18.05.2012 15:42 | Matti Lehtonen | |||
Oletus - ei varma tieto: koska Seinäjoelta ei ole klo 19.xx lähtöä lauantaisin Jyväskylään, Jyväskylästä tulevan iltavuoron vankat jatkaa lauantai-iltana Vaasaan. Ja palaa sieltä sunnuntaiaamuna Seinäjoelle vuorossa, jolta voi jatkaa 10.xx vuorona Jyväskylään. | ||||
12.05.2012 19:58 | Matti Lehtonen | |||
Istuin torstaina Mikkelistä Helsinkiin Pendolinossa, jossa oli tämä sama ilmiö. Sävy miellytti silmää, koska olin odotellut pelonsekaisin tuntein tulevia 2-kerrosravintolavaunuja. Niiden havainnekuvien värisävy oli mielestäni luotaantyöntävän myrkynvihreä. Ilmeisesti tämä tummempi on myös se tuleva ravintolasävy ja olen helpottunut. | ||||
04.03.2012 22:33 | Matti Lehtonen | |||
Onko asemarakennus jo purettu ? Kasvillisuudesta tuossa mittakaavassa en voi olla olematta sitä mieltä, että se on jonkinlainen rappion ja leväperäisyyden merkki, tuo kun ei koske vain Savonlinnaa. Käytössä olevan asfalttipinnan ei kuulu puskea puolimetristä viherkasvillisuutta ja samaa koskee aktiivikäytössä olevaa rautatietä ainakin ratapihan matkustajalaitureilla. Teknisesti ei voi olla kovin haasteellista pitää kasvillisuus noissa paikoissa max 5-10 senttisenä. |
||||
01.01.2012 15:42 | Matti Lehtonen | |||
Tyylikäs on !! Käykö Vankat tosiaan Vaasassa saakka, olen ymmärtänyt, että kääntyvät Seinäjoella ? Ja sähköähän tämä ei syö vaan dieseliä. | ||||
31.12.2011 17:19 | Matti Lehtonen | |||
No tätä tietoa olen tästä suosikkijunatyypistäni odottanutkin ... noudattelee aika pitkälle muun kaluston linjaa. Mielestäni tuo tuulilasin yläpuolisen lampun ympärys saisi vielä olla tuolla keltaisella - lättäjunissakin huomiomaalaus oli tuntuvasti laajempi. | ||||
31.12.2011 12:27 | Matti Lehtonen | |||
Pieniä ne on olleet vorgilaistenkin ahterit vaippaiässä ..... sylkykupin kannalla kallistun kuitenkin itsekin. | ||||
30.12.2011 17:18 | Matti Lehtonen | |||
Entäs tuo oikeanpuoleinen - potta vaiko sylkykuppi ? Onko vorgin käyttäjäkunnassa henkilöitä, jotka voi sanoa käyttäneensä tuollaista sen alkuperäiseen tarkoitukseen ? | ||||
04.12.2011 19:00 | Matti Lehtonen | |||
Oslon nykyisen metroverkon kaikki linjat taitaa kulkea tuon aseman läpi. Keskustassa kiertää uudehko kehälinja ja loput noin 5 linjaa ajaa samaa putkea keskustan ali kaupungin länsi- ja itäosien väliä. Lisäksi miltei kaikilla lähiliikennejunien linjoilla on myös pysähdyspaikkana Nationalteatret. | ||||
04.11.2011 14:55 | Matti Lehtonen | |||
Muistaakseni tuolloin 2006 vankat ajoi alkuviikon arkina ja torstai-illasta ainakin sunnuntai-iltaan käytettiin veturijunia, olisiko ollut myös maanantain aamuvuorolla. Viime vuoden rautatietilaston mukaan Seinäjoen ja Haapamäen välillä oli vuositasolla noin 85000 matkustajaa. Tasaisesti kaikkiiin lähtöihin jaettuna tuo tekee noin 40 matkustajaa per vuoro. Kun ottaa huomioon viikon suositut vuorot, jotkut vuorot täytyy jäädä reippaasti tuon alle. Niihin yhden vankan 60 paikkaa on huomattavasti järkevämpi kuin veturi plus kolme vaunua eli noin 250 paikkaa. Penkkien mukavuudesta valittaminen on hienohelmaisuutta, olennaisempaa on että juna kulkee kuin millä kalustolla se kulkee. | ||||
19.10.2011 19:31 | Matti Lehtonen | |||
Jep, noita vankkavuoroja tarkoitin. Kolmas junapari on veturivetoinen. | ||||
18.10.2011 21:48 | Matti Lehtonen | |||
Jyväskylä - Seinäjoki välillä yksi vankkarunko pystyy hoitamaan päivän kaikki neljä vuoroa, kun Pieksämäki - Joensuu välin arkivuoroihin on tarvittu kaksi runkoa. Jos tuolta jälkimmäiseltä jää vankat kokonaan pois, siirtyykö ylijäämät vain varikolle seisomaan ? | ||||
16.08.2011 20:06 | Matti Lehtonen | |||
Kauankos tämä 4407 viipyi korjaamolla sen kolarointinsa jälkeen ? | ||||
16.04.2011 10:35 | Matti Lehtonen | |||
Ensi kokemukseni tuolta Andermattin asemalta on junan vaihto reitillä Zurich-Göschenen-Andermatt-Briggin suunta. Silloin tuli tuolta laiturilta ihmeteltyä tähän suuntaan, mitä hittoa nuo junat tuolla syöksylaskurinteellä tekee. Asia jätti uteliaisuuden, joka oli myöhemmin pakko tyydyttää matkustamalla tämä reitti idän suunnasta ja yöpymällä tuossa kylässä. | ||||
08.10.2010 19:16 | Matti Lehtonen | |||
12.12. alkaen tuolta päin tulee pari kertaa päivässä Vankka kääntymään. Jyväskylän ja Seinäjoen välillä jää pois yksi junapari. Keuruu saa kuitenkin hyvitystä siten, että aiemmin kaksi Haapamäellä kääntänyttä Tampereen Vankkaa heittävät jatkokeikat Keuruulle. | ||||
08.05.2010 21:08 | Matti Lehtonen | |||
Turun linjalla kolmivaunuinen IC2 ei ole kummajainen hiljaisempien hetkien junissa. En kuitenkaan osaa sanoa onko kaikki näkemäni olleet satunnaisia vaiko vakiokiertoa. Maaliskuussa matkustin juuri tuolla lauantaiaamun 125:lla ja silloinkin se oli mielestäni kolmivaunuinen. | ||||
16.04.2010 22:06 | Matti Lehtonen | |||
Saattaa olla että niin ravintolavaunujen kuin -myyjienkin käyttö on tapissa jo perusperjantaina eikä niitä ole lisättävissä, vaikka muuta vaunustoa löytyy. Muistaakseni laskin pikaisesti juuri tämän junan vaunut kiirastorstaina Hämeenlinnassa ja silloin niitä oli 13 tai 14. Ja jos tämä alkaa olla maksimittainen niin se lisäraflan paikan ottava matkustajavaunu komponsoi yhden puuttuvan suihkarin. | ||||
15.03.2010 19:27 | Matti Lehtonen | |||
Toistan tämän tässä uudemmassa kuvassa: Mitä muuten kuuluu 4407:lle, joka koki kovia Kontiolahdella elokuussa - joko se on palannut liikenteeseen ? | ||||
14.03.2010 16:14 | Matti Lehtonen | |||
Mitä muuten kuuluu 4407:lle, joka koki kovia Kontiolahdella elokuussa - joko se on palannut liikenteeseen ? | ||||
03.01.2010 21:50 | Matti Lehtonen | |||
Viivästely on kuuleman mukaan tyypillistä myös Ruotsin X2000-junilla, vaikka ovatkin pohjoisen oloihin rakennettuja. Jos paikalliset vaikkapa Malmöhön suuntautuvan radan varrelta haluaa matkustaa kuta kuinkin aikataulun mukaan Arlandaan, he valitsee ennemmin joka toinen tunti menevän regionaalin kuin joka tunti suihkaisevan Svendolinon ..... | ||||
19.07.2009 15:27 | Matti Lehtonen | |||
Hyvä vaan, kun lisäsit. Sen myötä huomasin, että omat Ruotsin kuvani olivat versiomuutosten takia hakukoneelta käytännössä tyystin piilossa - tuskin olisit tätä löytänyt, vaikka olisit etsinyt ( kuvauspaikka 'Sveg, Ruotsi', maa 'Suomi' ). Mutta nyt löytyvät taas. | ||||
18.07.2009 20:39 | Matti Lehtonen | |||
Kuvatietojen versiopäivitys. | ||||
18.07.2009 20:35 | Matti Lehtonen | |||
Kuvatietojen versiopäivitys. | ||||
18.07.2009 20:29 | Matti Lehtonen | |||
Kuvatietojen versiopäivitys. | ||||
18.07.2009 20:25 | Matti Lehtonen | |||
Kuvatietojen versiopäivitys. | ||||
23.08.2008 13:43 | Matti Lehtonen | |||
Olet Tapio yön hämärässä tainnut tunnistaa ovet väärin. Kaikki nämä kuvat on otettu salin etelänpuoleiselta seinustalta, jonka ratapihan reunalla ( tässä kuvaajasta oikealla ) on ravintolan ovet, nykyisin kiinalaisen sellaisen. | ||||
20.05.2008 22:29 | Matti Lehtonen | |||
Ensivaikutelmani oli, että juna olisi liian kirkkaanvalkoinen pilviseltä vaikuttavaan ympäristöön. Osallistujarajaus kuitenkin viittasi siihen, että selitys olisi rautatieteknologinen. | ||||
20.05.2008 20:25 | Matti Lehtonen | |||
Täysi amatööriarvaus: juna on tullut vasemmalta ja tasoristeyksen jälkeen on pysähdyspaikka, jonne vankka jarruttelee tai on joutunut pysähtymään hieman liian aikaisin. Juuri ennen tasoristeystä kiskoissa olevan varoituslaiteanturin mielestä juna kuitenkin män jo ja puomit tässä nousee...... | ||||
05.04.2008 18:46 | Matti Lehtonen | |||
Vielä pari vuosikymmentä sitten junat kulki tuolla takana rakennuksen tasalla. Nyt siellä on montussa kaksiraiteinen rata ja nelikaistainen valtatie, joista melko huomaamattomasti viestivät ajolangat ja yksi auto. | ||||
05.04.2008 18:34 | Matti Lehtonen | |||
Mihinkäs kohtaan sijoittuu tuolloinen henkilöliikenneasema, onko se tässä kuvaajan tasalla ? | ||||
19.01.2008 21:14 | Matti Lehtonen | |||
Tämä kommentti ei liity varsinaisesti tähän kuvaan vaan DM12 liikenteeseen. Ratahallintokeskuksen julkaisema Suomen rautatietilasto 2007 kertoo Vankka-rataosuuksien matkustajamääriksi vuonna 2006 (tuhansina): Hankoon 130, Vilppulaan 60, Haapamäelle 35, Iisalmi-Yv 30, Savonlinnaan 50, Varkauteen 115, josta edelleen Joensuuhun 95, Lieksaan 45 ja Nurmekseen 20. Kaukoliikenteen noin 13 miljoonan matkan kakusta nämä vaunut hoitavat siten vajaat 0,5 miljoonaa. | ||||
19.11.2007 20:26 | Matti Lehtonen | |||
Tyyppejä voi käydä katsastamassa myös näin talviaikaan. Osoitteesta www.inlandsbanan.se löytyy linkki 'Hösttidtabell ...' | ||||
29.09.2007 18:41 | Matti Lehtonen | |||
Kun Vankka-liikenteen alkamisesta tällä osuudella uutisoitiin, muistelen lukeneeni lehdestä, että tämän osuuden vuotuinen matkustajamäärä oli ennen uuden kaluston tuloa vakiintunut noin 30.000 matkustajaan vuodessa. Lähtöjä kohti jaettuna se tekee keskimäärin 22-24 matkustajaa per vuoro. Todellisuudessa arjen hiljaisvuoroilla vähemmän ja viikonloppuisin enemmän. Osaavatko välillä nykyisin liikkuvat sanoa, miten nykyiset lukemat suhtautuvat näihin ? | ||||
12.08.2007 11:02 | Matti Lehtonen | |||
Silmä sairastaa muuten ehyessä ja siistissä ulkoasussa, noissa liitoskytkinten ruostevaurioissa. Eikö tuommoiset vähitellen ala häiritä kytkettävyyttä toisiin yksiköihin ? | ||||
09.07.2007 19:16 | Matti Lehtonen | |||
Ajaako tuo junatyyppi Luulajasta Kiirunaan vai Uumajaan vaiko sekä että ? | ||||
03.05.2007 21:16 | Matti Lehtonen | |||
Aikatauluhaku näyttää tälle radalle Kolhon ja Oriveden keskustan pysähdykset 3. kesäkuuta alkaen. Lisää Vankoilla matkustavia on siis ilmeisesti luvassa. | ||||
16.02.2007 18:37 | Matti Lehtonen | |||
Pieksämäeltä hetki sitten lähtenyt H785 koostui neljästä DM12 - yksiköstä. Kaikissa oli matkustajia !!!!! | ||||
30.01.2007 23:00 | Matti Lehtonen | |||
Se olisi pidempi, jos se ihan oikeasti olisi siinä missä se näyttää olevan. | ||||
24.01.2007 23:46 | Matti Lehtonen | |||
Ulkoasultaan nämä alkaa näyttää aina vaan upeammilta. Penkeistä ja läpikuljettavuudesta on turha murehtia, ne säilynevät tuollaisenaan seuraavat parikymmentä vuotta. Parempi liikkuvat penkit naamat vastakkain kuin ei junaa ollenkaan. Ja mihinkäs matkustajat läpikuljettavuutta tarvitsisivat, jos sitä ei tarvitse konnarikaan. Vieläkö nämä on tänä talvena hyydyskelleet puuterilumien takia ? | ||||
20.01.2007 18:04 | Matti Lehtonen | |||
Tolstoi toimii kv. roolinsa lisäksi Venäjän sisällä Viipuri-Moskova-Viipuri yöjunana, minkä vuoksi siihen liitetään/poistetaan tuolle välille Viipurissa junan Moskovan päähän muutamia lisävaunuja. Siinä kokoonpanossa juna on maksimimittainen Leningradskij Voksal asemalle Moskovassa. En ole kuitenkaan koskaan laskenut, paljonko vaunuja tuolloin on. Kauan saa Moskovan päässä kuitenkin kävellä junan Helsingin pään ykkösluokan vaunuihin/vaunuista. Olisiko tässä kuvassa Viipurissa iskenyt pendolinoilmiö, eivätkä Viipurin vaunut olisi suostuneet irtoamaan ? | ||||
16.01.2007 21:36 | Matti Lehtonen | |||
Siltä varalta, ettei joku asiaa vielä tiedä, Wikipediaa voi ylläpitää kuka tahansa, 'sensuurin' alaisuudessa kuitenkin. Niinpä yllämainitut W:n luvut eivät enää ole nuo tässä mainitut. | ||||
15.01.2007 22:24 | Matti Lehtonen | |||
Wikipedia ilmoittaa Vankan painoksi 'työkunnossa' 48 tonnia. Surullisen kuuluisien Mandolinojen toinen hylkäyssyy meluisuuden lisäksi oli reipas ylipaino, muistaakseni sitä oli 9 tonnin verran. Kuitenkin tuo mainitsemani tietolähde kertoo DM11:n vastaavaksi painoksi 38 tonnia. Kummassakin on 4 akselia. Kun siis Vankka on kymppitonnin Mandolinoa painavampi, niin miten jälkimmäinen muka oli 9 tonnia ylipainoinen ? Selittäkääpäs tämä maakravulle. | ||||
13.01.2007 18:12 | Matti Lehtonen | |||
Eikös liikenneministeriö siunannut viime syksynä Vankkojen pysähdykset myös Oriveden keskustassa, kunhan kunta hoitaa 'infran' ? Joko siellä on ruvettu laiturinrakentamispuuhiin tai tehty asiasta päätöksiä ? | ||||
06.11.2006 15:17 | Matti Lehtonen | |||
Onko tuo lasku tuossa aitona alkuperäisenä kopionaan vai onko siitä editoitu saajan tiedot pois? Jos tuo on alkuperäinen, niin eihän tuota ole osoitettu kenellekään, missä tapauksessa kyseessä on yleinen muistutus, joka lienee tarkoitettu herättämään juuri tätä keskustelua, mitä on herättänytkin. Uhittelu sikseen, tämä on julkinen kanava, jonka sisällöstä meidän aktiivikäyttäjien ei ole tarvetta kannella kenellekään. Weppi on tuonut vapauksia ja mahdollisuuksia, mutta myös velvollisuuksia. | ||||
05.11.2006 11:41 | Matti Lehtonen | |||
Yhdyn Tanen ihmettelyyn, jokin tässä kuvassa tai kuvatekstissä on epäaitoa. Jo vuonna 1969 koko mainitun yhteysvälin henkilöliikenne hoidettiin kumipyörillä. Jos ajankohta on kuitenkin oikea, tämän täytyy olla jotain tilaus- / nostalgia-ajelua. | ||||
29.10.2006 22:15 | Matti Lehtonen | |||
No ei tuolla Vankassa ainakaan ryysistä näytä olevan. Tuleeko tuolla väillä täytettä matkan varrelta vai onko ruuhkaa sitten enempikin paluusuunnassa, kun opiskelijat palailee viikonloppuvapailta opiskelukaupunkiin? Vai palaileeko ne vasta illan viimeisessa Deeverivuorossa ? | ||||
14.10.2006 14:24 | Matti Lehtonen | |||
Asemarakennus näyttää melko hyväkuntoiselta, vaikka lienee ollut pois käytöstä jo pitkään. Vuoden 1990 kevät-Turistin mukaan tässä pysähtyi tarvittaessa yksi juna päivässä Lieksan suuntaan ja kaksi junaa päivässä Joensuuhun päin, kaikki iltavuoroja. | ||||
07.10.2006 19:51 | Matti Lehtonen | |||
Tämä otos lukeutuu upeisiin Vankka-maisemakuviin, joissa juna ei ole yksinään pääroolissa. Tämmöisen voisi ripustaa tauluksi junafriikin seinälle. | ||||
05.10.2006 07:31 | Matti Lehtonen | |||
Kyllä tuo Hangon juna pysähtyi joka paikassa, oli matkustajia tai ei. Ja hyvä että pysähtyi, tuon kaltaisia pysäkkejä soisi olevan muillakin Vankka-reiteillä. Tarvittaessa pysähdyksissä matkustajalla pitäisi vaan olla mahdollisuus ilmoittaa kuljettajalle, hei olen täällä, haluan ulos. Esim. Kaakkois-Sveitsissä RhB:n pitkien reittien pitkissä vaunujunissa on vaunujen päädyissä soittokello bussien tapaan, jolla matkustaja pyytää seuraavan aseman tarvittaessa pysähdyksen tapahtuvaksi. | ||||
29.09.2006 20:41 | Matti Lehtonen | |||
Kyseessä taitaakin olla kerran päivässä kohtaamistilanteessa tarvittava aseman kakkoslaituri. Kuvakulma myös hämää. Pituutta näyttäisi olevan ensimmäisen yksikön takaovelta liki takimmaisen yksikön takaovea, mikä tekee noin 45 metriä. Henkilöiden pituuteen verrattuna sitä ei silmä kuitenkaan heti usko. | ||||
27.09.2006 20:24 | Matti Lehtonen | |||
Matkakeskukset ovat muualla maassa tulleet käyttöön vasta tällä vuosituhannella, mutta tämä Toijalan asemarakennus on ollut sellainen jo 60-luvun alkuvuosista lähtien. Tuolla rakennuksen toisella puolella on Toijalan linja-autoasema, jolla 70-luvulla iltapäiväkolmen maissa saattoi seistä kymmenkuntakin linja-autoa samaan aikaan rinnatusten odottamassa lähtöä ympäröiviin pitäjiin. Oikealla pilkottava aseman kanssa samaan kuosiin tehty rakennus oli tuohon aikaan Toijalan pääposti. Nykyisin kaupungin liikekeskusta on painottunut lähemmäs toria puolen kilometrin päähän asemasta ja sinne muutti postikin jo kauan sitten. Siellä toimii edelleen myös Ravintola Leskirouva. Vielä paljon kauemmin sitten konnarit saattoivat kuuluttaa Toijalaan saapuvissa junissa "Toijalan asema, ravintola ja leskirouva, matka jatkuu puolen tunnin kuluttua". Ravintolaa kun piti tuohon siviilisäätyyn lukeutunut naishenkilö. | ||||
24.09.2006 10:24 | Matti Lehtonen | |||
Oon samaa mieltä, että tähän tilanteeseen tuo vertaus vihreästä ruohosta aidan takana ei istu. Suojateiden ym. kunnioitus on länsinaapurissa silmiinpistävää, suomalaisnäkökulmasta toisinaan suorastaan ylitselyövää. Länsinaapurissa lähes auto kuin auto, niin luksusmersu kuin kaupunkiliikenteen bussikin, pysähtyy valottoman suojatien eteen, jos sen lähistöllä on henkilöitä, jotka osoittavat pienintäkin aikomusta astua suojatielle. |