Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.04.2020 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Osku, taas lisääntyi tietämys hieman. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta |
18.04.2020 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Siirsin kuvasarjaan samalla vuosikymmenellä ottamiani "harjoittelukuviani". | ||||
|
18.04.2020 18:04 | Jorma Toivonen | ||
| IC 65:n sivuutusaika Hiirolassa on klo 14.18 ja juna on ollut aikataulussaan. Kuva on lisätty klo 14.39. Kokoonpanossa on viimeisenä EFiti, kuten tänään on (Nom-vaunuhan ei kulje 65:ssä lauantaisin). Miksi se ei mielestäsi voi olla kuvattu tänään? | ||||
|
|
18.04.2020 17:24 | Jorma Toivonen | ||
| Oula, löydät kuvauspäivämäärän heti siitä kuvan alta vasemmalta (se lihavoitu päivämäärä). Monesti muitakin tietoja löytyy, kun lukee kuvatekstin ja siihen liittyvät kommentit huolellisesti. Aina kaikki kommentit toki eivät ole tarpeellisia. | ||||
|
17.04.2020 12:37 | Jorma Toivonen | ||
| Täsmennetään nyt vielä sen verran, että sana ”vabariik” tarkentaa valtiomuodon tasavallaksi, eli alkuperäinen EVR/Eesti Vabariigi Raudtee oli siis Viron Tasavallan Rautatie. SKS |
||||
|
|
15.04.2020 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Selvennetäänpä (?) hieman. EVR oli todella aikoinaan lyhenne Viron Valtionrautateistä (Eesti Vabariigi Raudtee). Nykyään se on vain lyhenne/logo kuten VR meillä. Lyhennettä käytetään Eesti Raudteen (nykyinen valtion 100 %:sti omistama yhtiö, jonka hallussa on maan yleinen rataverkko poislukien Edelaraudteen osuudet Tallinn-Väike–Pärnu/Viljandi) sähköpostiosoitteessa sekä kansainvälisen liikenteen yhteydessä samoin kuin maakoodia 26. Eesti Raudteen nykyinen lyhenne on ER, jota käytetään uusissa yhteyksissä. Viron valtion 100 %:sti omistama Eesti Raudtee oli vuoteen 2009 saakka ratainfran haltija ja tavaraliikenneoperaattori. Tuolloin se jaettiin kahdeksi tytäryhtiöksi EVR Infra ja EVR Cargo, pienen osan jäädessä vielä vanhan nimen alle. EVR Cargo eriytettiin samalla nimellä täysin omaksi valtionyhtiökseen (100 %) 2012, jolloin Eesti Raudtee ja EVR Infra ottivat yhteiseksi nimekseen jälleen Eesti Raudtee. EVR Cargo muutti nimensä Operailiksi vuonna 2018. Operaililla on kotimaisen vaununvuokrausta harjoittavan tytäryhtiönsä lisäksi Suomessa vuonna 2019 perustettu tytärfirma Operail Finland. Nykyään Moskova–Pietari–Tallinna ja vv. venäläisten yöjunien vetopalvelun Viron puolella tarjoaa yksityinen GO Rail, joka käyttää vetämiseen Ühinenud Depood’n TEP70-vetureita. GO Rail harjoittaa Ühinenud Depood’n vetureilla myös tavaraliikennettä. Kotimaan matkustajaliikennettä harjoittaa valtionyhtiö (100 %) Eesti Liinirongid eli Elron (entinen Elektriraudtee), jonka nykyistä liikennealuetta aiemmin hoiti sähköjunilla valtion 100 %:sti omistama Elektriraudtee ja dieselmoottorijunilla yksityinen Edelaraudtee. SKS |
||||
|
15.04.2020 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo laitteisto on dieselvetureiden tankkausta varten - niitähän liikkui jopa Pieksämäellä silloin. Myös Riihimäellä letku tuli tuolta "yläilmoista" ja pumpun ohessa oli tuollainen säiliö - liekö ollut jnk. "tasoituspytty" tai tms. (moottorimiehet tietänevät). | ||||
|
14.04.2020 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoinen määrä "myrkkyä" tulossa "puhtoiseen" Suomeen. Mihinkähän kaikki lopulta päätyy? | ||||
|
13.04.2020 15:35 | Jorma Toivonen | ||
| Vuodesta 1955 alkaen Hr11 veturina… SKS |
||||
|
12.04.2020 15:18 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/89924 Joonashan on lisännyt saman kuvan jo aiemmin - enpä vaan muistanut. | ||||
|
10.04.2020 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hienosti hoidetut "jätkänpolut" ja jarrukenkien sijoittelu! | ||||
|
|
08.04.2020 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän Oula tarkoittanet tuolla voiit:llä? | ||||
|
08.04.2020 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Ovatko molemmat veturit Operailin? Tuoko väritys tulee olemaan myös Suomessa? | ||||
|
|
08.04.2020 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva kiinalaisesta DF7G-veturista. Pari kappalettahan näitä aikoinaan toimitettiin Viroon. Taitaa kuulua nykyään Operail'n omistukseen? | ||||
|
07.04.2020 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Mikoltahan taisi tulla oikea täydentävä vastaus. Lätän jarruja (myös liitevaunu) tuolla voidaan testailla. Onkohan Haapamäen oma kehitelmä? En ole moista ennen nähnyt. | ||||
|
Kuvasarja: Model Rail Scotland, Glasgow 21.-23.2.2020 |
06.04.2020 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvasarja aikoinaan Hannulta Pohjois-Amerikasta, MUTTA nämä otokset harrastajien harrastusistaan ovat todella ylivertaiset yksiryiskohdiltaan! Myös kuvien liikkuvan kaluston tietäjien tietämys saa heittämään piponi roskiin. | ||||
|
06.04.2020 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| En vedä vertoja tietäjä Heikille, mutta oliko (portin oik.puoli) Pösö 403:ssa noin paksu takapilari? Oletko unohtanut Roverit tai -50-luvun isommat Wolseleyt? | ||||
|
29.03.2020 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Harri, avaa kuva, etsi pienveturit Tve2, numero 442. Sieltä ehkä löytynee nykyistäkin tietoa... | ||||
|
23.03.2020 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Enpä muista, että esim. Lahdessa olisin nähnyt Jlo:ta. Tosin muistini on -70-luvun alkuvuosilta. Herrala ???. Turengissa moinen opastin sijaitsi. | ||||
|
21.03.2020 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitoksia kaima. Tutkaillaan kunhan ehditään... Tuskin aivan "maallikko" olet? | ||||
|
21.03.2020 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kompressorin kaksrajasäätäjä temppuili. | ||||
|
21.03.2020 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Aikaa saattaa hieman vierähtää, ennen 2241:n valmistumista. Tilat ovat museolla rajoittuneet ja ahtaat vaadittaville toimenpiteille, mutta... | ||||
|
15.03.2020 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä onnistuu lipunosto "suuressa maailmassa"... palvelua! | ||||
|
08.03.2020 14:26 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi on alunperin toimitettu Oy Railship Ab:lle Hankoon 30.11.1984. (Resiina 3/1993). | ||||
|
07.03.2020 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö tämä aikaa, jolloin veturilla suoritettiin radio-ohjauskokeiluita (?), siksi nuo korkeat "majakat". Huhujen mukaan veturi halusi lähteä ohjaajaltaan usein "omille teilleen". Projektin positiivisiin tuloksiin luottaen ainakin Vr12-sarjan ensimmäisiin (1851 ja 1852) vetureihin oli jo asennettu "radio-ohjauskaappi" ohjaamoon. Kaappi oli II-pään uloskäynnin vierellä - tosin vailla sisältöä (omakohtainen tarkistus). | ||||
|
28.02.2020 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan VR Cargo laskuttaa kuljetuksen tilaajaa? Tämän Tpe:n kautta kuljetun matkan mukaan, vaiko mahdollisen Hpk:n kautta (n.120km) lyhyemmän reitin mukaan? Aikasäästö? | ||||
|
27.02.2020 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/137878 kommenteissa oli viittaus tähän kuvaan. Ehkä kertomani jossain vaiheessa löytyy jonkinlainen yhteys tähän kuvaan: Nuorelle kuljettajalle oli erittäin harvinaista päästä lätällä Hankoon (vanhemmat herrat valitsivat ne vuorot) vain pari kertaa tuo onnen matka osui kohdalleni. Sensijaan hyvin tutuksi tulivat Lahti, Hämeenlinna, Porvoo, Tampere ja Helsinki (ma-ti yön jännitekatko 204-m9483). Su 11.09.1977. "kotivaralta kärysin" sunnuntai-illan viimeiselle lättävuorolle Hankoon (H436). Vasta kuljettajan urani 4. matka. Tallilta sain vetovaunun Dm7 4181 ja lähtöraiteelta löytyi Karjaalta saapuneen H421:n jättämä liitevaunu. Matka onnistui hyvin Hankoon asti, jossa vaunuston luovutin Karjaan kuljettajalle (n. klo 00;10). Vuorossa ollut asemamies löikin kouraani avain-nipun ja ohjeisti minut kohti veturitallia, josta löytäisin leposijani. Pimeässä syys-yössä lähdin etsimään majapaikkaani, jonka sijainnista ei ollut harmaintakaan havaintoa. "Vaihteiden pitäisi olla oikein - seuraa niitä - rakennuksen ovesta sisään - liitevaunu on jo siellä - Karjaan kuljettaja tuo vetovaunun ja kytkee junasi valmiiksi - löytyy raput parvelle, jossa on lepohuoneesi - aamulla voit siirtyä raiteen rajamerkille odottelemaan - aamuvuoron heilutellessa "vihreää" on lupa asemalle. Siitähän löytyi syy ihmettelylleni "tunnin lopetusajalle". Aamulla odotteli H425:n kalusto valmiina - ilmeisesti oli rauhallinen lepohuone, koska en herännyt Dm7:n tuloon talliin. Siirto asemalle onnistui ohjeiden mukaan ja lähdin H425:llä kohti Riihimäkeä Dm7 4159:n johdolla, onneksi Karjaan tp toi avuksi vielä Kr:lla Dm7 4174:n. Muistelisin, ettei tuota vasenta raidetta enää olisi ollut... |
||||
|
26.02.2020 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Asemarakennus ei liity nykyiseen junaliikenteeseen mitenkään, joten laiturin sijainti siihen nähden voi olla periaatteessa mikä vain. Rakennuksessa on toiminut ja toimii hammaslääkäri (https://www.hambaarst.ee/register/10559). Turba/Турба-nimikilpi vain palautettiin rakennuksen seinään liikenteen alkaessa uudelleen. SKS |
||||
|
19.02.2020 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Luultavasti toisen Dm7:n numero lienee 4163.... | ||||
|
17.02.2020 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Ajosuuntaa saattoi vaihtaa toki molemmista ajopöydistä. Näiden vetureiden kaksinajo-yhteyksien purun jälkeen myös II-veturin suuntavalot peiteettiin. Rattimuhvi varustettiin vetureihin jo varhain - käsien likaantumisen estämiseksi (?). | ||||
|
17.02.2020 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Pyrhösen "Lättäkirjan" mukaan vaunu tuli Riihimäelle valmistuttuaan 05.01.1960. Riihimäeltä vaunu siirtyi Seinäjoelle v.1979 ja edelleen Joensuuhun v.1983, palveli siellä 26.09.1985. asti vaurioiduttuaan (?) ja myyttiin varaosiksi v.1987. Muutamia kertoja tuli vaunulla ajeltua aikoinaan Riihimäen seudulla mm. 18.06.1978. Sunnuntain aamu-yön ensitunneilla "juoppo-junien" matkaajien matka jatkui Hyvinkäältä Riihimäellä tämän kyydissä ja aamun varhaisten työmatkalaisten matka alkoi Riihimäeltä Hyvinkäälle, Hki-Hy-Hki normaalin Sm:n kyydissä (jännitekatko Riihimäellä). Kuusi edestakaista matkaa vaunu suoritti kaverinsa (Dm7 4155) kanssa tuona yönä. |
||||
|
|
17.02.2020 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko sittenkään toisena vaununa Dm7 4153? Pyrhösen "Lättäkirjan" mukaan vaunu olisi otettu pois liikenteestä vaurion (?) jälkeen 26.09.1985. ja myyty varaosiksi v.1987. | ||||
|
13.02.2020 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| Varmuuden vuoksi oli tässä tapauksessa paikallaan. Oikea 1046:n viimeinen ajo tapahtui 27.8.1975 järjestelyjunaparissa 6870/6871 Iisalmi–Lapinlahti–Iisalmi. Höyryssä veturi oli Iisalmessa vielä syyskuussakin. T-PL |
||||
|
13.02.2020 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä ne 1039:n vankat tuntomerkit muulla selity kuin sillä, että se on kuin onkin 1039. Ei aina pitäisi sokeasti luottaa hyväänkään kirjaan tietolähteenä; Höyryveturit Valtionrautateillä tiesi juuri tuon veturin romutuspaikan väärin. Kyllä Salossa (Sirkkulassa) romutettiin kaksi Ristoa, tämä 1039 ja sitten se 1090. SKS |
||||
|
|
13.02.2020 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti täydennykset suoritettiin "varmuuden/epätietoisuuden" vuoksi. Oli vuosi 197?, kun Riihimäellä tallissa varalla oleskellut Tr1 (numeroa en muista) käväisi täydentämässä varastojaan - määräys oli, että antakaa liekin hiipua senjälkeen. | ||||
|
11.02.2020 10:55 | Jorma Toivonen | ||
| Ajatuskatkos - Sr2:n vetämä IC3, kiitos huomautuksesta. | ||||
|
Kuvasarja: Saimaan kanavalla tapahtuu |
10.02.2020 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Lauralle, että ehdit käväistä dokumentoimassa muistiin tämän tuulen tuiverruksen tuhot. | ||||
|
09.02.2020 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan 55364:lle työnantaja antanut "vajaakuntoiset" vetopelit, vaiko liikaa tavaraa ympätty junaan? Kuusi tuntia odottelua "korvessa", eväät taisivat loppua ja tupakit vähenivät huolestuttavasti. Eikö näitä mäkeenjääntejä ole ennenkin tapahtunut tuolla rataosalla? Työnantaja ei näköjään halua havaita minkäänlaisia ongelmia. Kuljettajan päätettäväksi jää vedettäväksi määrätyn junan koko - onnistuuko? Jos ei, pätkäistään muutama vaunu pois odottelemaan seuraavaa junaa. | ||||
|
08.02.2020 16:13 | Jorma Toivonen | ||
| Nopea vilkaisu, ettei ole ilmaantunut vuotoja ja kaikki osat tallella. Kuuluu museokalustossa rutiineihin. | ||||
|
31.01.2020 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Taustatietoa kuvan tukemiskoneesta löytyy Resiinasta 2/2019 sivulta 62. | ||||
|
|
21.01.2020 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Jos noista kahdesta on valittava, niin kyseessä on 1090. Se romutettiin Salossa vuonna 1986, mutta 1039 Imatrankoskella. Muita Ristoja ei Salossa romutettukaan. SKS |
||||
|
20.01.2020 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset AP:lle selvennyksistä tyhmiin kysymyksiini (pari junaa/viikko). | ||||
|
|
19.01.2020 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän nestettä Ruokosuohon vaunuista lasketetaan ja kuinka taajaan junat ovat kulussa? | ||||
|
|
18.01.2020 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole tietoa lainkaan, mitähän "pytyissä" kuljetetaan? Mihinkä vaunujen sisältö lopulta valutetaan? | ||||
|
14.01.2020 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni aikoinaan Riihimäellä: "työnnä hiljaa" max. 2km/h, "työnnä" max. 5km/h, "työnnä kovaa" max. 10km/h (vaunusto hallittavissa). | ||||
|
13.01.2020 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| v.1979 kesäkauden alussa hankobaanan paikut muuttuivat veturivetoisiksi. | ||||
|
13.01.2020 16:51 | Jorma Toivonen | ||
| Korjataanpa oikeaksi tuota osiltaan aiempaa höpöäni: Siis vetureiden omistaja on Ühinenud Depood AS, mutta niiden haltija ja käyttäjä on AS Go Rail. Molemmat kuuluvat Go Group AS -konserniin. Joissakin vanhoissa ja uudelleenmaalaamattomissa vetureissa on vielä niiden aikaisemman omistajan Edelaraudtee AS:n nimi, mutta muissa Go Railin. Omistajayhtiön nimeä ei ymmärtääkseni näy (enää) yhdessäkään. SKS |
||||
|
12.01.2020 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Paljonkohan lisäaikaa olisi huollossa kulunut, jos märällä harjalla olisi hieman pyyhkäissyt ulkopintaa siistimmäksi? | ||||
|
09.01.2020 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan AP:n mainitsemia virhekytkentöjä oli, mutta muistiini ne eivät jääneet. Mikäli ihmetteli mittarin näyttämää, saattoi sen tarkistaa Dv12:ssa toisesta ajopöydästä (voiko ko. lämpö todella nousta noin korkeaksi - maasto/junapaino (kokemus)). Yleensä (tai yleensä ja yleensä...) virhenäyttämä johtui viallisesta lämpöanturista kuin virheellisestä kytkennästä. | ||||
|
|
09.01.2020 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| AP:n harjaantunut katse kiinnittyi kaksoispainemittariin, mittarin näyttämät ovat oikein, mutta osoittimet ovat "vaihtaneet paikkaa" - valkea osoittaa pääsäiliön painetta ja punainen vaihteeksi jarrujohdon paineen (paineletkut menneet ristiin jossain vaiheessa). AP:lle pari plussaa tarkkaivuudesta. | ||||
|
07.01.2020 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Jannelle taitaa olla paljon omakohtaisia käyttäjäkokemuksia, koska pystyy noin perusteellisesti vetureita arvostelemaan. Tosin tuo taajuusmuuntajasysteemin arvostelu tipahtaa todella pahasti raiteilta. | ||||