta mallistoa. Taitaa olla vaihtolavalaitteilla ja päällänsä pätkälava, on sen verran rakoa lavan ja hytin välissä. Tuon kokoluokan (noin 8...9 tonnia) autossa laitteet olivat varmaankin Nummen 8-tonniset ja tietysti vaijerilaitteet. Erikoista sinänsä, ovessa ei näy siipipyörälogoa (VR oli suuri Dodgen käyttäjä) eikä muutakaan merkintää tai nimeä. Voisikohan se olla Turun Kaup. Rak.viraston kalustoa? Tai Sataman? Skoda 1000MB peittää näkymän Dodgen lavarakenteiden yksityiskohtiin. Skoda on vuosien 1964...67 mallia tuon kitusen muodon perusteella. Volkkari on ennen 1968 tehtyä mallistoa, akussa edelleen 3 tulppaa. Taustalla näkyy myös linja-auton takapää. Mahtaisikohan olla ihan paikallista valmistetta (Autokori Oy, Turku) kun on niin luihakkaa muotoa tuo perä? |
||||
|
09.06.2023 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| Molemmat nosturit näyttäisivät olevan samaa tyyppiä: ranskalaiperäinen Richier-Weitz 1220. Wärtsilä valmisti niitä lisenssillä, joten kuvan koneet jokseenkin varmasti ovat Wärtsilä-Richier/Weitz-merkin alla kulkeneita kotimaisia versioita. Myyntiä hoiti aikanaan Soffco Oy, myös rautatiealalla tuttu nimi. Ja kyllä niissä todellakin on ohjaamo, se on "ergonomisesti" sijoitettuna tuonne maston kääntyvän yläosan sisään. Lähempänä olevan koneen ohjaamon etuikkuna on auki, ilmastointi on kytkettynä... Auttoi myös katsottaessa viisaajan antamia käsimerkkejä. Mistään radioista ei vielä noina vuosina juuri edes haaveiltu. Koneen kääntölaakerointi on vanhempaa pylväs-tyyppiä, ajalta ennen kohtuuhintaisia suuria kääntökehiä. Kääntölaakerointi muodosti oman esteensä koppia kohti kapuavalle koneenkäyttäjälle. |
||||
|
13.04.2023 13:58 | Heikki Jalonen | ||
| Yritetäänpäs löytää kuvasta lähimmän Transport for London-henkisen kiskoliikenneharrastajan asuintalo... | ||||
|
12.04.2023 15:48 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaapa kuvassa myös toisenlainen kiskoilla kulkeva kone: kontteja käsittelevä pukkinosturi. Nosturin sijainti on Walbrook Wharf, toimiva satama jossa käsitellään kontteihin lastattua yhdyskuntajätettä ja tietenkin palautuvia tyhjiä kontteja. Kontit kuljetetaan proomuilla Belvederen polttolaitokselle jossa jäte käsitellään edelleen. Satamatoiminta tuossa Walbrook Warfissa tullee jatkumaan ilmeisen pitkään; ainakin niin kauan kuin jätettä tuotetaan. Lopettamisuhkaa ei siis liene näköpiirissä... Konttikentän ja proomulaiturin välissä kulkee julkinen rantapromenadi tuossa lasituubissa. Yleisön kulku on kuitenkin turvallisuussyistä estetty silloin kun kontteja nostetaan kävelyputken yli. |
||||
|
05.04.2023 22:29 | Heikki Jalonen | ||
| Vasemmanpuoleinen lienee - asemamiljööseen sangen sopivasti - Ford Fairlane Station Wagon, vuodelta 1956 tai -57. Yksöislamppujen vuosikertoja. | ||||
|
04.04.2023 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan henkilöauto on aikansa autokannan tyyppiedustaja: Ford, sotaa edeltävältä ajalta, todennäköisesti 1939 mallistoa. Malli on melko varmasti Fordor Sedan. Sivuikkunoita on kolme, kaksiovisessa olisi vain kaksi. Vaikutelmasta poiketen, ovenkahvoja on kaksi, aivan peräkkäin. Noiden aikojen Fordeissa takaovi kun oli kaapparimallia, takaoven ylemmän saranan jopa erottaa kuvasta. Ja koska neljä ovea, niin tuokaan ei varmaan ole "yksityisauto" vaan taksi. Aika on kattokupuja edeltävää tolppaelämää. Bensiinillä ajetaan jo, pahin pula on takana. Vuodeksi voisi siten lukita 1947 ja eteenpäin, muttei paljoa. Tuossakin autossa on varmasti ollut häkälaitteet, muu olisi ihan poikkeavaa - harva Ford selvisi ilman. Puskurin kävyt lienevät jääneet häkäpajalle... |
||||
|
31.03.2023 22:28 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa on hieman laajemminkin "vaunuasiaa". Taustallahan on Merivaaran sänkyfabriikki. Joka sitä ennen oli Jovi Oy:n vaunutehdas. Tarkkaan ottaen lastenvaunutehdas... | ||||
|
09.03.2023 23:29 | Heikki Jalonen | ||
| Petri muuten on varmasti oikeassa: näyttäisi, että rahdattava tavara on selluloosapaaleja. Niiden kulkusuunta oli enimmäkseen Suomesta vientinä poispäin. Siihen viittaa myös vaunulla tehtävän työn tekotapa: pudota paali vaunusta (aluslavalle) ja kokoa tarakka, jonka nosturi sitten heivaa laivaan. Jos paaleja lastattaisiin junaan, olisi vastaanottolava ylhäällä vaunun oven korkeudella, ei noita paaleja maasta miesvoimin tuonne vaunuun heitellä jos parempi keino löytyy. Vain tyhmä tappelee maan vetovoimaa vastaan... | ||||
|
|
09.03.2023 23:11 | Heikki Jalonen | ||
| Trippeli tarkoittaa oikeastaan sitä, että koneessa on 3 paisuntajaksoa, ei siis sylinterien lukumäärää; samanasteinen paisunta voidaan jakaa useammalle sylinterille ihan käytännön dimensiosyistä. "Paisunta" tarkoittaa höyryn painetason (ja lämpötilan) alentamista josta koneen antama teho otetaan. "Dimensio" tarkoittaa tässä sylinterinhalkaisijoita yli 1 metri. Esimerkiksi Finlaysonin Sulzer on nelisylinterinen kaksitoiminen trippeli. Matalapainejakso on jaettu kahteen sylinteriin, muutoin halkaisija tulisi valmistuksen suhteen liian suuri, samoin männän ja renkaiden toiminta suuressa sylinterissä olisi huonoa. Kompoundikoneella tarkoitetaan kaksipaisuntakonetta. Useimmiten ne ovat niin pieniä koneita, että myös sylintereitä on kaksi kappaletta. Mutta, vaikkapa Spillingin kompoundi on kolmisylinterinen. Spillingin trippelikone on puolestaan kuusisylinterinen. Ratkaisu johtuu siitä, että Spilling-koneissa kaikkien sylinterien halkaisija on sama, samoin tietysti iskunpituus. Siten, alempien paisuntajaksojen suurempi tilavuus saadaan aikaan rinnakkain kytketyillä sylintereillä. Ja kvadruppelikone ei ollenkaan välttämättä ole nelisylinterinen. Esimerkkinä kovin kuuluisa Titanic: sen koneiston kytkentä oli eteenpäinajossa 8-sylinterinen kvadruppeli. Eli, kaksi nelisylinteristä trippelikonetta rinnakkain (joiden matalapainejaksot jaettu kahteen sylinteriin) ja sarjaan kytkettynä viimeisenä jaksona ennen lauhdutinta Parsons-turbiini. Siis kahdeksan kaksitoimista sylinteriä ja yksi turbiini joiden läpi kuljettuaan, 4 paisuntaa suoritettuaan, höyry oli tehnyt työnsä (kehittäen 46000 ihv) ja palautui takaisin vedeksi, odottamaan pääsyä uudelleen kattilaan (joita oli 29 kpl...) uudelleen kuumennettavaksi. Taaksepäinajossa olivat käytettävissä ainoastaan mäntäkoneet (30000 ihv). Juuri tämä selvästi alempi peräytysteho saattoi olla suuri yllätys perämies Murdoch'ille. Tuo S/S Garryvalen kone oli perusmuotoinen 3-sylinterinen, luonnollisesti kaksitoiminen; siis 6 vaikuttavaa työiskua suorittavaa tilaa. Piiskaventtiili löytyy myös useimmista laivakoneista; se on hyödyllinen kun pitää varmuudella saada kone kääntymään ja lähtemään. |
||||
|
|
09.03.2023 13:16 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta, vaunuista viis! Katsokaapa tuota laivaa!! Se on erikoistakin erikoisempi!!! Huomatkaa tuo rungon muoto: varsinainen kanavamaksujen pihistäjä, hyvin skottilaisen varustamon (Crawford&Barr, Glasgow) säästöpossu (juuri "possu" sopii muotoon)... Runko on nimittäin noin kaksi kertaa leveämpi pullea pötkylä kuin täkki. Katsokaapa tuota pollaria tuossa rungon makkarapahkan päällä. Ei ihme, että lippalakkipäinen mies kuvan keskellä moista sukellusvenettä ihmettelee... Kyseessä on S/S Garryvale. Rakennettu vuonna 1907, rakentaja William Doxford & Sons Lts, Pallion, Newcastle-Upon-Tyne, UK. 3908 BRT, 350x49 jalkaa (107 x 14,9 m). Kone 1 x 292 ihv trippeli, yksi potkuri. Siirtyi Suomen lipun alle 1922, varustajana Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy. Edelleen, vuonna 1929 Rederi A/B Garryvale (Kristian Hansen, Helsinki). Vaurioitunut pohjakosketuksessa tammikuussa 1939. Romutettu Inverkeithingissä (UK) 1939. Kuva on siis sitä aikaisemmalta kaudelta, siis viimeistään syksyltä 1938. Lisäkuvia tarjoilee Google. |
||||
|
02.03.2023 11:18 | Heikki Jalonen | ||
| Mukana hienoa aikansa kalustoa: Caterpillar-pyöräkuormaaja 1. sukupolvea eli jäykkärunkoinen "tönkkökone", ikäluokkaa 1960...64. Koneen tarkempi tyyppi (kokoluokka) lienee 966, sittemmin usein kutsuttu malliksi 966A. Myös pienempi malli 944 oli tarjolla, mutta ohjaamon leveyden ja rengaskoon perusteella tuo olisi 966. Molemmat olivat Suomessakin suosittuja koneita - tosin vain niille, joilla rahoitus oli kunnossa. Kuvan kone lienee kuormauksesta vastanneen urakoitsijan kalustoa. Ja koska Pillari, niin saattaapa se tulevana kesänäkin edelleen olla jossain syrjäisellä sorakuopalla lappamassa kuormia. 60 v käyttöikä ei ole merkin koneille poikkeuksellista... |
||||
|
19.02.2023 22:02 | Heikki Jalonen | ||
| Epähelppo on tämä. 1-sukupolven Ford Anglia E04A (1939-47) on vähän tuota muotoa, mutta siinä olisi astinlaudat ja maskin kehys maalattua peltiä, ilman tuota pientä koristetta. Lyhtyjen paikat sopisivat siihen tasan just, ja monissa oli tuollainen kangaskatto. Vaan ei oikein ole tuo sellainen. Morrikset ja Austinit jäävät pois laskuista, niissä oli maskeissa sellaista kaarevuutta ja alaspäin kapenevaa muotoa. Etulokasuojatkin olivat useimmisssa malleissa sutjakkaasti astilaudoiksi venyvää mallia. Mutta, entäpäs DKW F7? Mallia Meisterklasse Cabrio Saloon ja vuosiluokkaa 1938-39. Ehkäpä jopa jonkin matkaa 1940-luvun puolelle, sellaisia aikansa "uustuontiautoja", suoraan ensimmäiseltä omistajalta; rekisterikilven alku "WH"... Siihen suuntaan vinkkaisi kenttämallinen suora etupuskuri. Lokasuojien muoto ja korin astinlaudattomuus sopisivat melkoisen hyvin DKW:lle. Paremmissa varusteluissa maski oli kromikehäinen, keskellä olevalla pystypienalla ja siinä oli täsmälleen tuollainen pikku embleemi ja tasan tuossa samassa kohdassa. Tuossa embleemissä oli - sattumoisin - ne tutut neljä rinkulaa, jotka nykyään löytyvät merkin perillisen keulalta. Nykyinen mallisto ei tosin ole kaksitahtista... |
||||
|
07.02.2023 18:20 | Heikki Jalonen | ||
| Raidekulkuneuvohan se tuokin on, tavallaan. Kiskopyöräkaivinkone nimittäin. Ehkä tuolle kohdalle ei ole kelvollista tieyhteyttä, jota pitkin raato olisi saatu helposti korjattua ja on siksi jäänyt silleen. Huomatkaa pitkä kahden hengen hytti. Sellainen on monessa Euroopan maassa pakollinen varuste kiskopyöräkaivinkoneissa (ja muissakin ei-liikennöivissä ratatyökoneissa). Kuljettaja operoi konetta, turvamies tähystää ja varmistaa tilannetta. Hytin etuikkunan kehyksen, oviaukon ja erityisesti välilasin aukon muodon perusteella, samoin kuin taitettavan pääpuomin perusteella koneen hylky on luultavimmin Atlas (nykyään Terex) 1404 KZW. Noin 14 tonnin työpainoluokan normaalilla ylävaunulla oleva ympäripyörivä pyöräalustainen + kiskopyörävarustus kaivinkone siis. |
||||
|
24.01.2023 20:31 | Heikki Jalonen | ||
| Epävalpuri. Kyllä se taitaa olla Ford York diesel, tyyppi 4/AA, 2.4 litrainen. Aikanaan myös Suomessa niin kovin tuttu Ford Transit 100-sarjan pakettiautoista. VR:nkin riveissä niitä riitti ja teknikka oli tuttua. Yorkkilaisella Transistoria tehtiin noin 1972...1981, se oli sitä koppanokkaisen korin aikaa. |
||||
|
23.01.2023 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtaakohan tuo tenderi olla ex. G1-sarjan veturista? Sellaisesta SLM:n tekemästä? | ||||
|
20.01.2023 15:05 | Heikki Jalonen | ||
| Kiva kuva, kiitos julkaisusta! Näitä vanhoja teollisuusmiljöitä katselee mieluusti. Varsinkin, kun tässä näkyy harvinainen sahalaitoksen tilojen järjestely: kattila- ja konehuoneet (tiilinen osuus) on rakennettu harvinaiseen tapaan kytketyksi rakennukseksi varsinaisen sahan kanssa. Tätä tapaa yleensä välteltiin, ennen kaikkea paloturvallisuuden vuoksi. Ehkä rautatien ja järven välinen kapea tontti on pakottanut tähän ratkaisuun? |
||||
|
03.01.2023 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Oltaneen välirauhan ajassa: kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja veturiin on vielä saatu hiiliä. | ||||
|
03.01.2023 22:46 | Heikki Jalonen | ||
| Jotenkin on harjoittelu-tyyppistä tämä toiminta tai sitten TK-menoa. Kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja paareilla maataan asennossa... Makaajiksi lie löytynyt tarpeelliset vapaaehtoiset helposti kuten aina. Eli, kuva voisi olla vielä välirauhan "rauhalllisilta" ajoilta? Ei ollut vielä sota, mutta jo tiedettiin valmistautua. | ||||
|
03.01.2023 22:39 | Heikki Jalonen | ||
| Laiva voisi tosiaan olla kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/160142?a=1 esiintyvä S/S Tiera. Erittäin monet yksityiskohdat täsmäävät, jopa niin että valokuvat on otettu hyvin lyhyen ajan sisällä; tämä kuva prykältä oikealta puolelta. Näkyvillä olevat tavarat ovat jotensakin samat kuin verrokkikuvassa. | ||||
|
|
03.01.2023 22:22 | Heikki Jalonen | ||
| Juu, vaikea palahan tämä on. Auto ei ole Volvo, ennen sotaa Volvoissa oli jaettu takalasi. Lähin vastaavuus tuolle autolle lienee 1937 Chevrolet Master, aikanaan Suomessa Fordin jälkeen toiseksi yleisin henkilöauto. Kiinnittäkää huomiota tuolloin vielä harvinaiseen jakamattomaan takalasiin, se oli monelle teräskoriselle merkille vielä vaikea toteutus mutta Fisherille jo arkea. Jos näin, niin voisi arvailla, että kyseessä on suomalaisen esikunnan käytössä oleva (pakko-otettu) siviiiliauto, olen erottavinani täysvaalean SA-kilven tuolla vasemman rapakaaren päällä. Edelleen, voisi arvella, että bensiinikäyttö viittaa "erityisen kiireellisiin ajoihin" eli vaikkapa lääkärin tai lääkintäupseerin virka-ajokkiin. Tällöin ei olisi suurikaan ihme, että mukana saattaisi olla myös saksalainen kollega. Siis lääkärikollega, joka käyttää vuoristojoukkojen univormun toimistoversiota. Suorin housuin ja patiinikengin. Kiinnittäkää huomiota jokseenkin nelikulmaisiin kauluslaattoihin, epoletteihin ja vasemman rintataskun alla killuvaan merkkiin. Saksalaisen insignian tuntijat voinevat valaista asiaa tarkemmin; se nimittäin oli monimutkaista... |
||||
|
02.01.2023 21:50 | Heikki Jalonen | ||
| Oi jeku! Ollapa kuuntelemassa tuon työntekoa kunnon letka perässään! Siinähän on moottorina "Kirkuva Jimmy" eli pienen sarjan GM-Diesel. Kaksi tahtia, kaksi sylinteriä ja 2,4 litraa tilavuutta, tehoja 30 hv. Tarkempi tyyppi Detroit Diesel 2-71 eli 2 sylinterinen, 71 cid per sylinteri. Ilmanpuhdistimen mallin ja värin perusteella moottorin on luovuttanut Allis-Chalmers HD-5 telatraktori, Suomessakin aikoinaan melko yleinen kone; valmistuksessa vuosien 1946-55 välillä (GM-moottorilla). Muilta osiltaan tuo lienee varhainen Valmet Move1. Liekö ollut alunperin häkälaitteilla, sitten bensiinillä, lopuksi dieselöity. Varmaan "omalla pajalla" tehtyjä muutoksia kaikki järkiään. |
||||
|
|
31.12.2022 00:30 | Heikki Jalonen | ||
| Voisipa liittyä hyvinkin. Auto nimittäin kulkee bensiinillä. Henkilö käyttää saksalaista vuoristojääkärin asepukua, merkintöjen koon perusteella pataljoonaupseerin tasoa. Ainakin bensiinikyydin oikeuttavat natsat siis. | ||||
|
19.12.2022 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava tilanne. Voisikohan olla, että kyseessä olisi 1942 kevät? Nuo veneet voisivat olla menossa Laatokalle, luultavimmin pakko-otettuja siviiliveneitä Laatokan Meripuolustuksen käyttöön? Talvisodan päättyessä 1940 maaliskuussa Laatokalta ei veneitä voitu evakuoida, vaan ne joko rikottiin tai jäivät silleen. Joten, Laatokalle tai muulle isommalle järvelle tarvittiin uutta kalustoa yhteysveneiksi ja vastaaviin tarpeisiin. Veneiden mukana matkaavat miehet vaikuttaisivat pitävän päässään (ilman lakinpäällyksiä olevia) mustia merimielakkeja, yhden kokardinkin voinee sieltä erottaa; merivoimien tai rannikkotykistön väkeä siis. |
||||
|
16.12.2022 13:42 | Heikki Jalonen | ||
| Vaikuttaisi siltä, että tärkeiden elinten luovuttajana on toiminut Jupiter-mopo (os. Øgland), sellainen 1960-luvun loppupuolen Safir tai Rally. Tankki on kovin samanlainen, myös moottori näyttäisi olevan Sachs. Ja takavalo, parasta norjalaista alumiinia... Salkku taitaa olla kahvastaan pujotettuna tuossa sivutuen päällä olevaan lyhtytelineeseen. Luultavasti siinä on sellainen käsiopastelyhdylle mitoitettu lattarautateline, johon saa sujautettua myös loppuopastelyhdyn kiinnitykseen. |
||||
|
16.12.2022 13:31 | Heikki Jalonen | ||
| Eräässä toisessa Naapurimaassa jätteiden junakuljetus on jatkuvaa - oikeastaan jatkuvasti laajenevaa - toimintaa. 1000 km kuljetusmatkoista aletaan puhua. | ||||
|
12.12.2022 20:05 | Heikki Jalonen | ||
| Tiedä tuosta asiantuntijuudestani, mutta... Oikealla on Citroën Type A, valmistuksessa 1919...1921, tehtaan ensimmäinen malli. Vasemmalla kaikile tuttu Škoda 110 MB... Oikeastaan kylläkin vielä Laurin&Klement 110. Etujarrujen (sellaiset siinä on jo) perusteella ollaan vuosimallin 1925 tuntumassa. Valmistettu Böömissä, Mlada Boleslavissa. Siksi merkki myöhemmin viittasi samoihin kirjaimiin, auto oli tosin aivan toisenlainen. Autot ovat siis vähän liian uusia ollakseen Suuren Sodan taistelun osallisia. Mutta, niinhän on veturikin. |
||||
|
08.12.2022 21:46 | Heikki Jalonen | ||
| Talon muodosta voi vähän arvailla, missä suunnassa kulkee tontin ja rautatiealueen raja. | ||||
|
08.12.2022 21:40 | Heikki Jalonen | ||
| Niin, tuo siisti yleisilme ja tuore maalaus vain pistivät arvelemaan, että tämä ei ollut aivan tavallinen pussinperän virkahylky... | ||||
|
|
07.12.2022 22:40 | Heikki Jalonen | ||
| Olikohan tämä jokin 100-vuotta-speciaali? | ||||
|
28.11.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Muistaako joku, laitettiinko noihin luukkujen lukkoakseleiden päihin uutena käsipyöriä? | ||||
|
26.11.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Outoa, outoa. Voisipa olettaa, että AGA:n aseman kyltti noudattaa AGA:n graafisen ilmeen käsikirjaa ja AGA-logoa. Vaan eipä noudata. | ||||
|
26.11.2022 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Ruotsissa varakkuus on aina ollut suurempaa kuin ohutvaraisessa Suomessa. Näin hyvillä kulutuspinnoilla olevat renkaat olisivat meillä pyörineet vielä lukuisia vuosia tiestöllä. Erikoisesti vasemman puolen Michelin X olisi palvellut vielä parikymmentä vuotta jonkin Pösön alla, luovuttaen vielä useampia kymmeniä tuhansia turvallisia kilometrejä. Oikealla saataisi olla kovin ruotsalainen Gislaved; jonkin 140-sarjan Volvon tassu useinkin... | ||||
|
23.11.2022 23:00 | Heikki Jalonen | ||
| Taas Tapsalta todella kiinnostava Kuva, kiitoksia! Siinä taitaa olla iha tuliterä Gbk vasemmalla, on niin putsi kuin vain voi; suoraan Pasilasta kukaties... Moni muu kuvan vaunu on jo kierrellyt melkoisen monta tariffikilometriä. Osa jopa Äänislinnan suunnilla. Sinikko-vaunujakin kuvaan on sattunut. Kaapelikelat lupailevat uutta sähköistä tulevaisuutta, niin käyttövoiman, ohjauksen kuin tietoliikenteenkin osalta. Taisi Linnunlaulu levitä laajemmalle reviirille juuri noina aikoina. Jännä on tuo neliskulmainen koroke tuossa kamiinan piipun ympärillä. Siinähän on itse asiassa katossa piilevä luukku, josta keskuslämmityksen kattila voidaan nostaa yläkautta pois jos se pitää vaihtaa. Itse pannuhuone on muutoin hillittömän ahdas, mutta ylöspäin on tilaa. Verratkaapa edelleen palveleviin CEmt-vaunuihin, niissä asia on vielä ilmeisempi. Kuvassa näkyy myös - teoriassa - toinenkin rautatiejärjestelmä. Nimittäin Linnanmäen vesisäiliötä kiertänyt pienrata. Säiliö näkyy kuvassa hyvinkin; radan Mikro-Huru vähemmän... |
||||
|
07.11.2022 20:51 | Heikki Jalonen | ||
| Linnaa varjostavat puut ovat kasvaneet melkoisesti vuosisadan vaihteen vähäisestä pituudesta. Haalattavana oleva säiliö vaikuttaisi epäsuoran keiton kalorisaattorilta. Se voisi liittyä 1934..35 tienoilla tehtyyn keittämön laajennukseen. Jos niin on, niin se olisi saapunut Mänttään leveällä radalla, siirrettäväksi edelleen haalaamalla kaperaiteista rataa pitkin työmaalle sijoituspaikkaansa. Jos kuljetus olisi pidempi, tuskin haalauskelkkaa käytettäisiin. Eli, valokuva voisi olla otettu syksyllä 1934. Puussa (vaahtera?) näkyy vielä kuivuneita lehtiä, joten keväästä ei liene kyse, talvi tapaa ne riipiä. Ikävä kyllä, kuljetuksen vetokone ei ole näkyvissä. Taljan perusteella se lienee vintturilla varustettu telatraktori, mitä luultavimmin Pillari. Vintturivedolla tuollainen köysikulma on mahdollinen, samoin riittävän hidas nopeus. |
||||
|
06.11.2022 23:55 | Heikki Jalonen | ||
| Linnan suunnitteli ruotsalainen arkkitehti A.E.Melander, piirustukset on päivätty 1891. Linna valmistui asuttavaan kuntoon joskus seuraavana vuonna. Se toimi tehtailija G.A.Serlachiuksen asuntona. Rakennus purettiin 1939 tehtaan laajennuksen tieltä. Kuvassa rakennus näyttää melkoisen uudelta ja siistiltä, tosin sitä toki myös hoidettiin ja ylläpidettiin varmasti hyvin. Sen perusteella voisi olettaa, että arvio kuvausvuodesta 1901 saattaisi olla hyvä. |
||||
|
06.11.2022 23:36 | Heikki Jalonen | ||
| 1910 olisi ilmavalokuvaksi kovin varhainen, todennäköisesti Suomessa lentokone lensi ensimmisen kerran 1912, silloinkin Helsingissä. Kuvassa ollaan kesäisellä ajalla, siten tuskin on kyse myöskään 1918 sodan aikaisesta lentotoiminnasta, sitä jo saattoi Mäntänkin seudulla olla. Siten, voisi arvella, että kuva on otettu ihan 1920-luvun alussa, jo normaaliakoina. Selluloosatehdas (jonka korkea keittämö näkyy happotornien oikealla puollella) valmistui 1914. |
||||
|
03.11.2022 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Ei ole helppo tämä rasti, ei. Mutta, ehkä kuvassa on vihje: nuo tavarat tuossa heposen kärryssä. Voisivatko ne olla tynnyrin kimpiä? Jolloin olisimme jonkin tynnyritehtaan (verstaan...) kulmilla? Rauman Torasjoki tämä ei ole. Mutta ehkä Rauman seutua, siellä oli paljon tynnyrialan yritystä? Tai Loviisa? | ||||
|
|
02.11.2022 22:21 | Heikki Jalonen | ||
| Kuormavaunu on aika varmasti 1936 Chevrolet 1,5 ton. Valitettavasti se ei auta kuvan ottopaikan eikä tarkan ajankohdan määrittelyssä kovinkaan paljoa. Kuitenkin, minusta näyttää (hyvin epävarmasti), että autossa saattaisi olla häkäpönttö, katsokaapa vänkärin oven takana näkyvää muotoa. Ajankohta voisi siten joko olla jatkosodan vuodet (auto olisi jo liian vanha rintamalle) tai aivan heti sodan jälkeen, 1944...45. Auton vasemmalla puolella näkyy jotenkin "rautatiemaisen" rakennuksen pääty. Ehkä siis ollaan jonkin liikennepaikan kulmilla. Tien vierellä kulkee puhelinlankoja, mutta melko vähän; jokin pienempi paikka on kyseessä. Mutta mikä, siinäpä arvoitus. Hevosen vuosimalli ja nimi jäävät tunnistamatta... |
||||
|
31.10.2022 12:11 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan jo häkäkaasulaitteet asennettuna. Nokalla puhdistinpöntöt, itse kaasutinpönttö osittain hytin sisäpuolella, kuljettajan oikean kyynärpään tuntumassa. Pöntön täyttö tietysti katon yläpuolelta. Mukavaa peruslämpöä. Ja jatkuvaa päänsärkyä. Kuvassa on varmasti menossa koeajo-ohjelma, tilapäisellä radalla. Taustan rakennus on epäteollisuusmainen. Minusta se on jokseenkin ilmiselvä 1930-luvun suunnittelua oleva kansakoulu. Verkkoaitoineen ja opettajien parvekkeineen kaikkineen. Voimistelusalin isot (=arvokkaat) ikkunat laudoilla suojattuina. Rakennus saattaa toimia tilapäisenä korjaamovarikkona tai asennuskeskuksena, pääartikkelina autojen "kuntoon" saattaminen. Kuvassa kokonaisena (ainakin melkein) näkyvä auto on Saksan-Fordin tuotoksia, luultavasti 1939 Limousine. Huomatkaa yksiosainen tuulilasi jollaista Amerikan-Fordeissa ei vielä käytetty. Jopa vähän uudempi vuosimalli (Wehrmacht-matkamuisto) voisi olla mahdollinen. Valokuvaamo Pietinen toimi Helsingisssä, Kasarminkadulla. Voisi siten olettaa, että kuva on otettu jostain lähialueelta, ei siis Jyväskylän suunnilta. Ehkä tuo veturimuutos on AKMOn tai SPJ:n hankkeita? |
||||
|
30.10.2022 20:09 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan edelleen Stephenson-luistinohjaus, amerikkalaisen termistön mukaan "Shifting Link Motion"; kehyksen sisäpuolisena rakenteena. Mainitussa järjestelmässä koneen käyntisuunta ja täytös säädellään liikuttamalla kulissikaarta ylös-alas, kulissikiven pysyessä paikallaan. Kulissikaaren paikkaa säädellään normaalin tyylisellä suuntapaakalla tai -pyörällä. Kulissikivi on kiinnitetty lyhyen vivun päähän, joka liikuttaa kehykseen laakeroitua poikittaista väliakselia. Sen ulkopäässä oleva vipu puolestaan liikuttaa luistitangon välityksellä varsinaista luistia. Liikuntalaitteisto on lähes täysin näkymättömissä. Epäkeskot ovat varmasti käyttöpyöräkerran akselilla, jolloin epäkeskotangot jäävät kovin lyhyiksi eikä ohjaus ole geometrisesti ideaali. Useammalla vetopyöräkerralla olevassa veturissa ohjaus voitaisiin ottaa etäämmällä koneistosta olevasta kytketystä pyöräkerrasta, tällöin käytetäisiin taivutettuja (akselin ylä- ja alapuolelta ohittavia) epäkeskotankoja. Akseliluvusta riippumatta, sisäpuolinen liikuntakoneisto on hankalammin hoidettavissa ja korjaukset vaikeampia suorittaa kuin tavallisessa ulkopuolisessa ohjauksessa. Kyseessä lieneekin jo katoamassa ollut perinnekäytäntö, kehyksen sisäpuolisilla luistikaapeilla olleessa veturissa ratkaisu oli luonteva. Ne olivat kuitenkin jo Amerikan radoilla väistyvä ratkaisu. Puhumattakaan kehyksen sisäpuolisilla sylintereillä olleista vetureista, ne olivat jo 1860-luvulla poistuvaa teknologiaa. Luisti on tasoluisti, mutta luultavasti tasapainotettua tyyppiä, sen verran suuri se on. Luistikaapin päädyssä olevasta shokkiventtiilistä päätellen se on mahdollisesti Allen-Richardson-tyyppiä. |
||||
|
26.10.2022 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Vaara: mitä tulee höyrykoneen luistinliikuntalaitteisiin, niiden määrä on myriadi ja nimitykset ovat loputon suo. Mutta, antavat kyllä mukavaa keskustelun juurta... Stephensonin järjestelmää voisi nimittää aivan hyvin vaikka William Murdock'in (tai Murdoch, ei kuitenkaan TV-etsivä Murdoch) järjestelmäksi, hänen patenttinsa jo vuodelta 1799. Hän oli Boulton&Wattin miehiä. Vielä paljon myöhemmin (1830-luvulla) Stephensonin koneissa edelleen haarukoitiin tappeja kuin sattumia hernesopasta konsanaan. Kirjailija-runoilija Kipling ei välttämättä tiennyt höyrytekniikasta kovinkaan paljoa, mutta aikansa yhteiskunnasta ja taloudesta sitäkin enemmän. Samoin kiistoista ja patenttiriitelystä, vaikkapa höyrykoneiden luisteihin liittyvistä. Niinpä hän kirjoitti: "Inventions? Ye must stay in port to mak' a patent pay. My Deeferential Valve-Gear taught me how that business lay, I blame no chaps wi' clearer head for aught they make or sell. I found that I could not invent an' look to these - as well." ---Rudyard Kipling: McAndrews Hymn (1894) |
||||
|
|
25.10.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Kuva on periaatepiirros, ei detaljoitu valmistuskuva. Höyrykuvun kannessa on väistämättä laippa ja ruuvikiinnitteinen kansi, sitä ei vain ole piirretty toteutusta vastaavasti. Kupuhan pitää avata säännöllisesti valtaventtiilin huoltamista varten, samoin kuin kattilan muuta tarkastamista tehtäessä, tai usein myös venttiilin vuodon nopeaa korjaamista varten; kuluva laite. Kuvun kautta mennään myös lieriöön sisälle silloin, kun tuubit on vedetty pois, mutta ei kattilaa ei pureta muuten. Pitää myös muistaa, että niittiliitosta ei voi avata montaa kertaa, toistuva tilkkaaminen kuluttaa kovasti levyjä. Tokihan Englannissa oli näppäriä niittipoikia, alle 10-vuotiaat (ja tarpeeksi nälässä pidetyt) olivat ahtaimpiin sisäpuolen kattilatöihin mitä parhaimmin sopivia. Mutta, jopa siellä saattoi olla vaikeutta löytää se vapaaehtoinen joka jää kattilan sisäpuolelle ja työntää se viimeisen niitin reikään... Tuon muotoisten liitosten niittaaminen kun vaatii pääsyn molemmilta puolilta. Varoventtiilin laipan kautta kattilaan ei ryömi kuin korkeintaan viisivuotias, on siinä tulipesän katto niin lähellä. 1860-luvulla sen ikäisiä ei enää saanut käyttää, ainakaan kovemmassa konepajatyössä... |
||||
|
24.10.2022 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Huomannette kääntöorsien lyhyet eristimet: radan ajojohdon jännite on raitiotielle ominainen 600 VDC. Näin on ollut koko radan olemassaolon ajan, myös radan tavaraliikenteen kaudella. Tavaraliikenteeseen on siten vaadittu omat erikoiset veturinsa, samoin junapainolla on ollut rajoituksensa. Myös vanha ratasilta on ollut rajoite. Tavaraliikenteessä junapainon raja lienee ollut 20 akselia (300 t). Edelleen, painorajoitettu silta ja virtajärjestelmä ovat estäneet ison radan (SJ) sähköisen veturikaluston käytön. Onkohan höyryllä tai dieselilläkään koskaan ajettu Lidingöhön, edes kaikkein kevyimmillä sarjoilla? Lidingön omat veturit olivat sikäli ovelia, että ne pystyivät liikennöimään yhdysraiteella ilman ajolankaa. Siirtyminen ja vaihtotyöt Norra Hamnvägenillä (jossa oli vastassa SJ) ja paluu Lidingöbrolle takaisin ajolangan alle sujuivat akkukäytöllä. Melko modernia. Akkukäyttö on tietysti ollut kapasiteetiltaan rajoitettu, sekin junapainoa rajaava tekijä. |
||||
|
24.10.2022 16:06 | Heikki Jalonen | ||
| Nähtävästi uusi Lilla L-bron tarjoaa kaksoisraiteen mahdollisuuden, eli mahdollisuuden vuorovälien merkittävään tihentämiseen. Hyvä asia sekin. Samallahan siinä tarjoutuu helpommat mahdollisuudet liikenteen automatisointiin ja muuhun nykyaikaisuuteen. Positiivista kehitystä raitiotieliikenteen kannalta; koko lajihan oli Tukholmassa aikanaan melkoisen uhanalainen. Väylän korkeusrajoitus on toinen asia. Saitsarit (vesibussit ym) pääsevät kyllä edelleen läpi, nehän on mataliksi tehty koska liikkuvat muillakin korkeusrajaisilla väylillä. |
||||
|
|
23.10.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Pistitko Hannu merkille, oliko silta edelleen avauskelpoinen laivakululle? Avauksen vaatimat laitteet näyttäisivät edelleen olevan paikallaan (kl-väylän puomit ym) ja ajojohdon katko sekä myös noston vastapaino. Mutta, ovatko toimivia ja käyttövalmiita, ei oikein saa pääteltyä. Vai onko silta pultattu kiinni? Sillan avaushan oli sinänsä harvinaista, muutamia kymmeniä kertoja vuodessa 2000-luvun puolella. Lähinnä kai isompia huvipaatteja, käytännössä purjeveneitä, varten. Tukholman saitsarit kulkevat tästä myös, mutta ne ovat matalia menijöitä. Muu kaupallinen laivaliikenne taitaa olla olematonta. Joskus 2006...2008 käytiin kovaa debattia ensiksikin raitiotien sulkemiseksi ja vanhan ratasillan purkamiseksi. Raitiotieliikenne säilyi ja sillan tarve pysyi. Vanha maantiesilta (ristikkosilta) korvattiin uudella maantiesillalla joskus 2015 tienoilla, vanha riskikkosilta on purettu. Mutta, raitiotieliikenteen kannalta avattava silta on hankala: se rajoittaa pahasti vuorovälien tihentämistä ja ajanpitoa linjalla. Samoin, vanha silta ei mahdollistaisi kaksoisraiteen rakentamista, ainakaan ilman ajorajoituksia. SL, Lidingön kunta ja Merenkulkulaitos olivat asiassa kovin napit vastakkain, sillan ali kulkee edelleenkin yleinen väylä. On suunniteltu uutta siltaa myös kiskoille, mutta riittävän alituskorkeuden järjestäminen on hankalaa. Ja kallista. Ehkä tämä vanha silta palvelee vielä yllättävänkin pitkään...? |
||||
|
20.10.2022 20:23 | Heikki Jalonen | ||
| Jännittävää. Nimensä perusteella Krakonoš-juna vie matkustajansa Jättiläisvuorille ja suoraan Rübezahlin syliin... Onneksi mukaan voi ottaa polkupyörän. | ||||
|
17.10.2022 08:39 | Heikki Jalonen | ||
| Voi-voi. Fiat 1500 Familiar on joutunut hylkäyksen teille, vandaalit ovat jo parantaneet puutteelliseksi koettua ilmanvaihtoa... Auto on noin 1962...64 mallia, eli kuvaa otettaessa vain vähän toisella kymmenellään. Fiatin edessä (kyljelleen kaadettuna) 1-sukupolven Typ 2 kaappipaku, sitä kaikkein vanhinta mallia (1950-55), jossa iso konehuoneen luukku mutta ei tavaratilan takaluukkua. Automalli, jota tänään ei myydä lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä. Vaan Sothebyllä, satatuhatta-tason hinnoilla... Bedford J7 on jostain vuoden 1965..67 tienoilta, siisti ja ryhdikäs ja edelleen täydessä työn touhussa. Nosturi taitaa olla 5 tm Hiab, kova sana aikansa KTK-kateuksissa. Nosturi se lienee pitänyt Petterinkin työn laidassa vielä pitkään kuvan ottamisen jälkeenkin Myös Tka5:n nosturi on Hiab, mutta järeämpi, kokoluokkaa 8 tm. Harvinaisempaa tyyppiä, niveltämättömällä pystymallisella päänostosylinterillä. Tekarin takana taitaa näkyä se sama mielenkiintoinen autokorjaamo, joka on jokusessa muussakin Tapion kuvassa vilahtanut. Kovin oli Pasilassa niukasti betonia vielä tuolloin... |
||||