Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.12.2022 21:46 | Heikki Jalonen | ||
| Talon muodosta voi vähän arvailla, missä suunnassa kulkee tontin ja rautatiealueen raja. | ||||
|
08.12.2022 21:40 | Heikki Jalonen | ||
| Niin, tuo siisti yleisilme ja tuore maalaus vain pistivät arvelemaan, että tämä ei ollut aivan tavallinen pussinperän virkahylky... | ||||
|
|
07.12.2022 22:40 | Heikki Jalonen | ||
| Olikohan tämä jokin 100-vuotta-speciaali? | ||||
|
28.11.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Muistaako joku, laitettiinko noihin luukkujen lukkoakseleiden päihin uutena käsipyöriä? | ||||
|
26.11.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Outoa, outoa. Voisipa olettaa, että AGA:n aseman kyltti noudattaa AGA:n graafisen ilmeen käsikirjaa ja AGA-logoa. Vaan eipä noudata. | ||||
|
26.11.2022 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Ruotsissa varakkuus on aina ollut suurempaa kuin ohutvaraisessa Suomessa. Näin hyvillä kulutuspinnoilla olevat renkaat olisivat meillä pyörineet vielä lukuisia vuosia tiestöllä. Erikoisesti vasemman puolen Michelin X olisi palvellut vielä parikymmentä vuotta jonkin Pösön alla, luovuttaen vielä useampia kymmeniä tuhansia turvallisia kilometrejä. Oikealla saataisi olla kovin ruotsalainen Gislaved; jonkin 140-sarjan Volvon tassu useinkin... | ||||
|
23.11.2022 23:00 | Heikki Jalonen | ||
| Taas Tapsalta todella kiinnostava Kuva, kiitoksia! Siinä taitaa olla iha tuliterä Gbk vasemmalla, on niin putsi kuin vain voi; suoraan Pasilasta kukaties... Moni muu kuvan vaunu on jo kierrellyt melkoisen monta tariffikilometriä. Osa jopa Äänislinnan suunnilla. Sinikko-vaunujakin kuvaan on sattunut. Kaapelikelat lupailevat uutta sähköistä tulevaisuutta, niin käyttövoiman, ohjauksen kuin tietoliikenteenkin osalta. Taisi Linnunlaulu levitä laajemmalle reviirille juuri noina aikoina. Jännä on tuo neliskulmainen koroke tuossa kamiinan piipun ympärillä. Siinähän on itse asiassa katossa piilevä luukku, josta keskuslämmityksen kattila voidaan nostaa yläkautta pois jos se pitää vaihtaa. Itse pannuhuone on muutoin hillittömän ahdas, mutta ylöspäin on tilaa. Verratkaapa edelleen palveleviin CEmt-vaunuihin, niissä asia on vielä ilmeisempi. Kuvassa näkyy myös - teoriassa - toinenkin rautatiejärjestelmä. Nimittäin Linnanmäen vesisäiliötä kiertänyt pienrata. Säiliö näkyy kuvassa hyvinkin; radan Mikro-Huru vähemmän... |
||||
|
07.11.2022 20:51 | Heikki Jalonen | ||
| Linnaa varjostavat puut ovat kasvaneet melkoisesti vuosisadan vaihteen vähäisestä pituudesta. Haalattavana oleva säiliö vaikuttaisi epäsuoran keiton kalorisaattorilta. Se voisi liittyä 1934..35 tienoilla tehtyyn keittämön laajennukseen. Jos niin on, niin se olisi saapunut Mänttään leveällä radalla, siirrettäväksi edelleen haalaamalla kaperaiteista rataa pitkin työmaalle sijoituspaikkaansa. Jos kuljetus olisi pidempi, tuskin haalauskelkkaa käytettäisiin. Eli, valokuva voisi olla otettu syksyllä 1934. Puussa (vaahtera?) näkyy vielä kuivuneita lehtiä, joten keväästä ei liene kyse, talvi tapaa ne riipiä. Ikävä kyllä, kuljetuksen vetokone ei ole näkyvissä. Taljan perusteella se lienee vintturilla varustettu telatraktori, mitä luultavimmin Pillari. Vintturivedolla tuollainen köysikulma on mahdollinen, samoin riittävän hidas nopeus. |
||||
|
06.11.2022 23:55 | Heikki Jalonen | ||
| Linnan suunnitteli ruotsalainen arkkitehti A.E.Melander, piirustukset on päivätty 1891. Linna valmistui asuttavaan kuntoon joskus seuraavana vuonna. Se toimi tehtailija G.A.Serlachiuksen asuntona. Rakennus purettiin 1939 tehtaan laajennuksen tieltä. Kuvassa rakennus näyttää melkoisen uudelta ja siistiltä, tosin sitä toki myös hoidettiin ja ylläpidettiin varmasti hyvin. Sen perusteella voisi olettaa, että arvio kuvausvuodesta 1901 saattaisi olla hyvä. |
||||
|
06.11.2022 23:36 | Heikki Jalonen | ||
| 1910 olisi ilmavalokuvaksi kovin varhainen, todennäköisesti Suomessa lentokone lensi ensimmisen kerran 1912, silloinkin Helsingissä. Kuvassa ollaan kesäisellä ajalla, siten tuskin on kyse myöskään 1918 sodan aikaisesta lentotoiminnasta, sitä jo saattoi Mäntänkin seudulla olla. Siten, voisi arvella, että kuva on otettu ihan 1920-luvun alussa, jo normaaliakoina. Selluloosatehdas (jonka korkea keittämö näkyy happotornien oikealla puollella) valmistui 1914. |
||||
|
03.11.2022 21:00 | Heikki Jalonen | ||
| Ei ole helppo tämä rasti, ei. Mutta, ehkä kuvassa on vihje: nuo tavarat tuossa heposen kärryssä. Voisivatko ne olla tynnyrin kimpiä? Jolloin olisimme jonkin tynnyritehtaan (verstaan...) kulmilla? Rauman Torasjoki tämä ei ole. Mutta ehkä Rauman seutua, siellä oli paljon tynnyrialan yritystä? Tai Loviisa? | ||||
|
|
02.11.2022 22:21 | Heikki Jalonen | ||
| Kuormavaunu on aika varmasti 1936 Chevrolet 1,5 ton. Valitettavasti se ei auta kuvan ottopaikan eikä tarkan ajankohdan määrittelyssä kovinkaan paljoa. Kuitenkin, minusta näyttää (hyvin epävarmasti), että autossa saattaisi olla häkäpönttö, katsokaapa vänkärin oven takana näkyvää muotoa. Ajankohta voisi siten joko olla jatkosodan vuodet (auto olisi jo liian vanha rintamalle) tai aivan heti sodan jälkeen, 1944...45. Auton vasemmalla puolella näkyy jotenkin "rautatiemaisen" rakennuksen pääty. Ehkä siis ollaan jonkin liikennepaikan kulmilla. Tien vierellä kulkee puhelinlankoja, mutta melko vähän; jokin pienempi paikka on kyseessä. Mutta mikä, siinäpä arvoitus. Hevosen vuosimalli ja nimi jäävät tunnistamatta... |
||||
|
31.10.2022 12:11 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan jo häkäkaasulaitteet asennettuna. Nokalla puhdistinpöntöt, itse kaasutinpönttö osittain hytin sisäpuolella, kuljettajan oikean kyynärpään tuntumassa. Pöntön täyttö tietysti katon yläpuolelta. Mukavaa peruslämpöä. Ja jatkuvaa päänsärkyä. Kuvassa on varmasti menossa koeajo-ohjelma, tilapäisellä radalla. Taustan rakennus on epäteollisuusmainen. Minusta se on jokseenkin ilmiselvä 1930-luvun suunnittelua oleva kansakoulu. Verkkoaitoineen ja opettajien parvekkeineen kaikkineen. Voimistelusalin isot (=arvokkaat) ikkunat laudoilla suojattuina. Rakennus saattaa toimia tilapäisenä korjaamovarikkona tai asennuskeskuksena, pääartikkelina autojen "kuntoon" saattaminen. Kuvassa kokonaisena (ainakin melkein) näkyvä auto on Saksan-Fordin tuotoksia, luultavasti 1939 Limousine. Huomatkaa yksiosainen tuulilasi jollaista Amerikan-Fordeissa ei vielä käytetty. Jopa vähän uudempi vuosimalli (Wehrmacht-matkamuisto) voisi olla mahdollinen. Valokuvaamo Pietinen toimi Helsingisssä, Kasarminkadulla. Voisi siten olettaa, että kuva on otettu jostain lähialueelta, ei siis Jyväskylän suunnilta. Ehkä tuo veturimuutos on AKMOn tai SPJ:n hankkeita? |
||||
|
30.10.2022 20:09 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttää olevan edelleen Stephenson-luistinohjaus, amerikkalaisen termistön mukaan "Shifting Link Motion"; kehyksen sisäpuolisena rakenteena. Mainitussa järjestelmässä koneen käyntisuunta ja täytös säädellään liikuttamalla kulissikaarta ylös-alas, kulissikiven pysyessä paikallaan. Kulissikaaren paikkaa säädellään normaalin tyylisellä suuntapaakalla tai -pyörällä. Kulissikivi on kiinnitetty lyhyen vivun päähän, joka liikuttaa kehykseen laakeroitua poikittaista väliakselia. Sen ulkopäässä oleva vipu puolestaan liikuttaa luistitangon välityksellä varsinaista luistia. Liikuntalaitteisto on lähes täysin näkymättömissä. Epäkeskot ovat varmasti käyttöpyöräkerran akselilla, jolloin epäkeskotangot jäävät kovin lyhyiksi eikä ohjaus ole geometrisesti ideaali. Useammalla vetopyöräkerralla olevassa veturissa ohjaus voitaisiin ottaa etäämmällä koneistosta olevasta kytketystä pyöräkerrasta, tällöin käytetäisiin taivutettuja (akselin ylä- ja alapuolelta ohittavia) epäkeskotankoja. Akseliluvusta riippumatta, sisäpuolinen liikuntakoneisto on hankalammin hoidettavissa ja korjaukset vaikeampia suorittaa kuin tavallisessa ulkopuolisessa ohjauksessa. Kyseessä lieneekin jo katoamassa ollut perinnekäytäntö, kehyksen sisäpuolisilla luistikaapeilla olleessa veturissa ratkaisu oli luonteva. Ne olivat kuitenkin jo Amerikan radoilla väistyvä ratkaisu. Puhumattakaan kehyksen sisäpuolisilla sylintereillä olleista vetureista, ne olivat jo 1860-luvulla poistuvaa teknologiaa. Luisti on tasoluisti, mutta luultavasti tasapainotettua tyyppiä, sen verran suuri se on. Luistikaapin päädyssä olevasta shokkiventtiilistä päätellen se on mahdollisesti Allen-Richardson-tyyppiä. |
||||
|
26.10.2022 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Vaara: mitä tulee höyrykoneen luistinliikuntalaitteisiin, niiden määrä on myriadi ja nimitykset ovat loputon suo. Mutta, antavat kyllä mukavaa keskustelun juurta... Stephensonin järjestelmää voisi nimittää aivan hyvin vaikka William Murdock'in (tai Murdoch, ei kuitenkaan TV-etsivä Murdoch) järjestelmäksi, hänen patenttinsa jo vuodelta 1799. Hän oli Boulton&Wattin miehiä. Vielä paljon myöhemmin (1830-luvulla) Stephensonin koneissa edelleen haarukoitiin tappeja kuin sattumia hernesopasta konsanaan. Kirjailija-runoilija Kipling ei välttämättä tiennyt höyrytekniikasta kovinkaan paljoa, mutta aikansa yhteiskunnasta ja taloudesta sitäkin enemmän. Samoin kiistoista ja patenttiriitelystä, vaikkapa höyrykoneiden luisteihin liittyvistä. Niinpä hän kirjoitti: "Inventions? Ye must stay in port to mak' a patent pay. My Deeferential Valve-Gear taught me how that business lay, I blame no chaps wi' clearer head for aught they make or sell. I found that I could not invent an' look to these - as well." ---Rudyard Kipling: McAndrews Hymn (1894) |
||||
|
|
25.10.2022 23:33 | Heikki Jalonen | ||
| Kuva on periaatepiirros, ei detaljoitu valmistuskuva. Höyrykuvun kannessa on väistämättä laippa ja ruuvikiinnitteinen kansi, sitä ei vain ole piirretty toteutusta vastaavasti. Kupuhan pitää avata säännöllisesti valtaventtiilin huoltamista varten, samoin kuin kattilan muuta tarkastamista tehtäessä, tai usein myös venttiilin vuodon nopeaa korjaamista varten; kuluva laite. Kuvun kautta mennään myös lieriöön sisälle silloin, kun tuubit on vedetty pois, mutta ei kattilaa ei pureta muuten. Pitää myös muistaa, että niittiliitosta ei voi avata montaa kertaa, toistuva tilkkaaminen kuluttaa kovasti levyjä. Tokihan Englannissa oli näppäriä niittipoikia, alle 10-vuotiaat (ja tarpeeksi nälässä pidetyt) olivat ahtaimpiin sisäpuolen kattilatöihin mitä parhaimmin sopivia. Mutta, jopa siellä saattoi olla vaikeutta löytää se vapaaehtoinen joka jää kattilan sisäpuolelle ja työntää se viimeisen niitin reikään... Tuon muotoisten liitosten niittaaminen kun vaatii pääsyn molemmilta puolilta. Varoventtiilin laipan kautta kattilaan ei ryömi kuin korkeintaan viisivuotias, on siinä tulipesän katto niin lähellä. 1860-luvulla sen ikäisiä ei enää saanut käyttää, ainakaan kovemmassa konepajatyössä... |
||||
|
24.10.2022 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Huomannette kääntöorsien lyhyet eristimet: radan ajojohdon jännite on raitiotielle ominainen 600 VDC. Näin on ollut koko radan olemassaolon ajan, myös radan tavaraliikenteen kaudella. Tavaraliikenteeseen on siten vaadittu omat erikoiset veturinsa, samoin junapainolla on ollut rajoituksensa. Myös vanha ratasilta on ollut rajoite. Tavaraliikenteessä junapainon raja lienee ollut 20 akselia (300 t). Edelleen, painorajoitettu silta ja virtajärjestelmä ovat estäneet ison radan (SJ) sähköisen veturikaluston käytön. Onkohan höyryllä tai dieselilläkään koskaan ajettu Lidingöhön, edes kaikkein kevyimmillä sarjoilla? Lidingön omat veturit olivat sikäli ovelia, että ne pystyivät liikennöimään yhdysraiteella ilman ajolankaa. Siirtyminen ja vaihtotyöt Norra Hamnvägenillä (jossa oli vastassa SJ) ja paluu Lidingöbrolle takaisin ajolangan alle sujuivat akkukäytöllä. Melko modernia. Akkukäyttö on tietysti ollut kapasiteetiltaan rajoitettu, sekin junapainoa rajaava tekijä. |
||||
|
24.10.2022 16:06 | Heikki Jalonen | ||
| Nähtävästi uusi Lilla L-bron tarjoaa kaksoisraiteen mahdollisuuden, eli mahdollisuuden vuorovälien merkittävään tihentämiseen. Hyvä asia sekin. Samallahan siinä tarjoutuu helpommat mahdollisuudet liikenteen automatisointiin ja muuhun nykyaikaisuuteen. Positiivista kehitystä raitiotieliikenteen kannalta; koko lajihan oli Tukholmassa aikanaan melkoisen uhanalainen. Väylän korkeusrajoitus on toinen asia. Saitsarit (vesibussit ym) pääsevät kyllä edelleen läpi, nehän on mataliksi tehty koska liikkuvat muillakin korkeusrajaisilla väylillä. |
||||
|
|
23.10.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Pistitko Hannu merkille, oliko silta edelleen avauskelpoinen laivakululle? Avauksen vaatimat laitteet näyttäisivät edelleen olevan paikallaan (kl-väylän puomit ym) ja ajojohdon katko sekä myös noston vastapaino. Mutta, ovatko toimivia ja käyttövalmiita, ei oikein saa pääteltyä. Vai onko silta pultattu kiinni? Sillan avaushan oli sinänsä harvinaista, muutamia kymmeniä kertoja vuodessa 2000-luvun puolella. Lähinnä kai isompia huvipaatteja, käytännössä purjeveneitä, varten. Tukholman saitsarit kulkevat tästä myös, mutta ne ovat matalia menijöitä. Muu kaupallinen laivaliikenne taitaa olla olematonta. Joskus 2006...2008 käytiin kovaa debattia ensiksikin raitiotien sulkemiseksi ja vanhan ratasillan purkamiseksi. Raitiotieliikenne säilyi ja sillan tarve pysyi. Vanha maantiesilta (ristikkosilta) korvattiin uudella maantiesillalla joskus 2015 tienoilla, vanha riskikkosilta on purettu. Mutta, raitiotieliikenteen kannalta avattava silta on hankala: se rajoittaa pahasti vuorovälien tihentämistä ja ajanpitoa linjalla. Samoin, vanha silta ei mahdollistaisi kaksoisraiteen rakentamista, ainakaan ilman ajorajoituksia. SL, Lidingön kunta ja Merenkulkulaitos olivat asiassa kovin napit vastakkain, sillan ali kulkee edelleenkin yleinen väylä. On suunniteltu uutta siltaa myös kiskoille, mutta riittävän alituskorkeuden järjestäminen on hankalaa. Ja kallista. Ehkä tämä vanha silta palvelee vielä yllättävänkin pitkään...? |
||||
|
20.10.2022 20:23 | Heikki Jalonen | ||
| Jännittävää. Nimensä perusteella Krakonoš-juna vie matkustajansa Jättiläisvuorille ja suoraan Rübezahlin syliin... Onneksi mukaan voi ottaa polkupyörän. | ||||
|
17.10.2022 08:39 | Heikki Jalonen | ||
| Voi-voi. Fiat 1500 Familiar on joutunut hylkäyksen teille, vandaalit ovat jo parantaneet puutteelliseksi koettua ilmanvaihtoa... Auto on noin 1962...64 mallia, eli kuvaa otettaessa vain vähän toisella kymmenellään. Fiatin edessä (kyljelleen kaadettuna) 1-sukupolven Typ 2 kaappipaku, sitä kaikkein vanhinta mallia (1950-55), jossa iso konehuoneen luukku mutta ei tavaratilan takaluukkua. Automalli, jota tänään ei myydä lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä. Vaan Sothebyllä, satatuhatta-tason hinnoilla... Bedford J7 on jostain vuoden 1965..67 tienoilta, siisti ja ryhdikäs ja edelleen täydessä työn touhussa. Nosturi taitaa olla 5 tm Hiab, kova sana aikansa KTK-kateuksissa. Nosturi se lienee pitänyt Petterinkin työn laidassa vielä pitkään kuvan ottamisen jälkeenkin Myös Tka5:n nosturi on Hiab, mutta järeämpi, kokoluokkaa 8 tm. Harvinaisempaa tyyppiä, niveltämättömällä pystymallisella päänostosylinterillä. Tekarin takana taitaa näkyä se sama mielenkiintoinen autokorjaamo, joka on jokusessa muussakin Tapion kuvassa vilahtanut. Kovin oli Pasilassa niukasti betonia vielä tuolloin... |
||||
|
12.10.2022 20:15 | Heikki Jalonen | ||
| Niin, eiväthän ne tasakatot todellisuudessa ole mihinkään kadonneet. Suuressa määrässsä, ellei jopa valtaosassa, kerrostaloja ja liikerakennuksia on tosiasiassa tasakatto, samoin kuin erilaisissa teollisuuskohteissa. Mutta, niiden kanssa kyse on myös kattotyön tekovaiheen ammattitaidosta ja käytettyjen tarvikkeiden laadusta. Turhan monen omakotitalon työmaalla juuri ne olivat puutteellisia. Sama koskee katon hoitoa ja huoltoa. Tasakatto teettää työtä eikä se työ ole koskaan valmista. Hoidoltaan huolettomin ja tekovirheitä jossain määrin sietävin omatalon katto on varmaan peltikatto. Tasakattoon tai loivaan kattokulmaan se ei käy. Tulee mieleen muuan entinen rintamamiestalo: rakennettiin joskus 1947...48. Kaikki materiaalit tietysti pahinta pula-laatua. Katto myös, mitä lie mustaa surkuhuopaa. Mutta, joku pätevä timpuri oli siitä kurasta tehnyt kolmiorimakaton. Katto kesti ja piti vettä, korjailematta ja hoitamatta. Vuosikymmeniä, edes piipunjuuria tuskin oli korjailtu. Puhumattakaan huopien uusinnasta tai lumitöistä, ei mitään. Katto varmaan pitäisi vieläkin. Mutta, kun talo paloi joskus 2000-luvun alussa. Kuin ruuti, kuulemma. Yli 50 vuotta oli katto hommansa hoitanut ja pitänyt mökin kuivana... Pointtini: kumpi on parempaa kestävää tekoatapaa, kunnossa pysyvä vai kunnossa pidettävä? |
||||
|
|
12.10.2022 16:05 | Heikki Jalonen | ||
| Huomattavaa on myös mainitun L-omatalon tasakattoisuus. Hitti, joka tosiaan rantautui, ainakin siitä päätellen että niitä jatkuvasti leimasi tietynlainen kosteus. Mainittu, lievästi sanoen vähemmän onnistunut piirre katosi historian roskakoriin jo 1970-luvun puolivälin jälkeen. Katoaminen oli nopea, silti monienkin mielestä tarpeettoman hidas. Kaipaajien joukko oli vähäinen. Eritoten niiden joukossa, jotka vastasivat kustannuksista omalla lompakollaan... |
||||
|
|
11.10.2022 22:29 | Heikki Jalonen | ||
| Korjataan: huoltoasema taitaa olla Union. Firmalle tyypillinen muotokirjaimet-kyltti, pintaneon, on katolla, kuvassa näemme sen takapuoleltaan. Seinäkyltti (5 kirjainta) löytyy huoltohallin oven päällä, sitä punaisilla vakuformatuilla akryylikirjaimilla tehtyä mallia. Aitoa 1960-luvun kovaa ydintä kaikki. Teboilin kyltistä näkyisi noina aikoina kuusi nelikulmiota takaa nähtynä tai kuusi kirjainta muutoin. Mutta, silti sama palvelu, samat merkit. Aseman takapihalla on jopa pieni lähivarasto II-osia, tavallisimpiin merkkeihin, tottakai. Asema-aukiolla on taksikoppi, näyttää yksi mittari odottavan tolpalla. JOK taitaa olla "Jalasjärven Osuuskauppa", Kurikka taisi olla Jalasjärveltä katsoen lähin henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikka ennen Parkanon radan aikaa. Pääraitin paraatipaikalla - tietenkin - upea 1960-luvun betonilyriikan taidonnäyte: pankkitalo (talo, jossa matala liikesiipi ja savupiippu). Tyylin perusteella KOP, olikohan pankilla joku kesy hoviarkkitehti joka näitä monisteli...? Jos KOP, niin SYP on sitten tuossa vastapäätä olevassa talossa, ehkä noiden keltaisten markiisien kätkössä? Ja Säästöpankki vieressä, kuinkas muuten. Pankit olivat joukkuelaji pienimmässäkin kylässä, seinä seinässä kylän keskustassa. Kiitokset Jyrkille, tässä oli mielenkiintoinen kuva tarkasteltavaksi; paljon jo mennyttä Suomen elämää. |
||||
|
|
11.10.2022 21:10 | Heikki Jalonen | ||
| Aah, mikä ajoitusprobleema-herkku! Autoista ei ole nyt apua, ne ovat liian pieniä luotettavaan tunnistukseen. Mutta, äärimmäisenä vasemmalla näkyy rakenteilla oleva kolmikerroksinen elementtiunelma, kappale hienostuneinta 1970-luvun arkkitehtuuria. Rakennusnosturi pihan koristeena ja jokin roskaränni tahi työporras nojailemassa julkisivuun. Viereinen persoonallisen näköinen - mutta Yhteiskunnan Kehityksen (ja paikallisen Säästöpankin) kannalta epäilemättä sangen obsoleetti - puinen liiketalo on lievästi sanoen uhattuna. Jo piankin uhrattavaksi ankaran Kehitys-Moolokin ahnaaseen kitaan... Jos nyt Kurikan osoitteiston oikein tulkitsen, kyseinen työmaa on Kiinteistö Oy Kruunankulman (Kurikka, Laurintie 25) rakennustyö. Kiinteistöyhtiö on merkitty kaupparekisteriin 17.9.1971. Voisi olettaa, että noin pitkällä oleva kiinteistön työmaa menee perustamistaan seuraavan vähälumisen kauden puolelle, siis kesä 1972. Siinäpä arvaukseni kuvan ottoajankohdaksi. Teboil-huoltamon hallien ovet ovat kutsuvasti avoinna. Sinne sopii tuoda Volga-vaunu alustan voiteluun ja öljyhuoltoon, johan edellisestä hoidosta alkaa olla parisen tuhatta kilometriä. Tai ehkä paikallisen autolijan Bedford (harmaa J7 tietysti, kippilava, puuta) tarvitsee kytkinremontin ja pari uutta rengasta. Kaikki onnistuu, meillä palvellaan. Myös sunnuntaina jos niin sovitaan |
||||
|
08.10.2022 21:49 | Heikki Jalonen | ||
| Pyöreäkulmaisia ikkunankehyksiä. Muistaako joku, oliko noissa ex. C-sarjoissa peräti fasettihiottuja laseja? Siis alkujaan pehmeämmissä matkustusluokissa. Asiastahan (ikkunapokien muodoista) on keskusteltu aikaisemminkin, useinkin, mutta juurisyitä toistaiseksi liiemmin pohtimatta. Eli: pyöreä ikkunanurkka voisi viitata fasetoidun lasin käyttöön. Eli, paksumman lasin käyttö melunvaimennuksen vuoksi. Olisi loogista kalliimpien lipunhintojen vastineena. Tässä voin vain valittaa, minulla ei ole omakohtaista havaintoa miten asia on ollut. Jollakulla ehkä olisi? |
||||
|
07.10.2022 23:24 | Heikki Jalonen | ||
| Yksi on tallessa Sotamuseon kokoelmissa, melko epätäydellisesnä tosin. Ex. Mäntsälän palokunta. Muut kaksi ovat kadonneet. | ||||
|
|
07.10.2022 15:02 | Heikki Jalonen | ||
| Lienee edelleen Kaliforniassa, kenraali Lyonin kokoelmamuseossa. Historiallisten tosiasioiden "muokkaaminen" on normikäytäntöä, valitettavasti. On aina ollut. Sekä liike-elämässä, viihteessä että politiikassa. Ja aivan erityisesti "politiikassa". Kuulija tai lukija on turhan usein itse vastuussa tarvittavan totuuden lisäämisestä keitokseen. |
||||
|
07.10.2022 14:36 | Heikki Jalonen | ||
| Olisikohan (a) valoheitinpatteri jossa lisänä (b) henkilöhakulaitteen lamput? | ||||
|
|
07.10.2022 13:44 | Heikki Jalonen | ||
| Hölmöä tai ei, mutta se auton myyjä osasi ainakin bisneksen teon (ja sai paljon paremman hinnan)... | ||||
|
|
07.10.2022 13:44 | Heikki Jalonen | ||
| Ja jos puuttuvia vielä luetellaan, niin myös Packard voisi tuolta oven raosta luurata. Mutta ei... | ||||
|
|
07.10.2022 08:46 | Heikki Jalonen | ||
| Yksi museovaunu taitaa kuitenkin olla tyhjä, Grosser tai Chrysler puuttuvat...? | ||||
|
05.10.2022 11:41 | Heikki Jalonen | ||
| Rainer, itse asiassa on jopa niin, että alkuperäinen Fiat 125 on SISÄTILOILTAAN atomin verran AHTAAMPI kuin Fiat 124 tai Lada. Nimittäin, 124 ja 125 korit ovat saman levyisiä (kuten myös Ladan kori) ja niiden korin matkustamo-osa oli saman mittainen. Mutta, 125:ssä oli paksummat oviverhoilut (kahvat) ja paremmin topatut istuimet eli (samoilla ulkomitoilla) ne vääjäämättä pienensivät matkustajien nauttimaa hyötytilaa! Polskissa ja Ladassa istuimen maltilliset toppaukset ja ohuehkot oviverhoilut kuluttivat suhteessa vielä vähemmän matkustajatilaa. Maksoit enemmän, sait tilaa vähemmän. Italialaista logiikkaa: Ferrari on paljon, paljon kalliimpi, mutta tarjoaa paljonkin vähemmän - tai jopa erittäin vähän - sisätilaa... Minulla olisi muuten jopa käytännön tilaisuus järjestää Fiat 125 vs. Lada vertailutesti: tuttavallani on yksi Suomen harvoista museorekisterissä olevista Fiat 125-vaunuista. Hänen naapurillaan puolestaan on nappisilmä-Lada (montakin oikeastaan, Lada on paljouslaji)... |
||||
|
04.10.2022 23:12 | Heikki Jalonen | ||
| Lavan reunassa lukee "Not for hire". Ei ammattiliikenteeseen. Varmaan sekä auton rekisteröintistatus että vakuutukset ovat vain yksityiskäytön sallivia. Amerikkalaiten ajoneuvovakuutusten hinnoittelun huomioiden, luultavasti vakuutus on asiassa määräävä tekijä. | ||||
|
04.10.2022 23:00 | Heikki Jalonen | ||
| Näkyy Conway Scenicin kalustoon kuuluvan myös periamerikkalainen Dump Truck, Mack B-42. Vuosimallinsa lienee 1958...59 nurkilla, päätellen pienestä kromisiivekkeestä maskin yläpuolella. 1960-luvulla kromi alkoi vallata lisää pinta-alaa nokan seudulla. On mahdollista, että tuossa on jopa dieselmoottori. Mack oli siinä lajissa pioneeri Amerikan maanteillä, moni muu merkki (ja autoisäntäkin) vannoi vielä bensiinin voimaan noina vuosina. Hieno peli, suoraan töistä ilman tarpeettomia entisöintejä. Auton yksitysikäytöstä kielii toinen kuva. |
||||
|
|
04.10.2022 20:18 | Heikki Jalonen | ||
| Nyt kun kurkkasin vanhoja taulukoita, niin mainittakoon, että Fiat 125p (Polski-Fiat) pituus oli 4,22 m (vaihteli vähän aikojen mukana, puskurit muuttuivat). Alkumallin nappisilmä-Ladan 1200 (2101) pituus oli vastaavasti 4,07 m. Lada 1500 (2103) pituus puolestaan oli 4,12 m. Myös Ladojen osalta puskurivarustelut vaikuttivat pituusmittaan. Yhteistä molemmille merkeille olivat vähäiset, ellei peräti niukat, muutokset aikojen edetessä. Nelivuotisvälein tehtäviä naamannostoja ei suunnitelmatalouksissa harrastettu. Eikä suurisukupolvinumeroista takatuuppari-Ladaa ole vieläkään esitelty... |
||||
|
|
04.10.2022 14:22 | Heikki Jalonen | ||
| Eivät ne ihan samasta puusta olleet: Fiat 125p (esikuvansa Fiat 125 mukaisesti) oli numeroa isompi auto - ei paljoa, mutta kuitenkin. Ladan alkumallihan oli Fiat 124, ja kaikki takavetoisen Ladan myöhemmät inkarnaatiot, moottoritilavuudesta riippumatta, perustuvat 124:n korin avainmittoihin, eivätkä 125:een. Ei taipunut Togliattin koneisto moisiin muutoksiin. Polskin moottori oli työntötankokone, 1300 tai 1500 (1300 taisi olla ihan puhtaasti kotimaan markkinaan, tai ehkä myös "kehittyviin maihin" tarkoitettu). Polskin (samoin kuin Fiat 125) taka-akseli oli lehtijousitettu. Sitä ratkaisua ei Ladassa tavattu, eikä sitä ollut myöskään Fiat 124:ssä. Ladassa taas oli aivan alusta saakka SOHC-moottori, mutta aivan erilainen kuin missään Fiatissa. |
||||
|
|
04.10.2022 13:49 | Heikki Jalonen | ||
| Päätepuskimen takana lymyää aikanaan Suomessakin suosittu kulkupeli: Fiat 125p eli Polski-Fiat. Nykyliikenteestä vallan kokonaan kadonnut merkki ja malli, moniko edes muistaa? Tai, ehkä tämän sivuston lukijat voivat olla keskimääräistä muistavaisempia... Tuo ei ole mallinsa esikuva Fiat 125, jossa kromi kimmelsi aivan eri tyyliin, kantikkaiden lamppujen kehinä. Eikä myöskään mikään pienempi Fiat 124 malli (124 Specialissa oli nelivalosysteemi samanlaisilla kehyksillä, mutta erilliset pysäköintivalot ja 124 Special T:ssä ihan omanlaisensa lyhdyt). Eikä toki Lada: vuonna 1972 moinen ajovalojen määrä riitti vielä ainakin kahteen Ladaan... |
||||
|
04.10.2022 13:25 | Heikki Jalonen | ||
| Meillä Euroopassa (ruuvikytkinmaissa) vaunun päädyissä on kytkijän kahvat. Amerikkalaisen caboosen kyljissä on puolestaan juoksijan kahvat... | ||||
|
02.10.2022 22:53 | Heikki Jalonen | ||
| Maassa näyttää makailevan kaasupullo. Tumman värin perusteella asetyleenipullo. Voi tietysti olla rahtiasiakkaan tavaraa, mutta ehkä myös VR:n omia hyödykkeitä. Olikohan Matkun seudulla noihin aikoihin vielä kaasuvalolla olevia opastimia käytössä; lähinnä siis esiopastimia? | ||||
|
27.09.2022 12:59 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo laitojen stopparijouset ovat varmaan olleet kovastikin rakastettuja ratapihojen ja lastaus/purkauspaikkojen työntekijöiden keskuudessa... | ||||
|
21.09.2022 22:54 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo kartan vankila on naisvankila, numero jotakin. Venäjä on täynnä vankiloita, joka paikkaan riittää. Kuin saaria valtameressä... Krestyn vankila oli toisaalla, Arselnaja Embankmentilla. Ei kylläkään kaukana Suomen Asemalta, mutta Nevan rannalla. Nykyään "hotelli". Vangit on siirretty uuteen laitokseen "Kresty-2". Venäjä edistyy. Toisaalta, tilanne on nykyään sellainen, että alati kasvava joukko väestöä hakeutuu "hotellimajoitukseen". |
||||
|
18.09.2022 23:31 | Heikki Jalonen | ||
| Paikka on Helsinki, Katajanokka. Taustalla näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen pääoven fasadin kello ja yksi nurkkatorni. | ||||
|
31.08.2022 16:06 | Heikki Jalonen | ||
| Voi tuota vanhaa kadonnutta Länsi-Pasilaa... oli se niin maanläheistä seutua. Mahtaako kukaan muistaa enää tarkemmin tuota äärikiinnostavaa autokorjaamoa tuolla taustalla; nimeä tai omistajaa? Jänniä autotunnistustehtäviäkin olisi tarjon: lieneekö siellä IFA F9 tutussa mallissaan, konepelti auki...? Ja takanansa Ford Anglia (105), silläkin konepelti avoinna - aikalaisittain harvinaisesti etureunastaan saranoitua mallia. |
||||
|
31.08.2022 15:53 | Heikki Jalonen | ||
| Hassu kombo noissa puskimissa: samassa päässä sekä varsi- että mäntäpuskin. Jokin korjaus on tehty, mutta alemmilla standardeilla kun omaan käyttöön "vain" menee. | ||||
|
21.08.2022 23:27 | Heikki Jalonen | ||
| Peoriasta, Illinoisista, on saatu kolmisen tuliterää masinaa johonkin tulossa olevaan hankkeeseen. Vaikuttaisi siltä, että putkenlaskua tai muuta sellaista on tulossa... Koneitten ikäluokka huomioiden (jos vertaamme viereisiin kuorma-autoihin) toimitus on ollut hitaahko. Kolmisenkymmentä vuotta... Mutta, kuten alalla tiedetään, Pillari ei katso kalenteria eikä ohjelmistopäivityksiä ladata viikkottain. | ||||
|
21.08.2022 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Hmm. Ihan kuin olisi Van Hool-korinen 2-kerrosbussi tuossa etualalla... Mistähän lie tuonne joutunut, Euroopan Erikoisuus. Pienoismallikaupasta ehkä? Veturitallin väki luottaa ennemmänkin ääriperiamerikkalaiseen teknologiaan, paksukuono-Ford (F-100 Pickup, jostain vuoden 1955 sadosta) taitaa olla tallimiehen ajokki. |
||||
|
21.08.2022 22:50 | Heikki Jalonen | ||
| Olikohan tuo Esan lipsahdus ihan tahallinen? | ||||
|
12.08.2022 15:18 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla Helsingfors Ångfartygs AB:n S/S ÆGIR (AEGIR). Laiva oli valmistunut Kristianiassa (Oslo), Nylands Verksted, no. 104. Valmitumispäivämääräksi löytyy 12.8.1896. Alus on siis kuvassa aivan uusi, ehkä ensimmäisellä matkallaan. Sen perusteella voidaan kuvausajankohta sijoittaa syksyn puolelle. Laiva siirtyi FÅA:n lipun alle 1916. Kansalaissodan aikana alus meinattiin kaapata, mutta jäi karille. Alus osallistui myös Tornion maihinnousuun 1944. Romutettiin 1954, mutta jatkoi olemassaoloaan proomuna aina vuoteen 1986 saakka. Luja taisi rankansa olla... Laivan vieressä on hyvin jännittäviä esineitä: isompi säiliö voisi olla suuren höyrykoneen lauhdutin, pienempi pallopäinen puolestaan syöttövesisäiliö. Tuskin ovat kotimaista vientituotantoa vaan laivan tuomia tuliaisia. Ehkäpä laiva on tehnyt neitsytmatkansa Englantiin tai Saksaan, uuden teknologian hakuun. Jonkin isomman laitoksen osia nuo ovat, eivät mitään kylämeijerin osia. |
||||
|
08.08.2022 20:45 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo etummainen auto on sekin vähän Nykysekaista Americanaa: Freightliner M2, lyhyen akselivälin perusteella malli 106 (=kuormatilan pituus tuumaa hytin takaseinästä rungon takapäähän). Kokonaispaino todennäköisesti 29000 naulaa (13,2 metristä tonnia). Moottorina jokin Cumminsin pienten kuutosten linjasta, ehkäpä 6,7 L perustyyppiä. Siinä jatkona sitten Allisonin automaatti. Epäilemättä tosi kätevä, ketterä ja kenttäkelpoinen ajokki kaasun jakeluun kaikenlaisten sekalaisten asiakkaiden takapihojen sokkeloissa. Huomatkaapa pohjoisen-Amerikan oloihin hyvä varuste: on-spotit. On sitä liukkaita kelejä muuallakin kuin Pohjolan perukoilla. Samalla joku hoksannee myös maadoitushännän. Kaasuautossa hyvä varuste sekin. Freightliner-firman pääkonttori sijaitsee Portlandissa, Oregonissa. Omistus on nykyään Daimler Trucks'in käsissä. M2-sarjaa valmistetaan sekä Pohjois-Carolinassa (Mount Holly) että Meksikossa (Santiago Tianguistenco). Auton valmistajanlätkää näkemättä asiaa ei tarkemmin tiedä. |
||||
|
26.07.2022 13:42 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta, katoksen halot olivatkin liikenneosaston halkoja. Viskurin lämmitys kuului hoitaa rataosaston haloilla. Ihan eri materiaaleja, ihan eri kirjanpidoissa! Hyvissä ajoin oli viskurin halostus hoidettu, jo heinäkuussa... Taitavat tosiasiassa olla pesän syttöjä, hiiliä kun polttoaine itse veturissa. Ehkä odottelevat tuossa seuraavaa starttia, jos sattuu pulla jäähtymään. |
||||