Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.09.2023 23:49 | Heikki Jalonen | ||
| Turkulaisittain voisi ajatella, että Ruskon Betoni on perin paikallinen yritys, sieltä Maskun suunnasta Raision takaa. Mutta kyseessä onkin Oulun Rusko, jossa firman toiminta alkoi 1980-luvun alussa. Etelä-Suomen toimintoja hoitaa Ruskon Betoni Etelä Oy. | ||||
|
01.09.2023 22:54 | Heikki Jalonen | ||
| Keltainen rakennus vasemmalla on Juhanalan kartanon päärakennus. Iitosen lampi on oikealla, mutta jää piiloon kasvillisuuden taakse. | ||||
|
31.08.2023 00:23 | Heikki Jalonen | ||
| "Imuri" on tosiaan hieman harhaanjohtava nimitys, mutta se on jostain syystä suomalaisessa rautatietermistössä vakiintunut käännös injektorista. Voisi epäillä, että käännöksen taustalla ovat pyrkimykset puhtaaseen, lainasanoja kaihtavaan suomenkieleen. Mikko Ivalolla voi asiassa olla vahva osuutensa. Alun perin kai pitäisi puhua termillä L'Injecteur, koska laitteen keksijä oli ranskalainen, muuan herra Henri Giffard. Käännös olisi jotain tyyliin "sisäänruiskuttaja". W.V.Forsman käytti 1898 laitoksessa suoraa väännöstä saksasta, termi oli "injektori". Käytäntö jatkui myös Forsman-Saraoja-kaudella ja edelleen 1950-luvulle saakka. Mutta siis yleisen höyrytekniikan puolella, rautateillä puhuttiin enemmän "imurista". Hassua sinällään, imureiden käyttäjät tietävät, miten huonosti se tosiaan "imee" kun sille päälle sattuu. Tai sairastuu kuumeeseen... |
||||
|
|
30.08.2023 18:57 | Heikki Jalonen | ||
| Laatikossa sijaitsee Friedmann-poistohöyryimuri. Siis laite, jolla koneen poistohöyryn avulla syötetään korvausvettä kattilaan. Samalla myös osa muuten hukkaan menevästä lämpösisällöstä saadaan hyötyyn. | ||||
|
29.08.2023 13:07 | Heikki Jalonen | ||
| Possunokka (tai Bull Nose) tuli kuvioon vuonna 1972 käyttöön otetun York-dieselin myötä. Moottori oli kallistettu mutta silti korkeahko yläpuolisine nokka-akseleineen. Iskutilavuutta Yorkissa oli 2,4 litraa. Alku-Transit tai Mark I (1965-71) oli alussa kompaktilla ja matalalla Fordin Essex-V4-bensamoottorilla, meillä joko 1,7 tai 2,0 litran versiona, sittemmin myös Perkinsin (4.108) 1,8 litran dieselillä. Ne mahtuivat tuonne pienemmän keulan sisuksiin. Kuten mahtui myös Essex-V6-bensa, harvinaisena tosin. |
||||
|
|
28.08.2023 19:50 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtuu toki: huomatkaapa Boston-savukkeiden seinämainos raiteen 1 kupeella. Kukapa pian enää edes uskoisi, että oli sellainenkin aika että spadduja sai mainostaa... | ||||
|
21.08.2023 21:19 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkä syynä oli Toppilan raiteisto, melkoinen osa raiteista oli K30/33 kevyttä, siksi väliraskas veturi. Lisäksi monet raiteet olivat jo kuvanoton aikaan huonokuntoisia eikä kaikkia vikoja korjattu. Ajokieltolätkät alkoivat kasvaa kuin kärpässienet konsanaan... Oulun varsinaiset (höyry-) vaihtoveturithan olivat raskaita, Vr1 ja varsinkin Vr5. Niillä ei tainnut Toppilassa olla asiaa kuin varsinaisen tulopihan parille raskaalle raiteelle. Toisekseen, vanha ratasilta Hietasaaren puolelle (vuodelta 1942) esti raskaan veturin kulun kokonaan salmen yli jossa myös oli laajasti raiteita hoideltavaksi. Muistelen, että vanhan sillan edessä oli noina vuosina vielä veturin ajokieltomerkki ja lisäkilpi "Koskee Sr12" - siis 26-sarjan koneilla ei ollut sinne asiaa. Sittemmin keventyneenä kyllä. Mutta olipa ratasiltakin uusittu jo silloin. Toki, uusiakin raiteita edelleen tehtiin noihinkin aikoihin K43-kiskoin: Roppa Oy:n raide joskus 1972 ja Toppilan voimalaitoksen ja öljyvaraston raiteet 1974. Samassa yhteydessä tehtiin myös muita ratapihamuutoksia ja purettiin tarpeettomaksi jääneitä huonoja raiteita. |
||||
|
20.08.2023 21:41 | Heikki Jalonen | ||
| Filmilaatikko näyttäisi kadonneen. Ellei sille ole käynyt kuten polkupyörälle Merikulman nurkalla, se on nostettu juuri tämän lätän kyytiin. Eli kyseessä oli jakelijalle palautuva esityskopio. Efiabin avoin rahtiovi tukee ajatusta. | ||||
|
|
20.08.2023 21:28 | Heikki Jalonen | ||
| Tuiran matkustajalaiturit oli melko vasta kunnostettu kun Tapio kuvansa otti. Betoniset reunaelementit ja tuoretta mursketta päällä. 280 milliset tottakai. Mikäli oikein muistan, tämä työ tehtiin suurin piirtein samaan aikaan kun Tarmontien kv-liikenteen alikulku rakennettiin, siis 1969. | ||||
|
20.08.2023 12:02 | Heikki Jalonen | ||
| Jumpon tenderin takana, välilaiturilla, näkyy tietyn mallinen laatikko. Vieläkö muistatte ajan, jolloin elokuvien esityskopioita kuljetettiin juurikin rautatierahtina? Lähettäjänä ja palautusten vastaanottajana pääasiassa Helsingissä toimineet elokuvien jakeluyhtiöt, jotka hallitisivat esityskopioiden levittämistä. Onko tuo laatikko juuri tullut tuon lätän kyydissä Tuiraan jätettäväksi, vai onko se odottamassa pohjoisesta tulevaa lättää matkatakseen takaisin etelään, ei osaa sanoa. Mutta sen uskaltaa veikata, että filmikelat kävivät pyörimässä Bio Kuohussa, Kalliotiellä. Ja ihme: mainittu elokuvateatteri toimii yhä edelleen, nykyään tosin nimeltään "Star". Mutta fyysiset kelat eivät enää pyöri sielläkään, vaan striimiä projisoidaan. Eikä rautateillä enää liiku tuotakaan aikanaan niin tarpeellista tavaralajia. |
||||
|
20.08.2023 11:44 | Heikki Jalonen | ||
| Taustan matalassa rakennuksessa oli Herman Anderssonin huolintaliikkeen toimisto ja muita tiloja. Kuvassa näkyvät pari henkilöä nojailevat ratakiskosta tehtyyn kaiteeseen, joka erotti Satamaruokalaan menneen porrasluiskan lähimmästä raiteesta. Raide meni erittäin läheltä mainittua rakennusta, joka - kumma kyllä - on edelleen olemassa. Suojelukohde toki, mutta mitäs se oululaista rakentamista estää... |
||||
|
20.08.2023 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| "Radalla kulku kielletty"-kyltti peittää näkyvistä Toppilan suunnasta tulevaa liikennettä paimentaneen siipiopastimen. Toppilan suuntaan oli noina aikoina kolmen läpimenevän raiteen järjestelypiha, Toppilaan mentiin mainitun opastimen jälkeen vaihteen kautta vasemmanpuoleisimmalle tielle. Keskimmäinen ja oikeanpuoleinen olivat sekalaisen vanhan kaluston säilytysraiteina. Oulun konepajan lopettaminen jätti sinne pitkäksi aikaa kaikenlaista muutosta tai romutusta odottavaa, samoin kuin jotakin kesken jääneitäkin töitä. Näiden letkojen päät häämöttävät Jumpon keulan takana. Myöhemmin oikeanpuoleisin raide muutettiin palvelemaan Messipojantien päässä olleita Raision uutta rehuterminaalia ja OMP:n konepajaa, sittemmin Normet, nykyinen mikälie. Konepajan pätkä taitaa olla vieläkin jäljellä. |
||||
|
11.08.2023 12:40 | Heikki Jalonen | ||
| Kansainvälisten kontin tunnusmerkintöjen (esim. kontin yksilönumerot ja kansainväliset mittatunnukset) puutteen perusteella tuskin koskaan ainakaan sellaisenaan laivattuna olisi ollut ulkomailla. TIR-lapun perusteella on voinut liikkua kumipyörien päällä myös ulkomaanliikenteessä. | ||||
|
03.08.2023 10:56 | Heikki Jalonen | ||
| Uskaltaapa veikata, että koneen moottori on Deutz FL-sarjaa. Kolme- tai nelisylinterinen mahdollisesti, ehkä jopa kuutonen. Joka tapauksessa rivimoottoriversio eikä V-mallia. | ||||
|
24.07.2023 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Näkyypä (koneellisuudesta huolimatta) olevan silti (öljy-) kaasuvalaistus, sekä ajovalonheittimessä että puskinlyhdyissä. | ||||
|
13.07.2023 15:50 | Heikki Jalonen | ||
| Edelleen, Tapion historiaa huokuvassa kuvassa erottuvat myös Oulun Yleisradioaseman kaksi mastoa Kontinkankaan takamailla. Nykyään sillä seudulla on Svaaninsuon asuinalue. Mastojen välissä häämöttävä rakennus on aseman laitehuone, joka on säilynyt. | ||||
|
|
13.07.2023 15:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa näkyy myös Konepaja, mutta ei VR:n Oulun Konepaja, vaan Oulun Rautateollisuus Oy:n tehdas eli oululaisittain verrumi. Pitkä harjakattoinen rakennus taka-alalla, vasemmassa reunassa. Vaalea mansardikattoinen talo oli konepajan konttori, lienee ollut myös isännöitsijän asunto. Niiden paikalle nousivat 1974-74 Eka-market, S-market ja K-market eli Raksilan market-keskittymä. | ||||
|
13.07.2023 15:32 | Heikki Jalonen | ||
| Pikku-Jumpon keulan edessä näkyy pohjoispään vaihdekoppi. Sen takana näkyvä kivimuuri on Intiön hautausmaan aitamuuria, oululaisittain paikka tunnettiin nimellä Toolepori, kirkkoherra Ståhlen (Carl Henrik, khra 1780-88) mukaan. Kajaanintie kulkee vaihdekopin ja hautausmaan välissä kuilussaan näkymättömissä, pohjoisen alikäytävän kautta kohti keskustaa. Veturin takana näkyvä 3½-kerroksinen valkoinen rapattu tiilirakennus oli VR:n toimistotalo, jossa sijaitsi ainakin ratapiirin toimintoja. Etualalla näkyvä laituri oli kiitotavaran kumipyöräpuolen lastauslaituri. Valkoisessa kivirakennuksessa oli kiitotavaratoimisto ja matkustavan henkilökunnan lepohuoneita. |
||||
|
29.06.2023 21:26 | Heikki Jalonen | ||
| John tarkoittanee tässä nyt matoruuvilla trapetsiruuvi+mutteri-lineaarikäyttölaitetta. Jossa siis pyörivää liikettä muutetaan suoraviivaiseksi liikkeeksi. Varsinaisessa matovaihteessahan sekä ensiö- että toisioliikkeet ovat pyörivää liikettä. | ||||
|
|
29.06.2023 08:23 | Heikki Jalonen | ||
| Ilmaiseksi tietoa voi ladata vaikkapa project.runebergin kautta: http://runeberg.org/sj1931/2/0461.html Tuon linkin takaa löytyy juurikin SJ:n 75-vuotishistoriikin B-veturia koskeva kohta Flodin-venttiilin kuvineen. Tarinaa riittää molempiin suuntiin, prev/next. Muustakin kuin B-srjan koneista. Paljonkin. |
||||
|
|
29.06.2023 08:04 | Heikki Jalonen | ||
| Esa lienee oikeassa. Minäkin zuumailin kuvaa, nyt työaseman isolla näytöllä. Tuossa kyseisessä mötikässä vaikuttaisi olevan saranoitu kansi (kahva alempana, saranat ylhäällä). Se olisi hyvin kätevää ja erittäin loogista, jos tuolla sisällä on voitelua ja hoitoa kaipaava asetteluruuvi. Myös E.P. on oikeassa. Myös Flodin-venttiilit käyvät valokuvasta ilmi: nuo luistikaapin päällä olevat kaksi (pyöreää) korotusta ovat juurikin mainittujen venttiilien suojahattuja. |
||||
|
|
28.06.2023 19:16 | Heikki Jalonen | ||
| Osaisiko joku (E.P.?) vahvistaa: onko suunnanvaihdossa paineilmatoiminen servo? Ja edelleen, vaikuttaa siltä, että siinä olisi Müller-luistit. Jos näin on ollut jo uudesta (vuodesta 1914) saakka, niin kyseessä on ollut valmistumisensa aikoihin huippumoderni veturi. Siis muutenkin kuin muotoilullisilta ansioiltaan. On tietysti mahdollista, että pitkän käyttökauden aikana on myös tehty muutoksia ja nykyaikaistuksia. Mitenkähän tuossa ovat kuljettajan olot olleet (Ruotsissa vasemmalla puolella): edessään ovi ja vaikuttaisi, että näkyvyyttä palauttavaa pyyhintä tai vastaavaa ei ole. Linja-ajossa tähystäminen tapahtuu tietysti pääasiassa tuon ovilasin kautta. Liekö ollut lämmittäjän tehtäviä välillä avata ovea ja pyyhkiä ruutua puhtaaksi? Vetoisa ratkaisu ehkä talviajossa, toisaalta kesäkuumalla avoin ovi voi antaa mukavan tuuletuksen. Jokin ammattilaisen muistelo saattaisi tästäkin asiasta löytyä? |
||||
|
22.06.2023 10:56 | Heikki Jalonen | ||
| Vaunun värit ovat muuten hämmästyttävän ajankohtaiset... Käyttöaikanaan gondoli taisi olla kokonaan alumiinin värinen; ilmeisesti kuitenkin aina maalipinnalla, vaikka kori onkin alumiinia. |
||||
|
22.06.2023 10:34 | Heikki Jalonen | ||
| Juuri maanpinnan nousun vuoksi Suomessa (MML) ollaan siirrytty N2000-korkeusjärjestelmään, jossa vanhat merenpintaan referoivat korkeudet päivitetään. Työ on käynnissä, juuri nyt laajasti merikarttojen uusien korkeus/syvyystietojen päivityksillä;käytännössä merikartaston täydellä uusimisella. Järjestelmän perusteista löytyy hyvä esitys Väylän sivuilta; https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattimerenkulku/n2000-korkeusjarjestelma Tuossa kyltissä on mainitun korkeuden referenssiviiva: tuon vaakasuoran pienen palkin yläreuna edustaa ilmoitettua korkoa. Aikaisemmin, ennen laser-aikaa ja nykyajan geomittalaitteita, rautatien alueella aloitettavan rakennustyön (radanrakennus, tunnelityöt, tienrakennus, talonrakennus ym.) työmaakorko haettiin tuosta kilvestä. Nykyäänkin edelleen laitteiden tarkastuskorko voidaan siitä ottaa, mutta myös Itävallassa on varmaan tapahtunut muutoksia peruskorkojärjestelmässä. Sitten, tuo lukema ei välttämättä geoteknisesti enää pidä paikkaansa. Miettikääpä jotain tämän vuosituhannen tunnelointeja Alpeilla: millä tarkkuudella vaikkapa Gotthardin pohjatunnelin kaltainen työmaa pitää mitata, jotta tunnelin päät osuvat toisiinsa keskellä-ei-mitään. Miksi mukana millimetrejä: koska ne piirustukset, joita toteutetaan on myös laadittu millimetrimitoituksella. Loogista on silloin, että mittaluku kerrotaan samaan tarkkuuteen kokonaan. Eikä mittamiehen tarvitse omasta päästään keksiä lisättäviä nollia; sellainen ei DIN-maailmassa käy laatuun. Ja piti niiden tunneleiden päiden osua toisiinsa jo kauan sitten; vaikka työmaan mittakaavat eivät aivan niin suuria olleetkaan nykyiset monikymppiset. Puolimilliset kertonevat ennen kaikkea mitan siirtäjien luottamuksesta omaan tarkkuuteensa... |
||||
|
15.06.2023 22:38 | Heikki Jalonen | ||
| Siellä takana taitaa luurailla Dodge 300 "Kew" kuorma-auto, 1957-65 valmistuksessa ollutta mallistoa. Taitaa olla vaihtolavalaitteilla ja päällänsä pätkälava, on sen verran rakoa lavan ja hytin välissä. Tuon kokoluokan (noin 8...9 tonnia) autossa laitteet olivat varmaankin Nummen 8-tonniset ja tietysti vaijerilaitteet. Erikoista sinänsä, ovessa ei näy siipipyörälogoa (VR oli suuri Dodgen käyttäjä) eikä muutakaan merkintää tai nimeä. Voisikohan se olla Turun Kaup. Rak.viraston kalustoa? Tai Sataman? Skoda 1000MB peittää näkymän Dodgen lavarakenteiden yksityiskohtiin. Skoda on vuosien 1964...67 mallia tuon kitusen muodon perusteella. Volkkari on ennen 1968 tehtyä mallistoa, akussa edelleen 3 tulppaa. Taustalla näkyy myös linja-auton takapää. Mahtaisikohan olla ihan paikallista valmistetta (Autokori Oy, Turku) kun on niin luihakkaa muotoa tuo perä? |
||||
|
09.06.2023 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| Molemmat nosturit näyttäisivät olevan samaa tyyppiä: ranskalaiperäinen Richier-Weitz 1220. Wärtsilä valmisti niitä lisenssillä, joten kuvan koneet jokseenkin varmasti ovat Wärtsilä-Richier/Weitz-merkin alla kulkeneita kotimaisia versioita. Myyntiä hoiti aikanaan Soffco Oy, myös rautatiealalla tuttu nimi. Ja kyllä niissä todellakin on ohjaamo, se on "ergonomisesti" sijoitettuna tuonne maston kääntyvän yläosan sisään. Lähempänä olevan koneen ohjaamon etuikkuna on auki, ilmastointi on kytkettynä... Auttoi myös katsottaessa viisaajan antamia käsimerkkejä. Mistään radioista ei vielä noina vuosina juuri edes haaveiltu. Koneen kääntölaakerointi on vanhempaa pylväs-tyyppiä, ajalta ennen kohtuuhintaisia suuria kääntökehiä. Kääntölaakerointi muodosti oman esteensä koppia kohti kapuavalle koneenkäyttäjälle. |
||||
|
13.04.2023 13:58 | Heikki Jalonen | ||
| Yritetäänpäs löytää kuvasta lähimmän Transport for London-henkisen kiskoliikenneharrastajan asuintalo... | ||||
|
12.04.2023 15:48 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaapa kuvassa myös toisenlainen kiskoilla kulkeva kone: kontteja käsittelevä pukkinosturi. Nosturin sijainti on Walbrook Wharf, toimiva satama jossa käsitellään kontteihin lastattua yhdyskuntajätettä ja tietenkin palautuvia tyhjiä kontteja. Kontit kuljetetaan proomuilla Belvederen polttolaitokselle jossa jäte käsitellään edelleen. Satamatoiminta tuossa Walbrook Warfissa tullee jatkumaan ilmeisen pitkään; ainakin niin kauan kuin jätettä tuotetaan. Lopettamisuhkaa ei siis liene näköpiirissä... Konttikentän ja proomulaiturin välissä kulkee julkinen rantapromenadi tuossa lasituubissa. Yleisön kulku on kuitenkin turvallisuussyistä estetty silloin kun kontteja nostetaan kävelyputken yli. |
||||
|
05.04.2023 22:29 | Heikki Jalonen | ||
| Vasemmanpuoleinen lienee - asemamiljööseen sangen sopivasti - Ford Fairlane Station Wagon, vuodelta 1956 tai -57. Yksöislamppujen vuosikertoja. | ||||
|
04.04.2023 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan henkilöauto on aikansa autokannan tyyppiedustaja: Ford, sotaa edeltävältä ajalta, todennäköisesti 1939 mallistoa. Malli on melko varmasti Fordor Sedan. Sivuikkunoita on kolme, kaksiovisessa olisi vain kaksi. Vaikutelmasta poiketen, ovenkahvoja on kaksi, aivan peräkkäin. Noiden aikojen Fordeissa takaovi kun oli kaapparimallia, takaoven ylemmän saranan jopa erottaa kuvasta. Ja koska neljä ovea, niin tuokaan ei varmaan ole "yksityisauto" vaan taksi. Aika on kattokupuja edeltävää tolppaelämää. Bensiinillä ajetaan jo, pahin pula on takana. Vuodeksi voisi siten lukita 1947 ja eteenpäin, muttei paljoa. Tuossakin autossa on varmasti ollut häkälaitteet, muu olisi ihan poikkeavaa - harva Ford selvisi ilman. Puskurin kävyt lienevät jääneet häkäpajalle... |
||||
|
31.03.2023 22:28 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa on hieman laajemminkin "vaunuasiaa". Taustallahan on Merivaaran sänkyfabriikki. Joka sitä ennen oli Jovi Oy:n vaunutehdas. Tarkkaan ottaen lastenvaunutehdas... | ||||
|
09.03.2023 23:29 | Heikki Jalonen | ||
| Petri muuten on varmasti oikeassa: näyttäisi, että rahdattava tavara on selluloosapaaleja. Niiden kulkusuunta oli enimmäkseen Suomesta vientinä poispäin. Siihen viittaa myös vaunulla tehtävän työn tekotapa: pudota paali vaunusta (aluslavalle) ja kokoa tarakka, jonka nosturi sitten heivaa laivaan. Jos paaleja lastattaisiin junaan, olisi vastaanottolava ylhäällä vaunun oven korkeudella, ei noita paaleja maasta miesvoimin tuonne vaunuun heitellä jos parempi keino löytyy. Vain tyhmä tappelee maan vetovoimaa vastaan... | ||||
|
|
09.03.2023 23:11 | Heikki Jalonen | ||
| Trippeli tarkoittaa oikeastaan sitä, että koneessa on 3 paisuntajaksoa, ei siis sylinterien lukumäärää; samanasteinen paisunta voidaan jakaa useammalle sylinterille ihan käytännön dimensiosyistä. "Paisunta" tarkoittaa höyryn painetason (ja lämpötilan) alentamista josta koneen antama teho otetaan. "Dimensio" tarkoittaa tässä sylinterinhalkaisijoita yli 1 metri. Esimerkiksi Finlaysonin Sulzer on nelisylinterinen kaksitoiminen trippeli. Matalapainejakso on jaettu kahteen sylinteriin, muutoin halkaisija tulisi valmistuksen suhteen liian suuri, samoin männän ja renkaiden toiminta suuressa sylinterissä olisi huonoa. Kompoundikoneella tarkoitetaan kaksipaisuntakonetta. Useimmiten ne ovat niin pieniä koneita, että myös sylintereitä on kaksi kappaletta. Mutta, vaikkapa Spillingin kompoundi on kolmisylinterinen. Spillingin trippelikone on puolestaan kuusisylinterinen. Ratkaisu johtuu siitä, että Spilling-koneissa kaikkien sylinterien halkaisija on sama, samoin tietysti iskunpituus. Siten, alempien paisuntajaksojen suurempi tilavuus saadaan aikaan rinnakkain kytketyillä sylintereillä. Ja kvadruppelikone ei ollenkaan välttämättä ole nelisylinterinen. Esimerkkinä kovin kuuluisa Titanic: sen koneiston kytkentä oli eteenpäinajossa 8-sylinterinen kvadruppeli. Eli, kaksi nelisylinteristä trippelikonetta rinnakkain (joiden matalapainejaksot jaettu kahteen sylinteriin) ja sarjaan kytkettynä viimeisenä jaksona ennen lauhdutinta Parsons-turbiini. Siis kahdeksan kaksitoimista sylinteriä ja yksi turbiini joiden läpi kuljettuaan, 4 paisuntaa suoritettuaan, höyry oli tehnyt työnsä (kehittäen 46000 ihv) ja palautui takaisin vedeksi, odottamaan pääsyä uudelleen kattilaan (joita oli 29 kpl...) uudelleen kuumennettavaksi. Taaksepäinajossa olivat käytettävissä ainoastaan mäntäkoneet (30000 ihv). Juuri tämä selvästi alempi peräytysteho saattoi olla suuri yllätys perämies Murdoch'ille. Tuo S/S Garryvalen kone oli perusmuotoinen 3-sylinterinen, luonnollisesti kaksitoiminen; siis 6 vaikuttavaa työiskua suorittavaa tilaa. Piiskaventtiili löytyy myös useimmista laivakoneista; se on hyödyllinen kun pitää varmuudella saada kone kääntymään ja lähtemään. |
||||
|
|
09.03.2023 13:16 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta, vaunuista viis! Katsokaapa tuota laivaa!! Se on erikoistakin erikoisempi!!! Huomatkaa tuo rungon muoto: varsinainen kanavamaksujen pihistäjä, hyvin skottilaisen varustamon (Crawford&Barr, Glasgow) säästöpossu (juuri "possu" sopii muotoon)... Runko on nimittäin noin kaksi kertaa leveämpi pullea pötkylä kuin täkki. Katsokaapa tuota pollaria tuossa rungon makkarapahkan päällä. Ei ihme, että lippalakkipäinen mies kuvan keskellä moista sukellusvenettä ihmettelee... Kyseessä on S/S Garryvale. Rakennettu vuonna 1907, rakentaja William Doxford & Sons Lts, Pallion, Newcastle-Upon-Tyne, UK. 3908 BRT, 350x49 jalkaa (107 x 14,9 m). Kone 1 x 292 ihv trippeli, yksi potkuri. Siirtyi Suomen lipun alle 1922, varustajana Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy. Edelleen, vuonna 1929 Rederi A/B Garryvale (Kristian Hansen, Helsinki). Vaurioitunut pohjakosketuksessa tammikuussa 1939. Romutettu Inverkeithingissä (UK) 1939. Kuva on siis sitä aikaisemmalta kaudelta, siis viimeistään syksyltä 1938. Lisäkuvia tarjoilee Google. |
||||
|
02.03.2023 11:18 | Heikki Jalonen | ||
| Mukana hienoa aikansa kalustoa: Caterpillar-pyöräkuormaaja 1. sukupolvea eli jäykkärunkoinen "tönkkökone", ikäluokkaa 1960...64. Koneen tarkempi tyyppi (kokoluokka) lienee 966, sittemmin usein kutsuttu malliksi 966A. Myös pienempi malli 944 oli tarjolla, mutta ohjaamon leveyden ja rengaskoon perusteella tuo olisi 966. Molemmat olivat Suomessakin suosittuja koneita - tosin vain niille, joilla rahoitus oli kunnossa. Kuvan kone lienee kuormauksesta vastanneen urakoitsijan kalustoa. Ja koska Pillari, niin saattaapa se tulevana kesänäkin edelleen olla jossain syrjäisellä sorakuopalla lappamassa kuormia. 60 v käyttöikä ei ole merkin koneille poikkeuksellista... |
||||
|
19.02.2023 22:02 | Heikki Jalonen | ||
| Epähelppo on tämä. 1-sukupolven Ford Anglia E04A (1939-47) on vähän tuota muotoa, mutta siinä olisi astinlaudat ja maskin kehys maalattua peltiä, ilman tuota pientä koristetta. Lyhtyjen paikat sopisivat siihen tasan just, ja monissa oli tuollainen kangaskatto. Vaan ei oikein ole tuo sellainen. Morrikset ja Austinit jäävät pois laskuista, niissä oli maskeissa sellaista kaarevuutta ja alaspäin kapenevaa muotoa. Etulokasuojatkin olivat useimmisssa malleissa sutjakkaasti astilaudoiksi venyvää mallia. Mutta, entäpäs DKW F7? Mallia Meisterklasse Cabrio Saloon ja vuosiluokkaa 1938-39. Ehkäpä jopa jonkin matkaa 1940-luvun puolelle, sellaisia aikansa "uustuontiautoja", suoraan ensimmäiseltä omistajalta; rekisterikilven alku "WH"... Siihen suuntaan vinkkaisi kenttämallinen suora etupuskuri. Lokasuojien muoto ja korin astinlaudattomuus sopisivat melkoisen hyvin DKW:lle. Paremmissa varusteluissa maski oli kromikehäinen, keskellä olevalla pystypienalla ja siinä oli täsmälleen tuollainen pikku embleemi ja tasan tuossa samassa kohdassa. Tuossa embleemissä oli - sattumoisin - ne tutut neljä rinkulaa, jotka nykyään löytyvät merkin perillisen keulalta. Nykyinen mallisto ei tosin ole kaksitahtista... |
||||
|
07.02.2023 18:20 | Heikki Jalonen | ||
| Raidekulkuneuvohan se tuokin on, tavallaan. Kiskopyöräkaivinkone nimittäin. Ehkä tuolle kohdalle ei ole kelvollista tieyhteyttä, jota pitkin raato olisi saatu helposti korjattua ja on siksi jäänyt silleen. Huomatkaa pitkä kahden hengen hytti. Sellainen on monessa Euroopan maassa pakollinen varuste kiskopyöräkaivinkoneissa (ja muissakin ei-liikennöivissä ratatyökoneissa). Kuljettaja operoi konetta, turvamies tähystää ja varmistaa tilannetta. Hytin etuikkunan kehyksen, oviaukon ja erityisesti välilasin aukon muodon perusteella, samoin kuin taitettavan pääpuomin perusteella koneen hylky on luultavimmin Atlas (nykyään Terex) 1404 KZW. Noin 14 tonnin työpainoluokan normaalilla ylävaunulla oleva ympäripyörivä pyöräalustainen + kiskopyörävarustus kaivinkone siis. |
||||
|
24.01.2023 20:31 | Heikki Jalonen | ||
| Epävalpuri. Kyllä se taitaa olla Ford York diesel, tyyppi 4/AA, 2.4 litrainen. Aikanaan myös Suomessa niin kovin tuttu Ford Transit 100-sarjan pakettiautoista. VR:nkin riveissä niitä riitti ja teknikka oli tuttua. Yorkkilaisella Transistoria tehtiin noin 1972...1981, se oli sitä koppanokkaisen korin aikaa. |
||||
|
23.01.2023 11:36 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtaakohan tuo tenderi olla ex. G1-sarjan veturista? Sellaisesta SLM:n tekemästä? | ||||
|
20.01.2023 15:05 | Heikki Jalonen | ||
| Kiva kuva, kiitos julkaisusta! Näitä vanhoja teollisuusmiljöitä katselee mieluusti. Varsinkin, kun tässä näkyy harvinainen sahalaitoksen tilojen järjestely: kattila- ja konehuoneet (tiilinen osuus) on rakennettu harvinaiseen tapaan kytketyksi rakennukseksi varsinaisen sahan kanssa. Tätä tapaa yleensä välteltiin, ennen kaikkea paloturvallisuuden vuoksi. Ehkä rautatien ja järven välinen kapea tontti on pakottanut tähän ratkaisuun? |
||||
|
03.01.2023 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Oltaneen välirauhan ajassa: kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja veturiin on vielä saatu hiiliä. | ||||
|
03.01.2023 22:46 | Heikki Jalonen | ||
| Jotenkin on harjoittelu-tyyppistä tämä toiminta tai sitten TK-menoa. Kengät kiiltävät, kannukset kilisevät. Ja paareilla maataan asennossa... Makaajiksi lie löytynyt tarpeelliset vapaaehtoiset helposti kuten aina. Eli, kuva voisi olla vielä välirauhan "rauhalllisilta" ajoilta? Ei ollut vielä sota, mutta jo tiedettiin valmistautua. | ||||
|
03.01.2023 22:39 | Heikki Jalonen | ||
| Laiva voisi tosiaan olla kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/160142?a=1 esiintyvä S/S Tiera. Erittäin monet yksityiskohdat täsmäävät, jopa niin että valokuvat on otettu hyvin lyhyen ajan sisällä; tämä kuva prykältä oikealta puolelta. Näkyvillä olevat tavarat ovat jotensakin samat kuin verrokkikuvassa. | ||||
|
|
03.01.2023 22:22 | Heikki Jalonen | ||
| Juu, vaikea palahan tämä on. Auto ei ole Volvo, ennen sotaa Volvoissa oli jaettu takalasi. Lähin vastaavuus tuolle autolle lienee 1937 Chevrolet Master, aikanaan Suomessa Fordin jälkeen toiseksi yleisin henkilöauto. Kiinnittäkää huomiota tuolloin vielä harvinaiseen jakamattomaan takalasiin, se oli monelle teräskoriselle merkille vielä vaikea toteutus mutta Fisherille jo arkea. Jos näin, niin voisi arvailla, että kyseessä on suomalaisen esikunnan käytössä oleva (pakko-otettu) siviiiliauto, olen erottavinani täysvaalean SA-kilven tuolla vasemman rapakaaren päällä. Edelleen, voisi arvella, että bensiinikäyttö viittaa "erityisen kiireellisiin ajoihin" eli vaikkapa lääkärin tai lääkintäupseerin virka-ajokkiin. Tällöin ei olisi suurikaan ihme, että mukana saattaisi olla myös saksalainen kollega. Siis lääkärikollega, joka käyttää vuoristojoukkojen univormun toimistoversiota. Suorin housuin ja patiinikengin. Kiinnittäkää huomiota jokseenkin nelikulmaisiin kauluslaattoihin, epoletteihin ja vasemman rintataskun alla killuvaan merkkiin. Saksalaisen insignian tuntijat voinevat valaista asiaa tarkemmin; se nimittäin oli monimutkaista... |
||||
|
02.01.2023 21:50 | Heikki Jalonen | ||
| Oi jeku! Ollapa kuuntelemassa tuon työntekoa kunnon letka perässään! Siinähän on moottorina "Kirkuva Jimmy" eli pienen sarjan GM-Diesel. Kaksi tahtia, kaksi sylinteriä ja 2,4 litraa tilavuutta, tehoja 30 hv. Tarkempi tyyppi Detroit Diesel 2-71 eli 2 sylinterinen, 71 cid per sylinteri. Ilmanpuhdistimen mallin ja värin perusteella moottorin on luovuttanut Allis-Chalmers HD-5 telatraktori, Suomessakin aikoinaan melko yleinen kone; valmistuksessa vuosien 1946-55 välillä (GM-moottorilla). Muilta osiltaan tuo lienee varhainen Valmet Move1. Liekö ollut alunperin häkälaitteilla, sitten bensiinillä, lopuksi dieselöity. Varmaan "omalla pajalla" tehtyjä muutoksia kaikki järkiään. |
||||
|
|
31.12.2022 00:30 | Heikki Jalonen | ||
| Voisipa liittyä hyvinkin. Auto nimittäin kulkee bensiinillä. Henkilö käyttää saksalaista vuoristojääkärin asepukua, merkintöjen koon perusteella pataljoonaupseerin tasoa. Ainakin bensiinikyydin oikeuttavat natsat siis. | ||||
|
19.12.2022 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava tilanne. Voisikohan olla, että kyseessä olisi 1942 kevät? Nuo veneet voisivat olla menossa Laatokalle, luultavimmin pakko-otettuja siviiliveneitä Laatokan Meripuolustuksen käyttöön? Talvisodan päättyessä 1940 maaliskuussa Laatokalta ei veneitä voitu evakuoida, vaan ne joko rikottiin tai jäivät silleen. Joten, Laatokalle tai muulle isommalle järvelle tarvittiin uutta kalustoa yhteysveneiksi ja vastaaviin tarpeisiin. Veneiden mukana matkaavat miehet vaikuttaisivat pitävän päässään (ilman lakinpäällyksiä olevia) mustia merimielakkeja, yhden kokardinkin voinee sieltä erottaa; merivoimien tai rannikkotykistön väkeä siis. |
||||
|
16.12.2022 13:42 | Heikki Jalonen | ||
| Vaikuttaisi siltä, että tärkeiden elinten luovuttajana on toiminut Jupiter-mopo (os. Øgland), sellainen 1960-luvun loppupuolen Safir tai Rally. Tankki on kovin samanlainen, myös moottori näyttäisi olevan Sachs. Ja takavalo, parasta norjalaista alumiinia... Salkku taitaa olla kahvastaan pujotettuna tuossa sivutuen päällä olevaan lyhtytelineeseen. Luultavasti siinä on sellainen käsiopastelyhdylle mitoitettu lattarautateline, johon saa sujautettua myös loppuopastelyhdyn kiinnitykseen. |
||||
|
16.12.2022 13:31 | Heikki Jalonen | ||
| Eräässä toisessa Naapurimaassa jätteiden junakuljetus on jatkuvaa - oikeastaan jatkuvasti laajenevaa - toimintaa. 1000 km kuljetusmatkoista aletaan puhua. | ||||
|
12.12.2022 20:05 | Heikki Jalonen | ||
| Tiedä tuosta asiantuntijuudestani, mutta... Oikealla on Citroën Type A, valmistuksessa 1919...1921, tehtaan ensimmäinen malli. Vasemmalla kaikile tuttu Škoda 110 MB... Oikeastaan kylläkin vielä Laurin&Klement 110. Etujarrujen (sellaiset siinä on jo) perusteella ollaan vuosimallin 1925 tuntumassa. Valmistettu Böömissä, Mlada Boleslavissa. Siksi merkki myöhemmin viittasi samoihin kirjaimiin, auto oli tosin aivan toisenlainen. Autot ovat siis vähän liian uusia ollakseen Suuren Sodan taistelun osallisia. Mutta, niinhän on veturikin. |
||||
|
08.12.2022 21:46 | Heikki Jalonen | ||
| Talon muodosta voi vähän arvailla, missä suunnassa kulkee tontin ja rautatiealueen raja. | ||||