Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.10.2015 21:18 Heikki Itävuo  
  Valmistusnumero on laatasta luettuna 14-0712 ja -vuosi 2015. Olisin kiitollinen, jos joku seuraavien vetureiden kuvaaja kertoisi vastaavat tiedot Laatta on pitkässä päässä portaiden vieressä.
kuva 08.08.2015 21:36 Heikki Itävuo  
  Taitaa tuo hidas matkavauhti johtua ajosta radio-ohjauksella hytistä vaihtotyönä.
kuva 05.06.2015 20:57 Heikki Itävuo  
  76130 oli peruttu. Tämä oli TYO 76171, samalla aikataululla.
kuva 05.06.2015 15:56 Heikki Itävuo  
  Lufwaffenbahnhofin hahmottaminen on ilman kaaviotakin mahdolista, ja kaavio auttaa vielä varmasti. Muun ratapihan ja alimman, eteläisimmän, raiteen välissä on harju, johon raiteen viereen on kaivettu ilmeisesti varastoja.
kuva 05.06.2015 15:49 Heikki Itävuo  
  En sanoisi kahden viimeisen aseman, Futterbahnhofin ja Luftwaffenbahnhofin, olevan Sänkikankaalla vaan Vanttajankankaalla, jota nimitystä ainakin Salpalinjan opastaulussa käytetään. Sieltä on useita kilometrejä Sänkikankaalle ja välillä on muitakin kankaita.

Futterbahnhof on satunnaiselle kulkijalle epäselvä tapaus. Tuo raidekaavio toivottavasti auttaa huomattavasti alueen hahmottamista.
kuva 05.06.2015 13:28 Heikki Itävuo  
  Kiitos!
kuva 05.06.2015 10:47 Heikki Itävuo  
  Kertoisitko numeron tuosta Troika-sanan yläpuolelta.
kuva 24.05.2015 18:37 Heikki Itävuo  
  "Kuvauspaikka" on Hyrynjärvi, jonne on muutama kilometri Hyrynsalmelta.

Kaipaisin sitä 39-sivuista kaaviota.
kuva 22.05.2015 22:39 Heikki Itävuo  
  Vanhat filmit (ja lasilevyt) olivat siniherkkiä, jolloin Ruotsin lipun suorakulmioista tulee vaaleita (mustuma negatiiviin, vaalea kuvaan). Vanhoissa kuvissa samasta syystä ruotsalaisilla urheilijoilla näyttää olevan rinnassaan Suomen lippu.
kuva 11.05.2015 23:41 Heikki Itävuo  
  Jos Kantapuun kuva on Kuluntalahdesta (paikan perässä on kuvan tiedoissa kysymysmerkki), ja veturi on Hibberd Planet, niin melko varmasti se on toinen Kajaani Oy:n vuonna 1946 hankkimista vetureista. Ne hankittiin Katerman voimalaitostyömaalle. Vetureiden paino on 3,5 tonnia, teho 20-24 hevosvoimaa ja raideleveys 750mm. Käyttö Katemassa jäi noin vuoden mittaiseksi.
kuva 08.12.2014 14:38 Heikki Itävuo  
  Ja se Forssan lehti kertoo, että tämä on valmistettu Englannissa vuonna 1939. Olisiko jollain mielipiteitä valmistajasta?
kuva 24.11.2014 21:27 Heikki Itävuo  
  En väitäkään, etteikö olisi, mutta Kapeat kiskot - kirjassa tiedot radan vetureista ovat niukat. Se kirja taitaa olla ainoa, jossa niitä yleensä on. Kyselen siis muita tarkempia tietoja radan vetureista.
kuva 24.11.2014 15:19 Heikki Itävuo  
  Onpa hyvä kuva Ouokummun-Juojärven radan veturista. Kapeat kiskot - kirjassa tiedot radan vetureista ovat niukat. Tämänkään valmistajaa ei ole mainittu, eikä esim. Valmetin veturin tyyppiä. Olisiko jollakin tarkempia tietoja Outokummun vetureista?
kuva 09.11.2014 11:14 Heikki Itävuo  
  Valtion omistamissa autoissa oli tuollaiset kilvet: Suomen vaakuna, numero ja läänin kirjain.
kuva 08.10.2014 10:26 Heikki Itävuo  
  520kHz/577m.
kuva 03.09.2014 09:25 Heikki Itävuo  
  Kuulun mukaan tämän piti tulla käyttöön syksyllä. Nyt on jo syksy, joten tässä se on aivan uutena.
kuva 08.07.2014 13:29 Heikki Itävuo  
  Näin tälle radalle sitten kävi. Seuraavatko kaikki kiskot myöhemmin?
kuva 21.06.2014 23:02 Heikki Itävuo  
  Tämän radan tulevaisuus näyttää synkältä. Ratapölkyt ovat suurelta osin lahoja, linjalla kanervikkoa ja puuntaimia, hiekka peittänyt paikoin raiteet. Ratahan kulkee Rokuan kylpylähotellilta Rokuanhoville. Liitennettä ei ole ollut moneen vuoteen. Rokuanhovin toiminta on keskeytynyt, ja yrityksen kotisivukin on tyhjä. Tarvetta radan päätepisteiden väliselle liikenteelle ei siten ole.

Rata ratana näyttää myös kadonneen joistakin uusista kartoista. Kävelin ratalinjan paikantimen kanssa. Jossain pitäisi olla paikka, johon voisi tallentaa entisten ja katoavien ratojen paikkoja kiinnostuneille gpx-tiedostoina.
kuva 31.05.2014 00:05 Heikki Itävuo  
  Kenttärata on Taivalkoskella täysin ajokelpoinen tie paitsi, että Iijoen yli ei ole siltaa. Nykyinen tie kiertää tämän säilytettävän osuuden. Selityksiä ei kartassa näy olevan. Rastit ovat asemien paikkoja.
kuva 11.05.2014 16:48 Heikki Itävuo  
  Valmetin laatat ovat kai kadonneet.
kuva 11.05.2014 09:47 Heikki Itävuo  
  Kirjaudu, siirry kyseiseen kuvaan, työkaluista "muokkaa kuvaa", kirjoita koordinaatit, valitse painike "muokkaa kuvaa".
kuva 08.05.2014 22:29 Heikki Itävuo  
  Ainakin vappuna Nurmeksessa oli Dv12-vetoinen taajamajuna.
kuva 09.11.2013 21:26 Heikki Itävuo  
  Ykköselle taitaa päästä kauko-ohjattavan vaihteen kautta vain pohjoispäästä. Korjatkaa, jos olen käsittänyt tilanteen väärin.
kuva 17.08.2013 20:51 Heikki Itävuo  
  Kattilan sallitun paineen vuoksi veikkasin Vr2:ta (Tv1 933:ssa uutena 13 kp/cm²), Tk3:sta ei ollut tietoa.
kuva 16.08.2013 18:37 Heikki Itävuo  
  Vr2 964
kuva 27.05.2013 22:07 Heikki Itävuo  
  Tämän saaminen Pesiökylään men jokseenkin seuraavasti: Pesiökylän asemamies halusi asemalleen höyryveturin muistomerkiksi, VR lupasi sellaisen Ohenmäestä, ja mies haki sen Pesiökylän Tka:lla.
kuva 27.05.2013 21:14 Heikki Itävuo  
  Tosiaankin juuri oltiin noustu Härmänmäki, jossa kolmella Isolla Vaaleella oli täysi työ saada malmijuna mäen päälle.
kuva 20.05.2013 14:23 Heikki Itävuo  
  Aurinko olisi klo 20:30 lähes luoteessa ja vain 9 asteen korkeudella juhannuksenakin. Kuvassa se on selvästi korkeammalla. Noin klo 17:35 Aurinko on lännessä ja sillan suunnassa jo sitä ennen, koska silta ei ole aivan itä-länsi suunnassa. Klo 16:35 Aurinko on 15 astetta lännen suuntaa etelämpänä. Koska vuonna 1938 ei käytetty kesäaikaa, em. ajoissa sitä ei ole otettu huomioon, ovat siis UTC+2h. Varjoista on vaikea sanoa tarkasti Auringon suuntaa, mutta paljon se ei sillan suunnasta poikkea.

Juna voisi siis olla klo 16:36 Rovaniemelle saapuva, ehkä jonkin verran myöhässä.

Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjassa on kuvia Pohjois-Suomen räjäytetyistä silloista, mm. molemmista Rovaniemen silloista.
kuva 03.05.2013 20:07 Heikki Itävuo  
  En kyllä havainnut mitään siihen viittaava, että Edo olisi pudonnut kiskoilta.

Iso Vaalee on tätä ennen vienyt Edon pitemmälle, jättänyt sen, kiertänyt sen toiseen päähän ja vetänyt sen noille main. Sitä en muista, oliko juna tuossa liikkeessä, mutta Vaaleen savuista päätellen se on mahdollista. Mitään yleistä hämminkiä en havainnut, ja alkuperäisestä kuvasta sanoisin mieluummin, että Edo on kiskoilla.

Tuon jälkeen pitikin poistua paikalta. Autosta tein vielä havainnoin, että joitain letkuja tai johtoja vedettiin.
kuva 09.04.2013 23:20 Heikki Itävuo  
  Asuin Ylivieskassa 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun alkupuolelle. Melko usein kävin asemalla junia katselemassa. Höyryveturiaikaan en nähnyt kertaakaan Hv1-veturia vaihdettavan. Sen sijaan se kävi aina vesillä. Suunnasta riippumatta veturi piti irroittaa sitä varten. Vesiviskurit olivat kummassakin suunnassa melko lähellä asemaa, tallille ei vesiä varten tarvinnut ajaa. Hiilitäydennystä ei Ylivieskassa tehty, tehtiin Kokkolassa. En muista, olisiko hiiliä edes saanut alkuaikoina. Sen sijaan halkoja sai, monesti pääsi Iisalmen junan Hk-veturin kyydissä niitä hakemaan. Siiten aikaan Ylivieskassa halkotäydennys tehtiin pudottamalla halot kipattavasta vaunusta tenderiin.

Noista Iisalmen Hk-vetureista. Mitä niistä vanhoissa Resiinoissa on kirjoitettu, aina on sanottu niiden olleen sarjaa Hk5. Oma mielikuva on Hk3. Olisiko se mahdollista, eli onko Iisalmessa ollut koskaan Hk3-vetureita?
kuva 28.02.2013 10:29 Heikki Itävuo  
  Lepovaunuista minulla ei ole mitään kokemusta, ja aika oli höyryveturiaikaa.
kuva 28.02.2013 00:09 Heikki Itävuo  
  Siitä on jo kauan, mutta muistelisin, että 1950-luvulla Oulun ja Helsingin välisissä yöjunissa tapahtui makuuvaunissa Tampereen jälkeen myöskin tuollainen muunnos. Aamu oli Tampereella jo sen verran pitkällä, että monesti kävin katsomassa veturin vaihdon Hv3:sta raskaampaan.
kuva 05.02.2013 13:01 Heikki Itävuo  
  Muhoksen voimalaitosten radat erottuvat vieläkin kartoissa, ks. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetu​kset/asetukset.html?map.x=536&map.y=224&​e=457545&n=7188690&scale=40000&tool=siir​ra&styles=normal&lang=fi&showSRS=EPSG%3A​3067&width=990&height=570&tool=siirra&la​ng=fi . Ainakin toisen vaihteen (arvelisin Pyhäkoskelle menevän haaran) paikka erottui vielä ainakin 1970-luvun puolivälinkin jälkeen, mahdollisesti vaihdekin oli vielä paikallaan. Ainakin paikka tuntui pyörien kolinana ja heittona junassa.

Utajävellä Utasen voimalaitoksen rata erottuu myöskin kartassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetu​kset/asetukset.html?map.x=667&map.y=352&​e=473335&n=7179470&scale=16000&tool=siir​ra&styles=normal&lang=fi&showSRS=EPSG%3A​3067&width=990&height=570&tool=siirra&la​ng=fi . Kiskotkin olivat paikallaan ainakin 1970-luvun puolivälin jälkeen ainakin voimalaitoksen päässä.
kuva 26.01.2013 11:20 Heikki Itävuo  
  lat 64° 35.028' lon 26° 30.069', ja linkki karttapaikalle http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=7162165&m​ode=rasta&x=476111&lang=fi .
kuva 08.11.2012 21:11 Heikki Itävuo  
  GMT on periaatteessa ollutta ja mennyttä. Jo yli neljäkymmentä vuotta aika, jonka mukaan kellojen tulisi käydä, jota aikamerkkiasemat lähettävät ja johon aikavyöhykkeet suhteutetaan, on UTC (Coordinated Universal Time), ks http://en.wikipedia.org/wiki/UTC . Se sisältää mahdollisuuden karkaussekuntien käyttöön ajan pitämiseksi Maan pyörimisen tahdissa. Viimeksi karkaussekunti oli lisälly tämän vuoden kesäkuun lopussa, ks. http://hpiers.obspm.fr/iers/bul/bulc/bul​letinc.dat .
kuva 11.10.2012 08:53 Heikki Itävuo  
  Tämä on tyyppiä Move5 (se toinen on kylläkin Move51, tarkemmin Move51m). (Jos otit tähän tyypiksi Move51 täällä olevasta tämän veturin kuvastani, sinne oli ilmeisesti talon puolesta laitettu väärä tunnus, jonka kävin korjaamassa.)
kuva 10.10.2012 18:18 Heikki Itävuo  
  Tämä on se uudempi, Kajaani Oy:n Toppilan tehtaalta, Move51m (Valmet 507/1952). Tämän tunnistaa keskuspuskimen puutteesta ja kytkimestä, ks. http://vaunut.org/kuva/44674. Hytin seinässä näyttäisi tässäkin lukevan Vdm5. Milloinkahan siirryttiin Move-merkintään?
kuva 10.10.2012 11:31 Heikki Itävuo  
  Vdm5, ei 15.
kuva 29.09.2012 20:59 Heikki Itävuo  
  Pato ei välttämättä ole ollut kovin kauan rataa kauemmin. Voimalaitosta alettiin rakentaa heti sodan jälkeen, ja se valmistui vuonna 1952. Tuskinpa patoa on aikaisemmin ollut, vaan se tehtiin voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä.
kuva 29.09.2012 12:02 Heikki Itävuo  
  Kuinhan paljon tuota koskea on muokattu koskimelontaa varten? Näyttää nimittäin erilaiselta kuin oli melkein 60 vuotta sitten. Toki maisema on muutenkin muuttunut, maantiesilta vaihdettu puisesta betoniseen, rantoja siistitty ja rautatiesilta rakennettu. Rautatie oli rakenteilla, muttei vielä täällä saakka.
kuva 13.09.2012 23:14 Heikki Itävuo  
  Matkustettu on, 11 vuotta sitten. Syltillehän ei oikeastaan autolla muuten pääse, mitä nyt lautalla Tanskasta. Valitettavasti ei ole julkaisukelpoista kuvaa, mutta oli mielenkiintoista istua autossa tuolla ylätasolla. Eipä Suomen autojunat ole tällaisia.
kuva 30.08.2012 12:49 Heikki Itävuo  
  Saalasti 24/1959, Otso1, VR:llä Tve1 427 (aikaisemmin muitakin sarjamerkintöjä).
kuva 21.08.2012 22:58 Heikki Itävuo  
  Laatan tietoja: Valmistaja Steelwheel, 171/2011, ja tekniset tiedot DV-C-403kW-67.5t-30km/h-1524mm. Tässä siis C, toisin kuin kuvan vaunut.org/kuva/63111 veturin laatassa, jossa B.
kuva 21.07.2012 12:04 Heikki Itävuo  
  Henkilöliikenteen osalta viittaisin kuvan http://vaunut.org/kuva/57826 kommentteihin.
kuva 20.07.2012 11:48 Heikki Itävuo  
  Taivalvaaran pysäkkirakennuksesta on kuva Radan varrella -kirjassa. Tuskinpa siellä muuta on ollut.
Kuvasarja:
Ratapenkkaretki Rokualla
 
06.06.2012 21:22 Heikki Itävuo  
  Milloinkahan rata on viimeksi ollut käytössä? Junan säilytyspaikalla oli vajaa kaksi viikkoa sitten lappu, johon oli merkitty vuoden 2010 ajopäivät. Olikohan ajoja kuitenkaan silloinkaan?
kuva 01.06.2012 09:57 Heikki Itävuo  
  Kuvauspaikka ja -vuosi ovat nyt selvillä, samoin laiturit ja niiden tarkoitus.
kuva 31.05.2012 12:04 Heikki Itävuo  
  Säde, miltä kenttäratakeskuksen ja -reittien tilanne näyttää? Viime vuoden kenttärataseminaarissa sanottiin muistaakseni, että jonkun reitin pitäisi olla käytössä jo tänä vuonna.
kuva 14.05.2012 19:43 Heikki Itävuo  
  Tämä on Pulkkilansalmen veneraide, ks.Kainuun ympäristökeskuksen raportteja vuodelta 2006 http://www.ymparisto.fi/download.asp?con​tentid=64143 (s. 106, luku 4.38). Ja paikka on http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=2000&srs=EPSG%3A3067&y=7113005&m​ode=orto&x=600125&lang=fi .
kuva 20.02.2012 13:27 Heikki Itävuo  
  Junatyypistä riippuen 160–200 km/h. Ja tuo 160 km/h ei kilpailussa muiden liikennemuotojen kanssa riitä mihinkään. Pitäisi olla junatyypistä riippuen vähintään 180–200 km/h.
kuva 08.02.2012 12:04 Heikki Itävuo  
  Korjataan samantien tuo aikaisempi toteamukseni "saattaa olla, että Katermassa ei ole ollut minkäänlaista rautatietoimintaa". Voimalaitoksen rakennustöissä on nimittäin käytetty Kajaani Oy:n kapearaidekalustoa. Siellä ovat olleet käytössä aikaisemmin hankitut tiilitehtaan Lokomot ja varta vasten Katermaa varten hankittut Move1 ja kaksi Hibberd Planet -veturia.