17.10.2022 08:39 | Heikki Jalonen | |||
Voi-voi. Fiat 1500 Familiar on joutunut hylkäyksen teille, vandaalit ovat jo parantaneet puutteelliseksi koettua ilmanvaihtoa... Auto on noin 1962...64 mallia, eli kuvaa otettaessa vain vähän toisella kymmenellään. Fiatin edessä (kyljelleen kaadettuna) 1-sukupolven Typ 2 kaappipaku, sitä kaikkein vanhinta mallia (1950-55), jossa iso konehuoneen luukku mutta ei tavaratilan takaluukkua. Automalli, jota tänään ei myydä lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä. Vaan Sothebyllä, satatuhatta-tason hinnoilla... Bedford J7 on jostain vuoden 1965..67 tienoilta, siisti ja ryhdikäs ja edelleen täydessä työn touhussa. Nosturi taitaa olla 5 tm Hiab, kova sana aikansa KTK-kateuksissa. Nosturi se lienee pitänyt Petterinkin työn laidassa vielä pitkään kuvan ottamisen jälkeenkin Myös Tka5:n nosturi on Hiab, mutta järeämpi, kokoluokkaa 8 tm. Harvinaisempaa tyyppiä, niveltämättömällä pystymallisella päänostosylinterillä. Tekarin takana taitaa näkyä se sama mielenkiintoinen autokorjaamo, joka on jokusessa muussakin Tapion kuvassa vilahtanut. Kovin oli Pasilassa niukasti betonia vielä tuolloin... |
||||
12.10.2022 20:15 | Heikki Jalonen | |||
Niin, eiväthän ne tasakatot todellisuudessa ole mihinkään kadonneet. Suuressa määrässsä, ellei jopa valtaosassa, kerrostaloja ja liikerakennuksia on tosiasiassa tasakatto, samoin kuin erilaisissa teollisuuskohteissa. Mutta, niiden kanssa kyse on myös kattotyön tekovaiheen ammattitaidosta ja käytettyjen tarvikkeiden laadusta. Turhan monen omakotitalon työmaalla juuri ne olivat puutteellisia. Sama koskee katon hoitoa ja huoltoa. Tasakatto teettää työtä eikä se työ ole koskaan valmista. Hoidoltaan huolettomin ja tekovirheitä jossain määrin sietävin omatalon katto on varmaan peltikatto. Tasakattoon tai loivaan kattokulmaan se ei käy. Tulee mieleen muuan entinen rintamamiestalo: rakennettiin joskus 1947...48. Kaikki materiaalit tietysti pahinta pula-laatua. Katto myös, mitä lie mustaa surkuhuopaa. Mutta, joku pätevä timpuri oli siitä kurasta tehnyt kolmiorimakaton. Katto kesti ja piti vettä, korjailematta ja hoitamatta. Vuosikymmeniä, edes piipunjuuria tuskin oli korjailtu. Puhumattakaan huopien uusinnasta tai lumitöistä, ei mitään. Katto varmaan pitäisi vieläkin. Mutta, kun talo paloi joskus 2000-luvun alussa. Kuin ruuti, kuulemma. Yli 50 vuotta oli katto hommansa hoitanut ja pitänyt mökin kuivana... Pointtini: kumpi on parempaa kestävää tekoatapaa, kunnossa pysyvä vai kunnossa pidettävä? |
||||
12.10.2022 16:05 | Heikki Jalonen | |||
Huomattavaa on myös mainitun L-omatalon tasakattoisuus. Hitti, joka tosiaan rantautui, ainakin siitä päätellen että niitä jatkuvasti leimasi tietynlainen kosteus. Mainittu, lievästi sanoen vähemmän onnistunut piirre katosi historian roskakoriin jo 1970-luvun puolivälin jälkeen. Katoaminen oli nopea, silti monienkin mielestä tarpeettoman hidas. Kaipaajien joukko oli vähäinen. Eritoten niiden joukossa, jotka vastasivat kustannuksista omalla lompakollaan... |
||||
11.10.2022 22:29 | Heikki Jalonen | |||
Korjataan: huoltoasema taitaa olla Union. Firmalle tyypillinen muotokirjaimet-kyltti, pintaneon, on katolla, kuvassa näemme sen takapuoleltaan. Seinäkyltti (5 kirjainta) löytyy huoltohallin oven päällä, sitä punaisilla vakuformatuilla akryylikirjaimilla tehtyä mallia. Aitoa 1960-luvun kovaa ydintä kaikki. Teboilin kyltistä näkyisi noina aikoina kuusi nelikulmiota takaa nähtynä tai kuusi kirjainta muutoin. Mutta, silti sama palvelu, samat merkit. Aseman takapihalla on jopa pieni lähivarasto II-osia, tavallisimpiin merkkeihin, tottakai. Asema-aukiolla on taksikoppi, näyttää yksi mittari odottavan tolpalla. JOK taitaa olla "Jalasjärven Osuuskauppa", Kurikka taisi olla Jalasjärveltä katsoen lähin henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikka ennen Parkanon radan aikaa. Pääraitin paraatipaikalla - tietenkin - upea 1960-luvun betonilyriikan taidonnäyte: pankkitalo (talo, jossa matala liikesiipi ja savupiippu). Tyylin perusteella KOP, olikohan pankilla joku kesy hoviarkkitehti joka näitä monisteli...? Jos KOP, niin SYP on sitten tuossa vastapäätä olevassa talossa, ehkä noiden keltaisten markiisien kätkössä? Ja Säästöpankki vieressä, kuinkas muuten. Pankit olivat joukkuelaji pienimmässäkin kylässä, seinä seinässä kylän keskustassa. Kiitokset Jyrkille, tässä oli mielenkiintoinen kuva tarkasteltavaksi; paljon jo mennyttä Suomen elämää. |
||||
11.10.2022 21:10 | Heikki Jalonen | |||
Aah, mikä ajoitusprobleema-herkku! Autoista ei ole nyt apua, ne ovat liian pieniä luotettavaan tunnistukseen. Mutta, äärimmäisenä vasemmalla näkyy rakenteilla oleva kolmikerroksinen elementtiunelma, kappale hienostuneinta 1970-luvun arkkitehtuuria. Rakennusnosturi pihan koristeena ja jokin roskaränni tahi työporras nojailemassa julkisivuun. Viereinen persoonallisen näköinen - mutta Yhteiskunnan Kehityksen (ja paikallisen Säästöpankin) kannalta epäilemättä sangen obsoleetti - puinen liiketalo on lievästi sanoen uhattuna. Jo piankin uhrattavaksi ankaran Kehitys-Moolokin ahnaaseen kitaan... Jos nyt Kurikan osoitteiston oikein tulkitsen, kyseinen työmaa on Kiinteistö Oy Kruunankulman (Kurikka, Laurintie 25) rakennustyö. Kiinteistöyhtiö on merkitty kaupparekisteriin 17.9.1971. Voisi olettaa, että noin pitkällä oleva kiinteistön työmaa menee perustamistaan seuraavan vähälumisen kauden puolelle, siis kesä 1972. Siinäpä arvaukseni kuvan ottoajankohdaksi. Teboil-huoltamon hallien ovet ovat kutsuvasti avoinna. Sinne sopii tuoda Volga-vaunu alustan voiteluun ja öljyhuoltoon, johan edellisestä hoidosta alkaa olla parisen tuhatta kilometriä. Tai ehkä paikallisen autolijan Bedford (harmaa J7 tietysti, kippilava, puuta) tarvitsee kytkinremontin ja pari uutta rengasta. Kaikki onnistuu, meillä palvellaan. Myös sunnuntaina jos niin sovitaan |
||||
08.10.2022 21:49 | Heikki Jalonen | |||
Pyöreäkulmaisia ikkunankehyksiä. Muistaako joku, oliko noissa ex. C-sarjoissa peräti fasettihiottuja laseja? Siis alkujaan pehmeämmissä matkustusluokissa. Asiastahan (ikkunapokien muodoista) on keskusteltu aikaisemminkin, useinkin, mutta juurisyitä toistaiseksi liiemmin pohtimatta. Eli: pyöreä ikkunanurkka voisi viitata fasetoidun lasin käyttöön. Eli, paksumman lasin käyttö melunvaimennuksen vuoksi. Olisi loogista kalliimpien lipunhintojen vastineena. Tässä voin vain valittaa, minulla ei ole omakohtaista havaintoa miten asia on ollut. Jollakulla ehkä olisi? |
||||
07.10.2022 23:24 | Heikki Jalonen | |||
Yksi on tallessa Sotamuseon kokoelmissa, melko epätäydellisesnä tosin. Ex. Mäntsälän palokunta. Muut kaksi ovat kadonneet. | ||||
07.10.2022 15:02 | Heikki Jalonen | |||
Lienee edelleen Kaliforniassa, kenraali Lyonin kokoelmamuseossa. Historiallisten tosiasioiden "muokkaaminen" on normikäytäntöä, valitettavasti. On aina ollut. Sekä liike-elämässä, viihteessä että politiikassa. Ja aivan erityisesti "politiikassa". Kuulija tai lukija on turhan usein itse vastuussa tarvittavan totuuden lisäämisestä keitokseen. |
||||
07.10.2022 14:36 | Heikki Jalonen | |||
Olisikohan (a) valoheitinpatteri jossa lisänä (b) henkilöhakulaitteen lamput? | ||||
07.10.2022 13:44 | Heikki Jalonen | |||
Hölmöä tai ei, mutta se auton myyjä osasi ainakin bisneksen teon (ja sai paljon paremman hinnan)... | ||||
07.10.2022 13:44 | Heikki Jalonen | |||
Ja jos puuttuvia vielä luetellaan, niin myös Packard voisi tuolta oven raosta luurata. Mutta ei... | ||||
07.10.2022 08:46 | Heikki Jalonen | |||
Yksi museovaunu taitaa kuitenkin olla tyhjä, Grosser tai Chrysler puuttuvat...? | ||||
05.10.2022 11:41 | Heikki Jalonen | |||
Rainer, itse asiassa on jopa niin, että alkuperäinen Fiat 125 on SISÄTILOILTAAN atomin verran AHTAAMPI kuin Fiat 124 tai Lada. Nimittäin, 124 ja 125 korit ovat saman levyisiä (kuten myös Ladan kori) ja niiden korin matkustamo-osa oli saman mittainen. Mutta, 125:ssä oli paksummat oviverhoilut (kahvat) ja paremmin topatut istuimet eli (samoilla ulkomitoilla) ne vääjäämättä pienensivät matkustajien nauttimaa hyötytilaa! Polskissa ja Ladassa istuimen maltilliset toppaukset ja ohuehkot oviverhoilut kuluttivat suhteessa vielä vähemmän matkustajatilaa. Maksoit enemmän, sait tilaa vähemmän. Italialaista logiikkaa: Ferrari on paljon, paljon kalliimpi, mutta tarjoaa paljonkin vähemmän - tai jopa erittäin vähän - sisätilaa... Minulla olisi muuten jopa käytännön tilaisuus järjestää Fiat 125 vs. Lada vertailutesti: tuttavallani on yksi Suomen harvoista museorekisterissä olevista Fiat 125-vaunuista. Hänen naapurillaan puolestaan on nappisilmä-Lada (montakin oikeastaan, Lada on paljouslaji)... |
||||
04.10.2022 23:12 | Heikki Jalonen | |||
Lavan reunassa lukee "Not for hire". Ei ammattiliikenteeseen. Varmaan sekä auton rekisteröintistatus että vakuutukset ovat vain yksityiskäytön sallivia. Amerikkalaiten ajoneuvovakuutusten hinnoittelun huomioiden, luultavasti vakuutus on asiassa määräävä tekijä. | ||||
04.10.2022 23:00 | Heikki Jalonen | |||
Näkyy Conway Scenicin kalustoon kuuluvan myös periamerikkalainen Dump Truck, Mack B-42. Vuosimallinsa lienee 1958...59 nurkilla, päätellen pienestä kromisiivekkeestä maskin yläpuolella. 1960-luvulla kromi alkoi vallata lisää pinta-alaa nokan seudulla. On mahdollista, että tuossa on jopa dieselmoottori. Mack oli siinä lajissa pioneeri Amerikan maanteillä, moni muu merkki (ja autoisäntäkin) vannoi vielä bensiinin voimaan noina vuosina. Hieno peli, suoraan töistä ilman tarpeettomia entisöintejä. Auton yksitysikäytöstä kielii toinen kuva. |
||||
04.10.2022 20:18 | Heikki Jalonen | |||
Nyt kun kurkkasin vanhoja taulukoita, niin mainittakoon, että Fiat 125p (Polski-Fiat) pituus oli 4,22 m (vaihteli vähän aikojen mukana, puskurit muuttuivat). Alkumallin nappisilmä-Ladan 1200 (2101) pituus oli vastaavasti 4,07 m. Lada 1500 (2103) pituus puolestaan oli 4,12 m. Myös Ladojen osalta puskurivarustelut vaikuttivat pituusmittaan. Yhteistä molemmille merkeille olivat vähäiset, ellei peräti niukat, muutokset aikojen edetessä. Nelivuotisvälein tehtäviä naamannostoja ei suunnitelmatalouksissa harrastettu. Eikä suurisukupolvinumeroista takatuuppari-Ladaa ole vieläkään esitelty... |
||||
04.10.2022 14:22 | Heikki Jalonen | |||
Eivät ne ihan samasta puusta olleet: Fiat 125p (esikuvansa Fiat 125 mukaisesti) oli numeroa isompi auto - ei paljoa, mutta kuitenkin. Ladan alkumallihan oli Fiat 124, ja kaikki takavetoisen Ladan myöhemmät inkarnaatiot, moottoritilavuudesta riippumatta, perustuvat 124:n korin avainmittoihin, eivätkä 125:een. Ei taipunut Togliattin koneisto moisiin muutoksiin. Polskin moottori oli työntötankokone, 1300 tai 1500 (1300 taisi olla ihan puhtaasti kotimaan markkinaan, tai ehkä myös "kehittyviin maihin" tarkoitettu). Polskin (samoin kuin Fiat 125) taka-akseli oli lehtijousitettu. Sitä ratkaisua ei Ladassa tavattu, eikä sitä ollut myöskään Fiat 124:ssä. Ladassa taas oli aivan alusta saakka SOHC-moottori, mutta aivan erilainen kuin missään Fiatissa. |
||||
04.10.2022 13:49 | Heikki Jalonen | |||
Päätepuskimen takana lymyää aikanaan Suomessakin suosittu kulkupeli: Fiat 125p eli Polski-Fiat. Nykyliikenteestä vallan kokonaan kadonnut merkki ja malli, moniko edes muistaa? Tai, ehkä tämän sivuston lukijat voivat olla keskimääräistä muistavaisempia... Tuo ei ole mallinsa esikuva Fiat 125, jossa kromi kimmelsi aivan eri tyyliin, kantikkaiden lamppujen kehinä. Eikä myöskään mikään pienempi Fiat 124 malli (124 Specialissa oli nelivalosysteemi samanlaisilla kehyksillä, mutta erilliset pysäköintivalot ja 124 Special T:ssä ihan omanlaisensa lyhdyt). Eikä toki Lada: vuonna 1972 moinen ajovalojen määrä riitti vielä ainakin kahteen Ladaan... |
||||
04.10.2022 13:25 | Heikki Jalonen | |||
Meillä Euroopassa (ruuvikytkinmaissa) vaunun päädyissä on kytkijän kahvat. Amerikkalaisen caboosen kyljissä on puolestaan juoksijan kahvat... | ||||
02.10.2022 22:53 | Heikki Jalonen | |||
Maassa näyttää makailevan kaasupullo. Tumman värin perusteella asetyleenipullo. Voi tietysti olla rahtiasiakkaan tavaraa, mutta ehkä myös VR:n omia hyödykkeitä. Olikohan Matkun seudulla noihin aikoihin vielä kaasuvalolla olevia opastimia käytössä; lähinnä siis esiopastimia? | ||||
27.09.2022 12:59 | Heikki Jalonen | |||
Nuo laitojen stopparijouset ovat varmaan olleet kovastikin rakastettuja ratapihojen ja lastaus/purkauspaikkojen työntekijöiden keskuudessa... | ||||
21.09.2022 22:54 | Heikki Jalonen | |||
Tuo kartan vankila on naisvankila, numero jotakin. Venäjä on täynnä vankiloita, joka paikkaan riittää. Kuin saaria valtameressä... Krestyn vankila oli toisaalla, Arselnaja Embankmentilla. Ei kylläkään kaukana Suomen Asemalta, mutta Nevan rannalla. Nykyään "hotelli". Vangit on siirretty uuteen laitokseen "Kresty-2". Venäjä edistyy. Toisaalta, tilanne on nykyään sellainen, että alati kasvava joukko väestöä hakeutuu "hotellimajoitukseen". |
||||
18.09.2022 23:31 | Heikki Jalonen | |||
Paikka on Helsinki, Katajanokka. Taustalla näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen pääoven fasadin kello ja yksi nurkkatorni. | ||||
31.08.2022 16:06 | Heikki Jalonen | |||
Voi tuota vanhaa kadonnutta Länsi-Pasilaa... oli se niin maanläheistä seutua. Mahtaako kukaan muistaa enää tarkemmin tuota äärikiinnostavaa autokorjaamoa tuolla taustalla; nimeä tai omistajaa? Jänniä autotunnistustehtäviäkin olisi tarjon: lieneekö siellä IFA F9 tutussa mallissaan, konepelti auki...? Ja takanansa Ford Anglia (105), silläkin konepelti avoinna - aikalaisittain harvinaisesti etureunastaan saranoitua mallia. |
||||
31.08.2022 15:53 | Heikki Jalonen | |||
Hassu kombo noissa puskimissa: samassa päässä sekä varsi- että mäntäpuskin. Jokin korjaus on tehty, mutta alemmilla standardeilla kun omaan käyttöön "vain" menee. | ||||
21.08.2022 23:27 | Heikki Jalonen | |||
Peoriasta, Illinoisista, on saatu kolmisen tuliterää masinaa johonkin tulossa olevaan hankkeeseen. Vaikuttaisi siltä, että putkenlaskua tai muuta sellaista on tulossa... Koneitten ikäluokka huomioiden (jos vertaamme viereisiin kuorma-autoihin) toimitus on ollut hitaahko. Kolmisenkymmentä vuotta... Mutta, kuten alalla tiedetään, Pillari ei katso kalenteria eikä ohjelmistopäivityksiä ladata viikkottain. | ||||
21.08.2022 23:15 | Heikki Jalonen | |||
Hmm. Ihan kuin olisi Van Hool-korinen 2-kerrosbussi tuossa etualalla... Mistähän lie tuonne joutunut, Euroopan Erikoisuus. Pienoismallikaupasta ehkä? Veturitallin väki luottaa ennemmänkin ääriperiamerikkalaiseen teknologiaan, paksukuono-Ford (F-100 Pickup, jostain vuoden 1955 sadosta) taitaa olla tallimiehen ajokki. |
||||
21.08.2022 22:50 | Heikki Jalonen | |||
Olikohan tuo Esan lipsahdus ihan tahallinen? | ||||
12.08.2022 15:18 | Heikki Jalonen | |||
Taustalla Helsingfors Ångfartygs AB:n S/S ÆGIR (AEGIR). Laiva oli valmistunut Kristianiassa (Oslo), Nylands Verksted, no. 104. Valmitumispäivämääräksi löytyy 12.8.1896. Alus on siis kuvassa aivan uusi, ehkä ensimmäisellä matkallaan. Sen perusteella voidaan kuvausajankohta sijoittaa syksyn puolelle. Laiva siirtyi FÅA:n lipun alle 1916. Kansalaissodan aikana alus meinattiin kaapata, mutta jäi karille. Alus osallistui myös Tornion maihinnousuun 1944. Romutettiin 1954, mutta jatkoi olemassaoloaan proomuna aina vuoteen 1986 saakka. Luja taisi rankansa olla... Laivan vieressä on hyvin jännittäviä esineitä: isompi säiliö voisi olla suuren höyrykoneen lauhdutin, pienempi pallopäinen puolestaan syöttövesisäiliö. Tuskin ovat kotimaista vientituotantoa vaan laivan tuomia tuliaisia. Ehkäpä laiva on tehnyt neitsytmatkansa Englantiin tai Saksaan, uuden teknologian hakuun. Jonkin isomman laitoksen osia nuo ovat, eivät mitään kylämeijerin osia. |
||||
08.08.2022 20:45 | Heikki Jalonen | |||
Tuo etummainen auto on sekin vähän Nykysekaista Americanaa: Freightliner M2, lyhyen akselivälin perusteella malli 106 (=kuormatilan pituus tuumaa hytin takaseinästä rungon takapäähän). Kokonaispaino todennäköisesti 29000 naulaa (13,2 metristä tonnia). Moottorina jokin Cumminsin pienten kuutosten linjasta, ehkäpä 6,7 L perustyyppiä. Siinä jatkona sitten Allisonin automaatti. Epäilemättä tosi kätevä, ketterä ja kenttäkelpoinen ajokki kaasun jakeluun kaikenlaisten sekalaisten asiakkaiden takapihojen sokkeloissa. Huomatkaapa pohjoisen-Amerikan oloihin hyvä varuste: on-spotit. On sitä liukkaita kelejä muuallakin kuin Pohjolan perukoilla. Samalla joku hoksannee myös maadoitushännän. Kaasuautossa hyvä varuste sekin. Freightliner-firman pääkonttori sijaitsee Portlandissa, Oregonissa. Omistus on nykyään Daimler Trucks'in käsissä. M2-sarjaa valmistetaan sekä Pohjois-Carolinassa (Mount Holly) että Meksikossa (Santiago Tianguistenco). Auton valmistajanlätkää näkemättä asiaa ei tarkemmin tiedä. |
||||
26.07.2022 13:42 | Heikki Jalonen | |||
Mutta, katoksen halot olivatkin liikenneosaston halkoja. Viskurin lämmitys kuului hoitaa rataosaston haloilla. Ihan eri materiaaleja, ihan eri kirjanpidoissa! Hyvissä ajoin oli viskurin halostus hoidettu, jo heinäkuussa... Taitavat tosiasiassa olla pesän syttöjä, hiiliä kun polttoaine itse veturissa. Ehkä odottelevat tuossa seuraavaa starttia, jos sattuu pulla jäähtymään. |
||||
22.07.2022 09:44 | Heikki Jalonen | |||
Kuvassa oleva Transporter on henkilöauto. Eron pakettiautoon kyllä havaitsee viimeistään ostovaiheessa sekä käyttövoimaveroa maksaessa, yrityskäyttöön hankkija myös ALV-palautusta hakiessaan. Valtiolla asia on vähempimerkityksellinen. | ||||
20.07.2022 11:50 | Heikki Jalonen | |||
Ainakin tuolla Vaalassa on käyttövoimana ollut sähkö. Eristimien lukumäärä tolpassa, mutta myös (auki oleva) sulakekotelo kolmine sulakehattuineen kertovat, että käytössä oli "voimavirta" (3~380V). Luultavasti kaikki ne liikennepaikat, jossa tämän suuruusluokan muokkaava polttoainehuoltoa tehtiin, olivat sähköverkon piirissä jo 1920-luvulta lähtien. | ||||
20.07.2022 11:41 | Heikki Jalonen | |||
Vaalan merkitystä rautatieliikenteen kannalta 1940-luvun luvun lopulta 1950-luvun loppuun on varmaan suuresti lisännyt Oulujoen voimalaitosten rakennustyö, johon liittyi melkoinen liikenteenhoidon tarve. Laadin aikoinaan pienen kuvasarjan noista voimalaitosradoista: http://vaunut.org/sarja/2282 Vaalasta käsin lienee hoidettu Jylhämän ja Nuojuan (Ahmas) liikenne joten siellä lienee ollut oma päivystäjänsä ainakin kiivaimman rakennuskauden ajan. Ehkäpä siksi investointi polttoainehuoltoon on nähty tarpeelliseksi. Sodan jälkeenhän tuo laitos on rakennettu. Vaalan talli itsessään on selvästi vanhempaa perua, varmaan jo radan rakennuksen ajoilta. Vaalassa on myös ollut sivuraiteita sahalle ja Oulujärven rantaan jo ennen voimalaitosten rakennuskautta. Soraa ja hiekkaa on myös otettu monilta paikoilta. |
||||
16.07.2022 12:48 | Heikki Jalonen | |||
Mahtaisiko peräti olla kuvaajan oma ajokki? Joka tapauksessa, auton käyttäjä taisi tuntea oven sulkeutumista helpottavan kikan: raotettu ovilasi... Auto on kuvassa (1968) hyvin tuore, siinä on jo (vuodesta 1967 lähtien) valaisevat sähkövalot, 12 V. |
||||
12.07.2022 19:07 | Heikki Jalonen | |||
Minun mielestäni se on Renault AHR tai AHN. Noin 5 tonnin kaliiperia. Niitä valmistu Wehrmachtin käyttöön jotain alle 2000 kpl. Tunnistusperusteet: kolmiomainen ikkuna oven etupuolella, oven saranat pystysuorassa B-pilarissa, sekä tietenkin tykkivanteet (teräspuolapyörät). Puskuri hinaussimukoineen ja rekisterilaatan taakse jäävine leveämpine osineen on selkeä Renault-piirre. Myös hytin otsapelti on tunnusomaisesti hieman kolmiomainen, selkeä kapiteeli. Helpoin tunnistupaikka eli maski jää loimen alle piiloon. Rellussa se oli kulmikkaan kantikas, Pösössä sievän pyöräkkä. Molempien naamapelti oli noin samaan tapaan viisto ja suora. |
||||
26.06.2022 22:56 | Heikki Jalonen | |||
Hiilikuormaa keventämässä Poclain TY 45. Kone oli voimiltaan, nopeudeltaan ja käyttöominaisuuksiltaan aikansa huippuja ja oli eräs ensimmäisiä oikeasti tehokkaita hydraulikaivinkoneita kun se esiteltiin vuonna 1961. Koneen alavaunu oli tavallisimmassa perusmallissaan hieman omituinen "kolmipyöräinen": etupyörinä oli lähellä toisiaan olevat, yhdessä kääntyvät ei-vetävät pyörät. Taka-akseli tavanomainen vetävä, planeetta-alennuksella ja paripyörin. Koneen kehittyessä saataville tuli muitakin alavaunuratkaisuja: telat, neliveto ja jopa ensimmäisten joukossa pyöräalusta matalapainerenkain. Suomeen konetta toi Kesko heti esittelyvuodesta alkaen, kone oli meilläkin suosittu. Malli säilyi valmistuksessa 1982 saakka, tosin monin osin uudistuen. Hydraulinen kahmarivarustus oli vuonna 1971 vielä harvinainen varuste, vieläpä rotaattorin kera. Senkin käyttöä mahdollisti Poclainin monipuolinen ja tehokas hydrauliikka, jossa riitti kapasiteettia myös lisävarusteille. |
||||
20.06.2022 15:04 | Heikki Jalonen | |||
Arvelen, että tuon Plymouthin rekisterikilvessä on vain yksi kirjain. Vasemmanpuoleinen vaalea täplä on melko varmaan katsastusleiman paikka. Vuosileimaa (sen yläpuolella) ei ole, joten auto lienee siirtynyt läänistä toiseen vuoden 1940 jälkeen. Kilpien vuosittainen vaihtaminen loppui silloin, mutta kilpi vaihtui jos rekisteröintilääni vaihtui. Ehkäpä auto on peräti Viipurin pakolainen? Mutta, kyllä autoilijaa silti simputettiin edelleen melko kekseliäästi: eikös se värinvaihto (musta/valkoinen) jatkunut aina 1949 uudistukseen saakka? Vuodet 1946 ja 1948 mustapohjaisia, 1947 ja 1949 valkopohjaisia. Sen perusteella, kuvausvuosi olisi 1948. Puut ovat täydessä lehdessä, joten kuva on kesäinen otos. |
||||
20.06.2022 08:28 | Heikki Jalonen | |||
Kyllähän Volvon patanokka olisi myös kovasti mahdollinen, myös paljon todennäköisempi kuin M-B. Volvoja näki vielä 1960-luvulla arkiliikenteessä, ei tosin enää ykköslinjan hommissa. Sitkeä peli. Kuvasta näkyy valitettavan vähän maskia, tunnistus vaikea. | ||||
19.06.2022 21:56 | Heikki Jalonen | |||
Kuvan ottovuotta voisi yrittää haarukoida autojen perusteella. Vasemmalla oleva iso musta on jokseenkin varmasti Plymouth 1938, sotaa edeltävä Amerikan perusauto, Suomessakin yleinen aikanaan. Pienempi auto siinä etualalla saattaisi olla Austin A40 vuodesta 1947 saatavilla olleessa kuosissa, vauraampi Somerset-versio (ritilät maskin sivuilla), ajovalot modernisti lokasuojiin uponneina. Aikaisemmissa vuosikerroissa lyhdyt olivat erillisiä kuupakkeita. Myös se oli meillä "yleinen", sikäli kun mistään henkilöautojen "yleisyydestä" saattoi noina sodanjälkeisinä vuosina kovinkaan vakavasti puhua. Mutta kyllä Tampereen tasoisessa teollisuuskaupungissa jo löytyi auton hankintaan pystyviä. Kuorma-auto saattaisi olla noin 1940..42 kantikkailta ja niukkakiiltoisilta ajoilta oleva Mercedes-Benz, ehkä L3000...4500, suora jäähdytin kapiteelikolmioineen eikä vielä etupuolista maskia. Tähti puuttuu, hytti varmasti kotimaista tuotantoa Ajokki-Kaipio-Virtanen-akselilta. Auton historia voi olla mielenkiintoinen: se voi olla välirauhan tai jatkosodan ajan mikroskooppisen pieniä tuontieriä, tai sitten se on ex-Wehrmacht-kalustoa. Häkäpönttöjä ei enää näy, sekin viittaisi aikaisintaan vuoteen 1947 jolloin polttoaineita alkoi taas saada melko kohtuullisesti. Jos kuorma-auto on M-B, siinä ei pönttöä koskaan voinut ollakaan, se kun oli diesel. Eikä pikku-Austinkaan olisi kaasuautoksi käynyt, sellainen ei ollut mahdollista, ei edes Suomessa... Valion maitokaupan ovi on auki. On siis arkipäivä (kaupat olivat auki yleensä klo 17:00 saakka). Kellonajan tiedämme, se on 15:35. Lauantaina Valion kauppa olisi mennyt kiinni klo 14:00,00. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä ovea oli turha koettaa avata. Arki-iltapäiväksi liikenne on hämmentävän hiljaista. Tilanne varmaan toki muuttui, kun kello kulki tuosta vielä 25 minuuuttia. Tehtaiden väki täytti silloin kadun. Veikataan siis kuvan ottovuodeksi 1947...48. Ajalta selvästi ennen rollikka-aikaa. |
||||
19.06.2022 20:00 | Heikki Jalonen | |||
Yksiakselinen etuteli, Krauss-Helmholz-rakennetta, paljastaa että kyseessä on Tr1. Samaan viittaa myös vetorpyörän halkaisija, vertaa vieressä seisovaan asentajaan. Tr1 vetopyörä 1600 mm (Hr1 1900 mm). |
||||
30.05.2022 15:56 | Heikki Jalonen | |||
Ei se auton tunnistus aivan pelkästään tuohon kuvaan rajoittunut. Omistaja on tuttu. Eikä Joroisissa ole toista sini-valkoista Chevy Pickuppia. Eikä varsinkaan Konehitsauksen/U-Contin parkkipaikalla... Hieman masentavaa on nähdä senkin ns. Sotkan raiteen pikkuhiljaa katoavan pajukon sekaan. Perimätiedon mukaan se on viimeksi ollut käytössä "joskus parikymmentä vuotta" sitten. Vaihde on purettu Joroisten ratapihan uudistusten yhteydessä, siis Huutokoski-Savonlinna-välin peruskorjauksessa. Tuonne kuvan hallille menee enää pajukoituva ratapenkan jäännös, jo kovin hankalasti hahmotettava. |
||||
29.05.2022 23:29 | Heikki Jalonen | |||
Täydennetään tähän vielä hieman paikallistietoa: paikka on Konehitsauksen vanhempi Joroisten toimipaikka, johon firma oli muuttanut Pieksämäeltä vuonna 1979. Kuvan ottohetkellä firman nimi oli vielä muodossa Konehitsaus Korhonen&Sistonen Oy, muuttuen samana vuonna Savon Konehitsaus Oy:ksi. Sittemmin firma muutti 1993 toiselle puolelle rataa, entisiin Sotka Oy:n koivuaihiosahan palossa säästyneisiin kuivaamo- ja pakkaamohalleihin. Sillekin alueelle oli raideyhteys, jota käytettiin tarveaine- ja tuotekuljetuksiin. Raide on nykyään pusikoitunut eikä yhteydessä rataverkkoon. Savon Konehitsaus Oy ja Muurikka Oy fuusioituivat vuonna 1996, samalla firman nimeksi otettiin Oy U-Cont Ltd. Yrityksen päätuotteita ovat nykyään polttoaineen jakelujärjestelmät ja siihen liittyvät palvelut. Toiminta Pieksämäellä oli alkanut vaatimattomissa mitoissa vuonna 1966, firman perustajana Matti Korhonen, seuraavana vuonna mukaan tuli myös Reijo Sistonen. Kuluvan vuoden alusta toimitusjohtajana aloitti jo kolmas sukupolvi Sistosia. Yritys on säilynyt perheyrityksenä. Rautateihin liittyen, alkuaikoinaan yritys valmisti ja korjasi myös rautatievaunujen kuormakorien osia ja erilaisia säiliöitä, asiakkaanaan Pm knp. Lopuksi vielä se pakollinen autotunnistus, varmaan jo odotitte: oikeassa reunassa parkkipaikan normaalia kansaa korkeampana näkyy sini-valkoinen Chevrolet Pickup (C/K), vuosimalli 1978. Auto on edelleen samalla omistajalla ja tarpeen mukaan ajossa. Auto on jo kauan ollut bensakoneella, alkuperäinen 5,7 diesel on saranissa visusti tallessa. Siellä jopa Oldsmo-350-diesel kestää... |
||||
24.05.2022 21:40 | Heikki Jalonen | |||
"Tul Turkku kattoma taloje purkku!" | ||||
17.05.2022 13:25 | Heikki Jalonen | |||
Voinemme lisätä tasamaan kaupunkien luetteloon myös Seinäjoen. | ||||
16.05.2022 23:30 | Heikki Jalonen | |||
Oulusta itään lähdettäessä mennään oikeastaan "ylöspäin": Oulu Tavaran korkeus merenpinnasta vaihtelee seuduissa +7...+8 m. Siitä Kouvolaan tulee nousua, Kouvola tavara on noin +72 m. Ja Kaipiaisiin noustaan lisää, siellä ollaan jo noin +97 m merenpinnan yläpuolella. Tuira on yllättävästi Oulua korkeammalla, siellä oli jo kauan sitten kadonneessa kivijalassa +14,1 m pultti. Tuiran aseman takana oli aikoinaan (Oululaisittain merkillepantava) Sepeskan mäki, sekin nykyään tieväylän edestä melkein kokonaan pois kaivettuna. Mäen korkeus oli erittäin suhteellista: Jyväskyläläiset, Kuopiolaiset, Lahtelaiset ja monen muunkin kaupungin asukkaat olisivat sitä tuskin edes huomanneet. Puhumattakaan todellisten mäkimaiden asukkaista... |
||||
16.05.2022 22:47 | Heikki Jalonen | |||
Tuleepa kummasti mieleen Valmet N-veturi... | ||||
26.04.2022 11:04 | Heikki Jalonen | |||
Erkki taitaa olla lähempänä tuon 620DS (6,6 L) mallin kanssa. 634DS (7,4 L) imu- ja pakosarjat ovat jotenkin erilaisia. | ||||
26.04.2022 08:42 | Heikki Jalonen | |||
Valpurihan se. Tarkemmin, Sisudiesel 634 DS, ehkä jotain lisäkirjaimiakin. | ||||
26.04.2022 00:08 | Heikki Jalonen | |||
Ei toimi vaseliini eikä Vitalis näissä, eikä oikeastaan missään muuallakaan - paitsi kasvomaskina, siihen se on oikein hyvin käypää, vesikin on vain hyvästä. Nykyajan junakaluston akselilaakereissa ei käytetä öljyvoitelua, se vaatisi kiertovoitelujärjestelmän. Liian mutkikasta. Näiden laakereiden voiteluvaatimukset ovat hieman pikkuisen korkeampaa tasoa, mitkään perinteiset rasvat eivät toimi. Kuormitukset ja lämpötilat (sekä miinus- että plussapäässä) vaativat aivan eri aineet. Lisäksi, rasvamäärä on rajoitettu, ei ole tilaa vararavinnolle, joka gramma on käyttöjakson aikana tarpeen. Ei siis ole tilaa joutoaineille. Käytännössä, rasva muodostuu mineraali- tai olefiinipohjaisesta öljystä ja barium- tai litiumsaippuapohjaisesta saentimesta sekä x-määrästä lisäaineita. SKF tai Timken eivät tarkempia reseptejään innokkaammin jakele, on tainnut kehitystyö hieman maksaa. Esimerkkinä, SKF erikoisrasva CTBU-laakereille on LGRT 2. Tuote on mineraali-litiumkompleksirasva, -40C...+120C, d>600 kkm. SKF mainitsee juuri LKAB-kaluston eräänä referenssinään tälle rasvalle. Jos tätä myytäisiin Volkkarin kaupassa, sitä mainostettaisiin Long-Long-Long-Long-Long-Life-tuotteena... Tuotteen hinta olisi myös erittäin pitkä... |
||||
24.04.2022 22:08 | Heikki Jalonen | |||
Pujahtipa tuonne pieni virhe, korjaillaan: AAR Class-K laakerin mitat ovat 6½x9. K-sarjan laakerit ovat ns. CTBU-tyyppiä, Compact Tapered Roller Bearing Unit. Kantavuus/rakennekoko-suhteeltaan päivän tehokkainta laakeriteknologiaa. Täsmennetään samalla tuota käyttöikä-asiaa, ilmaisin asian epäselvästi. Parempi ilmaisu on "käyttöjakso", jonka aikana laakerille ei tehdä mitään huoltoa, eikä varsinkaan voitelun jälkitäyttöä. Käyttöjakso on tyypillisesti 500--600 kkm, testeissä on saavutettu luokkaa 800 kkm olevia käyttöjaksoja. Käyttöjakson päättyessä laakeri vaihdetaan uuteen tai kunnostettuun. Uusi laakerointi tulee vaunun alle kunnostetun pyöräkerran mukana, eli käytännön vaihtovälin määrää pyöräkerran kierto. Pelkkien laakereiden kenttävaihtoja ei normaalisti tehdä. Laakerin kunnostus on erikoistyötä, usein siitä vastaa laakerin valmistaja. Kunnostuksen yhteydessä laakeri puretaan, osat pestään, särö- ja mittatarkastetaan. Epäkelvot osat vaihdetaan, lisäksi kaikki polymeeriosat (häkki ja tiivisteet) vaihdetaan. Laakeri kootaan uuden voiteluainetäytön kera. Lopuksi välykset ja käynti tarkastetaan kuormittavilla laitteilla. Varsinkin voiteluaineen laatu ja täsmälleen oikea määrä ovat erittäin ratkaisevia luotettavuuden ja käyttökeston kannalta, samoin suorituksen puhtaus. Kun oli puhetta noista patruunalaakereiden eduista, niin pitää vielä muistaa mainita myös niillä saavutettava kapeampi tuentaväli (=laakeri saadaan lähemmäs pyörää) joka puolestaan vähentää akselin taivutusrasitusta, edesauttaen korkeampien akselipainojen käyttöä. Vaunun kyljessä näkyy punainen lätkä "31t". Se kertoo, että itse vaunu on valmis/hyväksytty 31 t akselipainolle. Salliiko rata vielä sillä painolla ajamisen on toinen asia. |