701-154881 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 11.05.2007 11:43 Pertti Hiltunen  
  Tampereelta Turkuun ei ajettu Hr/Tr -sarjoilla, koska Tl-Tku oli 1960 vielä A-rataryhmää. Käytössä olivat lätät ja Hv-sarjan höyryveturit sekä pian Dm3-4 moottorivaunut.
kuva 23.03.2007 09:25 Pertti Hiltunen  
  Järvensivuun asennettiin sn80 -vaihteet vasta 1980-luvulla. Sitä ennen henkilöasemalta mentiin Messukylän läsivaihteelle saakka enintään 100 km/h, jossa hiljennettiin sn35 -vaihteeseen puolenvaihdon vuoksi. Tämä hidasti kulkua Orivedelle (36 min ja 42km). Toisesta suunnasta tullessa päästiin "täydellä vauhdilla" Järvensivulle asti.
kuva 22.02.2007 11:05 Pertti Hiltunen  
  Kun Dr13 veturit tulivat Turun ajopiirin käyttöön, niin ensimmäinen käyttörataosa oli Tku-Ukp, jolla vedetttiin Kemiran pönttöjunia. Samalla koulutettiin kuljettajia Dr13 ajamiseen ennen pikajunaliikenteeseen siirtymistä Hki-Tku ja Tku-Tpe väleille.
kuva 21.02.2007 19:06 Pertti Hiltunen  
  Koksijunakoeajo (Vna-Rhe) suoritettiin reittiä Pm-Jy-Hpj-Yv 1970-luvulla Dr13 veturilla. Tarkoituksena oli selvittää A-radan ja Keski-Suomen väylän käyttöarvoa läpikulkulkuun. Asia jäi koeajoasteelle, kun mitään liikennettä ei kuitenkaan syntynyt. Asiasta on artikkeli Rautatieliikenne-lehdessä, jos oikein muistan. Voin joskus etsiä artikkelin kun ehdin.
kuva 21.12.2006 16:54 Pertti Hiltunen  
  Puustosta ja pusikosta sekä semaforista päätellen ollaan Räntämäen pohjoisen tulo-opastimen kohdalla matkalla Toijalan suuntaan. Tiukat S-kaarteet eivät näy tässä kuvassa, mutta juna juuri on oikomassa itseään ensimmäisestä kaarteesta.
kuva 05.12.2006 09:41 Pertti Hiltunen  
  Itäisessä tulokaarteessa oli 85 km/h rajoitus, kun rataosakohtainen oli 110 km/h. Muistelen, että Littoisissa läpiajoraide oli keskellä ja asemarakennusta lähinnä oleva oli kohtausraide. Raiteiden välissä oli aidattu puinen laituri. Lisäksi oli pari kuormausraidetta maantien puolella. Perusparannuksessa läpiajoraide siirrettiin aseman eteen ja jätettiin yksi kuormausraide, jossa oli myös muuntajanpurkausalusta. Löytyykö kuvia Liitoisista ennen perusparannusta?
kuva 16.11.2006 13:35 Pertti Hiltunen  
  Rau-Rto on saanut myös lempinimen "Hurunmuna".
kuva 14.11.2006 18:10 Pertti Hiltunen  
  Junan numero on todennäköisesti 108, joka saapui Turkuun 12.00 lähdettyään Tampereelta 10.00. Se oli nopein juna tällä yhteysvälillä. Pikajunassa 110 aikataulun mukaan oli autojenkuljetusvaunuja ja makuuvaunu(ja), kuvan junassa niitä ei ole. P110 tuloaika Turkuun oli jo 09.07., Ukin juna tuli Turkuun puoleltapäivin.
kuva 09.11.2006 09:33 Pertti Hiltunen  
  Pitkän laiturin päässä oli linjataulun alla lisäkilpi, jossa luki muistamani mukaan: "Kaikki raitiovaunut pysähtyvät laiturin päässä." Tämän tekstin voi tulkita sitten eri tavoin.
kuva 09.11.2006 09:28 Pertti Hiltunen  
  Paikka näyttää olevan Naantalin satamaradan alkukaarteesta. Asema ja ratapiha jäävät kuvan oikealle puolelle. Satamarata erkani pohjoiselta tulovaihteelta vasemmalle.
kuva 08.11.2006 18:56 Pertti Hiltunen  
  Kuva on kuten jo on todettukin Puistokadulta. Kuva on otettu Raitiotiekonttorin edestä. Pitkä laituri oli käytössä 1-linjan lakkautukseen asti. Laiturin pituus oli korttelin mittainen, koska kyseessä oli vaihtopaikka, johon piti mahtua vaikka kolme vaunua (osalla liitevaunukin)yhtä aikaa. Tältä vaihtopaikalta ajoivat vuoronsa päättävät ratikat talleille ja matkustajien vaihtoon tarvittiin tilaa.
kuva 07.11.2006 19:30 Pertti Hiltunen  
  Silloinen neuvostoliittolainen makuuvaunu näkyy junan viimeisenä (Lenengrad-Turku). Aurajoen sillan ja Kupittaan aseman väillähän oli useita romuliikkeitä ja muita maisemia 'rumentavia' rakennuksia kunnes ne purettiin 1980-luvulla.
kuva 07.11.2006 19:25 Pertti Hiltunen  
  Junan takana näkyvä ilta-auringossa kellertävä talo on entinen Kustaa Merilän polkupyörätehdas.
kuva 07.11.2006 19:22 Pertti Hiltunen  
  Bussi näyttää Leiniön liikenteen paikallisbussilta. TLO ei liikennöinyt Littoisiin (Kaarinaan) vielä 1975. Kuvan kaarteessa oli rajoituksena 85 km/h.
kuva 07.11.2006 19:15 Pertti Hiltunen  
  Minäkin olin matkalla mukana kun pysähdyttiin Mellilän ja Loimaan puolivälissä kun Dv12 päästi hydrauliikkaöljyt ulos ja pysähtyi sillan jälkeiseen nousukaarteeseen. Linjalta meidät tuli noutamaan Dr12 ja hinasi Loimaalle. Turusta tuli tilalle Dr12, joka veti junan Tampereelle. Kalustonumerot ja ajankohdan olen unohtanut, mutta tapahtuma on muistissa.
kuva 27.10.2006 19:54 Pertti Hiltunen  
  Sr2:ssa 3239 näyttää olevan täydennyskoulutus meneillään kun noin miehissä ovat ohjaamoon ahtautuneet.
kuva 07.06.2006 16:48 Pertti Hiltunen  
  Tässä vahvistetaan 1990-luvulla tehtyä oikaisua Ermanninsuon kohdalla. Ratapohjalle laitettiin 1870-luvulla paljon puita ristiin rastiin, jotta ylin tukikerros ja kiskot pysyisivät pinnalla. Radalla matkustaneet muistavat tämän kohdan sellaisena, jossa puut olivat lähes kiinni radassa. Aukeaa tilaa oli vähän.
kuva 20.05.2006 11:40 Pertti Hiltunen  
  Esson pysäkin jälkeen oli vielä kaksi pysäkkiä ennen kääntösilmukkaa. Ensimmäinen oli Perämiehenkadun kulmassa, joka näkyykin kuvassa ja toinen oli sivuraiteen kohdalla 100 metriä ennen kääntösilmukkaa. Kääntösilmukkaa edeltävä pysäkki palveli viereistä omakotiasutusta. Sivuraiteella säilytettiin jälkivaunuja noin klo 8-15 välillä, johon ne jätettiin tulojärjestyksessä. Vaunuja oli tavallisesti kuusi, joskus oli vähemmänkin. Kolmea jälkivaunua säilytettiin päivällä Nummenmäen kolmioraiteen Vanha Hämeentien pidennetyllä jatkeella. Kävin lapsena seuraamassa jäklivaunujen kytkemistä moottorivaunuihin Korppolaismäen sivuraiteella ja tutustuin silloin kytkentää tekevään liikennetarkastaja Mattilaan. En tiedä oliko hän silloin jo siinä tehtävässä, mutta ainakin myöhemmin. Kakkoslinjalla käytettiin ykköslinjan lopettamiseen asti kaksiakselisia moottorivaunuja, jotka tarvitsivat usein ruuhka-aikana jälkivaunun. Wärtsilän telakan työläiset kulkivat keskustaan näillä 2-linjan vaunuilla. Vuoroväli ruuhka-aikana oli noin kuusi minuuttia.
kuva 20.05.2006 11:05 Pertti Hiltunen  
  Tästä on kulkenutkin toinen raide Multamäestä Kuusankoskelle. Kyseessä on Venekallion 180 metriä pitkä tunneli, joka valmistui 1970.
<<